Nisäkkäiden suomenkieliset nimet

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen suomennellut itselleni vapaa-aikana muutamia englanninkielisiä määritysoppaita. Nyt työn alla on ollut "Field Guide to the Larger Mammals of Africa", Chris Stuart, Tilde Stuart.

Toisin kuin lintukirjojen osalta, suureksi ongelmaksi on muodostunut yksiselitteisen suomenkielisen nimistön löytäminen. Onko tällaista olemassa edes? Jotenkin tuntuu hämmästyttävältä, että eläimistä tärkeimmille, nisäkkäille, ei olisi järjestelmällistä suomenkielistä nimistöä, kun sellainen on olemassa linnuille ja kaloillekin.

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Kun ei kenelläkään tunnu olevan vinkkejä ongelmani ratkaisemiseen valotan asiaa hieman tarkemmin.

Birdlifen sivustolta löytyy täydellinen suomalaisten nimien luettelo, jossa hyväksytyn taksonomian mukaisesti on eri lajit nimetty ja eroteltu: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/n ... ndex.shtml . Tämä on myös julkaistu niteenä.

Myös kaloista on niteenä julkaistu vastaavantyyppinen aineisto: http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedo ... e_id=10410 .

Kun teen nimistön käännöstyötä, haluaisin käyttää mahdollisimman oikeata nimistöä. Nisäkkäiden kohdalla vastaavaa yleisesti hyväksyttyä nimistöä en ole onnistunut löytämään. Käyttämieni kirja- ja nettilähteiden nimet nisäkkäille poikkeavat lähteestä riippuen huomattavasti - samoin osalle eläimiä en ole onnistunut löytämään mitään nimeä. Hyvä esimerkki on bonobo (Pan paniscus), joka lähteestä riippuen on suomeksi bonobo, kongonsimpanssi tai kääpiösimpanssi. Samaa horjuvuutta löytyy kuitenkin kautta linjan.

Onko siis olemassa missään mitään virallisempaa suomenkielisten nimien listausta myös nisäkkäille?

Vierailija
janne#1

Toisin kuin lintukirjojen osalta, suureksi ongelmaksi on muodostunut yksiselitteisen suomenkielisen nimistön löytäminen. Onko tällaista olemassa edes? Jotenkin tuntuu hämmästyttävältä, että eläimistä tärkeimmille, nisäkkäille, ei olisi järjestelmällistä suomenkielistä nimistöä, kun sellainen on olemassa linnuille ja kaloillekin.

Voinee tiedustella Suomen nisäkästieteellisestä seurasta (http://www.metla.fi/org/snis/). Sivuja ei tosin näy päivitetyn yli kolmeen vuoteen. Jollei tuota kautta selviä niin kannattaa lähestyä Oulun yliopistoa (siellä yhdistys näkyy vaikuttaneen) tai esim. Luonnontieteellistä keskusmuseota. Nisäkästieteellisellä seuralla on tietääkseni ainakin ollut samanlainen nimistötoimikunta kuin BirdLifellakin, joten oletettavasti se on Suomen ylin ja "se virallinen" auktoriteetti. Lintuharrastajana voin tosiaan iloita oman alani olevan Suomessa melko hyvissä kantimissa myös taksonomian osalta.

Vierailija

Mitä koirarotuihin tulee, ongelmani on lähinnä päinvastainen. Mitkä ovat seuraavien rotujen englannin- tai latinankieliset nimitykset:

- Karjalan karkeakarvainen kuolaaja
- Siperian noutaja (N-liiton pelätyin koira)
- Saksan demokraattinen paimenkoira (kuollut sukupuuttoon 1989)

Vierailija
IFEUN
Mitä koirarotuihin tulee, ongelmani on lähinnä päinvastainen. Mitkä ovat seuraavien rotujen englannin- tai latinankieliset nimitykset:

- Karjalan karkeakarvainen kuolaaja
- Siperian noutaja (N-liiton pelätyin koira)
- Saksan demokraattinen paimenkoira (kuollut sukupuuttoon 1989)

Karjalan karkeakarvainen kuolaaja = Dr Strangelove aka Bushman

Vierailija

Nisäkkäiden nimistö, huhhuhhuh

Olen kerännyt nisäkkäiden latinan-, englannin- ja suomenkielisiä nimiä vuodesta 1991. Lähdeteoksia on toistasataa. Olen merkinnyt joka nimen kohdalle niiden kirjojen koodit joissa se esiintyy, joten sanasto antaa kuvan nimien yleisyydestä.

Uskon aivan vakavissani että näin laajalla nimistöllä voisi olla yleistäkin mielenkiintoa. Kirjoitan lisää kunhan pääsen kotikoneeni kimppuun.

Vierailija

Maailman nisäkkäät ja niiden nimistö – versio 25k – 27.7.2008

Tervetuloa! Tämä Luetaan(.pdf) ‑tiedosto sopii lukea ensimmäiseksi. (Seuraavia en ainakaan tässä vaiheessa lähetä, tämä on tarpeeksi pitkä yksinäänkin. Ohjeet.pdf sisältää lisäkommentteja sekä täydellisen kirjaluettelon, Otuksia.pdf on koottu kaikenkarvaisista sekalaisnimistä, Juttuja.pdf sisältää selvennyksiä ja päättömyyksiä ja Eläimet.pdf on varsinainen pääsanasto. Omat ehdotukseni olen koonnut pääsanastosta myös tiedostoon Ehdotus.pdf.)

Koko juttu sai alkunsa viimeistään keväällä 1991 ensimmäisen tietokoneen myötä. Kahlasin läpi kymmeniä kirjoja ja innostus pysyi yllä. Olin tietoinen että nimistötoimikunta oli kehittämässä kaikki nisäkkäät käsittävää nimistöä; olin ollut yhteydessäkin Ilkka Koivistoon, jonka mielestä sanastollani saattaisi olla käyttöä. Yhden version lähetin rompulla Petri Nummelle.

Syksyllä 2005 sairastuin. Minulta pääsi ohi 12.12.2006 Helsingin Sanomat, jossa käsittääkseni oli artikkeli nimistötoimikunnan työstä ja tuloksesta. Kun seuraavana keväänä alkoi ilmestyä kirjoja joissa käytettiin uusia nimiä, se etten ollut jaksanut pysyä kehityksen kelkassa, splitutti niin pahasti että en enää halunnut tietää asiasta yhtään mitään.

On syytä muistaa etten ole biologi ja lähestyn asiaa kielen enkä eläintieteen suunnalta. Sanaston varsinainen tarkoitus oli aikanaan kehittyä toimittajien ja suomentajien apuvälineeksi. T:t ja s:t tekevät aina erehdyksiä ja jotkut standardierehdykset toistuvat yhä uudelleen!

Se, mitä olen toimikunnan laatimuksia nähnyt, on masentavaa. Näyttää siltä että kaksi asiaa on jäänyt huomaamatta: se että populaaritieteen valtakieli on englanti ja se että toimittajat ja suomentajat eivät tunne eläintiedettä (eivätkä yleensä mitään muutakaan; tiedän sen koska olen aikanaan suomentanut neljä romaania tietämättä mistään mitään).

Drastinen esimerkki: kun kuusipeurasta tehdään täpläkauris, sekaannus on valmis. Englanninkielinen nimi spotted deer on petollisen helppo kääntää täpläkauriiksi. Nimi tarkoittaa kuitenkin aksishirveä. Aivan, toimikunta tietää ja minäkin tiedän, että eläimet esiintyvät eri alueilla, mutta ei sitä kiireinen toimittaja tai suomentaja tiedä. (Toisen harrastusalani tiimoilta otettakoon esimerkiksi äskettäinen tv:n luotijunadokumentti, josta on pakko sanoa että termit oli käännetty suorastaan johdonmukaisesti väärin.)

Vaatimus, että nimet saisivat olla enintään kolmiosaisia, johtaa väkisin väännettyihin nimiin joita kukaan ei opi. Pääsyynä liian uudistehtailun vastustukseen on se tosiseikka että toimittajat ja suomentajat eivät tunne nykyisiäkään. Gepardista on tehty sekä pantteri että simpanssi, jäniksen ja kaniinin tai supin ja supikoiran eroja ei tunne kukaan, peurojen ja kauriiden ja hirvien nimiä on totta kyllä käytetty epäjohdonmukaisesti mutta eikö kielenkäyttäjän kannalta olisi parempi käyttää vanhoja kuin vääntää uusia – harva toimittaja ymmärtää systematiikkaa ja uudisnimet johtavat sekaannuksiin kuitenkin. Samoin käy jos yritetään eliminoida ”kaksi eläintä sisältävät” nimet (hirvisika, kissamaki, leopardisiiseli).

Raaka mielipide, tiedän. Periaatteessa on kai mahdollista tehdä mölyapinoista huutajia, hämähäkkiapinoista koipioita ja taskuhyppyrotista hyppytaskisia, mutta yhtä hyvin voi kysyä onko mielekästä laatia uutta nimeä lajille jolla jo ennestään on puolenkymmentä nimeä! Tieteellisissä nimissä tunnetaan käsite nomina conservanda ja mielestäni suomalaisissakin nimissä on sellaisia. Näitä löytää tiedostosta Ehdotus.pdf.

Aakkostusta englanniksi tai suomeksi ei tarvita, koska minkä tahansa teksturin tai katselimen etsi-komennolla löytää nimet joka tapauksessa.

Työversioiden erikoismerkkejä ja ‑ilmiöitä:
– [?] nimen jäljessä: epäilyttävä nimi (mahdollinen sekaannus tai kirjoitusvirhe, liian ylimalkainen, harvinainen ja outo vierasnimi jne)
– [!] nimen jäljessä: huomiota herättävä nimi (kummallinen, selvän sekaantunut, järjetön, ilmeisen turha tms)
– [] nimen paikalla: lat nimi on mainittu mutta engl/suom nimeä ei ole
– * rivin alussa: lisätutkimuksia vaativa nimi
– /nimi kauttaviivojen välissä/: kirjassa ”tätäkin-on-käytetty”-maininta
– tunnuskirjain suluissa: epävarma vastaavuus (esim puuttuva tai erilainen tieteellinen nimi, poikkeava taksonomia); tulkinnanvarainen kirjoitustapa; mahdollinen sekaannus (esim eri nimi hakemistossa ja tekstissä); joskus jopa epäselvyys omissa muistiinpanoissa
– aakkostus on sukunimikohtainen: järjestys siis esim Mus vulcani – Muscardinus avellanarius – Musonycteris harrisoni – Mustela africana
– e:n engl nimet on otettu kirjan engl-suom sanastosta, np:n nimet lajikuvauksista, ü:n nimet hakemistoista. b:n kohdalla [] ilmaisee että laji on mainittu – engl nimiähän koko kirjassa ei ole. d esittää engl nimet enemmän aakkos‑ kuin ”paremmuus”järjestyksessä; a ja c erottelevat ensi‑ ja toissijaiset nimet tarkemmin.

– nyt & tässä julki tulevassa versiossa:
– afrik = afrikaansia / afrikaansiksi (afrikaansi on riittävän lähellä hollantia jotta hollantia kohtalaisesti osaavana ymmärrän sitä)
– aik = aikaisemmin käytetty
– harv = harvinainen
– holl = hollantia / hollanniksi
– kans = kansanomainen, ei yleiskielinen
– oh = oma huomautus
– ransk = ranskaa / ranskaksi (en osaa ranskaa mutta tunnistan paikannimet ja värit kun niitä näen!)
– saks = saksaa / saksaksi
– tulk = tulkinnanvarainen
– vanh = vanhentunut
– ven = venäjää / venäjäksi (en osaa venäjää mutta tunnistan paikannimet kun niitä näen!)
– virh = virheellinen
– /nimi/ = ’josta-on-joskus-käytetty-myös-nimeä...’-tyyppinen maininta
– * rivin alussa: lisätutkimuksia vaativa nimi
– # varoittaa helposti sekaantuvista nimistä
– – – ilmaisee lainauksesta poisjätettyä osaa
– <> merkitsee alkutekstin kappalerajaa
– ♦ erottaa pitkän kappaleen osia
– × merkitsee risteytymää ja se pitää tietää ilman selitystäkin
– muodot a267 ja y23 tarkoittavat a2,a6,a7 ja y2,y3
– ilmaisu ’amz käyttää’ tarkoittaa ’a, m ja z käyttävät’

– Jos engl nimi on ’English name’, sicit ja keltaisuudet tarkoittavat...
– englantilainennimi [sic] = aivan, kirjoitettu näin
– Englanti-nimi [sic keltaisella pohjalla] = ihmeellinen muoto
– irlantilainen nimi (keltaisella pohjalla) = paha virhe
– brittiläinen‑ (turkoosilla pohjalla) = muunkielinen nimi joka kannattaa ottaa huomioon
– kaikenlaiset väriläiskät on tarkoitettu huomioonotettavaksi; sinipohjaiset ovat omia nimi­ehdotuksiani ja painavia mielipiteitäni; punapohjaiset viittaavat usein värinnimityksiin

Esimerkkinä hakusanojen Chrysocyon brachyurus ja Acinonyx jubatus selitykset:

Chrysocyon brachyurus – aácCd,d3,eéHlNorTüwx,z7 maned wolf, a lobo de crin, Å lobo crinado, a lobo guara, úÅö guara, áü aguara guazu, a boroche, b [] – efFgGhijkmMStTuúvyz,z7,ÅöÖ harjasusi, f harjassusi, ht harjakoira, óW kaulussusi, G /puujalkakettu/ (aik C.jubatus, Canis jubatus)

Chrysocyon brachyurus – tieteellinen nimi

aácCd,d3,eéHlNorTüwx,z7 maned wolf, a lobo de crin, Å lobo crinado, a lobo guara, úÅö guara, áü aguara guazu, a boroche, b [] – englanninkieliset nimet lähdeteoksineen: kirjat a,á,c,C,d,d3,e,é,H,l,N,o,r,T,ü,w,x ja z7 mainitsevat nimen maned wolf; a mainitsee nimen lobo de crin, Å nimen lobo crinado ja A nimen lobo guara; ú,Å ja ö mainitsevat nimen guara; á ja ü mainitsevat nimen aguara guazu ja a nimen boroche; merkintätyyppi b [] tarkoittaa että kirja mainitsee lajin mutta ei kansankielistä nimeä

efFgGhijkmMStTuúvyz,z7,ÅöÖ harjasusi, f harjassusi, ht harjakoira, óW kaulussusi, G /puujalkakettu/ – suomenkieliset nimet lähdeteoksineen: e,f,F,g,G,h,i,j,k,m,M,S,t,T,u,ú, v,y,z,z7,Å,ö ja Ö käyttävät nimeä harjasusi, f antaa rinnakkaisnimen harjassusi joka saattaa olla ladontavirhe, h ja t antavat rinnakkaisnimen harjakoira ja kirjaluettelosta selviää että kirjat h ja t ovat iäkkäitä ja nimi joutaa unohtaa, ó ja W käyttävät nimeä kaulussusi ja kirjojen ikään pätee sama kuin edellä; merkintätyyppi /puujalkakettu/ viittaa siihen että G mainitsee likimain ”jota on joskus sanottu puujalkaketuksi”

(aik C.jubatus, Canis jubatus) – lajista on aikaisemmin käytetty tieteellisiä nimiä Chrysocyon jubatus ja Canis jubatus

Acinonyx jubatus – aá,b5,c4,cCdD,d3,eéE,g2,H,j2,KloqQrR,s4,TUüwxX,x2,z2 cheetah, w chetah, d chita, d,j2,Uw,x2 hunting leopard, b [] – gepardi, e3,efhijOuWÅ metsästysleopardi – (e3,W: Cynailurus guttatus; e3: Taanoin [sic] kiisteltiin siitä, onko kaikki gepardit luettava samaan lajiin (Cynailurus guttatus) vai onko intialainen gepardi, n.s. tšita, erotettava eri lajiksi (C.jubatus). Nykyisin tutkijat erottavat 3 afrikkalaista lajia, ja intialaisten lajien lukumäärästä ei oikein olla selvillä. Lajieroavaisuudet rajoittuvat kuitenkin pääasiallisesti vain värityksen erilaisuuteen. d3: Varaday (1964) once counted the spots on his tame female cheetah; there were 1,967. x2 = McWhirter 1975)

gepardi, e3,efhijOuWÅ metsästysleopardi – jos suomenkielisten kirjojen lyhenteet puuttuvat, laji on mainittu samalla nimellä kaikissa kirjoissa joissa se ylipäätään mainitaan; tässä tapauksessa e,e3,f,h,i,j,O,u,W ja Å mainitsevat myös metsästysleopardin nimen

e3,W: Cynailurus guttatus – e3 ja W käyttävät tieteellistä nimeä Cynailurus guttatus

e3: Taanoin [sic] kiisteltiin siitä, onko kaikki gepardit luettava samaan lajiin (Cynailurus guttatus) vai onko intialainen gepardi, n.s. tšita, erotettava eri lajiksi (C.jubatus). Nykyisin tutkijat erottavat 3 afrikkalaista lajia, ja intialaisten lajien lukumäärästä ei oikein olla selvillä. Lajieroavaisuudet rajoittuvat kuitenkin pääasiallisesti vain värityksen erilaisuuteen. d3: Varaday (1964) once counted the spots on his tame female cheetah; there were 1,967. – tällaisia lainauksia ja/tai kuriositeetteja (joissa on aina lähdeteoksen tunnuskirjain) on mukana lisäselvitykseksi tai pelkäksi kevennykseksi

x2 = McWhirter 1975 – viittaus kirjaan joka ohjeen kirjalistassa on nimellä McWhirter 1975

Teksti on kirjoitettu Wordstar 5.0 ‑ohjelmalla (1988) ja siirretty PDF-muotoon WordPerfect 5.1:n muuntajalla ja OpenOffice 2.0.2:lla.

Ja jos joku on eri mieltä, tehköön kaikin mokomin paremmin... Otan mielelläni kommentteja ja kysymyksiä vastaan.

heikki_kannosto@luukku.com

Vierailija
IFEUN
Mitä koirarotuihin tulee, ongelmani on lähinnä päinvastainen. Mitkä ovat seuraavien rotujen englannin- tai latinankieliset nimitykset:

- Karjalan karkeakarvainen kuolaaja
- Siperian noutaja (N-liiton pelätyin koira)
- Saksan demokraattinen paimenkoira (kuollut sukupuuttoon 1989)




Omalla kohdallani tuskaa tuottavat Afrikan nisukkaaat:
Mitkä ovat esim. seuraavien vierasperäiset nimet ?

-Jalopardi (38 %)
-garillo (taskulämmin)
-Keski-Afrikan delironsu

(Loxodonta deliriumis africana carlsbergis) ?

Vierailija
Sepi
Kuinka pdf:n saa eli missasinko viestistä linkin?



Kun ei ole kotisivua, minulla ei ole aavistustakaan miten tekstiin liitetään linkki josta aineistoa voi imuroida. Itse asiassa minun olisi helpompaa & vanhakantaisesti kivampaa pakata koko juttu rompulle ja lähettää se maapostissa.

Varsinaisessa sanastossa on 380 - 420 sivua (sen mukaan minkä kokoiselta ruudulta se on tarkoitus lukea, ykköskoneessa käytän 12 pisteen Humanist Slabserifiä, Elisan pikkukoneessa 14 pisteen Arialia). Oheistiedostot tuovat vielä muutaman kymmenen lisää.

Itse asiassa minulla ei ole aavistusta siitäkään onko sanasto tunnuskirjaimineen kaikkineen ylipäätään ymmärrettävissä! Mutta se seikka, että nyt sille tuntuu olevan kysyntää, saattaa johtaa jutun virtaviivaistumiseen ja ihan oikeasti levitykseen.

Mitä tukee noihin erikoispullotteisiin, kaikki tietävät mitä ovat efelantti eli ronsu ja mitä ovat varsikuonot, mutta yhden kirjoitusasu on epäselvä: onko se virstahepo vai virtsahepo?

Vierailija

Yritin lähettää pdf:n muotoisia eläimiä sähköpostissa moderaattori phonylle mutta ne laukkasivat saman tien takaisin väittäen etteivät voineet toimittaa viestiä.

Varmin tapa saada nimistö on lähettää postiosoitteensa sähköpostiini. Koko hoito siirtyy rompulle ja maaposti tuo rompun.

Ainakin kymmenelle ensimmäiselle.

Vierailija

Varmin tapa saada nimistö on lähettää postiosoitteensa sähköpostiini. Koko hoito siirtyy rompulle ja maaposti tuo rompun.

...ja se onkin niin vaikeaa ettei kukaan osaa... mutta en kai minä tähän voi 420 sivun sanastoa liittää!

Vierailija
sapetix
IFEUN
Mitä koirarotuihin tulee, ongelmani on lähinnä päinvastainen. Mitkä ovat seuraavien rotujen englannin- tai latinankieliset nimitykset:

- Karjalan karkeakarvainen kuolaaja
- Siperian noutaja (N-liiton pelätyin koira)
- Saksan demokraattinen paimenkoira (kuollut sukupuuttoon 1989)




Omalla kohdallani tuskaa tuottavat Afrikan nisukkaaat:
Mitkä ovat esim. seuraavien vierasperäiset nimet ?

-Jalopardi (38 %)
-garillo (taskulämmin)
-Keski-Afrikan delironsu

(Loxodonta deliriumis africana carlsbergis) ?



Vierailija

Just ny näyttää siltä että pelkällä klikkaamisella ei pääse mihinkään muuhun kuin mediafiren etusivulle. Ei aavistustakaan miten pääsee imuroimaan.

Lähettäkää maapostiosoitteenne allekirjoittaneelle niin saatte paluupostissa pdf:n muotoisia karvaisia eläimiä sisältävän rompun.

heikki_kannosto@luukku.com

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat