Elektronien lukumäärästä kehillä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Sivut

Kommentit (28)

Vierailija

Tässähän tämä on: http://fi.wikipedia.org/wiki/Atomi

"Elektronit jakaantuvat eri pääkvanttitasoille. Ytimestä ulospäin tasot ovat joko 1, 2, 3, 4, 5, 6 ja 7 tai vaihtoehtoisesti K-, L-, M-, N-, O- ja P-tasot. Elektroneja mahtuu ensimmäiselle eli K-tasolle vain kaksi kappaletta. Toiselle energiatasolle mahtuu 8 elektronia, kolmannelle tasolle 18 kappaletta, neljännelle 32 kappaletta, viidennelle 50 kappaletta, kuudennelle 72 kappaletta ja seitsemännelle 98 kappaletta. Tällä hetkellä pidetään P-tasoa kaikista etäisimpänä ytimestä katsottuna. Elektronien lukumäärä yhdellä energiatasolla voidaan laskea yksinkertaisella laskutoimituksella 2·n²
"n" korvataan tason järjestysluvulla. Näin teoreettisesti kuvitteelliselle kahdeksannelle tasolle mahtuvat elektronit lasketaan 2 · 8²=128, eli kahdeksannelle tasolle mahtuisi teoriassa 128 elektronia."

Vierailija

Tuo ei selitä mitään.

Otetaan vaikkapa Kromiatomi, elektronit jakaantuu kehille:
2, 8, 13, 1
eli 1. kehällä 2 elektronia, toisella 8 jne...
Orbitaalimalli tai 2n^2 ei selitä elektronien epätasaista jakautumista kehillä.

Miksei Kromilla voisi yhtä hyvin elektronit jakaantua:
2, 8, 12, 2 tai 2, 8, 11, 3 tai 2, 8, 10, 4...jne

Vierailija
crusaron uusi tuleminen
anyone, anyone...tietoa?

Elektroneja on sama määrä kuin protoneja jos kyseessä ei ole ioni.
Yleensä riittää kun tietää uloimman kuoren ominaisuudet, eikä silläkään tiedolla välttämättä tee mitään jos tietää muuten atomin tai yhdisteen käyttäytymisen.

Vierailija

Tietääkseni esim. atomien spektriviivoille ei löydy täysin pelkästään teoriaan nojautuen päteviä malleja kaikissa tapauksissa!

Mutta Paulin kieltosääntö ja elektronien energeettinen tila määrää pitkälle sitä, miten orbitaalit täyttyvät:

Wikipediasta:
Because electrons have only two possible spin states, an atomic orbital cannot contain more than two electrons (Pauli exclusion principle).

A subshell can contain up to 4l+2 electrons; a shell can contain up to 2n² electrons; where n equals the shell number.

Aufbau principle
In the ground state of an atom (the condition in which it is ordinarily found), the electron configuration generally follows the Aufbau principle. According to this principle, electrons enter into states in order of the states' increasing energy; i.e., the first electron goes into the lowest-energy state, the second into the next lowest, and so on. The order in which the states are filled is as follows:

__ s p d f g
1 1
2 2 3
3 4 5 7
4 6 8 10 13
5 9 11 14 17 21
6 12 15 18 22
7 16 19 23
8 20 24

http://en.wikipedia.org/wiki/Electron_configuration

Vierailija

Kiitos HSTa!

Näyttää siltä todellakin, että Aufbau Principle eli rakentumisperiaate selittää parhaiten elektronien jakaantumisen kehillä. Siirtymäalkuaineet tekevät tässäkin tosin poikkeuksia joten universaalia mallia ei näytä olevan.

Totta, että atomin kemiallisia ominaisuuksia silmälläpitäen muilla kuin valenssielektroneilla ei ole juuri merkitystä.

Vierailija
crusaron uusi tuleminen
Kiitos HSTa!

Näyttää siltä todellakin, että Aufbau Principle eli rakentumisperiaate selittää parhaiten elektronien jakaantumisen kehillä. Siirtymäalkuaineet tekevät tässäkin tosin poikkeuksia joten universaalia mallia ei näytä olevan.

Totta, että atomin kemiallisia ominaisuuksia silmälläpitäen muilla kuin valenssielektroneilla ei ole juuri merkitystä.

Ai nyt on asia selitetty??

muovikassiin menee maitotölkkejä näin:

yläpää
4
4
4
3
2
pohja

syy on painovoima ja pussin muoto

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005

Tietääkseni ei ole voitu edes teoreettisesti OSOITTAA, että atomeilla ylipäätään olisi mitään elektronikuoria tai orbitaaleja.[#] Kyseiset käsitteet nousevat teoriassa esiin ainoastaan likimääräistävinä oletuksina. Toisin sanoen, aluksi OLETETAAN, että atomin elektronit esiintyvät orbitaaleilla, sitten muodostetaan atomille yriteaaltofunktio näiden orbitaalien avulla, ja ratkaistaan orbitaalien miehitykset ja energiat. Näin saadaan likimääräinen malli atomin elektronirakenteesta, jossa elektronit esiintyvät tietyillä orbitaaleilla.

[#] Eli että monielektroniatomin Schrödinger-yhtälössä H[psi] = E[psi] perustilan aaltofunktio [psi]_0 voitaisiin esittää yksielektronisten orbitaalien (1s, 2s, 2p, ...) tulona tai Slaterin determinanttina.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005
Savor
Mikä ne elektronit pitää siellä atomin ytimen ulkopuolella?

Onesimple

;):)

Häh? Atomissa suurin elektronitiheys löytyy nimenomaan ytimen sisältä. Ennustaako savorianismi että ydinten sisällä ei olisi elektronitiheyttä?

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Vierailija
hmk
Tietääkseni ei ole voitu edes teoreettisesti OSOITTAA, että atomeilla ylipäätään olisi mitään elektronikuoria tai orbitaaleja.[#] Kyseiset käsitteet nousevat teoriassa esiin ainoastaan likimääräistävinä oletuksina. Toisin sanoen, aluksi OLETETAAN, että atomin elektronit esiintyvät orbitaaleilla, sitten muodostetaan atomille yriteaaltofunktio näiden orbitaalien avulla, ja ratkaistaan orbitaalien miehitykset ja energiat. Näin saadaan likimääräinen malli atomin elektronirakenteesta, jossa elektronit esiintyvät tietyillä orbitaaleilla.

[#] Eli että monielektroniatomin Schrödinger-yhtälössä H[psi] = E[psi] perustilan aaltofunktio [psi]_0 voitaisiin esittää yksielektronisten orbitaalien (1s, 2s, 2p, ...) tulona tai Slaterin determinanttina.

Olen käsittänyt asiaa niin, että elektroni kyllä kiertää atomiydintä hiukkasena. Mutta elektroiin liittyvä kenttä myöskin kiertää ydintä, eikä välttämättä sen muotoisena kuin se on silloin, kun elektronin nopeus on pieni.

Elektronin "massa" liittyy oleellisella tavalla tähän hiukkasta ympäröivään kenttään, eikä elektroniin hiukkasena.

Vierailija
hmk
Savor
Mikä ne elektronit pitää siellä atomin ytimen ulkopuolella?

Onesimple

;):)




Häh? Atomissa suurin elektronitiheys löytyy nimenomaan ytimen sisältä. Ennustaako savorianismi että ydinten sisällä ei olisi elektronitiheyttä?

Ei ennusta ja jos on vähänkään seurannut ajatksen juoksuani, ymmärtäisi miksi.

Siksi että ns.protonit ja neutronit ovat ajatukseni mukaan samanalaisia laajenevia energiakeskittymiä jotka avautuvat energia-aaltoja joilla on elektroni ja fotoniluonne.

Luonnollisesti nämä aallot ovat tiheimmillään atomien ytimissä, kun ne liikkuvat kohti toista vastaavaa keskittymää, josta on tulossa vastaan energiaa aaltona.

Ja ulospäin tulevien energia-aaltojen tiheys luonnollisesti pienenee sitä mukaa kun ne työntyvät kohti vähemmän tiheää aluetta tilassa joka ei laajene tai kaareudu.

Onesimple

;):)

hmk
Seuraa 
Viestejä867
Liittynyt31.3.2005
HSTa

Olen käsittänyt asiaa niin, että elektroni kyllä kiertää atomiydintä hiukkasena. Mutta elektroiin liittyvä kenttä myöskin kiertää ydintä, eikä välttämättä sen muotoisena kuin se on silloin, kun elektronin nopeus on pieni.

Elektronin "massa" liittyy oleellisella tavalla tähän hiukkasta ympäröivään kenttään, eikä elektroniin hiukkasena.

Ehkä Bohmin tulkinnassa tai vastaavassa piilomuuttujamallissa elektronin voitaisiin ajatella olevan atomiydintä kiertävä hiukkanen, mutta en tiedä miltä vaikkapa 1s-orbitaalilla olevan elektronin liike tällöin näyttäisi. 1s-orbitaalin elektronillahan ei ole ollenkaan ratapyörimismäärää (orbital angular momentum) vaikka sen nopeudella onkin melko suuri odotusarvo.

En ole ihan varma, mitä tarkoitat elektroniin liittyvällä kentällä, mutta yksinkertaisessa epärelativistisessa atomin Hamilton-operaattorissa elektronin kentäksi otetaan vain sen sähköstaattisen potentiaalin -1/r (kertaa vakio) tuottama kenttä, ja sehän on pallosymmetrinen. Relativistiset korjaukset tuovat sitten mukaan mm. erilaisia spin-spin ja spin-rata -vuorovaikutuksia, jotka voidaan ajatella magneettikenttien välittämiksi vuorovaikutuksiksi. Jos tarkoitit QED:n mukaista elektronin kvanttikenttää, niin niistä en osaa paljoa sanoa.

In so far as quantum mechanics is correct, chemical questions are problems in applied mathematics. -- H. Eyring

Vierailija
hmk
HSTa

Olen käsittänyt asiaa niin, että elektroni kyllä kiertää atomiydintä hiukkasena. Mutta elektroiin liittyvä kenttä myöskin kiertää ydintä, eikä välttämättä sen muotoisena kuin se on silloin, kun elektronin nopeus on pieni.

Elektronin "massa" liittyy oleellisella tavalla tähän hiukkasta ympäröivään kenttään, eikä elektroniin hiukkasena.




Ehkä Bohmin tulkinnassa tai vastaavassa piilomuuttujamallissa elektronin voitaisiin ajatella olevan atomiydintä kiertävä hiukkanen, mutta en tiedä miltä vaikkapa 1s-orbitaalilla olevan elektronin liike tällöin näyttäisi. 1s-orbitaalin elektronillahan ei ole ollenkaan ratapyörimismäärää (orbital angular momentum) vaikka sen nopeudella onkin melko suuri odotusarvo.

En ole ihan varma, mitä tarkoitat elektroniin liittyvällä kentällä, mutta yksinkertaisessa epärelativistisessa atomin Hamilton-operaattorissa elektronin kentäksi otetaan vain sen sähköstaattisen potentiaalin -1/r (kertaa vakio) tuottama kenttä, ja sehän on pallosymmetrinen. Relativistiset korjaukset tuovat sitten mukaan mm. erilaisia spin-spin ja spin-rata -vuorovaikutuksia, jotka voidaan ajatella magneettikenttien välittämiksi vuorovaikutuksiksi. Jos tarkoitit QED:n mukaista elektronin kvanttikenttää, niin niistä en osaa paljoa sanoa.

Varmaan muistat millaisena ajattelen elektronia. Elektronilla on "hiukkasydin", sellainen jota havaitaan hiukkaskiihdyttimessä ja jonka dimensio on pienempi kuin 10^-20 m.

Pyörivän elektronin hiukkasytimen ympäri on olemassa sähkömagneettien kenttää, sekä sähkö- että magneettikenttä. Sähkömagneettisia kvantteja ei hiukkaskiihdyttimessä voi tömäyttää niin että siitä syntyisi muita törmäystuloksia, mutta hiukkasia voi.

Voimmeko olla jotenkuten samaa mieltä näistä asioista?

Seuraava kysymys on, että mitä tapahtuu elektronille ja sen kentälle, kun se pyörii atomin ytimen ympäri, melko pienessä avaruuden alueella ytimen läheisyydessä?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat