Kirottu Turun yliopisto
Tämän päivän uutiset:
http://www.yle.fi/uutiset/24h/id67342.html
"Verkkoon kytkettyjen tietokoneiden ip-osoitteet uhkaavat loppua. Internetin käytön lisääntyminen ja leviäminen kehitysmaihin kuluttavat ip-osoitteita kiihtyvällä tahdilla. "
"Myös useat yritykset ovat hamstranneet ip-osoitteita yli omien tarpeidensa."
Turun yliopistolla on 65535 osoitetta, vaikka yksikin riittäisi. Jotkut kehitysmaat ovat saaneet vain muutaman osoitteen koko maahan !
IP-osoitteet on kaiken kehityksen edellytys. Afrikka voisi tehdä vaikka minkälaista alihankintaa, ihan tavallisten ihmisten sihteeritöistä lähtien, jos siihen vaan annettaisiin mahdollisuus. Heidän kanssaan on paljon helpompaa asioida kuin kiinalaisten, lähinnä olemattoman aikaeron ja halvemman sekä nopeamman logistiikan ansiosta (etelä-Eurooppaan).
Turun yliopisto on tehnyt näköjään kaikkensa, jotta heidän itsekkyyttään halveksittaisiin mahdollisimman paljon.
Miten tuota laitosta voisi rangaista mahdollisimman tehokkaasti, mutta laillisesti ? En nimittäin edes oleta, että he luopuisivat yhdestäkään osoitteesta vapaa-ehtoisesti. Niissä on vieläpä vuosimaksut, mutta he panttaavat kymmeniä tuhansia osoitteita VAIKKA EIVÄT TARVITSE !
Kansainvälinen, nettiperustainen herjauskampanja saisi ainakin alkaa. Ja ehkä valitukset jokaisesta hankinnasta.
Sivut
Internet on skaalaton verkko. Siitä ei osoitteet lopu - kyse on vain siitä miten liikenne reititetään. Yksi osoite voi pitää sisällään käytännössä loputtoman määrän koneita, ja verkon sisällä koneille voi antaa mielivaltaisia osoitteita miten haluaa, kun internettiin menevä liikenne reititetään sen yhden osoitteen kautta, jotta päälekkäisyyksiä julkisen verkon kanssa ei tapahdu.
Esimerkiksi minulla on yksi reititin, jonka takana on kaksi konetta. Molemmat vastaavat eri portteihin, joten yksi osoite on käytännössä kaksi osoitetta. Tämä oli hyvin tavanomaista siihen aikaan kun internet-operaattoreilla oli vain yksi ainut liittymä varsinaiseen internettiin ja kaikki modeemeilla soittavat asiakkaat ottivat yhteyttä saman osoitteen läpi.
Ongelma tulee ainoastaan siitä, että palveluntarjoajien kannalta on hankalaa, jos on olemassa kaksi konetta jotka vastaavat samaan osoitteeseen eri verkoissa.
Noh, onneksi IPv6 on jo täällä. Siinä riittää osoitteita enemmän kuin on edes mielekästä vaatia.
Jos nykyvauhti jatkuu, niin arvioiden mukaan ip-osoitteet tulevat riittämään vähintäänkin vuoteen 2013, joidenkin mukaan jopa 50 vuoden päähän. Sen lisäksi on jo hyvän aikaa ollut suunnitteilla IPv6, eli kutosversio ip-osoitteista. Kutosversiossa riittää osoitteita niin paljon, että niitä voitaisiin jakaa 1000 kpl jokaista maapallon neliömetriä kohden. Ja tämä tekniikka otetaan mitä luultavimmin käyttöön aivan lähivuosina.
Eli turhaa kiihkoilua ketjun aloittajalta, sanon minä. Ja miksi muuten juuri Turun Yliopisto? On kai niitä osoitteita muutkin hamstranneet, herranjestas?!
Voisi kyllä kuvitella että tuo on melkolailla liikaa, mutta ei se niinkään turun yliopiston vastuulla olisi niitä jakaa vaan niiden isojen jajärjestöjen, joilla on suurin osa ip-osoitteista (joista eivät varmaankaan tarvitse kovin suurta osaa). Näihin kuuluvat kaikki isot järjestöt jotka käyttivät nettiä sen alkutaipaleella, näihin taitavat muun muassa kuulua yhdysvaltain puolustusministeriö, xerox, digital ja ibm.
Turun yliopistolla on kuitenkin vain yksi b-luokan verkko kun luulen että näillä muilla on lukuisia a-luokan verkkoja.
Myöskin se tietysti että afrikan kehitysmaa suoraan voisi hyödyntää tuollaista hommaa on kyllä aika kaukaa haettua.
Turun yliopiston IP-verkossa on myös Åbo Akademi ja Turun kauppakorkeakoulun serverit. Ja tosiaan noilla kaikilla kolmella yliopistolla on vähän hemmetin paljon niitä servereitä.
Saisiko ne kovin joustavasti toimimaan YHDELLÄ IP-osoitteella?
Huomautan, että tietokoneita tässä verkossa on muutama tuhat. Tosin tiettyjen tietoturvajärjestelmien käyttöönoton yhteydessä mm. Turun kauppakorkean atk-luokkien tai henkilökunnan koneet eivät enää käytä tuota Turun yliopiston IP-osoitetta.
Jos ne IP-osoitteet alkavat käydä kalliiksi, niin eiköhän Turun yliopisto niistä rupea luopumaan. On meinaan sen verran vähävarainen, että kaikki lisätulo on haluttua.
No joo, Turun yliopistonhan on jo aikoja sitten vallannut IT-uskonto. Opetus on kuulemma laadukkaampaa, jos se tehdään verkossa. Tietokoneella lastemme tulevat opettajat oppivat mm. soittamaan pianoa ennätyksellisen nopeassa ajassa, eikä tarvitse kuin hiirellä klikkailla. Uskokaa tai älkää, mutta näin se logiikka tuolla laitoksella menee...
Voi olla, että ajatuksissa ja paperilla Turun yliopistolla on hyväkin verkko-opiskelumahdollisuus mutta kokemuksesta (ihan viimeaikaisestakin) voin sanoa että se on ihan retuperällä. Ehkä sitten hyvä niin
Älä yleistä, OKL ei ole yhtä kuin Turun yliopisto. Esim. samassa rakennuksessa toimiva psykologian laitos on Suomen huipputasoa.
Etäopiskelu perustuu siihen että on päämäärät, mutta ei häiriöitä.
Sen takia se on onnistuessaan tehokkaampaa.
http://twitter.com/aimo666
No ei kai kukaan ole väittänyt että yhdellä osoitteella pärjäisi, mutta kun niitä tosiaan b-luokan verkossa on noin 65000. Luulisi sinänsä yhden c-luokan avaruuden riittävän tuollaiselle organisaatiolle. Ei sinänsä varsinkaan tuollaisessa koneissa mitkä ovat julkisessa käytössä ole järkeä jokaiselle koneelle määritellä kiinteää ip:tä ja jos koneitakin on vain muutamia tuhansia ja osoitteita useita kymmeniä tuhansia...
Suoritin omat opintoni kyseisessa yliopistossa vuoden 2000 molemmin puolin. En kuitenkaan yhdy tuohon Feanorin näkemykseen. On selvää, että rahapula vaikuttaa opetuksen laatuun, toisaalta oppimishaluinen opiskelija ei anna sen vaikuttaa. Aloitteellinen opiskelija osasi hyödyntää 90-luvun rahapulassa esim. Åbo Akademin kirjastoa, kun Yliopiston kirjastolla ei ollut varaa ostaa kirjoja. Hämmästyttävän moni ei tätä tajunnut! Opiskelijoista jyvät varmasti erottuivat akanoista lama-aikanakin.
Turun Yliopistolla on ollut moniakin huippuyksiköitä. Aikaisemmin joukossa on ollut mm. yhteiskuntatieteellisiä projekteja. Tässä nykyiset:
http://www.utu.fi/tutkimus/tutkimustayliopistossa/
... eli kyllä niitä aiheita löytyy.
"Siirtolaisuuden hyväksyminen kehitysmaista oli pahin virhe, jonka länsimaat tekivät Toisen Maailmansodan jälkeen." - Toope
Peili olisi se keksintö, jota arabialainen ja islamilainen maailma tarvitsisi. He voisivat sen kautta nähdä syyllisen siihen, miksi omat yhteiskunnat eivät toimi.
http://tinyurl.com/jbs6kqp
Onpas väittänyt
Ja itse kauppakorkean helpdeskissä työskennelleenä voin sanoa, että kyllä se kiinteä IP helpottaa aika pirusti sen koneen ylläpitoa. Kaikki scriptit vedetään IP-osoitteita hyväksikäyttäen (tosin nykyään noita yliopiston IP-osoitteita ei tuhlata koulumme sisäisiin koneisiin).
254 staattista IP-osoitetta loppuisi kesken jo pelkästään kauppakorkeassa helposti, jos käytössä olisi vielä vanha järjestelmä. Tosin jos niitä IP-osoitteita ei olisi ostettu alun perin niin paljoa, niin tuskinpa olisi ollut moista järjestelmää.
En kyllä ymmärrä kuinka liität sen että nimenomaan julkisella kiinteällä ip:llä olisi mitään tekemistä ylläpidon helppouden kanssa. Rfc 1918 mukaisia osoitteita voi myös käyttää, joko kiinteästi määritellen tai dhcp:tä käyttäen (määritellen että tietty mac saa tietyn ip:n). Lisäksi moderneissa järjestelmissä ylläpito toiminee AD:n kautta, jolloin luulen että on aikalailla sama mikä ip koneella on.
Minun mielestä tuhat konetta jotka ovat riippuvaisia softapalomuurista ovat aikamoinen tietoturvauhka jos niille reititetään julkinen ip. Varsinkin kun koneet ovat julkisessa käytössä, jolloin on suurempi mahdollisuus että niihin myös kohdistuu ilkivaltaa, vaikka ne pyritäänkin "lukitsemaan" hyvin.
Lisäksi se on järjetöntä, koska jos koneelle tulee julkinen ip niin se hyöty siinä on oman käsitykseni mukaan lähinnä siinä että silloin internetistä pääsee suoraan kiinni sen palveluihin. Mutta normaalilla työasemalla ei yleensä tällaisia palveluita ole joihin pitäisi päästä kiinni, toisin kuin esimerkiksi sähköpostipalvelimessa. Etähallinnointi kannattaa todellakin toteuttaa eri tavalla tietoturvanäkökulmasta katsottuna. Joko hallinnoidaan pelkästään lähiverkon kautta tai sitten kehitetään vpn-ratkaisu.
Babu, yliopistojen verkot taitaa olla sellasia akateemisia virityksiä ettei keskitetysti ja hallitusti ylläpidettävällä windows verkolla ole jalansijaa. Tuskin on montakaan wintoosa palvelinta ja ad tai muu ldap protokollaan perustuva käyttäjä-konekanta on olematon. Tämä on vaan oma veikkaus mut kaipa se näin on?
Takaisin kuitenkin aiheeseen, miten tämä julkisten ip:en määrä kohdistuu yksinomaan Turun Yliopistolle? Eikö muilla yliopistoilla ole sitten samanmoista ip avaruutta?
Lukekaapa uutinen
http://www.tietokone.fi/uutta/uutinen.asp?news_id=31041
Joku täällä epäili, etteikö osoitteita tarvittais muualla kipeästi.
Suosittelen, että Suomen Turku lahjoittaa osoitteitaan muualle, ja ottaa käyttöön esim B-verkon 192.168.x.x niin kuin kaikki muutkin instituutiot ovat tehneet jo ajat sitten.
Siellä on sitten talon sisällä kiinteät osoitteet. Jos niihin tarvii päästä käsiksi ulkoa päin, niin sitten on omat systeeminsä siihen. Mutta koska monet haluaa kytkeä kannettaviaan talon verkkoon, niin suosittelen, että olisi vaan vanhentumattomat DHCP-osoitteet. Kunnon VLAN tai mieluummin QinQ kytkimillä broadcastit eristyy ja kaikki pelaa nätisti.
Ensin sanot, että pelkästään UTUn IP-osoitteista saisi 65-90 miljoonaa euroa vuodessa ja sen jälkeen sanot, että ne pitäisi lahjoittaa pois! Eikö niitä voisi sitten myydä ulkomaille ja lahjoittaa vuosittain rahat vaikka kansanterveydelle?
Sivut