Imeekö aurinkokenno valoa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Tuli hassu ajatus mieleen, jota tekisi mieli kokeilla jos olisi parikin isoa aurinkokennoa sekä luxi-mittari vai miksikä valoisuudenmittaria kutsutaan.

No joka tapauksessa tekisin tälläisen kokeen, että laittaisin nuo aurinkokennot huoneeseen jonne ei pääse valoa ulkoa. Vain huoneen valaisimet tuottaisi valoa huoneeseen.

Sitten mittaisin kuormimattomien aurinkokennojen pinnan läheltä luxi-mittarilla luxi-määrät.

Tämän jälkeen laittaisin aurinkokennoille jotain kuormaa esim sähkövastuksia yms jotka ei tuota valoa.

Sen jälkeen mittaisin luxi-määrän uudestaan aurinkokennojen pinnasta.

Niin miten kävisi? Olisiko tuo luxi-määrä sama aurinkokennon pinnassa kuorimitettiin tai ei aurinkokennoa.

Toisin sanoen imisikö tuo aurinkokenno valoa kuormitettuna

Toisin sanoen jos keksittäisi 100% hyötysuhteella toimiva aurinkokenno, niin sehän näyttäisi aivan mustalta?

Vai onko tässä ajatuksessa mitään tolkkua.

Kommentit (4)

Vierailija

Eikös ne näytä muutenkin mustalta ? Ei kai niiden väri muutu kuormituksen mukaan ? Vai muuttuuko ?

Sädetin
No joka tapauksessa tekisin tälläisen kokeen, että laittaisin nuo aurinkokennot huoneeseen jonne ei pääse valoa ulkoa. Vain huoneen valaisimet tuottaisi valoa huoneeseen.

Sitten mittaisin kuormimattomien aurinkokennojen pinnan läheltä luxi-mittarilla luxi-määrät.

Tämän jälkeen laittaisin aurinkokennoille jotain kuormaa esim sähkövastuksia yms jotka ei tuota valoa.

Sen jälkeen mittaisin luxi-määrän uudestaan aurinkokennojen pinnasta.

Niin miten kävisi? Olisiko tuo luxi-määrä sama aurinkokennon pinnassa kuorimitettiin tai ei aurinkokennoa.

Toisin sanoen imisikö tuo aurinkokenno valoa kuormitettuna


Sinun pitäisi sillä luksimittarillasi mitata siis aurinkokennon heijastamaa valoa ja varoa, ettei siihen pääse muualta suoraa valoa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26836
Liittynyt16.3.2005
Sädetin

Tämän jälkeen laittaisin aurinkokennoille jotain kuormaa esim sähkövastuksia yms jotka ei tuota valoa.

Sen jälkeen mittaisin luxi-määrän uudestaan aurinkokennojen pinnasta.

Niin miten kävisi? Olisiko tuo luxi-määrä sama aurinkokennon pinnassa kuorimitettiin tai ei aurinkokennoa.

Toisin sanoen imisikö tuo aurinkokenno valoa kuormitettuna




Siis yrität kysyä, vaikuttaako aurinkokennon kuormitus sen heijastavuuteen. Ei oleellisesti. Fotonit absorboituvat kuten normaalisti, ja tuottavat varauksenkuljettajia. Jos kennoa kuormitetaan, varauksenkuljettajat luovuttavat energiansa kuormassa, muuten ne luovuttavat sen kennossa. Energia menee hilavärähtelyihin, käytännössä lämmöksi. Kuormitettu kenno lämpene valossa hieman vähemmän.

Kyllä kuormituksen mukaan muuttuva varauksenkuljettajatiheys kennon eri alueilla voi jotain vaikuttaa heijastavuuteenkin, mutta tuskin ainakaan ilman tarkkuusmittauksia saat sitä selville.

Toisin sanoen jos keksittäisi 100% hyötysuhteella toimiva aurinkokenno, niin sehän näyttäisi aivan mustalta?

Kyllä vain. Tosin erinäisistä fysikaalisista syistä johtuen 100 %:n hyötysuhde laajalla aallonpituusalueella ei ole mahdollinen edes teoriassa.

Vierailija

Mielenkiintoinen kysymys, mittaustarkkuuden rajoilla ollee.

Periaatteessa kyllä, käytännössä tumma kenno imee säteilyn jolloin energiataso nousee kun kappaleen lämpötila nousee. Pitää mitata sekä alueen lämpötila että valomäärä.

Kennoa kuormittavat vastukset sijoitetaan tietenkin kalorimetrin ulkopuolelle.

Jaa, Neutroni näyttää vastanneen suht koht samoin - panempahan silti tämän tulemaan.

Tuo mittalaitteen nimi on vanhojen yksiköiden ajalta, sitä ei ole muutettu joulemetriksi.

Vierailija

Ongelma piilee siinä, että aurinkokenno ei kykene käytämään poisheijastunutta osaa valosta energiaksi, koska se energia kirjaimellisesti heijastuu pois. Se pomppaa suoraan pinnan atomeista.

Se valo mikä absorboituu ja emittoituu uudelleen on se, mikä antaa esineille niiden ominaisen värin. Valitettavasti aurinkokennon materiaali on luonnostaan tummaa, joten se uudelleensäteilee valoa lähinnä ihmissilmälle näkymättömillä taajuuksilla.

Jos kennon hyötysuhde on 10%, niin sen antama säteilyspektri pitäisi muuttua suurinpiirtein saman verran riippuen siitä, kuormitetaanko kennoa vai ei. Fibaa mittauksiin aiheuttaa se, että lämpöä ja energiaa johtuu kennosta pois muutenkin kuin säteilemällä.

Uusimmat

Suosituimmat