Minusta bioteknologian opiskelija??

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minä olen henkeen ja vereen luonnontieteilijä. Olen nyt itsenäisenä lukassut lukaissut tuota lukion bioteknologian kurssia ja täytyy sanoa, että TODELLA mielenkiintoista juttua. Kannattaisiko minun jättää tekut ja lääkikset ja mennä lukemaan bioteknologiaa tai jotain vastaavaa? Pääseekö helposti opiskelemaan? Mikä on työllistyminen, ja tietysti saanko rahaa?

Kiitos jo HYVISTÄ vastauksista etukäteen!

Sivut

Kommentit (26)

Vierailija
nöpö
Minä olen henkeen ja vereen luonnontieteilijä. Olen nyt itsenäisenä lukassut lukaissut tuota lukion bioteknologian kurssia ja täytyy sanoa, että TODELLA mielenkiintoista juttua. Kannattaisiko minun jättää tekut ja lääkikset ja mennä lukemaan bioteknologiaa tai jotain vastaavaa? Pääseekö helposti opiskelemaan? Mikä on työllistyminen, ja tietysti saanko rahaa?

Opiskelemaan pääsee helposti. Työllistyminen on heikohkoa. Et saa rahaa.

Minkälaista bioteknologiaa tarkoitat? Ala kun on laaja, aina potunviljelystä proteiinien tuottoon bakteereilla. Muita vähän vastaavia aloja ovat biokemia ja jossain määrin myös biofysiikka. Sitten on toki näitä tekniikan ja luonnontieteen epäpyhiä liittoja, bioprosessitekniikka esimerkiksi.

Tekuhan tarkoittaa ammattikorkean teknistä puolta, tarkoititko nyt tätä vai yliopistojen teknillistä puolta?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26853
Liittynyt16.3.2005
nöpö
Minä olen henkeen ja vereen luonnontieteilijä. Olen nyt itsenäisenä lukassut lukaissut tuota lukion bioteknologian kurssia ja täytyy sanoa, että TODELLA mielenkiintoista juttua. Kannattaisiko minun jättää tekut ja lääkikset ja mennä lukemaan bioteknologiaa tai jotain vastaavaa?



Vaikea sanoa. Tuo vaikuttaa muotialalta, ja pahoin pelkään, että nyt koulutetaan maanisella vimmalla ja suurella metelillä työttömiä bioteknikkoja.

Pääseekö helposti opiskelemaan?



Kyllä ainakin TKK:lle pääsee paljon helpommin kuin monelle muulle alalle. Siellä voi opiskella bioinformaatiotekniikkaa, mitä se sitten lieneekään.

Mikä on työllistyminen, ja tietysti saanko rahaa?

Mahdoton ennustaa, mutta tuskinpa se ruusuilla tanssimista tulee tuollaisella muotialalla koskaan olemaan. Jos raha kiinnostaa, eikä sinulla ole luontaisia taipumuksia johtajuuteen tai kaupankäyntiin (ne ovat ne taidot, joilla ryysyistä noustaan todellisiin rikkauksiin, ja niitä oppii hyvin heikosti kouluissa), eiköhän lääkis ole noista ylivoimainen vaihtoehto. Ainakin työt ovat täysin varmoja, myös muualla kuin suurissa kaupungeissa (jos haluat asua maalla tai muuten vain 1/3 kustannuksilla Helsinkin verrattuna pikkukaupungin liepeillä), ja niistä maksetaan (perusterveyskeskuslääkärillekin) palkkoja joista tekniikan alan asiantuntijatehtävissä olevat eivät realisteina edes unelmoi. Mutta toki tuokin voi muuttua, kun jokukerta hallitus päättääkin lopettaa lääkäripulan ottamalla tänne julkisen puolen halpalääkärit itäblokin maista. Tulijoita olisi, mutta hyvin korkeat paikalliset erikoisvaatimukset pitävät toistaiseksi tianteen kurissa. No, onhan se todellista paskaduunia kuunnella ihmisten rutinoita, liian moni valitsee senkin rahan takia tajuamatta minkälaisen asiakaspalveluhenkisyyden työn asiallinen suorittaminen vaatii.

Vierailija
Neutroni
Vaikea sanoa. Tuo vaikuttaa muotialalta, ja pahoin pelkään, että nyt koulutetaan maanisella vimmalla ja suurella metelillä työttömiä bioteknikkoja.

Näkisin tuossa juuri biopuolen ongelman, alasta kun on höpisty tulevaisuuden alana kohta kaksi vuosikymmentä. Viime vuosisadan lopulle oletettu alan suuri kasvukin jäi tyngäksi. Uusia osaajia koulutetaan jatkuvasti tulevaisuuden tarpeisiin, samalla unohtaen, että puolet niistä viimeksi valmistuneista reserveistä on työttömänä. Alkaisi vähitellen olla aika kuristaa kiintiöitä ja vaikeuttaa sisällepääsyä.

Vierailija

Koulukirjat ovat pelkistettyjä infopaketteja standardimalleista, jotka tulevat eri alojen kehityksestä jäljessä. Niissä halutaan antaa varma perusmalli ilmiöistä. Ei niiden epävarmuuksista ja kehitystarpeista. Tuo liioiteltu varmuus lyö sitten näpeille kun mernnään korkeakouluun tai työelämään, jossa varmuutta haetaan, kuin sitä ei olisi koskaan löydettykään.
Tämä pitäisi tiedostaa kun käy koulua. On parempi koettaa seurata mitä työmarkkinoilla puuhataan ja tehdä valinta sen perusteella. Hattu kourassa vain ottamaan selvää. Asiasta aidosti kiinnostunutta autetaan kyllä.

Vierailija

No lääkis tai teknillinen korkiakoulu on varmaan parempi valinta työllistymisen suhteen. Mutta noi geenijutut tuntuu tosi jänniltä. Lääkiksessä epäilyttää se, että pääseekö ne myös tutkijoiksi ja tällästä. Ei kai ne nyt jämähdä johonkin terveyskeskukseen?

No oikeasti en tiedä vielä mitään näistä valintamahdollisuuksista ja ensivuonna, kun pääsee lukiosta, pitäisi hakea sitten johonkin. ai jai

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
nöpö
No lääkis tai teknillinen korkiakoulu on varmaan parempi valinta työllistymisen suhteen. Mutta noi geenijutut tuntuu tosi jänniltä. Lääkiksessä epäilyttää se, että pääseekö ne myös tutkijoiksi ja tällästä. Ei kai ne nyt jämähdä johonkin terveyskeskukseen?

No oikeasti en tiedä vielä mitään näistä valintamahdollisuuksista ja ensivuonna, kun pääsee lukiosta, pitäisi hakea sitten johonkin. ai jai


No, jos noilla paikkeilla liikut, tee itsellesi palvelus ja lue itsesi lääkäriksi. Tutkimaan joutuu/pääsee monien mielestä liikaakin.

On tietysti muita viisaita valintoja tämän geenihypen ulkopuolelta...

"between the click of the light; and the start; of a dream"

luonnonystävä
Seuraa 
Viestejä215
Liittynyt18.3.2005

Hyvä ratkaisu voisi olla teknillinen tai soveltava luonnontieteellinen ala, joka sivuaa biotieteitä. Tällaisilla aloilla on teollisuutta ja siten oikeita työpaikkoja.
Mahdollisia pääaineita voisivat olla esim.bioprosessitekniikka, lääkekemia, farmasia, elintarvikekemia, elintarviketeknologia.

Sivuaineina voisit lukea genetiikka, solubiologiaa, mikrobiologiaa ym. jotka houkuttelevat paljon hakijoita mutta tarjoavat valmistuville heikosti työpaikkoja. Työllistyminen soveltavasta aineesta olisi todennäköisesti kuitenkin parempaa kuin puhtaasti biokemia tai genetiikka pohjalta. Toisaalta jos bioala alkaisi oikeasti opiskeluaikanasi kukoistaa voisit työllistyä myös sinne.

Vierailija
nöpö
No lääkis tai teknillinen korkiakoulu on varmaan parempi valinta työllistymisen suhteen. Mutta noi geenijutut tuntuu tosi jänniltä. Lääkiksessä epäilyttää se, että pääseekö ne myös tutkijoiksi ja tällästä. Ei kai ne nyt jämähdä johonkin terveyskeskukseen?

No oikeasti en tiedä vielä mitään näistä valintamahdollisuuksista ja ensivuonna, kun pääsee lukiosta, pitäisi hakea sitten johonkin. ai jai

Tämä on hankala valinta, mutta painotan, että olet nuori ja voit vaihtaa alaa koska vain haluat. Luonnontieteellinen koulutus antaa sinulle monipuolisemman peruskoulutuksen kuin lääketieteellinen, jonka näkökulma asioihin on luonnollisesti kliinisempi.

Nykyisin lääketieteellisissä tiedekunnissa otetaan opiskelijoita väitöskirjan tekijöiksi liiankin ahnaasti ja jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tällöin liityt siis johonkin tiedekunnan tutkimusryhmistä ja vietät siellä aikaa mahdollisuuksiesi mukaan muun opiskelun lisäksi. Tilanne voi kehittyä stressaavaksi etenkin opintojesi loppupuolella, jolloin on sinulla saattaa olla liian monta rautaa tulessa. Lääkärin ammatti tarjoaa sinulle kuintenkin tulevaisuudessa rahakkaan takaoven tutkijan hommista. Lisäksi lääkäreitä arvostetaan myös tutkimusmaailmassa.

Luonnontieteelliseltä puolelta (genetiikka, biokemia yms.) saat hyvän peruskoulutuksen. Maisterin tutkinnolla hyvän työn saaminen ei tule olemaan helppoa mikäli alan kehitys säilyy nykyisellään. Tällaisen koulutuksen jälkeen tiedät kuitenkin tarkemmin omat kiinnostuksen kohteesi ja olet kypsempi tekemään päätöksesi mahdollisesta väitöskirjan tekemisestä tai vaikkapa lääkikseen pyrkimisestä. Väitöskirjavaihe on kuitenkin loppujen lopuksi se vaihe, jolloin sinulla on oikeasti mahdollisuus kehittää itseäsi tutkijana. Lääketieteen opiskelijana et välttämättä voi keskittyä tähän tarpeeksi, etkä varsinkaan aloittamishetkellä tiedä, mikä sinua oikeasti kiinnostaa. Lisäksi tutkimusryhmien taso voi olla vaihteleva, riippuen osittain valitsemastasi opiskelupaikkakunnasta.

En siis tarkoita, että tulevaisuutesi tohtorinakaan olisi välttämättä erityisen ruusuinen nykyisen ylikoulutuksen johdosta. Mutta uskon siihen, että itsensä jatkuva kehittäminen ja vaivannäkö kyllä tuottaa lopussa hedelmää.

Vierailija

Jos tutkimust kiinnostaa, kannattaa suunnata nimenomaan yliopiston kautta eteen päin.

Otaniemessä se bioinformatiikka tarkoittaa sitä, että tietokoneella tutkitaan virtuaalisesti dna:ta. Sattaa siihen toisinaan liittyä näytteidenkin kanssa pelaamista ja pipetointa, mutta bioinformatiikka on paljolti juuri tietokonehommia. Siihen on sitten hyvä osata vähän ohejlmointia, matikkaa ja linuxia.

Insinööripuolella taas olisi suunnitteluhommia, johtamista ja prosessin optimointia tiedossa. Tiedä sitten minne otaniemeläiset sijoittuvat, mutta oletan sen olevan jotain tämän kaltaista. Kuulema saattavat olla johtamassa tutkimusryhmääkin, jossa siis alaisina olisi oikeita tutkijoita ja laborantteja. Insinöörikoulutus ei varsinaisesti tähtää tutkijan uraan vaan pikemminkin tuottamiseen.

Tänä päivänä näitä bioalan yrityksiä nousee kuin sieniä sateella ja isot firmat osteelvat niitä pois päivittäin. Tänä päivänä työllisyystilanne näyttää hyvältä. Kymmenen vuoden päästä ei tiedä sitten... Ainahan sitä voi lähteä ulkomaille duuniin. Jenkkilässä bio bisnes on aivan eri tasolla kuin euroopassa.

Jos geenien kanssa pelaaminen kiinnostaa, niin ei välttämättä tarvitse menne yliopistoon. TKK tai ammattikorkeakoulut tarjoavat myös hyvät valmiudet ruveta vaikka suunnittelemaan ja tuottamaan tulevaisuuden geenisiruja, vasta-aine testejä ja kaikkea muuta semmoista. Kovasti ennustavat, että tämmöiset diagnostiset tuotteet olisivat tunkemassa kohta joka tuutista koteihin. Ovathan raskaustestit ja verensokerimittarit jo aika tavallisia asioita ja lisää on koko ajan kehitteillä.

Vierailija

itse olen tutustunut sattuneesta syystä juuri biokemian opiskelupaikkoihin yliopistotasolla. Mielenkiintoinen ala...

1. TKK:n bioinformaatioteknologia:
yhteistyössä HY:n kanssa, tietokonemallinnusta geeneistä, genetiikkaa sun muuta. Vaikea päästä sisään ainakin tkk:n kautta.

2. TKK:n kemia
peruskemiaa, suuntautumismahdollisuus. Helppo päästä sisään.
->vastaavia muissakin yliopistoissa

3. Helsingin yliopiston biokemia.

4. Tampereen biolääketieteellinen. Lääkiksen alla oma tutkinto-ohjelmansa yhteistyössä TTY:n kanssa.

5. TTY:n biotekniikka. Samantapainen kuin edellinen, mutta tekniikkapainotteinen.

6. Lääkiksen biosuuntautuminen

Vierailija

Alemmassa portaassa on sitten vaihtoehtoina Vantaan EVTEK koulu ja Helsingin stadia. Molemmissa taisi olla joku biologia-geeni-hässäkkä-linja

Vierailija
Tetrafuran
Otaniemessä se bioinformatiikka tarkoittaa sitä, että tietokoneella tutkitaan virtuaalisesti dna:ta. Sattaa siihen toisinaan liittyä näytteidenkin kanssa pelaamista ja pipetointa, mutta bioinformatiikka on paljolti juuri tietokonehommia. Siihen on sitten hyvä osata vähän ohejlmointia, matikkaa ja linuxia.



Ei niitä tietokonemalleja tai simulaatioita tosiaan aivan tyhjästä poljeta. Jos yhtään vähemmän tutkittuja prosesseja alkaa mallintamaan tai simuloimaan, voi hyvinkin joutua tekemään itse omat koesarjansa tai perustutkimukset joiden pohjalta aletaan sitten mallintamaan. Bioinformatiikka on hyvin pitkälti sitä samaa kaikissa yliopistoissa, joissa sitä tarjotaan opintosuuntana tai ihan vain tutkitaan. Sanoisin myös, jotta fysiikan on myös syytä olla hallussa jos bioinformatiikka kiinnostaa.

http://www.biochem.oulu.fi/Biocomputing/poster.pdf

kaffekuppi
itse olen tutustunut sattuneesta syystä juuri biokemian opiskelupaikkoihin yliopistotasolla.



Puhdasta biokemiaa opetetaan lisäksi ainakin Turussa sekä Oulussa, Turusta löytyy myös MAT-LT:n ja lääkiksen yhteinen terveyden biotieteet. Kuopiosta ja Jyväskylästä löytyy myös joitain biotieteellisiä linjoja. Ihan siis yliopistotasolla.

loka
Maisterin tutkinnolla hyvän työn saaminen ei tule olemaan helppoa mikäli alan kehitys säilyy nykyisellään.

Valitettava tosiasia. Viime vuoden tilastojen mukaan esimerkiksi lähes 80% biokemian maistereista jää jatko-opiskelijaksi suorittamaan tohtorin tutkintoa. Toisaalta taas, jo maisterin tutkinnolla on yllättävän joustava yksikkö työmarkkinoilla poikkitieteellisen koulutuksen vuoksi.

Vierailija
Neutroni
nöpö
Minä olen henkeen ja vereen luonnontieteilijä. Olen nyt itsenäisenä lukassut lukaissut tuota lukion bioteknologian kurssia ja täytyy sanoa, että TODELLA mielenkiintoista juttua. Kannattaisiko minun jättää tekut ja lääkikset ja mennä lukemaan bioteknologiaa tai jotain vastaavaa?



Vaikea sanoa. Tuo vaikuttaa muotialalta, ja pahoin pelkään, että nyt koulutetaan maanisella vimmalla ja suurella metelillä työttömiä bioteknikkoja.

Pääseekö helposti opiskelemaan?



Kyllä ainakin TKK:lle pääsee paljon helpommin kuin monelle muulle alalle. Siellä voi opiskella bioinformaatiotekniikkaa, mitä se sitten lieneekään.



Kuulostaa epäilyttävältä...

Älä vaan ainakaan summamutikassa, tarkoin ottamatta selville mistä on kysymys, sinne mene...

Mikä on työllistyminen, ja tietysti saanko rahaa?



Mahdoton ennustaa, mutta tuskinpa se ruusuilla tanssimista tulee tuollaisella muotialalla koskaan olemaan. Jos raha kiinnostaa, eikä sinulla ole luontaisia taipumuksia johtajuuteen tai kaupankäyntiin (ne ovat ne taidot, joilla ryysyistä noustaan todellisiin rikkauksiin, ja niitä oppii hyvin heikosti kouluissa), eiköhän lääkis ole noista ylivoimainen vaihtoehto.



Näin se varmasti on nähtävä...

Mutta äläsitten rupea suomessa opiskelemaan psykiatriaa, siitä voi tulla ulkomailla vaikeuksia...

Ainakin työt ovat täysin varmoja, myös muualla kuin suurissa kaupungeissa (jos haluat asua maalla tai muuten vain 1/3 kustannuksilla Helsinkin verrattuna pikkukaupungin liepeillä), ja niistä maksetaan (perusterveyskeskuslääkärillekin) palkkoja joista tekniikan alan asiantuntijatehtävissä olevat eivät realisteina edes unelmoi. Mutta toki tuokin voi muuttua, kun jokukerta hallitus päättääkin lopettaa lääkäripulan ottamalla tänne julkisen puolen halpalääkärit itäblokin maista.



Eiköhän sietä tule enempikin halpoja ja mukiinmeneviä yksityislääkäreitä, jos reptiä tarvitsee...

Tulijoita olisi, mutta hyvin korkeat paikalliset erikoisvaatimukset pitävät toistaiseksi tianteen kurissa.



Ei ainakaan ykstyisellä puolella. Ne "erikoisvaatimukset" koskevat lähinnä suomalsista lainsäädäntöä, joka onkin täällä toimivan lääkärin syytä tuntea.

No, onhan se todellista paskaduunia kuunnella ihmisten rutinoita, liian moni valitsee senkin rahan takia tajuamatta minkälaisen asiakaspalveluhenkisyyden työn asiallinen suorittaminen vaatii.
Teemu1
Seuraa 
Viestejä317
Liittynyt3.2.2007

Bioteknologia on aika laaja alue, työllistymisnäkymät varmaankin vaihtelevat melko paljon riippuen alasta.

TKK:n Bioinformaatioteknologia on ehkä vähän huonosti nimetty, Bioteknologia voisi olla melkeimpä parempi nimi, pääainetarjonta on melko laajaa.

http://sahko.tkk.fi/fi/opinnot/bio/di/

Pääaineet

Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineet bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa ovat

* Bioautomatiikka (AS)
* Biologinen kemia ja biomateriaalit (KE)
* Biologinen tekniikka (Tfy)
* Biotroniikka (S)
* Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede (T)

Opinto-oppaasta voi lukea lisää
http://sahko.tkk.fi/fi/opinnot/bio/opin ... rjattu.pdf

Vierailija
Objektivisti
Bioteknologia on aika laaja alue, työllistymisnäkymät varmaankin vaihtelevat melko paljon riippuen alasta.

TKK:n Bioinformaatioteknologia on ehkä vähän huonosti nimetty, Bioteknologia voisi olla melkeimpä parempi nimi, pääainetarjonta on melko laajaa.

http://sahko.tkk.fi/fi/opinnot/bio/di/

Pääaineet

Diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineet bioinformaatioteknologian tutkinto-ohjelmassa ovat

* Bioautomatiikka (AS)
* Biologinen kemia ja biomateriaalit (KE)
* Biologinen tekniikka (Tfy)
* Biotroniikka (S)
* Laskennallinen ja kognitiivinen biotiede (T)

Opinto-oppaasta voi lukea lisää
http://sahko.tkk.fi/fi/opinnot/bio/opin ... rjattu.pdf

Tuo "kognitiivinen biotiede" epäilyttää...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat