Seuraa 
Viestejä9177

Kuka tietää mikä on Astroskooppi ?

Minulla lyöpi hetkunkeveliä isopyörä , tuon suhthen.
Mutta pieni selvitys lienee paikoillaan.

Laina : Tämä on sen laitteen taso, jota toinen herrasmies piti hyvin kömpelönä , se on pitkulainen sferoidi , jota muinaiset kansat kutsuivat
astroskoopiksi. Vastatkoon pisin akseli maan napoja , jolloin muodostuu 28asteen kulma horisontin kanssa: siten seitsemän jakoa horisontin yläpuolelta pohjoisnavalle , ja seitsemän jakoa pohjoisnavalta jatkuvan näkemisen kehään.....??

Entä sitte tämä ionysios Traakialainen ja oppinut Clemens Aleksantrialainen , kertovat että "Johtajat" ( planeetat) esitetään egyptin temppeleissä salaperäisten pyörien , tai pallojen muodossa jatkuvassa liikkeessä, mikä sai vihityt vakuuttumaan , että ikuisen liikkeen ongelma oli ratkaistu taivaallisten pyörien avulla.,,,,(planeetat)

Filostratos kertoo lukijoilleen, että babylonialaisten taivaan koko
" tähtihovia" kuvattiin temppeleissä Safiireista tehdyillä palloilla. jotka kannattivat niitä vastaavien jumalien kultaisia kuvia.

Edelleen ,,Saapuessaan Bazacumin kaupunkiin keisari Herakleios oli ihastuksen ja ihmettelyn vallassa valtavan koneen edessä.
Se oli rakennettu kuningas Khosraulle.

Kone esitti yötaivasta ja planeettoja kaikkine niiden kiertämisineen, ja niitä hallitsevia enkeleitä.

Juuri tällaisista " palloista " Pythakoras opiskeli astronomiaa temppeleitten salaisissa osissa. Siellä hänet vihittiin nuitten pallojen salaisuuksiin. Mystisten pallojen kuten Clemens ja Dionysios niitä kutsuivat, ja Plutarkos kutsui niitä maailmanpyöriksi.
Pallojen ikuinen pyöriminen osoitti hänelle totuuden siittä, mitä
hänelle oli ilmaistu, nimittäin aurinkokeskeisen järjestelmän.

Onko näistä muinaisista astronoomisista " koneista" mitään argeologisia
todisteita ? Ja vielä kerran , mikä oli mahdollisesti astroskooppi ?

Sivut

Kommentit (28)

En tiedä, mutta kerran mietiskellessäni etäisyydenmittausta tulin keksineeksi uudelleen muinaisten merimiesten etäisyyskiikarit.

Nimittäin. Otamme kaksi neliskulmaista rimaa ja leikkaamme toiseen keskelle loven, jotta se menee kätevästi ristikkäin toisen kepakon kanssa.

Sitten lyömme tähän lovettuun rimaan toiselle puolelle kaksi naulaa pystyyn kumpikin tasan yhtä kauas lovesta siten, että naulojen välimatka toisiinsa on pienempi kuin sen henkilön silmien väli joka tällä laitteella aikoo tiirailla.

Sitten otamme molemmat rimat, laitamme ne ristikkäin niin että naulattu rima tulee päälle ja naulat osoittavat ylös, sekä asetamme alemman riman toisen pään nenänpäätä vasten.

Tämän jälkeen suuntaamme katseen kaukaisuuteen jossa näkyy esimerkiksi puu jonka etäisyyden tiedämme varmuudella. Katsomme riman ja naulojen yli kiinteästi kohti puuta, samalla liikuttaen poikittaista rimaa kunnes näyttää siltä että molemmat naulat yhdistyvät puun eteen.

Sitten vedämme lyijykynällä viivan kepakkoon sille kohden missä poikittainen rima on. Toistamme saman toimenpiteen eri etäisyydeltä ja huomaamme että joka kerta viiva piirtyy eri kohtaan.

Näin toimien saadaan aikaan asteikko, jolta voi lukea millä etäisyydellä kohde on silloin kun poikkirima asetetaan siten, että naulat menevät päällekkäin näkökentässä.

Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta seikasta, että kaksi silmää ja kohde mihin ne katsovat, muodostaa kolmion. Kun naulat sattuvat kolmion sivujen päälle, ne näkyvät silmissä kuin yhtenä naulana. Se missä kohden tämä tapahtuu riippuu siitä, kuinka kaukana kolmion terävä kärki sijaitsee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
DedMoroz
Seuraa 
Viestejä19204
Aslak
No että näköijhäns tienhet.
No ei se ny mikhäm ihme olekhan,, se tejän tietämättömyys.

Juu, tyhmiä ja tietämättömiä tässä ollaan, mutta heitetäänpä veikaten:

Antikytheran mekanismi

Vaikka kyllä tuosta kuvauksestasi tuli enempi mieleen se kansakoulun aikainen planeettamalli, missä ne planeettapalluskat kierteli kauniisti ympyriäistä kehää.

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

jemppis__
Seuraa 
Viestejä50
Aslak
Kuka tietää mikä on Astroskooppi ?

Minulla lyöpi hetkunkeveliä isopyörä , tuon suhthen.
Mutta pieni selvitys lienee paikoillaan.

Laina : Tämä on sen laitteen taso, jota toinen herrasmies piti hyvin kömpelönä , se on pitkulainen sferoidi , jota muinaiset kansat kutsuivat
astroskoopiksi. Vastatkoon pisin akseli maan napoja , jolloin muodostuu 28asteen kulma horisontin kanssa: siten seitsemän jakoa horisontin yläpuolelta pohjoisnavalle , ja seitsemän jakoa pohjoisnavalta jatkuvan näkemisen kehään.....??

Entä sitte tämä ionysios Traakialainen ja oppinut Clemens Aleksantrialainen , kertovat että "Johtajat" ( planeetat) esitetään egyptin temppeleissä salaperäisten pyörien , tai pallojen muodossa jatkuvassa liikkeessä, mikä sai vihityt vakuuttumaan , että ikuisen liikkeen ongelma oli ratkaistu taivaallisten pyörien avulla.,,,,(planeetat)

Filostratos kertoo lukijoilleen, että babylonialaisten taivaan koko
" tähtihovia" kuvattiin temppeleissä Safiireista tehdyillä palloilla. jotka kannattivat niitä vastaavien jumalien kultaisia kuvia.

Edelleen ,,Saapuessaan Bazacumin kaupunkiin keisari Herakleios oli ihastuksen ja ihmettelyn vallassa valtavan koneen edessä.
Se oli rakennettu kuningas Khosraulle.

Kone esitti yötaivasta ja planeettoja kaikkine niiden kiertämisineen, ja niitä hallitsevia enkeleitä.

Juuri tällaisista " palloista " Pythakoras opiskeli astronomiaa temppeleitten salaisissa osissa. Siellä hänet vihittiin nuitten pallojen salaisuuksiin. Mystisten pallojen kuten Clemens ja Dionysios niitä kutsuivat, ja Plutarkos kutsui niitä maailmanpyöriksi.
Pallojen ikuinen pyöriminen osoitti hänelle totuuden siittä, mitä
hänelle oli ilmaistu, nimittäin aurinkokeskeisen järjestelmän.

Onko näistä muinaisista astronoomisista " koneista" mitään argeologisia
todisteita ? Ja vielä kerran , mikä oli mahdollisesti astroskooppi ?

Taidatpa olla väärässä. Pythakoras ei opiskellut astronomiaa, joten hä ei voinut olla yhteyksissä Dionysoksen kanssa.

Erilaisuus on ominaisuus :)

Aslak
Kuka tietää mikä on Astroskooppi ?

Minulla lyöpi hetkunkeveliä isopyörä , tuon suhthen.
Mutta pieni selvitys lienee paikoillaan.

Laina : Tämä on sen laitteen taso, jota toinen herrasmies piti hyvin kömpelönä , se on pitkulainen sferoidi , jota muinaiset kansat kutsuivat
astroskoopiksi. Vastatkoon pisin akseli maan napoja , jolloin muodostuu 28asteen kulma horisontin kanssa: siten seitsemän jakoa horisontin yläpuolelta pohjoisnavalle , ja seitsemän jakoa pohjoisnavalta jatkuvan näkemisen kehään.....??


Tuossa oleellista taitaa olla aika, jolta lainaus on peräisin. Oktanttia on nimittäin joskus kutsuttu myös astroskoopiksi.

Sitä edeltävistä astroskoopin merkityksistä en osaa sanoa muuta kuin toistaa Websterin sanakirjan määritelmän:
"An old astronomical instrument, formed of two cones, on whose surface the constellations were delineated."
Eli ei tuostakaan tule sen hurskaammaksi.

Aslak
Entä sitte tämä ionysios Traakialainen ja oppinut Clemens Aleksantrialainen , kertovat että "Johtajat" ( planeetat) esitetään egyptin temppeleissä salaperäisten pyörien , tai pallojen muodossa jatkuvassa liikkeessä, mikä sai vihityt vakuuttumaan , että ikuisen liikkeen ongelma oli ratkaistu taivaallisten pyörien avulla.,,,,(planeetat)

Filostratos kertoo lukijoilleen, että babylonialaisten taivaan koko
" tähtihovia" kuvattiin temppeleissä Safiireista tehdyillä palloilla. jotka kannattivat niitä vastaavien jumalien kultaisia kuvia.

Edelleen ,,Saapuessaan Bazacumin kaupunkiin keisari Herakleios oli ihastuksen ja ihmettelyn vallassa valtavan koneen edessä.
Se oli rakennettu kuningas Khosraulle.

Kone esitti yötaivasta ja planeettoja kaikkine niiden kiertämisineen, ja niitä hallitsevia enkeleitä.

Juuri tällaisista " palloista " Pythakoras opiskeli astronomiaa temppeleitten salaisissa osissa. Siellä hänet vihittiin nuitten pallojen salaisuuksiin. Mystisten pallojen kuten Clemens ja Dionysios niitä kutsuivat, ja Plutarkos kutsui niitä maailmanpyöriksi.
Pallojen ikuinen pyöriminen osoitti hänelle totuuden siittä, mitä
hänelle oli ilmaistu, nimittäin aurinkokeskeisen järjestelmän.

Onko näistä muinaisista astronoomisista " koneista" mitään argeologisia
todisteita ? Ja vielä kerran , mikä oli mahdollisesti astroskooppi ?


Nuo kuvaukset vaikuttavat viittaavan toisaalta astrolabiin ja toisaalta armillaariin.

Astrolabin uskotaan olevan peräisin toiselta vuosisadalta eaa ja sen keksijäksi on arveltu Hipparkosta. Astrolabi oli ympyränmuotoinen kiekko, jonka liikkuvien osoittimien avulla pystyi tekemään yksinkertaisia astronomisia laskelmia - eräänlainen mekaaninen laskin siis. Myös myöhempiä pallonmuotoisia astrolabeja tunnetaan. Antiikin ajan astrolabit tunnetaan niiden kuvauksista, en tiedä onko niistä löydetty arkeologisia todisteita. Vanhin löydetty astrolabi taitaa olla arabialaisten astronomien jäljiltä 900-luvulta.

Armillaaripallo on Aurinkokunnan tai taivaanpallon malli, joka koostuu sisäkkäisistä toistensa suhteen pyörivistä renkaista. Ensimmäisen armillaarin rakensi ilmeisesti Erastotenes 255 eaa. Myös kiinalaiset keksivät sen ja siellä valmistettiin ensimmäinen vesivoimalla toimiva automaattimalli toisella vuosisadalla jaa.

DedMoroz
Vaikka kyllä tuosta kuvauksestasi tuli enempi mieleen se kansakoulun aikainen planeettamalli, missä ne planeettapalluskat kierteli kauniisti ympyriäistä kehää.

Sellaista mallia kutsutaan englanninkielessä orreryksi, mutta en tiedä mikä sanan suomenkielinen vastine on.
Orreryt on hienoja!

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

No pirkele Spin0 , Siehän yllätit minun !
Jushinsa nuita selityksiä kaipasinki, vieläku sanosit mistä löysit nuo hienot kuvat ?

Niin kyllä tuo lainaus on 1800 luvun aikhuisesta kirjasta.
Mitä taasen tullee jemppisin väitheshen, "Pythakoras ei opiskellut astronomiaa" en ala tinkaamhan, mutta
kirja josta tuon lainasin sanoo justhinsa nuin.
Sitä en sitten tiijjä kuika iso oli ero muinoin astronomian ja astrologian välillä ? Mutta matemaatikkona Pythakoras varmasti oli tutustunut kaikiin aikakautensa ihmeellisyyksiin, myöskin astronomiaan, mutta missä määrin sitä en tiijjä.

Jätän sanomatta mistä kirjasta on kyse, se tuskin teitä kiinnostaa.

Kiitos Spin0 , alampa tutkimhan ajan kans nuita kuvia ja kirjoitustasi.

DetMoroz ( voi ko on hankala nimimerkki )
Ei se mikhän ihme ole jos "Antikytheran kone ", on liittynyt näihin samoihin asioihin, ja onhan sitä joskus arvuuteltu tieteellisissä julkaisuissakin.

En vieläkään löytänyt tyydyttävää selitystä astroskoopille. Vaikka olen sinnikäs etsijä ja tähtitieteen historia on aina kovasti kiinnostanut en löytänyt mitään hyödyllistä, en edes eri museoiden sivuilta. Etsin jopa astrologienkin sivuilta. Löysin vain viittauksia sanan myöhemmästä käytöstä, tässä pari esimerkkiä.

Lontoolainen vakuutusvirkailija Caleb Smith kutsui keksimäänsä navigoitilaitetta astroskoopiksi eli merikvadrantiksi ja myöhemmin myös sekstantiksi. Erittäin sekavasti siitä puhutaan myös oktanttina. Smith haki instrumentilleen Longitudilautakunnan palkintoa vuonna 1734. Ilmeisesti tämän jälkeen oktantteja on toisinaan kutsuttu myös astroskoopeiksi. (mm. http://www.profsurv.com/archive.php?issue=17&article=184)

Sanaa astroskooppi on käytetty myös tuotemerkkinä. Vuonna 1735 lontoolainen James Mann markkinoi ensimmäistä kaupallista akromaattista kaukoputkeaan nimillä astroscope ja astrolab.
(mm. http://micro.magnet.fsu.edu/primer/museum/manncompound1700.html) Tuohon liittyy omalaatuinen ja riitaisa tarina objektiivin varsinaisesta keksijästä, mutta olkoon.

Nykyään myydään Astroscope-merkkisiä pimeänäkölaitteita ja tähtikaukoputkiakin.

Mutta sanan muinaiselle merkitykselle en yllättävää kyllä löytänyt vastinetta. Tuossa lainauksessasihan puhutaan nimenomaan muinaisista kansoista, ei 1700-luvun instrumenteista. Etsin kuitenkin vain englannin ja suomen kielillä. Voisiko kysymys olla eri kielten eroista? Suomentajan lipsahduksesta? Millä kielellä teksti on alunperin kirjoitettu?

Instrumentin kuvaus on kyllä erikoinen. Yhdistelemällä lainauksen ja Websterin sanakirjan kuvausta tulee mielikuva kahdesta kartiosta tai kuvusta, jotka on kiinnitetty toisiinsa muodostaen ellipsoidin muotoisen kappaleen. Kappaleen pintaan on sitten merkitty tähtikuviot ja asteikot ja ilmeisesti esine asetetaan sen pitkä akseli Maan akselin suuntaisesti leveysasteen mukaan. En osaa edes arvata mikä sellainen instrumentti on, mutta olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan. Jos siis löydät joskus lisätietoa niin laita ihmeessä tähän ketjuun.

Astrolabiin liittyen historioitsiden piirissä ollaan jossain määrin erimielisiä sen alkuperästä. Ensimmäiset maininnat ja kuvaukset astrolabeista ovat n.150 eaa, mutta ne voidaan myös tulkita kuvauksiksi armillaareista, joita olisi silloin kutsuttu astrolabeiksikin. Ensimmäinen varmasti nimenomaan astrolabista kertova kuvaus on vasta Theon Aleksandrialaisen 300-luvulla kirjoittama yksityiskohtainen selonteko. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että jos antiikissa kerran kyettiin valmistamaan Antikytheran mekanismi, niin varmaan myös vastaavin periaattein tehtiin sitä yksinkertaisempia astrolabejakin.

Astrolabien kuvia ja lisätietoa löytyy tältä Oxfordin Tieteenhistorian museon saitilta.
Maailman suurin kokoelma astrolabeja: http://www.mhs.ox.ac.uk/astrolabe/
Astrolabin käyttöohje: http://www.mhs.ox.ac.uk:9673/Astrolabe/WebInterface/Guide/time
Kuvahaku, jossa hienoja kuvia astrolabeista - hakusanaksi astrolabe: http://www.mhs.ox.ac.uk/images/

Nykyäänkin valmistetaan ja myydään astrolabeja. Suomessa niitä markkinoi Alnilam: http://www.alnilam.fi/index.php?x=cat2&y=shopmenu

Armillaareja on eri museoissa ympäri maailmaa. Varhaisimmat säilyneet armillaarit lienevät 1400-luvulta. Kuvia niistä löytyy helpoiten googlaamalla: http://images.google.fi/images?um=1&hl=fi&q=armillary&btnG=Etsi+kuvia

Astronomian ja astrologian yhteisestä historiasta sen verran, että vaikka niillä onkin ollut jossain määrin eri roolit historian aikana (ajanlasku, kosmologia, ennustaminen) lopullisesti niiden tiet alkoivat erota vasta tieteellisen vallankumouksen myötä 1600-luvulla. Silti joidenkin viransaaneiden tähtitieteilijöiden tehtäviin saattoi myöhemminkin kuulua myös astrologisten tähtikarttojen ja horoskooppien laadinta, vaikkeivät tuota puuhaa erityisemmin arvostaneetkaan.

BTW: Animaatio Antikytheran mekanismin toiminnasta: http://www.youtube.com/watch?v=DMITkTYiZ7k
Hieman spekulatiivinen History Channelin dokkariklippi: http://www.youtube.com/watch?v=1YuXjg41 ... re=related

Upeita laitteita. Saapi vähän viitteitä siitä, ettei ihmisen tietoisuus ole yksinomaan noussut kuluneiden viime vuosituhansien aikana.

Edelleenkin mayojen long count on suurin ihmetys näiden muinaisten ajanmittausjärjestelmien parissa. Sekä kiinalaiset, kreikkalaiset, sumerit, babylonialaiset että egyptiläiset saivat vain vaivoin luotua kalenterijärjestelmän, jossa huomioitiin auringon ja kuun liikkeet. Mayojen järjestelmä sisältää suuren määrän päällekkäisiä syklejä, jotka integroivat sekä maan, auringon, kuun, planeettojen, että galaksin liikkeet hämmästyttävällä tarkkuudella.

Sesto
Upeita laitteita. Saapi vähän viitteitä siitä, ettei ihmisen tietoisuus ole yksinomaan noussut kuluneiden viime vuosituhansien aikana.

Edelleenkin mayojen long count on suurin ihmetys näiden muinaisten ajanmittausjärjestelmien parissa. Sekä kiinalaiset, kreikkalaiset, sumerit, babylonialaiset että egyptiläiset saivat vain vaivoin luotua kalenterijärjestelmän, jossa huomioitiin auringon ja kuun liikkeet. Mayojen järjestelmä sisältää suuren määrän päällekkäisiä syklejä, jotka integroivat sekä maan, auringon, kuun, planeettojen, että galaksin liikkeet hämmästyttävällä tarkkuudella.


Mayojen kalenterissa oli kolme kirjanpitotapaa päivien laskemiseksi - tavallaan kolme sisäkkäistä kalenteria. Maya-kalenteri ei siis sisällä suurta määrää eri syklejä.

Nuo esittämäsi planeettasyklit eivät olleet mayojen kalenterin perusta, eivätkä heidän kalenterinsa seurausta. Tuollaisen rataskaavion voi piirtää minkä hyvänsä kalenterin mukaan, sillä kysymys on ihan tavallisista mitattavista ajanjaksoista. Ei siis voida sanoa, että meidän kalenterimme on huippuhieno kun voimme mitata Marsin kiertoajan suurella tarkkuudella, sillä kysymys on kahdesta aivan eri asiasta. Sehän olisi sama kuin sanoisi, että Mietaa hävisi sadasosasekunnilla koska meillä on niin tarkka kalenteri.

Mayat määrittivät taivaankappaleiden liikkeitä melko tarkasti - esimerkiksi Kuun ja planeettojen, eivät sentään galaksien! Mutta tarkkuus ei mitenkään johtunut heidän kalenteristaan vaan tarkoista havainnoista ja laskemisesta.

En ymmärrä väitettäsi että muut kansat saivat luotua kalenterinsa vain vaivoin. Mitä tarkoitat sillä?

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Viasatin Historia kanavalla vilahti mielenkiitoinen laite, ohjelmassa nimeltään
ykkösen tarina. Mutta kun kyseessä oli nimenomaan selitys numeroitten alkuperästä tuo laite vain vilahti kuvassa.

Kyseessä oli ymmärtääkseni puolipallon muotoinen maahan upotettu laite, jossa puolipallon yläreunaa kiersi asteikko.
Siis aurinkokellon tapainen kampe. Äkkinäisesti katsoen ymmärsin ( tai olin
ymmärtävinäni ) että auringon varjolle oli puolipallon sisällä joitain asteikkoviivoja. Vahinko että tuo ihmeellinen Intialainen laitos vain vilahti kuvassa, äijjän selitellessä kaikkea paskaa.
Oliko kyseinen laite nimeltään astroskooppi ?
Mistä tuon voisi tietää ? Ehkä joku muukin katsoi kyseisen ohjelman, jossa muuten selitettiin nykyisten numeroitemme olevan alkuperältään kotoisin intiasta, mutta olemme ne saaneet arabien kautta , joten nimitämme niitä arabialaisiksi.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Sesto

Upeita laitteita. Saapi vähän viitteitä siitä, ettei ihmisen tietoisuus ole yksinomaan noussut kuluneiden viime vuosituhansien aikana.

Täytyy olla ihan samaa mieltä.
Kyllähän ihminen on jo antiikin aikana keksinyt ja rakentanut hienoja kampheita. Vahinko vain , että tuosta ylhensä olhan hiljaa, ikäänkuin
historiamme alkaisi 1700 luvulta.
Eihän tuommosia laitteita "lammaspaimenet" kykene rakentelemaan, vaatii tuhottomasti aikaa
ja uteliaisuutta , että päädytään tuollaisten laiteitten rakentamiseen.
Elikkä miten se tieteen historia nyt menneekhän ?
Ensin on havainnot , sitten havaintojen ymmärtäminen , sen jälkeen ymmärretyn soveltaminen käytäntöön ja vasta sitten tulee havaintovälineitten valmistus, jos on olemassa siihen riittävä tekninen tietotaito.

Jaa että pitäisikö sanoa että : aina on ollut korkeakulttuureja joitten
ympärillä on pyörinyt myöskin sivistymättämiä ihmisiä.
Niin on nytkin, osa porukasta lentelee jopa avaruuvessa,ja tutkii vieraita planeettoja, samaan aikaan asutaan ja eletään monissa paikoissa hyvinkin alkeellista elämää, kuten Borneon viidakoissa, Amazon virran rantamilla.

Elikkä ei se tarkoita että jos 3000-5000 vuotta sitten yleensä eleltiin kivikautta, että koko porukka olisi elellyt kivikautta.
Saattoi olla joitain hyvinkin pitkälle kehittyneitä heimoja, tai jopa kokonaisia kansoja , jotka olivat kehityksessä hämnmästyttävän pitkällä.

Jotkut kirjoitukset viittaavatkin näihin muinaisiin korkeakulttuureihin, mutta emme nuin niinkuin yleisesti hyväksy tuota, haluamme olla ensimmäisiä ja parhaita.

Kiitos vielä Spin0 nuista kuvista , nyt täytyy vielä kytätä jospa viasatin historiakanavalta tulis vielä kerran tuo ykkösen tarina.
Paska vain että ei ole ohjelman tallennusmahollisuutta, hajos video ja
uutta tallenninta en ole vielä hommannu.
No jaa onhan se videokamera.

spin0
Sesto
Upeita laitteita. Saapi vähän viitteitä siitä, ettei ihmisen tietoisuus ole yksinomaan noussut kuluneiden viime vuosituhansien aikana.

Edelleenkin mayojen long count on suurin ihmetys näiden muinaisten ajanmittausjärjestelmien parissa. Sekä kiinalaiset, kreikkalaiset, sumerit, babylonialaiset että egyptiläiset saivat vain vaivoin luotua kalenterijärjestelmän, jossa huomioitiin auringon ja kuun liikkeet. Mayojen järjestelmä sisältää suuren määrän päällekkäisiä syklejä, jotka integroivat sekä maan, auringon, kuun, planeettojen, että galaksin liikkeet hämmästyttävällä tarkkuudella.


Mayojen kalenterissa oli kolme kirjanpitotapaa päivien laskemiseksi - tavallaan kolme sisäkkäistä kalenteria. Maya-kalenteri ei siis sisällä suurta määrää eri syklejä.

Nuo esittämäsi planeettasyklit eivät olleet mayojen kalenterin perusta, eivätkä heidän kalenterinsa seurausta. Tuollaisen rataskaavion voi piirtää minkä hyvänsä kalenterin mukaan, sillä kysymys on ihan tavallisista mitattavista ajanjaksoista. Ei siis voida sanoa, että meidän kalenterimme on huippuhieno kun voimme mitata Marsin kiertoajan suurella tarkkuudella, sillä kysymys on kahdesta aivan eri asiasta. Sehän olisi sama kuin sanoisi, että Mietaa hävisi sadasosasekunnilla koska meillä on niin tarkka kalenteri.

Mayat määrittivät taivaankappaleiden liikkeitä melko tarkasti - esimerkiksi Kuun ja planeettojen, eivät sentään galaksien! Mutta tarkkuus ei mitenkään johtunut heidän kalenteristaan vaan tarkoista havainnoista ja laskemisesta.

En ymmärrä väitettäsi että muut kansat saivat luotua kalenterinsa vain vaivoin. Mitä tarkoitat sillä?

Vaivalloistahan ja monotonista työtä kalenterien luominen on ollut aina. Viittasin siihen, että muissa historiallisissa kalentereissa on keskitytty joko kuun tai auringon kiertoon ja sitten pitkien aikojen kuluessa etsitty erilaisia täsmennyksiä, jolla voitaisiin asettaa syklit kohdalleen pitkässä juoksussa.

Mayojen kalenteri sen sijaan pohjautuu tzolkiniin (260 päivää), joka ei ole suoraan mikään planetaarinen kiertokulku ym. Mayojen kalenteri siis ei perustu aurinkoon tai kuuhun, kuten kaikki muut tunnetut kalenterit. Koko mayojen kulttuuri (kulta-ajallaan) jäsentyi uinal, tzolkin, haab, katun, baktun - sykleihin. Se on melkoisen ainutlaatuista. Vasta nykyaikaisen teleskooppiteknologian avulla olemme täällä kyenneet laskemaan nuo syklit yhtä täsmällisesti.

En ole kalenteriekspertti, mutta näen, että tämä on erilainen, varsinkin long count, joka harmonisoituu täydellisesti tzolkiniin. Long count mittaa precessiokausia, ja nykyastronomia on vahvistanut sen olevan täsmällinen. Se siis ennustaa, milloin maapallo, aurinko ja galaktinen keskus ovat samassa linjassa, kerran noin 26 000 vuodessa. Seuraava huippuhetkihän on 21.12.2012

Aslak
Kiitos vielä Spin0 nuista kuvista , nyt täytyy vielä kytätä jospa viasatin historiakanavalta tulis vielä kerran tuo ykkösen tarina.
Paska vain että ei ole ohjelman tallennusmahollisuutta, hajos video ja
uutta tallenninta en ole vielä hommannu.
No jaa onhan se videokamera.

Saattaisiko kyseessä olla nollan tarina? BBC? Jos tulee mieleen sen dokkarin nimi, niin vois kokeilla etsiä netistä.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Spin0

Saattaisiko kyseessä olla nollan tarina? BBC? Jos tulee mieleen sen dokkarin nimi, niin vois kokeilla etsiä netistä.



Saattaa olla ihan sama ohjelma, englantia tuo ukko siinä höpersi.
Saattapa tuo ollakki jossaki , bittiavaruuven hauvvinsuolen soikeroissa.
Englantia osaamattomana , mie en kykene tuota löytämään.
Mutta jos löyvvät , niin katto ihmeessä tuo kuvaamani puolipallo.
Näytti että sen halkaisia on useita metrejä, ehkä jopa kolmekkin metriä.
Väriltään pallon sisäpuoli oli vaalea, ja reunoja kiersi numeroitu mitta- asteikko.

Sesto

Se siis ennustaa, milloin maapallo, aurinko ja galaktinen keskus ovat samassa linjassa, kerran noin 26 000 vuodessa. Seuraava huippuhetkihän on 21.12.2012

Olisi ihan mukavaa saaha tietää ,miten muinaiset Mayat ja muut kansat
päätyivät ilman nykyaikaisia apuvälineitä nuin huimaaviin saavutuksiin.
Montako 26000 sykliä pitää taivasta tarkailla , ennenkuin tuo sykli selviää ?

spin0
Sesto
Upeita laitteita. Saapi vähän viitteitä siitä, ettei ihmisen tietoisuus ole yksinomaan noussut kuluneiden viime vuosituhansien aikana.

Edelleenkin mayojen long count on suurin ihmetys näiden muinaisten ajanmittausjärjestelmien parissa. Sekä kiinalaiset, kreikkalaiset, sumerit, babylonialaiset että egyptiläiset saivat vain vaivoin luotua kalenterijärjestelmän, jossa huomioitiin auringon ja kuun liikkeet. Mayojen järjestelmä sisältää suuren määrän päällekkäisiä syklejä, jotka integroivat sekä maan, auringon, kuun, planeettojen, että galaksin liikkeet hämmästyttävällä tarkkuudella.


Mayojen kalenterissa oli kolme kirjanpitotapaa päivien laskemiseksi - tavallaan kolme sisäkkäistä kalenteria. Maya-kalenteri ei siis sisällä suurta määrää eri syklejä.

Nuo esittämäsi planeettasyklit eivät olleet mayojen kalenterin perusta, eivätkä heidän kalenterinsa seurausta. Tuollaisen rataskaavion voi piirtää minkä hyvänsä kalenterin mukaan, sillä kysymys on ihan tavallisista mitattavista ajanjaksoista. Ei siis voida sanoa, että meidän kalenterimme on huippuhieno kun voimme mitata Marsin kiertoajan suurella tarkkuudella, sillä kysymys on kahdesta aivan eri asiasta. Sehän olisi sama kuin sanoisi, että Mietaa hävisi sadasosasekunnilla koska meillä on niin tarkka kalenteri.

Mayat määrittivät taivaankappaleiden liikkeitä melko tarkasti - esimerkiksi Kuun ja planeettojen, eivät sentään galaksien! Mutta tarkkuus ei mitenkään johtunut heidän kalenteristaan vaan tarkoista havainnoista ja laskemisesta.

En ymmärrä väitettäsi että muut kansat saivat luotua kalenterinsa vain vaivoin. Mitä tarkoitat sillä?




Sesto
Vaivalloistahan ja monotonista työtä kalenterien luominen on ollut aina. Viittasin siihen, että muissa historiallisissa kalentereissa on keskitytty joko kuun tai auringon kiertoon ja sitten pitkien aikojen kuluessa etsitty erilaisia täsmennyksiä, jolla voitaisiin asettaa syklit kohdalleen pitkässä juoksussa.

Tämä ei johdu kalenterinlaatijoiden kyvyttömyydestä, vaan yksinkertaisesti siitä että astronomiset syklit eivät ole yhteismitallisia. Jos otetaan kalenterin perustaksi Maan pyörimisajasta syntyvä vuorokausi se ei mene tasan Kuun kierron, eikä vuoden kierron kanssa, koska nuo ajat ovat keskenään yhteismitattomia. Se on Maan ja Kuun liikkeisiin liittyvä tosiasia, jota kalenterinlaatija ei voi ohittaa jos haluaa pysyä ajanlaskussaan vuodenaikojen tahdissa.

Siksi tarvitaan karkauspäivä tai vaikkapa kuukalentereissa karkauskuukausi. Se siis johtuu taivaankappaleista itsestään, ei kalenterinlaatijan toistaitoisuudesta. Taivaankappaleiden jaksot eivät yksinkertaisesti ole yhteismitallisia tai keskenään tasan jaollisia.

Mayojen kalenteri ei ollut tuossa suhteessa yhtään sen tarkempi kuin kenenkään muunkaan, sillä sekään ei pysynyt vuodenaikojen tahdissa.

Sesto
Mayojen kalenteri sen sijaan pohjautuu tzolkiniin (260 päivää), joka ei ole suoraan mikään planetaarinen kiertokulku ym. Mayojen kalenteri siis ei perustu aurinkoon tai kuuhun, kuten kaikki muut tunnetut kalenterit. Koko mayojen kulttuuri (kulta-ajallaan) jäsentyi uinal, tzolkin, haab, katun, baktun - sykleihin. Se on melkoisen ainutlaatuista. Vasta nykyaikaisen teleskooppiteknologian avulla olemme täällä kyenneet laskemaan nuo syklit yhtä täsmällisesti.

uinal eli winal = 20 päivää
tzolkin = 260 päivää
haab = 365 päivää
katun = 7200 päivää (n.20 vuotta)
baktun = 144 000 päivää (n.395 vuotta)

Ei noissa jaksoissa ole mitään sellaista ainutlaatuista mitä me vasta nyt teleskooppien avulla pystyisimme havaitsemaan. Noista jaksoista ainoastaan haab perustuu johonkin astronomiseen sykliin - vuoden kiertoon, mutta kyllä se on ymmärretty monissa muissakin kulttuureissa paljon ennen mayoja. Muut mayojen jaksot ovat keinotekoisia, eivätkä mihinkään astronomisiin ilmiöihin perustuvia.

Ainoa todella ainutlaatuinen ja mielestäni erittäin fiksu ratkaisu on määrittää kalenterin vuoden pituus 260 päiväksi. Vaikka se ei pysykään vuodenaikojen tahdissa, ei sillä ole noilla leveysasteilla niin väliä ja kasvukausi määritettiin kuitenkin muilla kalenterista riippumattomilla tavoilla. Luku 260 on tasan jaollinen monilla luvuilla ja sopii hyvin mayojen käyttämään 20-lukujärjestelmään. Mutta se ei siis perustu mihinkään tarkkoihin tähtitieteellisiin havaintoihin, onpahan vaan todella kätevä päivien laskutapa.

Vaikka Mayat siis olivatkin melko eteviä astronomeja ja jossain määrin matemaatikkojakin, ei kalenterissa ole mitään sellaista erityistä tarkkuutta mitä ei muuallakin ole muinoin keksitty. Eikä se myöskään sisällä sellaisia jaksoja, jotka olisimme vasta äskettäin teleskoopeilla havainneet.

Sesto
En ole kalenteriekspertti, mutta näen, että tämä on erilainen, varsinkin long count, joka harmonisoituu täydellisesti tzolkiniin. Long count mittaa precessiokausia, ja nykyastronomia on vahvistanut sen olevan täsmällinen. Se siis ennustaa, milloin maapallo, aurinko ja galaktinen keskus ovat samassa linjassa, kerran noin 26 000 vuodessa. Seuraava huippuhetkihän on 21.12.2012

Pitkä lasku harmonisoituu täydellisesti tzolkiniin vain koska se on siten mitoitettu. Pitkän laskun jaksojen pituuksiksi on nimenomaan valittu sopivasti jaollisia lukuja. Siksi ne sopivat hyvin yhteen, eikä niille luvuille ole suoraan mitään astronomista perustaa - ne ovat keksittyjä sopivia lukuja.

Pitkän laskun jaksot:
Kin = 1 päivä
Winal = 20 päivää
Tun = 360 päivää
Katun = 7200 päivää (n.20 v)
Baktun = 144 000 päivää (n.395 v)
Piktun = 1 872 000 päivää (n. 5128 v)
Kalabtun = 26 208 000 päivää (n. 71 000 v)
Kinchiltun = 366 912 000 p. (n. 1 000 000 v)
Alautun = 5 136 768 000 p. (n. 14 000 000 v)

Mikään noista jaksoista ei sovi yhteen maapallon prekession jakson kanssa, joka on 25 765 vuotta - eli mayojen kalenteriin siten ei sisälly prekession jaksoa, jonka nykyastronomia olisi jotenkin vahvistanut. Nykyisen piktun-jakson aloituspäiväksi mayat valitsivat 11. tai 13.8.3114 eaa. Se on siis heille pitkän laskun nollakohta samaan tapaan kuin meille oma ajanlaskun alkumme. Tämän valinnan seurauksena piktun-jakso pyörähtää ympäri 21. tai 23.12.2012.

Mutta aloituspäivän valinnasta huolimatta piktun ei ennustanut kuvailemaasi galaktista "linjausta". Prekession vuoksi talvipäivänseisauksen Aurinko on näkynyt Linnunradan keskustan suunnalla jo monta vuotta ja näkyy aina vuoteen 2020 saakka. Oikeasti Aurinko ei kuitenkaan osu galaksin keskustan kohdalle kuten mayanistit väittävät, vaan muutaman asteen sivuun siitä. Aurinko oli lähimpänä keskustaa talvipäivänseisauksena 21.12.1997 ja siirtyy vuosi vuodelta siitä kauemmaksi. Joten mayojen "ennustus" oli siis 15 vuotta pielessä.

Silti nostan mayoille tästä asiasta hattua - jos he todellakin valitsivat pitkän laskun nollakohdan tuon vähän epämääräisen galaktisen "linjauksen" mukaan, ovat he osanneet määrittää maapallon prekession melko tarkasti. Mutta se ei ole mitenkään poikkeuksellinen saavutus tähtitieteen historiassa, sillä prekessio havaittiin muinoin muissakin kulttuureissa.

Mielestäni on karhunpalvelus mayoille mystifioida heidän kalenteriaan, tähtitiedettään ja matematiikkaansa moderniksi myytiksi. Se estää arvostamasta heidän todellisia saavutuksiaan, jotka eivät ole aivan vähäisiä - esimerkkinä vaikkapa synodisen kuukauden määrittäminen 7 minuutin tarkkuudella.

Sori, tulee paljon kuvia - mutta kun ovat niin hienoja!

Aslak
Spin0
Saattaisiko kyseessä olla nollan tarina? BBC? Jos tulee mieleen sen dokkarin nimi, niin vois kokeilla etsiä netistä.



Saattaa olla ihan sama ohjelma, englantia tuo ukko siinä höpersi.
Saattapa tuo ollakki jossaki , bittiavaruuven hauvvinsuolen soikeroissa.
Englantia osaamattomana , mie en kykene tuota löytämään.
Mutta jos löyvvät , niin katto ihmeessä tuo kuvaamani puolipallo.
Näytti että sen halkaisia on useita metrejä, ehkä jopa kolmekkin metriä.
Väriltään pallon sisäpuoli oli vaalea, ja reunoja kiersi numeroitu mitta- asteikko.

Jo löytyi! Ykkösen tarina, esittelijänä Monty Pythonista tuttu Terry Jones. Hyvä pätkä.
http://video.google.com/videoplay?docid=-2495789209440397310&hl=en-GB

ja köh esim tuolta: http://www.torrentreactor.net/torrents/ ... .(BBC.2000).ukn.(XviD)

Puolipallo näkyy 35 minuutin paikkeilla, tai oikeastaan siinä on kaksikin eri instrumenttia.

Nuo eivät taida olla kuvausten astroskooppeja. Oma arvaukseni on että ne ovat eräänlaisia hemisferiumeja - aurinkokelloja, joiden kolojen varjoilla ja asteikoilla seurattiin Aurinkoa ja sen vuotuista kulkua seisausten ja tasausten hetkien määrittämiseksi.

Tässä esimerkkinä hemisferium Afganistanista kolmannelta vuosisadalta eaa. ja oikealla moderni versio Koreasta. Nämä poikkeavat hieman intialaisista, mutta periaate lienee sama: puolipallo, varjo ja asteikko.

Astroskooppia kaivellessa löysin eräästä vanhasta maalauksesta jotain kiinnostavaa:

Hans Holbein nuorempi: Suurlähettiläät (1533)

Kuvassa näkyy useita tuon ajan astronomisia instrumentteja.

Noista vasemmalla oleva pallo taitaa olla astrolabi tai tähtitaivaan pallo, ainakin sen renkaat viittaisivat siihen - kuviot ovat ilmeisesti tähtikuvioita. Viereisessä putkilossa näyttäisi olevan lanka, varjon luova osoitin ja kyljessä asteikot - se taitaa olla aurinkokello mallia "chilindre". Keskellä olevat instrumentit liittyvät selvästi kulmien mittaukseen, ehkä ne ovat jonkinlaisia pieniä kvadrantteja. Asteikoilla varustettu monitahokas on aikoinaan yleinen moniasteikkoinen aurinkokello. Oikeanpuoleisin kookas laite on torquetum, eräänlainen laskin jolla eri koordinaatistojen kulmia muunnettiin toisikseen - tuon ajan mekaaninen "tietokone".

Alahyllyllä on lisää tavaraa:

Tuo vasemmalla oleva pallo kiinnitti huomiota! Mikä se on? Miksi siinä on kahva? Sitä on selvästikin tarkoitus pitää kädessä, joten se ei taida olla tavallinen karttapallo. Astroskooppiko? Mutta kuvauksissahan se oli ellipsoidi, ei pallo. Lisäksi pallon merkinnät näyttävät kartalta ja näkyvissä taitaa olla Eurooppa.

Ja tuosta pallosta tuli puolestaan mieleen jo antiikista tunnetut tähtitaivaan karttapallot. Niitä on antiikin ajalta säilynyt tietääkseni peräti kolme kappaletta ja tässä yksi (http://www.galeriekugel.com/DesktopDefault.aspx?tabid=21&lg=en):

Hopeapallolle ei ole tarkkaa ajoitusta mutta sen on arveltu olevan peräisin toiselta vuosisadalta eaa., ehkä myöhemmältäkin ajalta. Pallon tehnyt hopeaseppä ei selvästikään ole tiennyt paljoakaan astronomiasta ja on melkoisen huolimattomasti kopioinut sen kuviot jostakin. Hän on jopa kaivertanut alkuperäisen niititkin kun ei ole tiennyt mitä ne taivaalla edustavat. Suuria virheitä on tähtikuvioiden mittasuhteissa, suunnissa, sijainneissa ja jotkin ovat peilikuvina. Mutta todella hieno esine silti!

Ja samasta paikasta löytyi tämä uskomattoman upea vuorikristallista kaiverrettu tähtitaivasta esittävä pallo 1600-luvulta.

Kaikkea mielenkiintoista sitä löytyy, kun etsii jotain muuta. Astroskooppi jää edelleen arvoitukseksi. Ehkä pitäisi lukea antiikin ajan kirjoituksia, sillä esineinä niitä ei ole tainnut säilyä.

Aslak
Sesto
Se siis ennustaa, milloin maapallo, aurinko ja galaktinen keskus ovat samassa linjassa, kerran noin 26 000 vuodessa. Seuraava huippuhetkihän on 21.12.2012



Olisi ihan mukavaa saaha tietää ,miten muinaiset Mayat ja muut kansat
päätyivät ilman nykyaikaisia apuvälineitä nuin huimaaviin saavutuksiin.
Montako 26000 sykliä pitää taivasta tarkailla , ennenkuin tuo sykli selviää ?

Ei yhtään kokonaista sykliä. Maapallon prekession n.26000 vuoden jakson voi määrittää tarkoilla havainnoilla lyhyemmässäkin ajassa ja se onkin havaittu historian aikana useissa eri kulttuureissa. Prekessio näkyy esimerkiksi sideerisen ja trooppisen vuoden pienenä pituuserona, sillä vuodenaikojen mukainen trooppinen vuosi on hieman lyhyempi kuin tähtien suhteen mitattava sideerinen vuosi - eroa on noin 20min 24s. Prekessio kiertää maapallon akselia 1° verran n. 72 vuodessa.

Mahdollisesti jo babylonialaiset ja egyptiläiset tunsivat prekession. On viitteitä siitä, että babylonialaiset olisivat osanneet määrittää trooppisen ja sideerisen vuoden pituudet ja niiden eron hyvin tarkasti. Egyptiläiset puolestaan rakensivat temppeleitä tiettyjen astronomisten suuntien mukaan, ja prekession vuoksi joutuvat korjaamaan näitä suuntia purkamalla ja rakentamalla temppelin uudestaan. Kummastakaan kulttuurista ei kuitenkaan ole löytynyt varsinaisia tuon ajan astronomisia tekstejä, joissa puhuttaisiin prekessiosta.

Eräs tapa havaita prekessio on seurata tähtien heliakkisia nousuja. Heliakkinen nousu tarkoittaa sitä, että tähti tai tähtikuvio nousee kerran vuodessa samalla hetkellä kuin Aurinko - eli vuoden ensimmäistä päivää jolloin tähti näkyy aamutaivaalla. Esimerkiksi Egyptissä seurattiin Siriuksen heliakkista nousua tulvien ajoittamiseksi. Seuraamalla ja kirjaamalla havaintoja pitkältä ajalta olisi periaatteessa helppo huomata, että Siriuksen heliakkinen nousu siirtyy päivän verran myöhemmäksi noin 70 vuodessa. Tämä johtuu prekessiosta.

Ensimmäinen tunnettu varma historiallinen viittaus prekession suuruuteen liittyy Hipparkokseen toisella vuosisadalla eaa. Hipparkos mittasi tähtien paikkoja ja huomasi niiden siirtyneen hieman verrattuna 150 vuotta aiemmin kirjattuihin mittauksiin. Lisäksi hän määritti melko tarkasti trooppisen ja sideerisen vuoden pituudet. Näistä hän päätteli prekession olemassaolon ja määritti sen suuruudeksi 1° 100:ssa vuodessa. Varsinaisia Hipparkoksen aihetta käsitteleviä tekstejä ei ole löydetty, mutta Ptolemaios kertoo asiasta Almagestissaan.

On myös joitain todisteita siitä, että jo aiemmin Aristarkos Samoslainen olisi määrittänyt vuosien pituudet ja samalla laskenut prekession. Hänen laskemansa sideerisen vuoden pituus oli oikein sekuntien tarkkuudella, mutta trooppisessa vuodessa oli minuuttien virhe. Hänenkin laskelmistaan saisi prekessiolle arvon 1° 100:ssa vuodessa. Prekessioon ovat törmänneet ja sen pituutta määrittäneet myös mm. arabit, mongolit ja kiinalaiset. Kiinalainen tähtitieteilijä Yu Xi määritti 400-luvulla sille arvon 1° 50:ssä vuodessa.

Jos mayat ovat määrittäneet prekession pituuden, olettaisin heidän havainneen sen nimenomaan heliakkisista nousuista. Keski-Amerikan intiaanikulttuureille merkittävä oli päivä, jona Aurinko kulki zeniitin kautta. Tätä päivää seurattiin heliakkisten nousujen avulla ja siinä seuratut tähdet vaihtelivat leveysasteen ja aikakauden mukaan (esim. Capella Monte Albanissa ja Seulaset Teotihuacanissa). Tämä näkyy monien mayoja edeltäneiden kulttuurien rakennuksissa ja asemakaavoissakin. On siis mahdollista - mielestäni jopa todennäköistä, että intiaanikulttuurit ovat havainneet prekession ja ehkä määrittäneet sille arvonkin jo paljon ennen mayoja ja ehkä tieto on välittynyt mayoillekin. Ilman historiallisia lähteitä tämä on kuitenkin arvailua.

Eräs hyvin hidas tapa havaita prekessio on seurata minkä tähden ympäri muut tähdet näyttävät taivaalla kiertävän. Nykyään Maan akseli osoittaa suurin piirtein Pohjantähteen pohjoisessa, joten se näyttää taivaalla lähes liikkumattomalta ja muut tähdet kiertävän sen ympäri. Toisin oli 3000 eaa - silloin napatähden virkaa hoiti Lohikäärmeen Thuban. Tulevaisuudessa vuoden 4000 paikkeilla on prekessio kiertänyt maapallon akselia niin, että se osoittaakin karkeasti Kefeuksen Alrai-tähteen.

Havainnoissa muinoin käytetyistä havaintolaitteista voisi kirjoittaa vaikka kirjasarjan (kuten näköjään olen jo aloittanut, heh... sori et tulee pitkiä posteja ).

Instrumentit ovat vaihdelleet yksinkertaisesti ihmiskehosta jättimäisiin kivisiin kvadrantteihin. Ensimmäisestä hyvä esimerkki on egyptiläisten kasvokello ja siinä havainnoinnin yhteydessä käytetty keppi merkhet. Merkhetiä käytettiin mm. ajanmittauksessa havaitsemalla milloin jokin tähti kulki apulaisen kehon eri kohtien yli - siitä nimitys kasvokello. Merkhetillä voitiin määrittää myös kulmia ja sijainteja.

Ja tässä Samarkandissa olevan Ulugh Begin observatorion suuri kvadrantti 1400-luvulta.

spin0
Sesto
En ole kalenteriekspertti, mutta näen, että tämä on erilainen, varsinkin long count, joka harmonisoituu täydellisesti tzolkiniin. Long count mittaa precessiokausia, ja nykyastronomia on vahvistanut sen olevan täsmällinen. Se siis ennustaa, milloin maapallo, aurinko ja galaktinen keskus ovat samassa linjassa, kerran noin 26 000 vuodessa. Seuraava huippuhetkihän on 21.12.2012

Pitkä lasku harmonisoituu täydellisesti tzolkiniin vain koska se on siten mitoitettu. Pitkän laskun jaksojen pituuksiksi on nimenomaan valittu sopivasti jaollisia lukuja. Siksi ne sopivat hyvin yhteen, eikä niille luvuille ole suoraan mitään astronomista perustaa - ne ovat keksittyjä sopivia lukuja.

Pitkän laskun jaksot:
Kin = 1 päivä
Winal = 20 päivää
Tun = 360 päivää
Katun = 7200 päivää (n.20 v)
Baktun = 144 000 päivää (n.395 v)
Piktun = 1 872 000 päivää (n. 5128 v)
Kalabtun = 26 208 000 päivää (n. 71 000 v)
Kinchiltun = 366 912 000 p. (n. 1 000 000 v)
Alautun = 5 136 768 000 p. (n. 14 000 000 v)

Mikään noista jaksoista ei sovi yhteen maapallon prekession jakson kanssa, joka on 25 765 vuotta - eli mayojen kalenteriin siten ei sisälly prekession jaksoa, jonka nykyastronomia olisi jotenkin vahvistanut. Nykyisen piktun-jakson aloituspäiväksi mayat valitsivat 11. tai 13.8.3114 eaa. Se on siis heille pitkän laskun nollakohta samaan tapaan kuin meille oma ajanlaskun alkumme. Tämän valinnan seurauksena piktun-jakso pyörähtää ympäri 21. tai 23.12.2012.


Onkohan joku synkronoinut 11 muuta piktun-jaksoa Gregoriaanisen kalenteriin? Mihin päivämääriin piktunit osuvat?

Ulmas
Onkohan joku synkronoinut 11 muuta piktun-jaksoa Gregoriaanisen kalenteriin? Mihin päivämääriin piktunit osuvat?

Olettaen maya-kalenterin aloituspäiväksi 11.8.3113 eaa piktunien pyörähdyksiä tapahtuu tulevaisuudessa seuraavasti:
3.5.7138
12.9.12263
21.1.17389
jne...

Tämän menossa olevan piktunin lyhyemmät baktun-jaksot ovat vaihtuneet Gregoriaanisessa kalenterissa seuraavasti:
12.0.0.0.0 = 18.9.1618
11.0.0.0.0 = 15.6.1224
10.0.0.0.0 = 13.3.830
9.0.0.0.0 = 9.12.435
8.0.0.0.0 = 5.9.41
jne..

En ole varma yllä olevien päivämäärien tarkkuudesta. Maya-kalenterin pyörähdyksiä voi laskea vaikka tällä konvertterilla: http://www.fourmilab.ch/documents/calendar/

PS. Astroskooppi on edelleenkin minulle arvoitus. Tietääkö kukaan mikä se voisi olla?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat