Lisää vesivoimaa näin

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mitä järkeä olisi tehdä lisää vesivoimaa Suomen sisälle edes silloin, jos se olisi poliittisesti mahdollista ?

Ulkomailla on alueita joihin rakentaminen on järkevämpää, mutta oma maa ei siihen viitsi investoida.

Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä olisi jokia, joihin Suomi voisi rakentaa omaa vesivoimaa lisää. Kyllähän esim Vattenfall omistaa monta vesivoimalaa Suomessa.

Eikö päästökauppa tähtää juuri tämmöiseen ? Että rahat käytetään siellä, mikä on järkevintä ?

Sivut

Kommentit (24)

Vierailija

Lisää vesivoimaloita ei tarvita. Antaa niiden jokien olla vapaina, jotka vielä ovat.

Olemassa oleviin vesivoimaloihin moniin on rakennettu paikka kolmannelle generaattorille/staattorille odottamaan lisää juoksutettavaa vettä.

Mistä sitä lisävettä saadaan - rakentamalla tekoaltaita.

Siis ei ole kysymys mielestäni lisävoimaloiden rakentamisesta, vaan tekoaltaiden rakentamisesta.

Vierailija

Ekonomia ja politiikka eivät kulje käsikädessä kuin vain satunnaisesti. Täälläkin suomessa on mesottu tekoallasta vastaan, joka olisi uhannut suon ja muutaman töllin olemassaoloa. Vuotuiset miljoonatulot eivät painaneet keskusteluissa mitään.

Niagara olisi minun suosikkini voimalan paikaksi.

Vierailija

Vesivoimaloiden kapasiteetin lisäämistä tekoaltaiden avulla Suomessa tukee se, että vesivoimalat ovat jo kuoletettuja. Siis maksaneet investoinnit takaisin.

Vesivoimalla tuotettu sähkö on siis edullista (osuus n. 20%:a sähköntuotannosta Suomessa v. 2005).

Eli nyt olisi edullista sähköntuotannon kannalta tehdä pari kappaletta tekoaltaita, kemi, oulu ja iijoen voimaloita varten.

Vesivoima on uusiutuva ja saasteeton (ilman kannalta) energialähde ja itse ihmettelen vihreiden nuivaa suhtautumista vesivoimaan (tekoaltaisiin) verrattuna esim. hiilivoimaan. Ja lisäksi vesivoimalan käyttöaste on huikea, jopa yli 90%:a.

Vihreät valitsevat mieluummin saasteisen ilman (esim. hiili -ja turvevoimalat) kuin tekoaltaat autioituville alueille. Tekoaltaat ovat samankaltainen ikuisuuskysymys kuin viidennen ydinvoiman rakentaminen. Ja tämä tarkoittaa tulevalle tekoallasalueella asuville ihmisille paskamaista tilannetta. Se/ne rakennetaan kuitenkin joskus.

Ja tiesittekös, että valtio on ainakin korvannut voimaloille (en tiedä korvaako enää) kolmannen turbiinipaikan käyttämättömyydestä, koska sitä tekoallasta/tekoaltaita ei ole rakennettu.

Mielestäni puhdas ilma on tärkeämpää kuin pari liito-oravaa tms. Se on valintakysymys.

Vierailija

Eikö joku voisi edes ehdottaa, että rakennettais Norjaan lisää vesivoimaa ?

Heidän kapasiteetista on käytetty vain muutama prosentti. Vuonoja on satoja ellei tuhansia.

Vierailija
Boysen
Eikö joku voisi edes ehdottaa, että rakennettais Norjaan lisää vesivoimaa ?

Heidän kapasiteetista on käytetty vain muutama prosentti. Vuonoja on satoja ellei tuhansia.

Vuonoja?!

Niistäkö se sähkö saadaan?

Vierailija

Kun vuono padotaan, niin kyllä sinne syntyy allas. Teho riippuu tietenkin sateista ja veden kertymäreiteistä. Vuoristoseudulta se ei ainakaan imeydy maahan ja meren rannalla sateita riittää.

Jos sadevesi valuu mereen itsekseen, niin se on hukkaenergiaa.

Jumala on antanut meille tuuli-, aurinko- ja vesivoimaa ihan riittävästi, tosin kaikki perustuu auringon fuusioon. Lisäksi fissiovoimaa ja siitä syntyvää ydinjätettä kaukolämmitystä varten.

Öljy on muovin tekemistä varten. Oletteko huomanneet, että muovista voi tehdä kaikkea kätevää ? Ilmeisesti ette, kun ei tämä ajatus Norjan valtaamisesta tunnu kiinnostavan.

Vierailija
Boysen
Kun vuono padotaan, niin kyllä sinne syntyy allas. Teho riippuu tietenkin sateista ja veden kertymäreiteistä. Vuoristoseudulta se ei ainakaan imeydy maahan ja meren rannalla sateita riittää.
Kyllähän siitä allas syntyy, mutta energiaa saadaan vedenkorkeuksien erosta. Vuonon ja Pohjanmeren pinta on samalla tasalla. Vuorovesivoimala tuolla tavoin voitaisiin tehdä, mutta se tappaisi lähe kokonaan vuonon luontaisen eliöstön ja patokin maksaa aivan hirvittävästi. Vuonon vedenkorkeutta ei voida jokien virtaamalla ja sateilla nostaa missään järkevässä ajassa niin korkealle, että siitä saataisiin oikeasti voimaa irti. Vuonot eivät ole mitään ihan pieniä altaita vaan meren lahtia.

Vierailija

No joka tapauksessa sinne on mahdollista rakentaa lisää vesivoimaa.

Ihan se ja sama miten sen tekee. Altaan pinta täyttyy jos sataa tai pumpataan vaikka yösähköllä muutamassa viikossa.

Vierailija
Boysen
No joka tapauksessa sinne on mahdollista rakentaa lisää vesivoimaa.

Ihan se ja sama miten sen tekee. Altaan pinta täyttyy jos sataa tai pumpataan vaikka yösähköllä muutamassa viikossa.

Vuonoilla on tyypillisesti syvyyttä n. kilometri. Helpompaa olisi padota esim. itämeri ja nostaa sen vedenpintaa vaikkapa 100 m.

Vierailija

Vuoristoisella alueella kannattaa käyttää luonnonaltaita siten että louhitaan tunneli siitä vaikkapa vuonoon siten että syntyy suuri pudotuskorkeus. Jossain saaressa jonka nimeä en muista "porattiin" kymmenien kilometrien tunneli vesivoiman tuottamiseksi. Altaan voi myös padota jotta siihen saa tilavuutta. Tapauskohtaista.

Vierailija

On Suomessakin näitä pitkiä tunneleita. Jossakin Itä-Lapissa muistaakseni ja varsinkin kaikissa uudemmissa maastoa on hyödynnetty ihan eri tavalla kuin ennen.

Vierailija
Boysen
On Suomessakin näitä pitkiä tunneleita. Jossakin Itä-Lapissa muistaakseni ja varsinkin kaikissa uudemmissa maastoa on hyödynnetty ihan eri tavalla kuin ennen.

Suomessa on ainakin yksi tunnelivesivoimalaitos - Jumiskossa. Siellä pumpataan yösähköllä vettä uudestaan kierrätettäväksi. Ja se taitaapi kuulua Itä-Lappiin.

Niillä nurkilla on muuten vaara: Paskalomavaara

Vierailija

En haluaisi pilata keksimisen iloa.

Norjalaiset ovat kyllä itsekin miettineet asioita. Suurin osa on jo rakennettu. Osa on säästetty ympäristösyihin vedoten.

Norjalaiset osaavat myöskin rahastaa.

Miksi ei ydinvoimaloita Venäjälle? Se on ainakin realistisempaa.

BlackKnight
Seuraa 
Viestejä320
Liittynyt28.3.2006

Kuka väittää, ettei Suomesta löydy rakentamatonta vesivoimaa.
Mitä jos rakennetaan Merenkurkkuun pato? Perämeren jokien keskivirtaamaksi arvioidaan 3600 kuutiometriä sekunnissa tai 115 km^3
vuodessa.

http://www.bd.lst.se/publishedObjects/10003822/fi1.pdf

Vesivoimalaitoksen teho P riippuu hyötysuhteesta, veden tiheydestä, putoamiskiihtyvyydestä, veden virtauksesta ja korkeudesta h:

P = nrgQh

missä
n on laitoksen hyötysuhde = 0,8
r on veden tiheys = 1000 kg/m^3
g on putoamiskiihtyvyys = 9,81 m/s^2
Q on veden virtaama (tilavuus/aika)
h on putouskorkeus.

Laskemalla saadaan tehoksi 282 MW jokaista 10 metrin putouskorkeutta kohti.

Merenkurkun suurin syvyys on 25 metriä, joten padon rakentaminen on melko yksinkertainen maavallin rakentamisurakka. Patoa voi myös käyttää autotienä Ruotsiin. Onhan joskus esitetty pelkästään tuota Merenkurkun ylittävän ajoreitin rakentamista. Siihen voisi hyvin yhdistää myös padon ja vesivoimalaitoksen.

Ympäristöllisiltä vaikutuksiltaanhan tässä vain hieman nopeutetaan kehitystä. Merenkurkkuhan kuroutuu umpeen kuitenkin maannouseman vaikutuksesta seuraavien 2000 vuoden kuluessa.

Ja rohkeimmat voivat tehdä laskelmat myös Ahvenanmaan kohdalle rakennettavan padon osalta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat