Seuraa 
Viestejä45973

Voisiko ihmisen aivojen muistikapasiteettia mitata jollakin yksiköllä ja jos niin paljonko päässämme tuolla yksiköllä mitaten olisi muistia ?

Sivut

Kommentit (61)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

juu tuo 7 on käyttömuistin määrä eli vaikka seitsemän sanaa/asiaa pysyy muistissa jonkin aikaa. Toisaalta pysyvän muistin kapasiteetti on ääretön. Unohtaminen taas johtuu vain siitä että kaikki asiat eivät mene pysyvään muistiin , tai sitten muistiin paluttaminen ei onnistu(etsitään/muistellaan vääriä asioita) ja yksi merkittävä vaikuttaja on ihmisen psyykeen oma taipumus unohtaa epämieluisia asioita(suojaa mielenterveyttä)

Olisi kivaa kun voisi ostaa päähänsä isompia kovalevyjä, kun alkaa tuntua ahtaalta. Nojoo, siltä on vältytty ainakin tähän mennessä. Oikeastaan tuntuu siltä, että mitä enemmän oppii, sitä enemmän uutta pystyisi vielä omaksumaan. Johtuu varmaankin siitä, että käsittäessään suuria asiakokonaisuuksia on helppoa liittää sinne pienempää sälää.

Pienenä kesti huomattavasti kauemmin oppia esimerkiksi koealue sujuvasti. Nykyisin kirjan sisällön voi muistaa yhdellä lukukerralla jo kohtalaisen tarkasti.

Herra Tohtori
Seuraa 
Viestejä2613

Tarpeeksi, että pitkäkestoinen muisti ei tule normaalilla inputilla täyteen normaalin eliniän rajoissa, mikäli tallennuskapasiteetti ei joudu sairauksien runtelemaksi.

Mukava olisi saada enemmän pikamuistia (RAM:ia, DDRAM:ia tms vastaavaa) ja sitten kun vielä saisi sen valikoidusti talletettua pitkäkestoiseen muistiin pysyvästi niin a vot.

Capito tutto, perchè sono uno
Persona molto, molto intelligente...

-Quidquid latine dictum sit, altum viditur.

If you stare too long into the Screen, the Screen looks back at you.

Onkos kukaan sattunut lukemaan Lurian kirjaa The Mind of a Mnemonist? Olen kuullut vain huhupuheita, mutta ilmeisesti tämä herra S ei kyennyt unohtamaan mitään ja se sai hänen mielensä järkkymään. Hämärästi muistan myös, että ihan tavallisille pulliaisille saadaan aikaan supermuisti (tai idiot savant oireita) jos joku osa otsalohkoa "otetaan pois päältä". Jos kaikilla ihmisillä siis on piilevä kyky muistaa hirvittäviä määriä tietoa, on luultavasti ihan hyödyllistä, että osaamme unohtaa. Lurian tutkima herra S esimerkiksi oli pulassa mieleen tulvivien muistojen kanssa.

Tuo Lurijan kirja on käännetty nimellä "Suurmuistaja". Suosittelen.

Ei tavallisten ihmisten muistia voi peukaloida, kirurgisesti tai muutenkaan, onneksi. Otsalohkot toimivat suunnittelevana ja toisaalta impulsseja hillitsevänä osana aivostoa.

Erilaisia muistitekniikoita on kehitetty ja niitä voi opiskella kirjoista. Ihan käyttökepoisia juttuja, jos pitää opetella ulkoa numerosarjoja, kertomuksia yms.

Muisti pyrkii säilyttämään mielekkään aineksen ja hylkäämään merkityksettömän. Lurijan potilastapaus kertoo siitä, miten pahasti invalidisoituu, jos unohtamistoiminto vikuuntuu.

Mummo

Ei taida olla vielä tietoa siitä kuinka paljon informaatiota aivoihin mahtuu esimerkiksi teratavuina, koska ei tiedetä miten aivot tallentavat sitä. Sitten toinen arvioitava asia olisi kuinka monta teraa informaatiota virtaa päivän aikana aivoihin. Siitä voisi sitten laskea suurin piirtein elinikäisen määrän. Osa unohtuu, mutta joissain tilanteissa asiat palaavat elävinä mieleen, mikä viittaa siihen että jossakin ne ovat olleet säilössä koko ajan.

Toisaalta tämä legendaarinen rainman kykenee uskomattomiin suorituksiin. En tarkoita elokuvaa. Siis se muistaa lähes kaiken mitä se on elämänsä aikan lukenut. Olis se kyllä mukava omistaa samanlainen muisti ilman autismia tosin

Tylsät asiat, ynnä semmoiset, joille ei ole käyttöä, eivät pysy päässä senkään vertaa. Joku kaalin toiminto tuntuu optimoivan kokoajan,...

Ihmisen muistin kokoa ei voi mitata eikä määritellä mitenkään. Kenenkään muisti ei ole varmastikaan täyttynyt ajoittaisista black outeista huolimatta (eivät tiettävästi aiheudu muistin täyttymisestä vaan jostakin muusta täyttymisestä). Muisti ei kuitenkaan ole ääretön, koska ääretöntä ei ole. Muistin kokohan riippuu neuronien välisistä kytkennöistä ja niitähän on paljon enemmän kuin yksi per neuroni. Lisäksi ne lisääntyvät koko ajan, tosin osa kytköksistä myös häviää. Muisti on siis koko ajan muuttuva prosessi, näin ollen sen koon mittaaminen on mahdoton tehtävä.
Siinäpä hieman ajateltavaa.

Scylla
Aina voi syntyä uusi kytkentä.

Tuolta pohjalta jos ajattelee, niin teoreettinen yläraja olisi neuronien lukumäärän kertoma. Siis se luku, jolloin kaikki neuronit ovat toisiinsa kytkeytyneitä. Tuskin käytännössä kuitenkaan on.

Puolihullu
Yksi vastaus on, että keskimäärin seitsemän.
Edit: 7 on ihmisen pikamuistin keskimääräinen koko.

Mutta maagista 7 +/- 2 numerosarjan muistamista voidaan petrata huomattavasti jaksotusstrategialla.
Esim: Jos Marko opettelee piin likiarvoa mahdollisimman pitkälle kahden numeron pareina ja Joonas onkin niin ovela että opettelee kolmen numeron sarjoissa niin Joonas melko todennäköisesti muistaa pidemmän rimpsun.

Uskon että muistiamme saataisiin vielä ihan helkkaristi petrattua kapasiteetiltaan erilaisilla harjoitteilla ja "muistamisstrategioilla".

Mielestäni aivojen ja tietokoneen muistikapasiteettiä ei voi verrata toisiinsa.

Kuinka moni tietokone osaisi tietojensa pohjalta rakentaa jotain minkä rakentamista ei kumminkaan ole ohjelmoitu sen muistiin.

Tietysti asioiden muistamisessa tietsikka on haka, mutta ei se voi millääntavalla muistaa samaan tilanteeseen kytkeytyneitä tunteita, tuoksuja tai odotuksia.

Ollessani toisella luokalla, puheeksi tuli tietokoneet. Minä olin ainoa (opettaja mukaanlukien) joka puolsi sitä ajatusta että ihmisen aivot ovat tehokkaammat ja vastaanottavat informaatiota nopeammin kuin tietokone.
Minut tietysti huudettiin kumoon. Opettajakin naurahti lapsellisille kuvitelmilleni että tietokonekko muka häviäisi meidän aivollemme.
Lapsuuden traumoja käyn tässä samalla läpi. Huoh.

Hamppu
Seuraa 
Viestejä1153
Jabi
Kim Peek (Real Rain Man)
http://en.wikipedia.org/wiki/Kim_Peek
about 9600 kirjaa ulkomuistista. Jos nyt vertaillaan tietokonemuistiin (1 kirjain == 1 tavu), niin muistia on noin 10 Gigatavua.

Joo vaan tuo 9600 kirjaa ei varmasti ole mikään maksimi. Ei vain ole kerennyt lukea enempää ja muistaa varmasti muutakin kun vain kirjojen sisältöä.

Vaikka lukis 3 kirjaa päivässä niin tuo 9600 kirjan lukeminen haukkaa melkein 9 vuotta.

Muistin toimintaakaan ei tunneta vielä kovin hyvin. Vasta jossain kesän Discoverissa (Amerikkalainen tiedelehti) oli juttua että jopa yksittäiset aivosolut saattaisivat kyetä tunnistamaan henkilöitä. Esim. erilaisten Bill Clintonin kuvien katsominen sai aina saman aivosolun reagoimaan. Kuvien joukossa oli jopa mustavalkoisia piirustuksia jne.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat