Eksoplaneettojen paikantaminen?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Terves,

Mietin tässä että eksoplaneettoja ei voida toistaiseksi vielä tutkia suoraan itse planeettaa, vaan tutkitaan onko tähdellä planeettaa tarkastelemalla sen liikettä.

Tulipa mieleeni että montako erillaista liikkumisvaihtoehtoa esim meidän aurinkokunnassamme on, eli monessako eri paikassa eri planeetat voivat olla suhteessa aurinkoon ja muihin planeettoihin.

Niin miten voidaan päätellä tähden huojumisesta onko kyseessä vaikkapa yksi iso planeetta tai muutama pienempi mitkä pyörii samassa kohdassa? Jos suoraa näköyhteyttä planeettoihin ei kuitenkaan saada.

Tähänhän toimii sitten menetelmä että tähti himmenee hiukan kun planeetta menee meidän ja tähden välistä, mutta tämähän vain esittää planeetan koon, ei suinkaan sen etäisyyttä, joten Mitäpä jos (you'r lovin' it) on tämä iso kevyt planeetta ja läjä pieniäkin. Niin tähden vaappuminen näyttää omituiselta varmasti.

Sitäpaitsi eikö tähti vaapu silloin kun planeetta on kiertänyt tähteä vähintään 180°. Ni miten voidaan arvella kaikkien tähteä kiertävien planeettojen kiertoradan sijainnin suhde toisiin planeettoihin?
Esim silloin kun jupiter on toisella puolella aurinkoa ja saturnus ja neptunus toisella, luulisi tähden vaappuvan vähemmän kuin silloin kun kaikki planeetat ovat samalla puolella tähteä. Miten tämä on huomioitu eksoplaneettojen etsinnässä?

.Silkki

Kommentit (3)

Vierailija

Tähdet ovat kummiskin suhteettoman isoja, ja planeetat suhteellisen pieniä joten ne näkyy tähteä vasten pisteinä/palloina, ja kun laskemme ajan minkä planeetta on kulkenu tähden "ohitse" niin voimme laskea rata nopeuden, samoten voimme päätellä etäisyyden tähdestä ja tämän jälkeen koon.

Vierailija

Totta turiset, tohon asti se on loogista mielestäni, JOS olettaa että on vain yksi planeetta surisemassa tähden ympäri.

Ehkä auringon huojumista pluton vaikutuksesta ei huomaa, mutta riippuen miten aurinkokuntamme sisäplaneetat pyörivät, tai miten kaasujätit pyörii, auringon vaappuminen varmasti on huomattavissa.

Tämähän siinä ihmetyttää että miten voidaan tietää planeettojen määrä, vai onko sitä vain arvattu.

Tuossahan oli esimerkki siitä että on iso planeetta joka on paljon kevyempi kuin pitäisi olla. Mitäpä jos sielä on suhteellisen pieni ja tiheä planeetta juuri toisella puolella sitä tähteä samaa aikaa kun tämä hötö on havaittu, sen mukaan on laskettu sen tilavuus koska ei olla kuviteltu sinne toiselle puolelle vaikuttamaan muuta planeettaa. Tämän seurauksena saadaan tämän planeetan tiheys väärin.

toki jos tähän on jotain punasiirtymäjuttui tms millä voi mitata, mutta käsittääkseni ei ole mitään tapaa nähdä vielä muiden tähtien planeettoja.

.Silkki

galilei
Seuraa 
Viestejä106
Liittynyt18.6.2007
Einesteini
Tähdet ovat kummiskin suhteettoman isoja, ja planeetat suhteellisen pieniä joten ne näkyy tähteä vasten pisteinä/palloina, ja kun laskemme ajan minkä planeetta on kulkenu tähden "ohitse" niin voimme laskea rata nopeuden, samoten voimme päätellä etäisyyden tähdestä ja tämän jälkeen koon.

Äh, kuulkaas nyt molemmat: Nykyisillä teleskoopeilla ja satelliiteilla ei nähdä eksoja suoraan. Mitään pisteitä ei näy kaukaisten tähtien pinnalla. Toki tekniikkaa ollaan kehittämässä, mutta edes interferometrisillä menetelmillä ei toistaiseksi olla päästy tällaiseen tulokseen. Tietty joitain poikkeuksia on, mutta tarkoitankin nyt sellaista auringonkaltaista tähteä, enkä mitään punaista kääpiötä. Eksoplanettojen ylikulkuja emotähtensä editse tarkkaillaan myös tutkimalla tähden kirkkautta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ekso jotenkin näkyisi, vaan sen aiheuttama valon väheneminen vain mitataan.

Ja Silkki: Tähden spektrin puna-/sinisiirtymästä nähdään tähden huojunta, kuten kirjoitat. Jos tähteä kiertää yksi planeetta, juttu on selvä ja kiertoaika on kohtalaisen helposti arvioitavissa, kuten etäisyyskin. Jos planeettoja on useampi, niiden aiheuttamat kiihtyvyydet näkyvät spektrissä, jos kappaleet vain ovat tarpeeksi suuria. Tällöin tehdään malli, jossa n planeettaa kiertää tähteä. Sitten lasketaan näiden planeettojen aiheuttama spektrin vääristymä ja verrataan sitä havaittuun. Joten kyllä planeettojen määrä on aina matemaattisesti perusteltu.

Me iudice

Uusimmat

Suosituimmat