Darrieus ja Statoeolien Tuuliturbiinit

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Yritin netistä etsiä vertailutuloksia kahden ja kolmen siivekkeen darrieus kokoonpanoilla, mutta en löytänyt.

Mikä näistä on paras kokoonpano pienille tuulille?

Tässä muutamia esimerkkejä:

H-mallin siivekkeet ja niitä 2kpl tai 3kpl.

O-mallin siivekkeet ja niitä 2kpl tai 3kpl.

Joku ihme viritelmä 3 siivekkeellä.

Sitten löysin vielä A ja V-kirjaimen muotoisia virityksiä, mutta ne tuskin on parempia kuin nämä ensin mainitut.

Tietääkseni, kun siivekkeiden lukumäärä menee yli 3kpl, niin hyötysyhde laskee roimasti?

Tässä on myös ihmeteltämistä:

Sivut

Kommentit (44)

Vierailija
PoLe

Tässä on myös ihmeteltämistä:

Roottori ja staattori pyörivät eri suuntiin?
Tällanen viritys tarvitsee hiilet sähkön siirtoon, kun staattorikin pyörii.


Tässä on ainakin kunnon purjeet ja reilusti purjepinta-alaa. Nimi "staattori" tarkoittaa paikallaan olevaa. Jos se pyörii, nimitys on harhaanjohtava. Ehkä tuossa pitäisi puhua kahdesta eri suuntaan pyörivästä roottorista.

Hetkinen:

Tällanen viritys tarvitsee hiilet sähkön siirtoon, kun staattorikin pyörii.

Eihän tuo tarkoita, että generaattorin staattorin pitää pyöriä. Tuohan on vain roottori.

Vierailija
Ertsu
PoLe

Tässä on myös ihmeteltämistä:
Roottori ja staattori pyörivät eri suuntiin?
Tällanen viritys tarvitsee hiilet sähkön siirtoon, kun staattorikin pyörii.

Tässä on ainakin kunnon purjeet ja reilusti purjepinta-alaa. Nimi "staattori" tarkoittaa paikallaan olevaa. Jos se pyörii, nimitys on harhaanjohtava. Ehkä tuossa pitäisi puhua kahdesta eri suuntaan pyörivästä roottorista.

Siis nimenomaan molemmat pyörii ja vastakkaisiin suuntiin. Löysin vielä videon ja molemmat pyöri. Eli siis molemmat on roottoreita
Pitää etsiä linkki ja pastettaa tänne.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

Turhaa haet ei ertsu usko kuitenkaan.

kuinkas näistä saa laskettua mahdollisen tehon? Lasketaanko vain yhden siiven pintaala vai?

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija
sinnipirtti
Turhaa haet ei ertsu usko kuitenkaan.

kuinkas näistä saa laskettua mahdollisen tehon? Lasketaanko vain yhden siiven pintaala vai?


Ei tällaisen tehoa voi laskea. Se mitataan jollain jarrupenkillä tai jarrudynamometrillä, millä moottoreiden tehoja yleensä mitataan.
En löytänyt linkiä.
Yksi sentään löytyi: http://autowiki.fi/index.php/Dynamometri

Vierailija

Itse pähkäilin myös muutama vuosi sitten näiden erityyppisten tuuliturpiinien välillä Viron saaristossa sijaitsevassani "tilan" sähköistyksessä.

Mielessä kävi kyllä myös Darrieus tyyppinen roottori mutta sen hylkäsin, koska se vaatii yleensä sähkövoimaa käynnistyäkseen ja lisäksi paikalliset kertoivat mekaanisen kestävyyden olevan huono. Perinteellisen potkurimallin hylkäsin myös sen vaativan huollon ja myrskysuojauksen johdosta.

Eli lopuilta päädyin Savoniusroottorin kehitelmään perustuvaan Windsiden turpiiniin. Tämä huolimatta sen melko kehnosta hyötysuhteesta, mutta vaakakupissa painoivat huoltovapaus sekä hyvä myrskynkestävyys ilman sen enempiä lisäjärjestelyjä. Lisäksi kun meikäläisen "tila" on melkoisen tuulenvaivaamamalla paikalla, niin tuo Savoniusroottori ajaa hyvin asiansa. Jossakin muualla, kuten mantereella perinteellinen potkurimalli olisi varmasti parempi valinta.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Ertsu
Siinä kuvassa staatori ei pyöri, toisin, kuin nimimerkki PoLe antaa ymmärtää.
Jep, staattorin siivekkeet vain ohjaavat tuulen optimaalisessa kulmassa roottorille. Sivuston mukaan 30%:n/vuosi parannus tehossa perinteiseen tuulimyllyyn verrattuna.
http://www.gual-industrie.com/english/s ... enang.html

Vierailija
totinen
Ertsu
Siinä kuvassa staatori ei pyöri, toisin, kuin nimimerkki PoLe antaa ymmärtää.
Jep, staattorin siivekkeet vain ohjaavat tuulen optimaalisessa kulmassa roottorille. Sivuston mukaan 30%:n/vuosi parannus tehossa perinteiseen tuulimyllyyn verrattuna.
http://www.gual-industrie.com/english/s ... enang.html

Miten olisi kaksi päällekkäistä eri suuntiin pyörivää savoniusta ?
Niiden vetopäässä pitäisi olla kaksi lautaspyörää vastakkain, joiden välissä pinioni, jolloin molemmat pyörisivät samalla nopeudella eri suuntiin. Sama systeemi kuin tuplapotkurissa. "samalla akselilla" kaksi eri suuntiin pyörivää potkuria.

Vierailija
Ertsu

Ihan hyvältähä n se tehokäyrä näyttää. Siinä kuvassa staatori ei pyöri, toisin, kuin nimimerkki PoLe antaa ymmärtää.

joo.. se ulompi ei tosiaankaan pyöri.. tuuli tulee paremmassa kulmassa sisempiin siivekkeisiin..

Vierailija

Tuossa on sovellettu suihkuturbiinien tekniikkaa. Haittana on pieni pinta-ala ja matala pyörintänopeus.
Jotenkin tuntuu ylioptimistiselta nuo tehokäyrät.

Jäätyminen on selvä uhka tuon rakenteille. Ei sovi hyvin talviseen meri-ilmastoon.

Simeon
Seuraa 
Viestejä143
Liittynyt18.5.2007
tietää
Jotenkin tuntuu ylioptimistiselta nuo tehokäyrät.

Jäätyminen on selvä uhka tuon rakenteille. Ei sovi hyvin talviseen meri-ilmastoon.

Sinähän ei sanottu kuinka isot nuo turbiinit on. Tuo pystyakselinen on valtavan paljon isompi kuin vastaavan tehon tuottava potkuriturbiini.

Tässä haitta on esitetty etuna; pystyakselisen lapakulmia ei voi laittaa nollille myrskyssä eikä sitä voi ajaa pois tuulesta kuten potkurityyppisen voi. Noin monimutkainen rakenne ei kestä myrskytuulia kauhean pitkään. Tässä on pystyakselisen edut menetetty, niiden ansiosta niitä käytetään määrätyissä olosuhteissa.

Potkurityyppisen teho nousisi aivan samaa käyrää noudattaen jos sen rakenteita ei haluttaisi suojata rajaamalla max tehoa ja lopulta pysäyttämällä sen.

Ihan hyvä, että uusia innovaatioita etsitään mutta tämä ei kyllä tule korvaamaan nykyisiä.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
tietää
Jotenkin tuntuu ylioptimistiselta nuo tehokäyrät.

Jäätyminen on selvä uhka tuon rakenteille. Ei sovi hyvin talviseen meri-ilmastoon.

Käsittääkseni ne tehokäyrät eivät ole teoreettisia, vaan mitattuja. Noita suunnitellaan asennettavaksi mm. merelle vedyn tuotantoon.

http://www.gual-industrie.com/english/evolutionang.html

Simeon

Sinähän ei sanottu kuinka isot nuo turbiinit on. Tuo pystyakselinen on valtavan paljon isompi kuin vastaavan tehon tuottava potkuriturbiini.



STATOEOLIEN GS4/1.5

Technical informations :

Diameter / Height : 4 m / 1.5 m
Starting speed : 2 m/s (7 km/h)
Maximum speed: 60 m/s (216 km/h)

Power at 15 m/s (54 km/h) : 1,3 kW
Power at 25 m/s (90 km/h) : 4,4 kW
Power at 40 m/s (140 km/h) : 10 kW

Rotation speed: from 0 to 120 rounds/min

Generating : Synchronous with permanent magnets
Regulation of power: direct electronic Piloting of the couple
weight : Approximately 800 kg

Maintenance : annual inspection

http://www.gual-industrie.com/english/gs3ang.html

STATOEOLIEN GS8/3

Technical informations :

Diameter / Height : 8 m / 3 m
Starting speed : 2 m/s (7 km/h)
Maximum speed: 60 m/s (216 km/h)

Power at 15 m/s (54 km/h) : 6 kW
Power at 25 m/s (90 km/h) : 19,3 kW
Power at 40 m/s (140 km/h) : 36 kW

Rotation speed: from 0 to 60 rounds/min

Generating : Synchronous with squirrel-cage
Regulation of power: direct electronic Piloting of the couple
weight : Approximately 2500 kg

Maintenance : annual inspection

http://www.gual-industrie.com/english/gs8ang.html

http://www.omafra.gov.on.ca/english/eng ... 03-047.htm

Kuuden kilowatin systeemi on kolme metriä korkea ja kahdeksan metriä leveä. Kuvassa on kymmenen metriä sekunnissa puhaltavan tuulen tuottama teoreettinen teho verrattuna potkurityypin pyyhkäisyalaan. Koska potkuri kääntyy tuulen mukana, se tarvitsee tilaa neljä metriä leveän lieriön alan, minkä lisäksi tarvitaan jonkinlainen torni. STATOEOLIEN voidaan sen sijaan sijoittaa katolle ilman tornirakennetta.

Kaiken kaikkiaan STATOEOLIEN vaikuttaa massiivisemmalta ja kookkaammalta rakennelmalta. Mutta koska se kuitenkin hyödyntää tuulen paremmin kuin perinteinen, niin energian tuotto on 30% suurempi kuin pyyhkäisyalaltaan samansuuruisella potkurityyppisellä voimalalla.

Simeon

Tässä haitta on esitetty etuna; pystyakselisen lapakulmia ei voi laittaa nollille myrskyssä eikä sitä voi ajaa pois tuulesta kuten potkurityyppisen voi. Noin monimutkainen rakenne ei kestä myrskytuulia kauhean pitkään. Tässä on pystyakselisen edut menetetty, niiden ansiosta niitä käytetään määrätyissä olosuhteissa.
Miksi sen pyörimisnopeutta voidaan kuitenkin hillitä yli 150:n kilometrin tuulen nopeuksilla? Jos lapakulmat halutaan laittaa nollille myrskyssä, niin eikö tuo paikallaan pysyvä staattori olisi varsin oivallinen ratkaisu, voitaisiin mm. sulkea tuulen pääsy roottorille kokonaan!

Simeon

Potkurityyppisen teho nousisi aivan samaa käyrää noudattaen jos sen rakenteita ei haluttaisi suojata rajaamalla max tehoa ja lopulta pysäyttämällä sen.
Mutta sivuston mukaan potkurityyppisten rakenne ei kestä yhtä hyvin myrskytuulta. Muotoilulla pyritään estämään resonanssien syntyminen, jolloin myrskytuuli ei pääse hajottamaan sitä sen avulla. Turbiini on kiinnitetty jäykkään rakenteeseen, joka absorboi mekaanisen rasituksen ja aerodynaamisen värinän.

STATOEOLIEN
The stator offers the possibility
to integrate into the turbine a rigid
tubular structure, that allows the
STATOEOLIEN to resist violent
winds. This structure surrounds
the rotor and maintains it strongly,
thus absorbing mechanical strains
and aerodynamic vibrations
(swirls on rotor blades, periodic
variation of the torque applied to
the shaft,...).
http://www.gual-industrie.com/Doctechang.pdf

Simeon
Ihan hyvä, että uusia innovaatioita etsitään mutta tämä ei kyllä tule korvaamaan nykyisiä.
Tuskin tuo korvaa isoja tuulimyllyjä. Soveltuu kuitenkin erityisesti urbaaniin ympäristöön. On mm. äänetön, luotettava, helposti integroitava, turvallinen, tarvitsee vähän huoltoa ja pystyy hyödyntämään pyörteilevän tuulen.

Vierailija

Hmm.. täähän olisi helppo tehdä.

Staattorille 16kpl ja roottorille 9kpl.

nämä tekis normaalista muoviputkesta..

tietysti paremman lopputuloksen saisi kun muotoilisi noi putket kuvan tavalla.. se olisikin työläin homma.

Tuolla isommalla virityksella saisi jo 6m/s tuulilla noin 1kW!!!
huhuh... pitäsköhän tehdä sittenkin toi..

Meinasin että tekisin savonius darrieus kompinaation (DS-1500 mallin), mut toi onkin varsin varteenotettava.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat