Geenimuunnelluilla bakteereilla bensaa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_ ... t-03082007

[size=150:4f0e00fk]Aito biobensa syntyy geenimuunnelluilla bakteereilla[/size:4f0e00fk]

Biodieselille ja -etanolille on ilmestynyt kilpailija eloperäisten polttoaineiden joukossa. Kalifornialainen biotekniikkayritys LS9 on aloittamassa bensiinin valmistuksen geenimuunneltujen bakteerien avulla.

Sekä LS9 että sen kalifornialainen kilpailija Amyris Biotechnologies aikovat rakentaa koetehtaan ensi vuonna.

Yritysten ideasta tekee uutuuden se, että prosessista saatava polttoneste on kemiallisesti samanlaista kuin aito bensiini. Etanoli ja biodiesel eroavat molekyylitasolla toisistaan selvästi, vaikka ovatkin kelpo polttoaineita.

"Olemme muokanneet muun muassa E. coli -bakteerin aineenvaihduntaa niin, että mikrobit tuottavat rasvahappojen sijaan hiilivetyjä", LS9:n George Church ja Chris Somerville esittelivät aiheitaan tutkimusseminaarissa maanantaina. Tuloksista kertoi Technology Review -lehti.

Rasvahapot eroavat pitkäketjuisista hiilivedyistä siten, että niiden toisessa päässä on orgaaninen happoryhmä. LS9:n muuntelemat bakteerit rakentavat molekyylin rungon luonnonmukaisella tavalla, mutta jättävät happo-osan pois.

LS9:n geenimuuntelussa on käytetty hyväksi perinteisten menetelmien ohella tietokonemallinnusta. Osa halutuista geeneistä suunniteltiin uudelleen digitaalisesti ja syntetisoitiin oikeiksi molekyyleiksi sen jälkeen.

Ei vielä suoraan tankkiin

Toistaiseksi LS9:n biobensiini ei ole valmista suoraan tehtaasta tankkiin. Yrityksen mukaan bakteerien tuottamien hiilivetyjen kokoa ja rakennetta voidaan hallita, mutta laatu ei ole vielä tarpeeksi tasaista moottoripolttoaineisiin. Amyriksen tuotteita sanotaan laadultaan paremmiksi.

"Saamme öljyä, joka kuitenkin on puhtaampaa kuin teollisuuden käyttämä maaöljy. Se voidaan jalostaa maaöljyn tapaan esimerkiksi bensiiniksi tai aidoksi dieseliksi", LS9:n tutkimuspäällikkö Stephen del Cardayre tarkensi.

Raaka-aineeksi heinää?

Mikrobien ruokana käytetään toistaiseksi maissintähkiä, joita Yhdysvalloissa on saatavilla verrattain edullisesti. Raaka-aine on sama, jota maan etanoliteollisuus käyttää.

Sekä Amyriksen että LS9:n tutkijat pyrkivät kuitenkin korvaamaan tulevaisuudessa ruuaksi kelpaavan materiaalin selluloosapohjaisella kasvimassalla, kuten heinillä. Biopolttoaineiden tuotannon on ennustettu nostavan ruuan hintaa pysyvästi ja haittaavan köyhimpiä maita, koska osa elintarviketuotannosta poltetaan moottoreissa.

"Laskujemme mukaan selluloosamassalla voisi tuottaa jopa 18 kuutiometriä valmista polttoainetta hehtaaria kohden vuodessa", del Cardayre perusteli kannattavuutta.

Mikäli arvio on oikea, määrä on huomattava. Tyypilliset viljakasvit tuottavat pelkkää raaka-ainetta vähemmän: lämpimissä oloissa noin 5-10 tonnia hehtaarille.

Tutkimuspäällikkö huomautti myös, että biobensiinin tuottaminen vaatii noin 40 prosenttia vähemmän energiaa kuin vastaavan etanolin. Syy on yksinkertainen: etanoli ja vesi liukenevat toisiinsa, ja niiden tislaaminen erilleen vaatii energiaa. Öljy taas voidaan "kuoria" vesiliuoksen pinnalta pois.

Kommentit (9)

Vierailija

Hyvältä kuullostaa. Jokin tämänsuuntainen uskoisin olevan tulevaisuuden ratkaisu fossiilisien korvaamiseksi. Tai sitten joku levävaihtoehto.

Bensiini- tai alkoholimainen polttoaine on erittäin hyvä liikennepolttoaine. Helppo siirtää, varastoida ja tankata. Lisäksi moottoritekniikka ja jakeluverkosto on jo olemassa. Säästyy paljon infrastruktuurissa, kun ei tarvitse rakentaa kaikkea uudelleen. Vedystä ei varmaan koskaan saada kunnollista korvaajaa liikennepolttoaineille.

Vierailija

Uhka kuva jos moinen bakteeri karkaisi luontoon ja alkaisi lisääntymään villisti.

Palavia bensiini lauttoja havaittu jälleen suomenlahdella?

Ei, leviä eikä selviä luonnossa, varsinkaan vesistöissä.

Vierailija

Kuulostaa ihan hyvältä. En nyt vielä osaa suhteuttaa tuota, että paljonkos sitä sitten tarvitaan yms pinta-alaa..

Mitäs muuten sitten, kun tuommoiset bakteerit pääsee luontoon..?

Vierailija

Ei ehkä villimpi.

Eikö ole ollu juttua että saisi bakteerien avulla viherkasveista tämän fotosynteesi prosessin opiskeltua että voisi tehdä vetyä??

Se olisi melko kätevä myöskin, tosin vähän enemmän scifiä

.Silkki

Vierailija

Luontodokkarissa oli savanniheinästä, joka yhteyttää useita kertoja nopeammin kuin tavallinen. Sillä oli joku luokitus, jota en nyt muista. Savanni olisi muutenkin hyvä viljelypaikka

Vierailija

Esim. Afrikan savannit ovat muodostuneet hautavajoamaan, jonka maaperä on vulkaanista. Jos siellä alkaisi tehoviljellä jotain polttoaineeksi menevää kasvia, niin aika nopeasti savannin rikkaudet köyhtyisivät.

Vierailija
ilesoft
Esim. Afrikan savannit ovat muodostuneet hautavajoamaan, jonka maaperä on vulkaanista. Jos siellä alkaisi tehoviljellä jotain polttoaineeksi menevää kasvia, niin aika nopeasti savannin rikkaudet köyhtyisivät.

http://www.mm.helsinki.fi/users/lindstr ... .text.html
"Symbioosi on hyvä tapa asuttaa heikkoravinteisia tai muuten epäedullisia ympäristöjä, joihin yhden lajin yksinään olisi hankala sopeutua. Symbioosissahan kahden (tai useamman) eri lajin ominaisuudet "yhdistyvät", jolloin niiden molempien selviytymiskeinot tulevat hyödynnettyä. Kasvien viherhiukkaset ovat evoluutiossa kehittyneet fotosyntetisoivan (ilmakehästä hiilidioksidia sitovan) bakteerisolun ja tavallisen eukarioottisolun symbioosista. Näin kasvisolut saavuttivat edun muihin eukarioottisoluihin nähden, kun ne tulivat pysyvästi omavaraisiksi hiilen suhteen./.../
Symbioosien hyödyntäminen
Syanobakteerisymbiooseille on kehitetty myös käytännöllisiä hyödyntämiskohteita maatalouden alalta: Kasvithan eivät pysty sitomaan ilmakehästä typpeä, minkä vuoksi pellot tarvitsevat jatkuvaa typpilannoitusta. Ainoastaan typensitojabakteerien (ritsobien) kanssa symbioosissa elävät palkokasvit kasvavat ilman typen lisäämistä peltoon. Jos muutkin viljakasvit saataisiin jollakin tavalla omavaraisiksi typen suhteen, säästettäisiin rahaa ja ympäristöä, kun typpilannoitteita ei tarvitsisi enää käyttää.

Viljakasveihin on yritetty muun muassa siirtää typensitojabakteerien nitrogenaasientsyymiä (typpeä sitovaa entsyymiä) koodaavaa nif-geeniä. Nämä kokeet eivät ole kuitenkaan onnistuneet kovin hyvin. Niinpä toiseksi vaihtoehdoksi on esitetty keinotekoisten symbioosien muodostamista syanobakteerien ja viljakasvien välille. Lupaavia kokeita on jo tehty vehnällä ja Nostoc- sekä Anabena-sukujen syanobakteereilla."

Sinne sopivia kasveja voi tehdäkin. Kuten edellä olevasta lainauksesta voi päätellä.

Vierailija

Maaöljyä on määrällisesti todella hankala korvata viljelemällä. Maasta pumpattavat vuotuiset raakaöljymäärät kun ovat niin valtavia. Kun öljy loppuu, niin edessä on väistämätä kulutuksen supistaminen.

D'oh
Seuraa 
Viestejä281
Liittynyt17.3.2005

Tämänkaltaisia geenimuunneltuja eliöitä, varsinkin bakteereja käytettäessä tulisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota siihen ettei manipuloitu bakteeri saa olla elinkykyinen kuin hyvin poikkeuksellisissa sitä varten luoduissa olosuhteissa, jolloin sen ennemmin tai myöhemmin - vahingossa tai tahallaan - aiheutettu vapautuminen luontoon ei aiheuta vakavaa ympäristökatastrofia.

Olemassa olevien eliöiden geenimuuntelun ihmisen näkökulmasta käytännöllisemmäksi tulisi kysyä yleensäkin hyvin tarkkaa harkintaa jo ihan siitä syystä ettei lyhytnäköistä hyötyä vajavaisella elinympäristönsä monitahoisella ymmärryksellä tavoitteleva ihminen suppeine tarkoitusperineen kykene ennakoimaan kaikkia mahdollisia seurauksia joita luonnon toista miljardia vuotta kestäneen tasapainotilan järkyttäminen puskemalla sekaan radikaalisti kaikesta aiemmin ilmenneestä poikkeavia tekijöitä voi aiheuttaa.

Mikäli tästä saadaan kehitettyä turvallinen ja tehokas tapa vähentää hiilidioksidipitoisuuden kasvua ilmakehässä lykäten pakkoa luopua onnelliseksi tekevän materian ylitsepursuvuudesta niin sehän on tietysti hyvä.

Alennuskoodi ensitilaajille @ iherb.com: RIX283

Uusimmat

Suosituimmat