Seuraa 
Viestejä45973

Pyytäisin arvoisaa tiede yhteisöä paikkaamaan aukkoja sivistyksessäni eli kertomaan meitsille minkä vuoksi oon niin koukussa tähän tunteeseen jota nimenomaan pitäisi väistää.

Kysymys juontui mieleen kun taas kerran menneenä lauantaina hyppäsin benji hypyn. Rakastan sitä touhua yli kaiken ja oon menossa kuun vaihteessa Helsinkiin hyppäämään Sky Breakersin järjestämän 155 metristä hypättävän benjin.

Funtsailevana ihmisenä kuitenkin ihmettelen joskus että mikä mua oikein ajaa näihin asioihin. Jos kyse olis itsensä/miehisyytensä todistamisesta kerta suorituksella ehkä ymmärtäisin sen mutta siitä ei oo kyse vaan nautin niin paljon siitä Adrenaliini noususta minkä saan ja siitä kauhun tunteesta minkä koen.

Jos oon oikein ymmärtänyt, Adrenaliinin tarkoitus on maksimoida reaktiokykyni, keskittymiseni ja tilanteessa läsnäoloni ja pelkotilan tarkoitus on viestittää keholleni/mielelleni että oon vaarassa. Maalaisjärjellä ajateltuna siis luulisi että yrittäisin välttää näitä tilanteita kun ruttoo ainakin mutta kun näin ei tapahdu. Päinvastoin! Hakeudun näihin kauhu tilanteisiin uudestaan ja uudestaan (benji, moottoripyörällä keuliminen, muut kouhotukset...) enkä koskaan saa tarpeekseni! Tuossa moottoripyörä esimerkissä tietysti vois viehättää se tunne että osaan mutta se ei selitä mun rakkautta extreme urheilulajeihin. Tunnustan kyllä avoimesti että pelkään perkeleesti kaikissa noissa tilanteissa enkä, kuten mainitsin, halua näyttää jollekulle jotain, en edes itselleni, vaan joku kumma "ääni" mun sisällä ajaa mua.

Elikkäs, olenko siis fyysisesti koukussa Adrenaliiniin, onko extreme toiminta jotenkin oleellista lajikehitykselle vai oonko vaan "vähän" tyhmä? Toi vaihtoehto "tyhmä" on kuitenkin epätodennäköistä koska oon huomannut jo kauan sitten näissä piireissä että siellä on usein nimenomaan sangen fiksua porukkaa. Miettikääpä vaikka edesmennyttä meribiologi/tutkija ystäväämme Jacques Cousteauta joka teki TODELLA rajuja extreme juttuja. Tieteen nimessä tietenkin

Sivut

Kommentit (25)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
SAMAEL
Teon seksuaalisuus, adrenaliiniriippuvuus etc.

Pidätkö mandariineista?

Heh! Pidänhän mä...aika paljonkin. Oot todennäkösesti oikeessa tossa seksuaalisuus jutussa, rakastan varsinkin benjin kanssa sitä koko tilannetta. Koko asetelmaa, musiikkia jota usein soitetaan näissä "eventeissä", ihmisiä jotka on läsnä..koko shebangia. Onko siis kyse siitä että tietämättäni yritän todistaa miehisyyttäni herättääkseni vastakkaisen sukupuolen kiinnostuksen?? Benjin historiaa tuntien siitähän alunperinkin oli kyse: http://fi.wikipedia.org/wiki/Benji-hyppy.

Mitäs muutes mandskuilla on tekemistä tän kanssa??

teijoster
Jeesus ei hypännyt benji-hyppyä. Temppelin sakaraharjalta, vaikka enkelitkin olisivat ottaneet kiinni.

Jeesus olis ollu paskahousu!! Jos meinaan olis ollut olemassa.

Gilthanas
Mitäs muutes mandskuilla on tekemistä tän kanssa??

Mmm... Ai mitäkö? Ei kerrassaan mitään, mutta mandariineja on laiminlyöty tällä foorumilla niin kauan, että ajattelin vihdoin nostaa kissan pöydälle. Anteeksi että se tapahtui juuri sinun ketjussasi.

Gilthanas

Jeesus olis ollu paskahousu!! Jos meinaan olis ollut olemassa.

Mitenkähän jos sellaisen kaavun kanssa hyppää, niin näkyyköhän skrebat alhaalla?

Anteeksi???!! Tästä kunnianosoituksesta nostaa mandariinikeskustelu esiin juuri minun ketjussani??!! You, sir, are mental! Mun päivä (yö täällä töissä) piristy just asteen verran. Mitä ikinä se tarkottaakin!

Edit: en muutes oo koskaan paskonu/kussu housuuni noiden toilailujeni kanssa. Noh, sitä päivää odotellessa. Kaavusta en tiedä, tunnen niin huonosti noi jesse/muhammed yms jutut

Volitans
Joo, toi benji oli eka kerralla ihan jees. Toisella kerralla oli adrenaliinit pahasti hakusessa. Mutta ehkä seuraavalla kerralla taas toimii.

Yritä korkeemmalta!!

Taitaa olla laskuvarjohyppääjillä parisataa metriä jo matala. Tiedä sitten korkeuksista. Onko parempi hypätä korkealta kun maahan on pidempi matka ja kerkiää selvitellä punoksia???

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
SAMAEL

Eikö muuten matalammalta tunnu pahemmalta hypätä?

En tiedä, mutta tarpeeksi korkealla ei itseäni ainakaan enään huimaa. Matalammalla kyllä. Tuohonkin varmaan tottuu.

Osasyy adrenaliinivajareihin saattoi olla se, että piti kuvata samalla:

Joku oli hypännyt köyteen kierteitä...

SAMAEL
Gilthanas

Yritä korkeemmalta!!



Tai pikkasen pidemmällä köydellä...

Eikö muuten matalammalta tunnu pahemmalta hypätä?

Loistava kysymys tuo jälkimmäinen ja kysehän on pelkokertoimesta. Eli tosiaan matalammalta tuntuu pahemmalle hypätä tarkoittaen sitä että ei kannata hypätä liian korkeelta koska silloon ei vaan kertakaikkiaan käsitä enää sitä korkeutta näköaistin perusteella ja koko homma kusee. Itse väittäisin että parhaat benji kiksit napsahtaa kun hyppää about 180 metristä. Paras fiilishän benjissä on just se lähtö hetki. Vittu siinä on mies/nainen sekasin!! Se pelon tunne saa melkein pyörtymään. Varsinkin silloon jos pystyy hallitseen sen pelkonsa ja saa hypättyä vaikkapa sillain sky-dive tyylillä:

SAMAEL
Gilthanas
Mitäs muutes mandskuilla on tekemistä tän kanssa??


Mmm... Ai mitäkö? Ei kerrassaan mitään, mutta mandariineja on laiminlyöty tällä foorumilla niin kauan, että ajattelin vihdoin nostaa kissan pöydälle. Anteeksi että se tapahtui juuri sinun ketjussasi.

Voi itku....

On muuten hyvän näköinen mandariini!

Minua ei tuohon kyllä saisi.

(Kansallisteatterin katsomon ensimmäisellä parvellakin voin jo niin huonosti, että sydämeni hakkaa, happi loppuu, pyörryttää jne. Toisaalta asun kerrostalon neljännessä kerroksessa, ja omalla parvekkeella en enää tunne huimausta. Kai se johtuu siitä, että parveke ei ole tippunut vielä?)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Itse en luultavasti lähtisi benjihyppyä tekemään, ei kovin paljon kiinnosta kiskottaa kinttuniveliä enemmän kuin tarvitsee... Laskuvarjolla tai liitovarjolla kyllä kokeilisin mielelläni...

Vaikka mieluiten kyllä lentäisin sillä lentokoneella. Tietyllä tavalla en ole koskaan ymmärtänyt miksi ketkään muut kuin maahanlaskujoukot haluaisivat hypätä täysin kunnossa olevasta lentokoneesta...

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Herra Tohtori
Itse en luultavasti lähtisi benjihyppyä tekemään, ei kovin paljon kiinnosta kiskottaa kinttuniveliä enemmän kuin tarvitsee... Laskuvarjolla tai liitovarjolla kyllä kokeilisin mielelläni...

Vaikka mieluiten kyllä lentäisin sillä lentokoneella. Tietyllä tavalla en ole koskaan ymmärtänyt miksi ketkään muut kuin maahanlaskujoukot haluaisivat hypätä täysin kunnossa olevasta lentokoneesta...


Eiköhän jätetä nämä jutut ammatilaisille. Samoin kuin sukelluksetkin semmoisille jotka voivat uida kilometrejä.

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039

Se on ihan totta, ettei todella korkealla ollessa näytä huimaavalta, koska ei tajua näkemiään mittasuhteita. Kilometrin korkeudelta kun katsoo maahan, näyttää kuin karttaa katselisi.

En sitten tiedä, missä menee raja, ettei enää korkeus samalla lailla hirvitä. Epäilisin, että korkeammalla kuin jo mainittu 180 m. Itse olen hypännyt kaksi benji-hyppyä, ensimmäinen oli jotain 60-70 metriä, mutta kyllä se jännitti. Toinen oli 155-165 metristä. Oli kesän 2003 Suomen korkein benji. Kyllä sekin hirvitti, muttei ehkä niin pahasti kuin ensimmäinen kerta, vaikka huomattavasti korkeammalta olikin.

Myös laskuvarjohyppyä on tullut kokeiltua kolmesti. Kilometrin korkeudesta pakkolaukaisulla (varjo aukeaa heti itsestään) tietysti, niinkuin ensimmäiset hypyt aina tehdään.

Korkeus ei näyttänyt enää pelottavalta, mutta tieto siitä ja yleensäkin hyppytilanne — roikkua Cessnan siiven puolasta ja päästää irti kun hyppymestari näyttää merkin — oli mahtavalla tavalla kammottava. Ensimmäiset sekunnit haukoin vain jännityksestä henkeäni ja ihmettelin, miksi varjo ei aukea. Se aukeaa muutamassa sekunnissa, mutta ne sekunnit tuntuvat todella pitkille. Muutekin koneesta irrottautuessa tuntui hetken kuin kaikki tapahtuisi hidastettuna (eilisessä Prismassa oli juttua samasta ilmiöstä).

Toinen juttu, mikä ensimmäisellä hypyllä aiheutti hetkeksi pientä paniikkia oli, etten nähnyt laskeutumisaluetta missään. Lopulta tajusin, että se on suoraan alapuolella, olin etsinyt sitä liian kaukaa horisontista.

Hieno kokemus laskuvarjohyppy on, voin suositella kaikille, jotka sen tyylisestä toiminnasta pitävät. Varjon ohjaaminen on todella helppoa, jo toisella hypyllä onnistuin ilman ohjeita laskeutumaan kiitoradan asfaltin viereen, nurmikolle. Ohjeita tulee kyllä kypärän radiopuhelimesta, joten ei haittaa, vaikkei ilman niitä pärjäisi.

Harmi vain, että harrastus jäi lopulta vain kolmeen hyppyyn. Aion joskus paremmalla ajalla kyllä jatkaa sitä. Korkeammalta vapaan pudotuksen kera hypättävät hypyt on vielä kokonaan kokematta.

Itse yritän välttää tilanteita joissa andrenaliini ryöpyt olisivat mahdollisia (esim. tappelut, sanaharkat yms.). Jostain syystä ryöpyn jälkeen saan usein lievän tai pahan paniikkikohtauksen, kertokaapas mistä moinen voisi johtua.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat