Juoksulajien vauhdinjaon perusteet?

Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005

Mihin perustuu juoksu-urheilun ja muun kestävyysurheilun vauhdinjako? Loppuajan kannalta ihanteellinen vauhdinjako kun näyttäisi vaihtelevan matkan pituuden mukaan. Onko kyseessä jokin ihmisen fysiologiaan liittyvä tekijä?

En tähän hätään löytänyt aiheesta tilastoja, joten jos joku tietää esim. maailmanennätysjuoksujen väliajat, antaisitko linkin.

Minusta näyttää siltä, että sadan ja kahden sadan metrin juoksussa ideallisesti vauhti kiihtyy noin 50 metrin kohdalla huippuunsa, jonka jälkeen se laskee hiukan, ja 200 metrin loppuvaiheissa ehkä alkaa laskea nopeammin kun maitohapot alkavat painaa. 400 metrin juoksussa toinen satanen lienee nopein, ja sen jälkeen vauhti hidastuu. 800 metrin juoksussa ensimmäinen kierros on n. 2-5 sekuntia nopeampi kuin toinen kierros. Sitä pidemmillä juoksumatkoilla uskon että tasaisella vauhdinjaolla ollaan saavutettu parhaat ajat.

Pitääkö tuo ylläoleva paikkaansa? Joka tapauksessa, olisi kiinnostavaa tietää, mihin fysiologiaan juoksumatkojen ideaali vauhdinjako perustuu. Miksei tasainen vauhti ole kaikilla juoksumatkoilla edullisin, vaan kova alkuvauhti näyttää kannattavan lyhyillä ja keskimatkoilla?

Entä uinnissa ja pyöräilyssä: mikä niissä on ihanteellinen vauhdinjako, ja miksi?

Sivut

Kommentit (50)

Vierailija

Tässä on semmoinenkin seikka, että pitää juosta kuten on treenannut. Toiset on kovia loppukirittäjiä (hyvä anaerobinen toiminta), ja toiset taas vähemmän.

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031
Liittynyt16.3.2005
oge
Tässä on semmoinenkin seikka, että pitää juosta kuten on treenannut. Toiset on kovia loppukirittäjiä (hyvä anaerobinen toiminta), ja toiset taas vähemmän.

Onko ihanteellisessa juoksussa oikeasti lainkaan "loppukiriä"? Eikö pikemminkin ole niin että jos juoksija pystyy koventamaan vauhtiaan lopussa, on hän juossut liian hiljaisella vauhdilla?

Pohtivatko valmentajat valmennettaviensa kohdalla yksilöllisesti sitä, mikä on heidän oikea vauhdinjakonsa, ja pyrkivätkö he vielä ottamaan sen harjoittelussa huomioon? Jotkin 800 metrin juoksijat, kuten olympiavoittaja Juri Borzakovski, juoksevat tasaisemmalla vauhdilla kuin toiset, mutta mihin se perustuu? Onko kyseessä synnynnäinen ominaisuus, harjoittelun tuoma ominaisuus, vai pelkkä taktinen asia jolle ei löydy erityistä fysiologista syytä?

Vierailija

Se loppukiri perustuu kuitenkin siihen, että pitempään juostessa maitohapot kasautuvat jos juoksee liian lujaa. Loppumatkasta sillä ei ole merkitystä ja viimeiset sadat metrit voi antaa täysillä siitä huolimatta, ettei aeroobinen aineenvaihdunta kykene enää vastaamaan energiankulutukseen.

Jos juoksisi alusta asti lujaa, niin hengästyisi jo alkuunsa, koska maitohappojen hajottaminen vaatii happea vielä sen päälle, että lihastoiminta vaatii oman osuutensa. Anaerobista työtä ei voi jatkaa loputtomiin ilman, että teho romahtaa.

Vierailija

Vissiin oli vielä joku semmoinen tekijä, että onko lihassolut treenattu paksuiksi vaiko pitkiksi tai jotain siltä väliltä. Ei voi olla sekä paksu että pitkä. Voima/kestävyys kompromissi.

Tämä on ongelma yhdistetyn harrastajille, kun pitäisi samoilla jaloilla sekä hiihtää että ponnistaa mäkihypyssä.

Oletan että vastaava kompromissi ongelma on estejuoksijoilla ja ehkä aitajuoksijoilla, miksei myös pituushyppääjillä, koripalloilijoilla yms.

On niin paljon lajeja, joissa juoksun lisäksi pitää tehdä muutakin.

Mutta jos tämän saa optimointilaskuksi, niin Riccardon kaavalla sitten.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14029
Liittynyt23.6.2005

Hyvä aihe, joka aiheen harrastajana kiinnostaa luonnollisesti. Ominaisuuksiltani olen tosin huono kesävyysjuoksija, mutta lajina mm. maastojuoksu lähentelee täydellisyyttä. Se on prkeleen zeniä, todellinen tosiäijien laji loppupeleissä. Jussi Utriainen omistaa.

Treenaan kestävyyttä koska siitä ei todellakaan ole haittaa räjähtävyydelle niin paljon kuin halutaan vaahdota. On totta, kuten edellä mainittiin, että ihmisellä on kahdenlaisia lihassyitä ja toisten keskitetty treenaaminen on tehokkainta. Kuitenkin aerobisena lajina juoksu on ylivertainen 'myöntyvyydeltään', monipuolisuudeltaan ja haastavuudeltaan. Se myös suojelee tehokkaasti niveliä (pururata). Intervallit ja mäkijuoksu pitää huolta myös lihasvoimasta, takaan sen.

Eräs SM-tason hiihtäjätuttuni korosti, että täytyy löytää sellainen vauhti, jonka pystyy pitämään. Sitä sitten kiihdytellään vähitellen kovalla työllä, eli eri ominaisuuksien pitkäjänteisellä kehittämisellä. Jos jää väliajoista, niin kiihdyttäminen myöhemmin voi herkästi kostautua liian kovana vauhtina. Askelmittarilliset juoksutietokoneet voivat antaa tästä raakaa palautetta, joka kannattaa ottaa vakavasti.

Jatkuva väliaikojen ottaminen ja juoksun monitorointi varmaan auttaa hommassa. Itse en voisi enää kuvitellakaan treenilenkkejä ilman sykemittaria.

EDIT: Sitten on toki eräs ukkoylijumala Kenenisa Bekele, jolta kannattaisi kysyä asiaa suoraan. Jätkä veti maailmanennätysjuoksunsa (26,17) viimeisen 100 metriä kymppitonnilla aikaan 10,9! LOL :D:D

http://www.youtube.com/watch?v=6roXDygZ3ag

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Clarkki
Seuraa 
Viestejä438
Liittynyt1.11.2006
Ding Ding
Mihin perustuu juoksu-urheilun ja muun kestävyysurheilun vauhdinjako? Loppuajan kannalta ihanteellinen vauhdinjako kun näyttäisi vaihtelevan matkan pituuden mukaan. Onko kyseessä jokin ihmisen fysiologiaan liittyvä tekijä?

Täytyy muistaa, että useimmissa kilpailuissa ei ole tavoitteena maailmanennätys, vaan kilpailun voitto riittää. Tällöin kisataktiikka on selkeästi erilainen varrattuna ennätysaikaa juostaessa. Esim. Lasse Virenin lääke kovia kirimiehiä vastaan oli aloittaa oma kiri, kun maaliin oli vielä kilometri. Tällöin kirimiehet olivat viimeisillä sadoilla metreillä liian hapoilla voittaakseen.

Vierailija

Ainakin maratonilla ihanteellisen vauhdinjaon väitetään olevan ns. negative split, eli toinen puolisko hieman nopeammin kuin ensimmäinen. Harmi etten löydä tilastoja siitä, onko se oikeasti ollut maailman parhaiden maratoonareiden taktiikka.

Itse olen juossut kaksi maratonia, mutta en ole kummallakaan kerralla onnistunut läheskään koventamaan vauhtia toisella puolikkaalla, vaan sen sijaan vauhti on hidastunut huomattavasti kolmenkympin jälkeen kivuliaiden kramppien takia. Nyt olen menossa kolmannelle maratonilleni ja olen treenannut enemmän kuin koskaan ennen (60-80 km viikossa) ja luotan siihen että pystyn tällä kertaa pitämään suhteellisen tasaista vauhtia alusta loppuun.

Puolimaratoneilla (joita olen juossut 6 kpl) olen kyllä onnistunut pitämään melko tasaista vauhtia, sillä niin lyhyellä matkalla en ehdi saada kramppeja. Ennätysjuoksussani 1:42 juoksin toisen puolikkaan muutaman sekunnin nopeammin kuin ensimmäisen.

Vierailija
Neonomide
Sitten on toki eräs ukkoylijumala Kenenisa Bekele, jolta kannattaisi kysyä asiaa suoraan. Jätkä veti maailmanennätysjuoksunsa (26,17) viimeisen 100 metriä kymppitonnilla aikaan 10,9! LOL :D:D

http://www.youtube.com/watch?v=6roXDygZ3ag


Kuinka moni suomalainen satasen juoksija vetää satasen tuohon aikaan? Siis pelkästään ne 100m? Ei niitä nyt varmaankaan ihan hirveän montaa ole.

Olen itsekin aina ihmetellyt noiden tyyppien kovuutta, jotka mielettömän kovan suorituksen loppuun ottavat vielä älyttömän kirin. Muistan triathlonistin, joka vetäisi kisan loppuun hillittömän parinsadan metrin sprintin ja heittämällä ohi kisaa johtaneesta tyypistä (heillä oli ennen sitä ainakin parikymmentä metriä välimatkaa) ja voittoon. Se oli hurjan näköistä, kun koko porukka jossain Sidneyn paahteessa näytti kuolevan ja sitten otetaankin loppukiriä - tai siis se yksi heppu otti, mutta melkoinen loppukiri olikin. En tiedä, miten hyvään vauhtiin hän ne viimeiset sataset kiskoi, tuskin nyt lähellekään 10s/100m, mutta oli se ihan kunnon juoksemista. Se olisi jotenkin ymmärrettävämpää, jos kilpailijat tulisivat joukossa maalisuoralle ja olisivat vähän säästelleet ja kyttäilleet toisiaan, mutta kun tuossa vaiheessa joukko oli tietysti jo hajonnut täysin ja kirimies oli siis jo valmiiksi tehnyt todella rankan suorituksen karistamalla muut kannoiltaan.

Clarkki
Seuraa 
Viestejä438
Liittynyt1.11.2006
siouxeyesighed legion
Kuinka moni suomalainen satasen juoksija vetää satasen tuohon aikaan? Siis pelkästään ne 100m? Ei niitä nyt varmaankaan ihan hirveän montaa ole.

Olisi myös kiva tietää Haile Gebreselassien vauhdinjako, kun hän teki tunnin juoksun uuden maailmanennätyksen 21,285 kilometriä. Kuinka moni suomalainen ajaa edes pyörällä tuota vauhtia?

Vierailija
Clarkki
siouxeyesighed legion
Kuinka moni suomalainen satasen juoksija vetää satasen tuohon aikaan? Siis pelkästään ne 100m? Ei niitä nyt varmaankaan ihan hirveän montaa ole.



Olisi myös kiva tietää Haile Gebreselassien vauhdinjako, kun hän teki tunnin juoksun uuden maailmanennätyksen 21,285 kilometriä. Kuinka moni suomalainen ajaa edes pyörällä tuota vauhtia?

Ai 21km/tunti? No urheilijoista varmasti kaikki ja yhden tunnin ajan nyt kaikki jotka yhtään pyöräilyä harrastavat. Oletko seurannut kilpapyöräilyä? Keskinopeudet ovat Tour de Francellakin reippaasti yli 40km/h, vaikka matkat ovat siinä 200km/etappi ja kisa kestää kolme viikkoa ja sisältää täysin järjettömiä nousuja ja paljon. Tour onkin parhaillaan menossa ja aika-ajohan ajettiin juuri, joten sieltä saa vertailutilastoa. En tietenkään tarkoita, että keskivertosuomalainen ajelisi omalla pyörällään samaa vauhtia kuin nuo huiput, mutteivät ne vauhdit nyt niin alhaalle tipu. Tuo 10,9s 100m olisi luullakseni Suomen aivan huipputasoa. En nyt ole aivan varma, kun en tiedä tilastoja, mutta ihan lonkalta heittäisin, että Suomen miesten olympiaedustusjoukkueessa ollaan 10,5s suorituksella ja SM-kisoissa 10,9 olisi varmasti finaalissa. Voin erehtyäkin. Kuka tietää näitä tilastoja.

Vierailija
siouxeyesighed legion
Tuo 10,9s 100m olisi luullakseni Suomen aivan huipputasoa.

Kyllähän Bekelen aika on lentävällä lähdöllä... mutta hieno on loppukirinsä ollut.

Clarkki
Seuraa 
Viestejä438
Liittynyt1.11.2006
siouxeyesighed legion
Ai 21km/tunti? No urheilijoista varmasti kaikki ja yhden tunnin ajan nyt kaikki jotka yhtään pyöräilyä harrastavat. Oletko seurannut kilpapyöräilyä? Keskinopeudet ovat Tour de Francellakin reippaasti yli 40km/h, vaikka matkat ovat siinä 200km/etappi ja kisa kestää kolme viikkoa ja sisältää täysin järjettömiä nousuja ja paljon. Tour onkin parhaillaan menossa ja aika-ajohan ajettiin juuri, joten sieltä saa vertailutilastoa. En tietenkään tarkoita, että keskivertosuomalainen ajelisi omalla pyörällään samaa vauhtia kuin nuo huiput, mutteivät ne vauhdit nyt niin alhaalle tipu. Tuo 10,9s 100m olisi luullakseni Suomen aivan huipputasoa. En nyt ole aivan varma, kun en tiedä tilastoja, mutta ihan lonkalta heittäisin, että Suomen miesten olympiaedustusjoukkueessa ollaan 10,5s suorituksella ja SM-kisoissa 10,9 olisi varmasti finaalissa. Voin erehtyäkin. Kuka tietää näitä tilastoja.

Toki olen Touria seurannut. Pyörällä vauhtiin 21km/h pystyy varmasti kaikki kuntoilua harrastavat, etenkin kun laitetaan kunnon pyörä alle. Kilpapyörähän kulkee tuon verran melkeimpä vain istumalla sen päällä. Mutta entä jos pyöränä käytetään vaikkapa Jopoa ja testihenkilöksi otetaan keskiverto kaduntallaaja? Luulisin, että monella loppuisi ajo ennen kuin 21km on takana. Mutta jos 21km on vielä monelle helppo matka, niin entä maraton? Siinäkin juoksijoiden vauhti on noin 20km/h, mutta matkaa onkin jo tuplaten enemmän. Vieläkö puolet (jätetään kilpapyöräilijät laskuista) ajaa Jopolla vähintään samaa vauhtia?

Vierailija

Hiukan offtopiccia.

Itse olen ihmetellyt uintimatkojen vauhdinjakoa. Kaikki matkat, jotka ylittävät 100 metriä, noudattavat sellaista vauhdinjakoa, että mitä pidemmälle uidaan, sitä hitaammin uidaan. Miksi?

Vierailija
Clarkki
siouxeyesighed legion
Ai 21km/tunti? No urheilijoista varmasti kaikki ja yhden tunnin ajan nyt kaikki jotka yhtään pyöräilyä harrastavat. Oletko seurannut kilpapyöräilyä? Keskinopeudet ovat Tour de Francellakin reippaasti yli 40km/h, vaikka matkat ovat siinä 200km/etappi ja kisa kestää kolme viikkoa ja sisältää täysin järjettömiä nousuja ja paljon. Tour onkin parhaillaan menossa ja aika-ajohan ajettiin juuri, joten sieltä saa vertailutilastoa. En tietenkään tarkoita, että keskivertosuomalainen ajelisi omalla pyörällään samaa vauhtia kuin nuo huiput, mutteivät ne vauhdit nyt niin alhaalle tipu. Tuo 10,9s 100m olisi luullakseni Suomen aivan huipputasoa. En nyt ole aivan varma, kun en tiedä tilastoja, mutta ihan lonkalta heittäisin, että Suomen miesten olympiaedustusjoukkueessa ollaan 10,5s suorituksella ja SM-kisoissa 10,9 olisi varmasti finaalissa. Voin erehtyäkin. Kuka tietää näitä tilastoja.



Toki olen Touria seurannut. Pyörällä vauhtiin 21km/h pystyy varmasti kaikki kuntoilua harrastavat, etenkin kun laitetaan kunnon pyörä alle. Kilpapyörähän kulkee tuon verran melkeimpä vain istumalla sen päällä. Mutta entä jos pyöränä käytetään vaikkapa Jopoa ja testihenkilöksi otetaan keskiverto kaduntallaaja? Luulisin, että monella loppuisi ajo ennen kuin 21km on takana. Mutta jos 21km on vielä monelle helppo matka, niin entä maraton? Siinäkin juoksijoiden vauhti on noin 20km/h, mutta matkaa onkin jo tuplaten enemmän. Vieläkö puolet (jätetään kilpapyöräilijät laskuista) ajaa Jopolla vähintään samaa vauhtia?

Hah! Laita nyt sitten alle pyörä, jolla ei edes pääse niin lujaa. Olen suht' varma, ettei mikään Merckx mene jopolla kahtakymppiä! Ei viittä sekunttia saati tuntia. Mutta jos otettaisiin ihan normaali kapearenkainen pyörä ja normaalikuntoinen tyyppi, joka nyt osaa pyöräillä (siis ei tarvitse apupyöriä), niin kyllä se nyt vielä ensimmäiset 21 km menisi alle tuntiin. Siis, jos yrittäisi. Ei se Hailekaan kuitenkaan kauppareissuaan juokse tuohon vauhtiin.

No, se maraton on sitten toinen juttu. En tiedä, millaisia pyöräilijöitä suomalaiset ovat. Kyllä kuitenkin jokainen pyöräilyä harrastava varmaankin kunnossa olevalla pitkille matkoille tarkoitetulla pyörällä jaksanee 42 km kahteen tuntiin. Jopolla ei kukaan. Ihmetyttää muuten Jopojen suosio nykyään. Sehän on ihan käyttökelvoton laite, en edes tajua, miten siinä tulisi olla. Se on suunniteltu bussipysäkin taakse unohdettavaksi.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Miten solis jos alkas reenaamhan siihen malhin , että jos kykenee
vetämhän satasen 11 sekunnin pinthan, niin miksikä ei menis pari askelta senki päälle ? Että kykenee vetämhän 110 metriä sitä 11 sekunnin vauhtia
niin miksikä ei menis pari askelta vielä,,,,,,,jos kykenee
vetämhän sitä 11 sekunnin vauhtia 400 metriä miksikä ei muka menis pari askelta vielä ? ,,,,,,Jos kykenmee vetämhän 3000 metriä sitä 11 sekunnin vauhtia miksikä ei menis pari askelta vielä ?????

Jos kykenee vetämhän maratonin sitä 11 sekunnin vauhtia niin
miksikä ei menis pari askelta siihen päälle vielä ? J,N,E..

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat