Seuraa 
Viestejä45973

Mitä hyötyä oli aikoinaan rakentaa linnoja?

Eikö vihollinen voinut halutessaan näännyttää linnan suojissa olleet nälkään ja janoon?

By the way

Onko Olavin linnan muureihinkin muurattu joku neito?

Ainakin Haapsalussa näin ilmeisesti on käynyt.

;):)

Sivut

Kommentit (24)

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Minkähän takia luulet että verot kerättiin entisaikaan ruokatavarana (siis sen lisäksi, että raha ei ollut samanlainen käsite kuin nykyään)?

Linnoissa oli melkoiset ruokavarannot, ja vesikin yleensä saatiin jonkinlaatuisesta kaivosta. Piirittäjillä puolestaan oli ongelmallista tuoda ruokaa pitkän matkan päästä. Poltetun maan taktiikka toimi hyvin: säilyvät ruokatavarat vietiin mukana linnaan turvaan eikä vihollisjoukoille jätetty mitään. Pitemmällä aikavälillä syvälle vihollisen rintamalinjojen taakse jäänyt linnoitus varmasti kukistuikin ajan myötä, mutta pitkään siihen meni.

Keskiajalla käytiin muistaakseni useamman vuoden mittaisia piiritystaisteluita; joku historiantutkija voisi varmasti valaista tätä asiaa?

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Mitä siihen näännyttämiseen tulee niin piiritykset saattoivat kestää vuosikaupalla.

Täällä todetaan turun linnasta mm. näin:
Vuosina 1364 - 65 Turun linnan oli kestettävä pitkä piiritys. Linnan puolustus kesti yhdeksän kuukautta , mutta sen jälkeen se vallattiin ja se vaurioitui tulipalossa.

Eli ensin piiritettiin kuukausia ja senkin jälkeen homma päättyi tappeluun. Linnojen valtauksissa saatettiin käyttää melko mielenkiintoisia metodeja. Yksi tapa oli "kemiallinen" sodankäynti. Tarina kertoo, että jossain "taistelussa" lingottiin ruton tappamia ruumiita katapulteilla linnan muurien sisäpuolelle. Sitten ei tarvinnut muuta kuin odottaa. Toisessa tapauksessa juomavesi onnistuttiin myrkyttämään.

Eli kyllä niihin linnoihin oli pahuksen hankala yrittää sisälle. Mutta edellä kuvattua "luovuutta" hyväksikäyttäen tilanteen kehittymistä onnistuttiin ajoittain nopeuttamaan piirittäjien hyväksi..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllähän ne tarjosivat merkittävää suojaa ympäröivän maaseudun asukkaille. Usein linnoissa oli kaivo ja suuret muonavarat, joten näännytystaktiikka saattoi olla hyvinkin pitkäaikainen prosessi. Lisäksi joihinkin linnoihin rakennettiin salakäytäviä, jotka johtivat ulos linnasta. Niitä pitkin saattoi kuljettaa vaikka ruokaa tms.

Olin käymässä joskus Olavinlinnassa ja opas kertoi muistaakseni, että tarinan mukaan olisi muurattu neito linnan muurin sisään ( syy oli muistaakseni se, että tämä oli avannut linnan portit vihollisjoukolle).

Urho2112
Seuraa 
Viestejä298

Siitäpä on tehty se laulukin,

jonka muistaakseni Tauno Palo laulaa, samaisesta aiheesta
tehdyssä elokuvassa.

Juttua vauhditti vissiin vielä linnan muurista kasvava pihlaja,
joka olisi siinä kohtaa mihin neito muurattiin.

Mummohan se varmasti tän jutun muistais?

Sepi
Seuraa 
Viestejä3265

Balladin Olavin linnasta levytti Annikki Tähti.

Lainaus: "Olavinlinna on tulvillaan taikoja ja taruja. Tunnetuin lienee legenda muuriin muuratusta tytöstä josta Saukkikin kirjoitti tuon Olavinlinnan balladin laulunsanat. Tarun mukaan ruotsalaisen linnanisännän tytär olisi rakastunut komeaan venäläiseen upseeriin. Hän päästi upseerin yöllä linnaan, mutta tämäpä toikin samalla sisään vihollisen joukot. Tunkeutujat kuitenkin yllätettiin ja heiltä katkottiin päät.

Rangaistuksena teostaan linnanherra käski muurauttaa tyttärensä elävältä muuriin. Muurauskohtaan kasvoi sittemmin pihlaja, jonka marjat olivat sydänveren, valkoiset kukat viattomuuden symboli."

http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?200680

Joo, kyllähän linnojen lukumäärä jo loogisesti ajatellen kertoo, että niistä on koettu olleen hyötyä noihin aikoihin.

Onkohan Haapsalun ja Olavin linnojen muureihin molempiin muurattu ne neidot?

Vai liekö noilla tarinoilla peloteltu neitoja rakastumasta vihollisen miehiin?

;):)

hcesar
Seuraa 
Viestejä13039

Minä puolustin kevättalvella 1983 kavereiden kanssa lumenkaatopaikalle rakentamaamme linnaa yli kaksi tuntia ilman vararavintoa tai -happea. Olisin kestänyt pitempäänkin, mutta äiti käski kotiin syömään.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210

Suurin hyöty linnoista kai oli sittenkin psykologinen: meilläpäs on jotain minne me päästään teitä karkuun. Useimmissa tapauksissa (ennen tuliaseita ja tykkejä) kun piiritykset olivat hyvin hankalia myös niille piirittäjille... Ainoastaan jos todella kipeästi haluttiin sisälle linnaan, tai linnoitettuun kaupunkiin tms, tai jos lähellä oli metsää ja mukana hyvä rakennusmestari, oli mitään mahdollisuutta murtaa muurit esim. katapulteilla. Harva lähtee sotaan ja laahaa varmuuden vuoksi tonnikaupalla puutavaraa voidakseen rakentaa katapultteja, jos ne pirulaiset sittenkin onnistuivat rakentamaan niin hyvälle paikalle ettei linnaa vallata äkkirynnäköllä.

Suomen linnoista suosittelen vaikkapa Gardberg-Welin: Suomen keskiaikaiset linnat. Hyvä katsaus myös rakennustekniikkaan.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

tiäremiäs
Seuraa 
Viestejä13176
Pikku Gen
Suurin hyöty linnoista kai oli sittenkin psykologinen: meilläpäs on jotain minne me päästään teitä karkuun. Useimmissa tapauksissa (ennen tuliaseita ja tykkejä) kun piiritykset olivat hyvin hankalia myös niille piirittäjille... Ainoastaan jos todella kipeästi haluttiin sisälle linnaan, tai linnoitettuun kaupunkiin tms, tai jos lähellä oli metsää ja mukana hyvä rakennusmestari, oli mitään mahdollisuutta murtaa muurit esim. katapulteilla. Harva lähtee sotaan ja laahaa varmuuden vuoksi tonnikaupalla puutavaraa voidakseen rakentaa katapultteja, jos ne pirulaiset sittenkin onnistuivat rakentamaan niin hyvälle paikalle ettei linnaa vallata äkkirynnäköllä.

Suomen linnoista suosittelen vaikkapa Gardberg-Welin: Suomen keskiaikaiset linnat. Hyvä katsaus myös rakennustekniikkaan.

Kyllä ne niitä raahasi mukana jos ei muuten ollu mahdollista, päästä linnaan sisälle.

jaakkoj
Seuraa 
Viestejä76
Eepos
Mitä siihen näännyttämiseen tulee niin piiritykset saattoivat kestää vuosikaupalla.

Täällä todetaan turun linnasta mm. näin:
Vuosina 1364 - 65 Turun linnan oli kestettävä pitkä piiritys. Linnan puolustus kesti yhdeksän kuukautta , mutta sen jälkeen se vallattiin ja se vaurioitui tulipalossa.

Eli ensin piiritettiin kuukausia ja senkin jälkeen homma päättyi tappeluun. Linnojen valtauksissa saatettiin käyttää melko mielenkiintoisia metodeja. Yksi tapa oli "kemiallinen" sodankäynti. Tarina kertoo, että jossain "taistelussa" lingottiin ruton tappamia ruumiita katapulteilla linnan muurien sisäpuolelle. Sitten ei tarvinnut muuta kuin odottaa. Toisessa tapauksessa juomavesi onnistuttiin myrkyttämään.

Eli kyllä niihin linnoihin oli pahuksen hankala yrittää sisälle. Mutta edellä kuvattua "luovuutta" hyväksikäyttäen tilanteen kehittymistä onnistuttiin ajoittain nopeuttamaan piirittäjien hyväksi..

Jep, kemiallista sotaahan harjoitettiin juurikin niin että juomavesi yritettiin pilaannuttaa, esim. kuollut eläin kaivossa mikä mätänemällä pilasi juomaveden.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19204
Sepi
Tarun mukaan ruotsalaisen linnanisännän tytär olisi rakastunut komeaan venäläiseen upseeriin. Hän päästi upseerin yöllä linnaan, mutta tämäpä toikin samalla sisään vihollisen joukot. Tunkeutujat kuitenkin yllätettiin ja heiltä katkottiin päät.

Rangaistuksena teostaan linnanherra käski muurauttaa tyttärensä elävältä muuriin.
http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?200680


Herää vain kysymys, missä välissä se neitsykäinen tapasi tuon vihollisupseerin?

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Herra Tohtori
Pitemmällä aikavälillä syvälle vihollisen rintamalinjojen taakse jäänyt linnoitus varmasti kukistuikin ajan myötä, mutta pitkään siihen meni.
?
Keskiajalla käytiin muistaakseni useamman vuoden mittaisia piiritystaisteluita; joku historiantutkija voisi varmasti valaista tätä asiaa

Kannattaa ymmärtää, että keskiajalla - tai muutenkaan ennen 1900-lukua - ei ollut mitään rintamalinjoja. Homma meni niin, että armeija koottiin yhdeksi isoksi laumaksi, joka sitten yritti valloittaa kaupunkeja ja tuhota vihollisen armeijoita. Ruokkiminen hoidettiin joko ryöväämällä paikallisia ihmisiä tai kuljetuksilla omalta tukialueelta.

Linnan funktio oli se, että jos vihollisarmeija kiersi sen, saattoi varusväki hyökkäillä huoltokuljetusten ja ruuankeruupartioiden kimppuun tai jopa ilmestyä selän taaksen kenttätaistelun alkaessa vihollisen päävoimia vastaan. Lisäksi linna oli erinomainen suoja talonpoikaiskapinoita vastaan. Kapinalliset kun eivät tietenkään kyenneet pitkiin ja organisoituihin piirityksiin. Näin herra suurkreivi jäi henkiin ja muut aateliset saattoivat tuoda joukkonsa kukistamaan kapinaa.

Pääsääntöisesti linnoja ei keskiajalla valloitettu rynnäköllä ja piirityskin useammin epäonnistui kuin onnistui. Normaalisti piirityksen kesto oli viikkoja tai kuukausia. Vuosia kestäneet piiritykset koskivat yleensä kaupunkeja, joilla oli avoin satama.

Varmaan yksi linnan funktioista oli myös voittaa puolustajille aikaa, jolloin paikalle oli mahdollista saada toinen armeija hyökkäämään piirittäjän selustaan.

Sepi
Balladin Olavin linnasta levytti Annikki Tähti.

Lainaus: "Olavinlinna on tulvillaan taikoja ja taruja. Tunnetuin lienee legenda muuriin muuratusta tytöstä josta Saukkikin kirjoitti tuon Olavinlinnan balladin laulunsanat. Tarun mukaan ruotsalaisen linnanisännän tytär olisi rakastunut komeaan venäläiseen upseeriin. Hän päästi upseerin yöllä linnaan, mutta tämäpä toikin samalla sisään vihollisen joukot. Tunkeutujat kuitenkin yllätettiin ja heiltä katkottiin päät.

Rangaistuksena teostaan linnanherra käski muurauttaa tyttärensä elävältä muuriin. Muurauskohtaan kasvoi sittemmin pihlaja, jonka marjat olivat sydänveren, valkoiset kukat viattomuuden symboli."

http://www.mtv3.fi/matkailu/arkisto.shtml?200680

Eikö tuota voisi jotenkin jollain kaikuluotaimella tutkia onko siellä ihmisen kokoinen tyhjä tila?

Tollukka
Varmaan yksi linnan funktioista oli myös voittaa puolustajille aikaa, jolloin paikalle oli mahdollista saada toinen armeija hyökkäämään piirittäjän selustaan.

Juurikin näin, kun vihollisarmeija ei voinut edetä jättäen linnaa taakseen. Toisin kuin usein luullaan, linnoituket eivät menettäneet merkitystään tykkien tullessa käyttöön. Tykit vain muuttivat linnoitusten muotoilua vähemmän huomiotaherättäväksi. Linnat ja linnoitukset menettivät merkityksensä vasta Napoleonin aikaan. syy oli se, että Napoleon kokosi asevelvollisuudella niin ison armeijan (luokkaa 500 000 miestä), ettei sen tarvinnut välittää linnoituksissa olleista muutaman tuhannen miehen varuskunnista tuon taivaallista. Myöhemmät linnoitukset ovat sitten olleet enemmän linjamaisten rajalinnoitusten ketjun osia. Yleisesti ottaen ne eivät ole niittäneet kunniaa.

L
Seuraa 
Viestejä7979

Andy

Kirjoitit:

Toisin kuin usein luullaan, linnoituket eivät menettäneet merkitystään tykkien tullessa käyttöön. Tykit vain muuttivat linnoitusten muotoilua vähemmän huomiotaherättäväksi. Linnat ja linnoitukset menettivät merkityksensä vasta Napoleonin aikaan.

Juuri näin. Alla jotain piirroksentynkää:

http://www.geocities.com/npilgaard/mili/fortif_mil.html

Muuttuivat siis hyvinkin erilaisiksi linnoitukset, mutta myös huomattavasti laajemmiksi rakennelmiksi ja kalliimmiksi; ei juurikaan taidettu kokonaisia kaupunkeja edes yrittää ympäröidä Trace Italienne tyyppisillä rakennelmilla. Tällaisia linnoituksia suurine varusväkineen tietenkin laitettiin pystyyn kaupunkienkin lähistölle alueen turvaksi, mutta jonkinlainen strateginen muutos tässäkin kohden kaiketikin.

Uskoisin tuon neidon muuraamisen muuriin olevan pelkkää legendaa. Se, että neito olisi päästänyt viholliset linnaan voi kenties olla tottakin. Toisaalta hieman hassua, että linnan portti olisi yleensä muutenkaan ollut vartiotta.

Olavinlinnan tornit rakennettiin pyöreään muotoon selvästikin tykkitulta silmällä pitäen. Pyöreä muoto mahdollisti paremmat ampumasektorit puolustajille. Pyöreä muoto kesti paremmin myös tykinkuulien osumia, kuin neliskanttinen torni. Yksi Olavinlinnan torneista on tiettävästi aikoinaan sortunut itsestään.

Samaten otetaan huomioon linnan puolustus vs 2 armeijaa.
Kaverit saa ampua muurin suojista nätisti kaarijousillaan "alaspäin", jolloin todennäköisyys tappaa N+ miestä ennen kuin itseen osuu on varsin suuri. Samaten katapulttien ammukset pystyy ampumaan paljon tehokkaammin vihollisjoukkoon kuin linnan sisälle puolustajien päälle.
Samaten kun jotain tikasvirityksiä yritetään nysvätä ja kiivetä niitä pitkin, on puolustajilla aikaa vetää tupakki ja käväistä kupposella teetä ennen kuin viholliset haarniskoineen pääsee linnan muurille asti. Tokihan aina voi väkertää valloitustorneja jne, mutta se on perhanan hidasta eikä auta kauheasti kuin kohtuullisen tasaisella maalla.
Muurinmurtajamiehillä taasen ei varmaankaan ole ollut koskaan kiva tunne, kun tietää jokaisen jousimiehen tähtäävän henkiseen tähtäinristikkoon rintakehän kohdalla.
Ja sitten keskiaikaiseen pääasiaan: ritareista, tai vastaavista hevosjoukoista ei ole mitään apua linnoitusta valloittaessa ellei porttia/portteja saada tuhottua, ja sisätiloissa nopeuden suoma etu heikkenee oleellisesti.

Tuossa omaa tulkintaa suurin osa, kommentoikaa vapaasti.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat