Kausaali determinismi - onko muita determinismin lajeja?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kausaali determinismi on tuttu, eli fysiikaaliseen syy-seurausketjuun perustuva, mutta onko kaikki determinismi kausaalia? Voiko olla determinismiä, joka ei olisi kausaalia, jos niin millaista?

Sivut

Kommentit (17)

Vierailija

Ei tietenkään ole muuta determinismiä kuin kausaalinen(syysuhteinen), eli lainalaisuusoppi jossa maailman syy- ja seuraussuhteet muodostavat ketjun, joka ennaltamäärää tapahtumat.
Maailma on kvanttimekaniikan nykyisestä indeterministisestä tulkinnasta huolimatta kausaalin determinismin alainen järjestelmä, jossa ei ole mitään sattumaa, vaan kaikki on kulkenut syy-seuraussuhteiden määräämänä alkuräjähdyksestä asti (ainakin). Kvanttimekaniikan tuntemus on vain tällä hetkellä puutteellinen, josta syystä jotkut luulevat että maailma ei toimisi deterministisesti. Emme vain tunne kvantti-ilmiöiden taustoja, ja ymmärryksemme avaruuden ja ulottuvuuksien luonteesta on puutteellinen. Kvantti-ilmiöt tulevat palaamaan samaan deterministiseen perustaan kuin kaikki muutkin luonnontieteet (biologia, kemia jne.)
Jos maailmassa olisi sattumaa (puhdasta sattumaa), se rikkoisi kaiken fysikaalisen determinismin kudoksen. Tilastollisuus ei ole koskaan sattumaa, vaan sille on syyt, joita emme vain vielä tunne. Puhdas sattuma ei luo koskaan tilastollisuutta, tilastollisuutta luo vain järjestys, eli kausalismi, syy-seuraussuhteet. Tilastollisuus ei ole kolmas pooli, vaan kausalismia, koska puhdas sattuma ei koskaan aikaansaa tilastollisuutta. On vain kausaalisuus (syy-seuraussuhteet) ja puhdas sattuma (jossa ei ole tilastollisesti toistuvaa säännönmukaisuutta koskaan). Maailmassa ja fysiikassa ei puhdasta sattumaa edes esiinny, ehkä maailmankaikkeuden alkuräjähdystä aikaisempia tapahtumia lukuunottamatta (ehkä niilläkin oli fysikaaliset syyt).
Myöskään vapaa tahto ei ole sattumaa, koska tällöin myös vapaan tahdon teot rikkoisivat fysikaalisen lainalaisuuden. Tällöin voisi tapahtua mitä vain yliluonnollista, koska fysikaalisesta lainalaisuudesta riippumaton tapahtuminen on yliluonnollista tapahtumista. Kuitenkin ihmisen toimintaa voidaan tarkistaa fysikaalisina prosesseina, jotka rakentuvat syy-seurausketjusta. Vapaa tahto on näin tavallaan illuusio. Fysiikka määrää mitä ihminen ajattelee ja tekee, ja täten ns. vapaan tahdon teot ovat fysiikaalisten syy-seurausketjujen tulosta. Ihminen ei ajattele tai tee mitään fysiikan lakien määräämän vastaista.

Wikipedia kertoo determinismistä:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Determinismi
"Determinismi eli lainalaisuusoppi on filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä. Tästä seuraa, että maailman syy- ja seuraussuhteet muodostavat ketjun, joka ennaltamäärää tapahtumat.

Determinismi pohjautuu pääasiassa syysuhteeseen eli kausaliteettiin. Syysuhteella tarkoitetaan kahden ilmiön suhdetta, jossa ensimmäinen on aiheuttanut toisen. Yleisesti fysiikassa ja arkiajattelussa on hyväksytty syysuhteen yleinen pätevyys. David Humen kuuluisa kausaalisuuden kritiikki ei varsinaisesti koske kausaalisuuden olemassaoloa vaan väitettä, että voisimme johtaa kausaalisuuden järjestämme. Newtonilaisen mekaniikan mukaisesti on ajateltu, että jos kahteen täysin samanlaiseen kappaleeseen vaikuttaa täysin samanlaiset voimat, niin ne käyttäytyvät samalla tavalla. Klassista mekaniikkaa onkin siksi pidetty yhtenä suurimmista determinismin auktoriteeteista, vaikka Newton itse ei uskonutkaan determinismiin.

Determinismin mukaan kaikki mikä tapahtuu tapahtuu välttämättä eikä mikään voisi tapahtua toisin. Vastaavasti indeterministit sanovat, että todellisuudessa on satunnaisuutta eivätkä kaikki tapahtumat seuraa valttävättä edellisistä.

Usein determinismiin kuuluu myös niin sanottu ennalta määrättävyys eli joku tai jokin on määrännyt etukäteen kaikkien tapahtumien lopputuloksen. Toisin sanoen tapahtumat kulkevat kohti jotain tiettyä päämäärää. Determinismin yhteydessä on usein käytetty Laplacen demoni -nimistä käsitettä, jolla tarkoitetaan subjektia, joka tietää kaiken aiemmin vallinneista asiatiloista, nyt vallitsevista asiatiloista ja asiatiloja ohjaavista luonnonlaeista. Näillä tiedoilla demoni kykenisi ennustamaan kaiken mitä tulee tulevaisuudessa tapahtumaan täysin varmasti.

Monet filosofit ovat ajatelleet, että determinismi ei ole yhteensovitettavissa vapaan tahdon kanssa. Heidän mukaansa ei voida sanoa, että subjekti toimii vapaasti, jos subjekti ei tehtyään valintansa todella olisi pystyt valitsemaan toisin. Jos siis determinismi pitää paikkaansa, niin jokainen subjektin tekemä teko on väistämätön eikä subjekti todella voi valita mitä hän tekee eri tilanteissa. Tämä väite on aiheuttanut filosofisia ongelmia erityisesti etiikan piirissä.

Heisenbergin epätarkkuusperiaatetta on esitetty usein determinismiä vastaan. Sen mukaan liikemäärää ja paikkaa ei ole mahdollista mitata samanaikaisesti tarkasti. Täten mikään tarkkailija ei pysty täydellisiin mittauksiin ja niiden avulla laatimaan deterministisiä ennustuksia. Deterministit ovat kuitenkin vastanneet tähän toteamalla, että vaikka ei olekaan mahdollista ennustaa mitä seuraavaksi tapahtuu, niin se ei silti tarkoita, että kaikki tapahtumat eivät olisi välttämättömiä ja ainoita mahdollisia. Harvat determinismin kannattajat ovat muutenkaan väittäneet, että kaikkien vallitsevien asiatilojen tietäminen olisi ylipäätänsä inhimillisesti mahdollista."

Vierailija

Aamen, olipa perusteellisesti sanottu. Itsekin olen samaa mieltä, fysiikan ilmiöt ja vapaa tahto, eli ajatukset ja päätökset ovat kaikki luonnonlakien määräämiä, eli kausaaliketjun tuloksia. Kaikki tapahtuu niin kuin tapahtuu koska alkuehdot määräsivät niin.

tli
Seuraa 
Viestejä1057
Liittynyt11.11.2005
Tyrni
Ei tietenkään ole muuta determinismiä kuin kausaalinen(syysuhteinen), eli lainalaisuusoppi jossa maailman syy- ja seuraussuhteet muodostavat ketjun, joka ennaltamäärää tapahtumat.

Kausaalisuus liittyy kyllä tavalla tai toisella determinismiin, mutta kysymyksen esittäjän tarkoittama fysikaalisten tapahtumien muodostama kausaaliketju ei edusta kaikkia historiassa esiintyneitä deterministisen ajattelun muotoja. Näkemysten kirjo on hieman monimuotoisempi.

Esim. Aristoteleen maailmankuvaa on kutsuttu teleologiseksi näkemykseksi, jonka mukaan kaikki ilmiöt pyrkivät kehityksessään kohti niiden luonnollista tilaa, joka on niiden päämäärä. Tällöin syy, joka aiheuttaa kehityksen, on itse asiassa tulevaisuudessa oleva päämäärä, jolloin kaikki ei selity menneisyyden fysikaalisesta kausaaliketjusta, vaan tulevaisuudessa olevasta päämäärästä, joka kylläkin on kausaalisessa suhteessa tämän päivän kehitykseen.

Idealistisista filosofeista puolestaan voisi mainita esim. Hegelin, jonka mukaan ihmisten subjektiivinen henki noudattaa historian (objektiivisen hengen) kehityksen kautta absoluuttisen hengen dynamiikkaa. Tätä hengen dynamiikkaa hallitsivat Hegelin mukaan dialektiikan lait, kuten teesi, antiteesi ja synteesi -kaava. Tämäkin on determinismiä, mutta se ei ole fysikaalisten tapahtumien kausaaliketjun mukaista determinismiä, vaan hengen dialektista dynamiikkaa, jolle fysikaalinen on alisteista.

Näihinkin esimerkkeihin sisältyy kyllä kausaliteetti, mutta ei menneisyydestä mekaanisesti tulevaisuuteen jatkuvien fysikaalisten prosessien kausaaliketjun mielessä.

Vierailija
Ulmas
Aamen, olipa perusteellisesti sanottu. Itsekin olen samaa mieltä, fysiikan ilmiöt ja vapaa tahto, eli ajatukset ja päätökset ovat kaikki luonnonlakien määräämiä, eli kausaaliketjun tuloksia. Kaikki tapahtuu niin kuin tapahtuu koska alkuehdot määräsivät niin.

Miten voit olla mitään mieltä, jos ajatuksesi ja sanomisesi on ennalta määrätty?

Olet vain kolmiulotteisen elokuvan heijjaste eli kolmiulotteinen kuva.

Onesimple

;):)

Vierailija

Epäsuora determinismi. Jos esim 80% jalkapallojoukkueen jäsenistä loukkaantuu, niin on väistämätöntä että joukkue tulee häviämään pelin 2 pelaajaa vastaan 11. Silti ei ole suoraa syy-seuraus suhdetta. Monesko loukkaantuminen liipaisi syy-seuraus suhteen ?

Toinen esimerkki: vaaliehdokas syyllistyy vaaliviikolla murhaan, petokseen, tuhopolttoon, rattijuopumukseen ja rikokseen ihmiskuntaa vastaan. Johtaako tämä väistämättä vaalitappioon ? Mikä näistä tapahtumista liipaisi syy-seuraus suhteen ?

Vierailija
Boysen
Epäsuora determinismi. Jos esim 80% jalkapallojoukkueen jäsenistä loukkaantuu, niin on väistämätöntä että joukkue tulee häviämään pelin 2 pelaajaa vastaan 11. Silti ei ole suoraa syy-seuraus suhdetta. Monesko loukkaantuminen liipaisi syy-seuraus suhteen ?

Toinen esimerkki: vaaliehdokas syyllistyy vaaliviikolla murhaan, petokseen, tuhopolttoon, rattijuopumukseen ja rikokseen ihmiskuntaa vastaan. Johtaako tämä väistämättä vaalitappioon ? Mikä näistä tapahtumista liipaisi syy-seuraus suhteen ?


Väitätkö että nämä esimerkit jotenkin todistavat syy-seuraussuhdetta vastaan, minusta eivät mitenkään. Syy-seuraussuhteita pitää hakea hiukkastasolta asti, joten ketjuun vaikuttavia muuttujia on lukemattomia, vaikka maailma olisikin diskreetti, eli vaikka noista soluista koostuva. Ei nopankaan tulosta voi suoraan laskea, koska nopan, heittäjän ja ympäristön muodostamassa ketjussa on lukemattomia muuttujia. Silti kyseessä on kausaali tapahtumaketju, jonka alkusyyt täytyy hakea alkuräjähdyksestä.

Vierailija
Ulmas
Boysen
Epäsuora determinismi. Jos esim 80% jalkapallojoukkueen jäsenistä loukkaantuu, niin on väistämätöntä että joukkue tulee häviämään pelin 2 pelaajaa vastaan 11. Silti ei ole suoraa syy-seuraus suhdetta. Monesko loukkaantuminen liipaisi syy-seuraus suhteen ?

Toinen esimerkki: vaaliehdokas syyllistyy vaaliviikolla murhaan, petokseen, tuhopolttoon, rattijuopumukseen ja rikokseen ihmiskuntaa vastaan. Johtaako tämä väistämättä vaalitappioon ? Mikä näistä tapahtumista liipaisi syy-seuraus suhteen ?


Väitätkö että nämä esimerkit jotenkin todistavat syy-seuraussuhdetta vastaan, minusta eivät mitenkään. Syy-seuraussuhteita pitää hakea hiukkastasolta asti, joten ketjuun vaikuttavia muuttujia on lukemattomia, vaikka maailma olisikin diskreetti, eli vaikka noista soluista koostuva. Ei nopankaan tulosta voi suoraan laskea, koska nopan, heittäjän ja ympäristön muodostamassa ketjussa on lukemattomia muuttujia. Silti kyseessä on kausaali tapahtumaketju, jonka alkusyyt täytyy hakea alkuräjähdyksestä.

Niin on tuo radioaktiivinen puoliintumisaika aika hassu juttu. Miksei kaikki irtoa samaan aikaan ? Eikö ne ole keskenään samanlaisia ?

Vierailija
Boysen
Niin on tuo radioaktiivinen puoliintumisaika aika hassu juttu. Miksei kaikki irtoa samaan aikaan ? Eikö ne ole keskenään samanlaisia ?

derz
Miten selität mm. alkuaineiden puoliintumisajat, mitkä perustuvat todennäköisyyteen: on mahdotonta ennustaa yksittäisen atomiytimen hajoamis ajankohta, mutta jos atomeja on suuri määrä ainetta puoliintumisaika kuvaa niiden hajoamiseen kuluvaa aikaa tarkasti.

On mahdoton ennustaa yksittäisen ihmisen elinikä, mutta ihmisille voidaan määrätä tilastollinen elinikä. Miehille ja naisille voidaan määritellä tilastollinen elinikä, ja niin poispäin.
Alkuaineiden puoliintumisaikojen kohdalla toimii sama tilastollisuus. Jokaiselle hajoamiselle on fysikaaliset syyt, ja eri alkuaineiden kohdalla saadaan eri puoliintumisajat. Ihmisen keskimääräiset elinaikaennusteet kuvaavat ihmisen keskimääräistä elinaikaa tarkasti. Tilastollisuus on puutetta tiedoissa, eli yksityiskohdissa.

Eli tietynlainen fysikaalinen vuorovaikutustapahtuma hajottaa radioaktiivisen atomin. Hajoamistodennäköisyys riippuu siitä kuinka yleinen tälläinen vuorovaikutustapahtuma on. Lonkalta heitettynä vaikkapa tietyn energinen neutriino hajottaa tietyn ytimen, osuessaan sen tiettyyn komponenttiin vaikka kvarkkiin juuri oikealla hetkellä. Avaruudessa on neutriinotausta, ja näiden neutriinojen energia on kvantittunut. Tietyn energian omaavia neutriinoja löytyy eri määriä, ja puoliintumisaika radioaktiivisella ytimellä on sitä nopeampi, mitä enemmän avaruudessa on hajoamisen aiheuttavan energian omaavia neutriinoja. Nämä hajoamisen aiheuttavat vuorovaikutukset voi toki aiheuttaa joku muukin hiukkanen tai vuorovaikutus.
Koska samat atomit ovat identtisiä ja käyttäytyvät identtisesti, radioaktiivisen hajoamisen syy ei ole ytimen sisällä, jolloin kaikki samanlaiset ytimet eläisivät yhtä pitkään. Radioaktiivisella ytimellä sen sijaan on sisäinen "potentiaali" hajota, kun ulkoa tulee oikeanlainen vuorovaikutus vaikkapa tietyn kvantittuneen energian omaavan neutriinon muodossa.
Stabiilit hiukkaset ovat sellaisia, joille ei löydy tälläistä hajottavaa energiatilaa (tai löytyy, mutta tämä hajottava energiatila on esimerkiksi vain hiukkasen antihiukkanen: Elektroni <-> positroni).

Vierailija

Kyllä tässä meni hypoteesi ja totuus pahasti sekaisin.

Ajattele jos poliisi sanoisi että "ok, et ole varastanut sitä peräkärryä, mutta olisit saattanut varastaa."

Nämä ideologiset rikokset oli muuten arkipäivää Itä-Saksassa 20 vuotta sitten, ja niistä rangaistiin. Sitä on tieteellinen maailmankuva.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Ulmas
Boysen
Epäsuora determinismi. Jos esim 80% jalkapallojoukkueen jäsenistä loukkaantuu, niin on väistämätöntä että joukkue tulee häviämään pelin 2 pelaajaa vastaan 11. Silti ei ole suoraa syy-seuraus suhdetta. Monesko loukkaantuminen liipaisi syy-seuraus suhteen ?

Toinen esimerkki: vaaliehdokas syyllistyy vaaliviikolla murhaan, petokseen, tuhopolttoon, rattijuopumukseen ja rikokseen ihmiskuntaa vastaan. Johtaako tämä väistämättä vaalitappioon ? Mikä näistä tapahtumista liipaisi syy-seuraus suhteen ?


Väitätkö että nämä esimerkit jotenkin todistavat syy-seuraussuhdetta vastaan, minusta eivät mitenkään. Syy-seuraussuhteita pitää hakea hiukkastasolta asti, joten ketjuun vaikuttavia muuttujia on lukemattomia
Mutta tällöin syy-seuraus ei muodosta kausaalista yhteyttä, koska
Wikipedia
Determinismi pohjautuu pääasiassa syysuhteeseen eli kausaliteettiin. Syysuhteella tarkoitetaan kahden ilmiön suhdetta, jossa ensimmäinen on aiheuttanut toisen.
Vierailija
Ulmas
Väitätkö että nämä esimerkit jotenkin todistavat syy-seuraussuhdetta vastaan, minusta eivät mitenkään. Syy-seuraussuhteita pitää hakea hiukkastasolta asti, joten ketjuun vaikuttavia muuttujia on lukemattomia, vaikka maailma olisikin diskreetti, eli vaikka noista soluista koostuva. Ei nopankaan tulosta voi suoraan laskea, koska nopan, heittäjän ja ympäristön muodostamassa ketjussa on lukemattomia muuttujia. Silti kyseessä on kausaali tapahtumaketju, jonka alkusyyt täytyy hakea alkuräjähdyksestä.

Aivan oikein.

On kuitenkin hankalaa, lukemattomien muuttujien vuoksi, idenfioida kausaalisuhteita jossain vähemmän eksaktissa mielessä, siis esim. "mesotason" ilmiöistä puhuttaessa.

Historia on tästä hyvä esimerkki: pohjimmiltaan toisen maailmansodankin aiheutti alkuräjähdys, mutta minusta meidän tulisi pyrkiä tällaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden ymmärtämiseen enemmän kuin selittämiseen juuri muuttujien monisyisyyden takia, jotka ovat sidottuja hyvin moniin ilmiön ulkopuolisiin seikkoihin (oleminen, historia, kieli, yhteiskunta, "platform" tai diskurssi). "Selittäminen" näissä ilmiöissä on liian raskas sana, koska se implikoi tulkinnan lopullisuutta (ja kumoutumattomuutta). Tämän vuoksi Hegelin deterministinen kausaliteetti on melko huonossa huudossa, koska se postuloi, että järki/henki ohjaa yhä ylemmäs Jumalalliseen Kulttuuriin (näin siis historismin kriitikot kuten kriittinen teoria ja Popper näkevät). Teleologisten mallien heikkous on juuri niiden kvasi-positivistisuus.

Mutta Hegel oli oikeassa siinä, että prosessi on dialektinen, ja että ideat ovat keskiössä (ts. tapahtuma "event" ei tapahdu ilman ihmistä tavalla, jolla ihmiset voisivat tietää siitä). Tämähän sittemmin unohdettiin positivismissa. Mistä taas syntyy kysymys ideat vs. neurokemialliset prosessit. Vaikka jälkimmäiset ovat "kaiken takana", ei tästä minusta seuraa, että ymmärtääksemme jotain mesotason ilmiötä meidän olisi tunnettava ihmiset neurokemiallisten prosessien "varassa" toimivina, sen verran suuri vaikutus ainakin noilla viidellä tekijällä on. Meitä ei ikään kuin auta se, että toteamme kuolonkolarin johtuneen auton moottorin toimintaperiaatteesta tai fysiikasta, koska autot eivät tällä hetkellä toimi ilman ihmistä, eikä esim. ihmisen ehkä ennen onnettomuutta nauttima alkoholi ole vailla monimutkaista syy-seuraussuhdetta, jonka tarkka eksplikointi, siis sisäisesti loogisten tulkintojen yli ulottuvalla tavalla, on mahdotonta. "Elämä on isompi kuin rikostutkinta". Tässä onnistumista on kyllä yleisesti haikailtu esim. historiassa ja sosiologiassa luonnontieteiden kovimman dominanssin aikaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.

Vierailija
totinen
Ulmas
Boysen
Epäsuora determinismi. Jos esim 80% jalkapallojoukkueen jäsenistä loukkaantuu, niin on väistämätöntä että joukkue tulee häviämään pelin 2 pelaajaa vastaan 11. Silti ei ole suoraa syy-seuraus suhdetta. Monesko loukkaantuminen liipaisi syy-seuraus suhteen ?

Toinen esimerkki: vaaliehdokas syyllistyy vaaliviikolla murhaan, petokseen, tuhopolttoon, rattijuopumukseen ja rikokseen ihmiskuntaa vastaan. Johtaako tämä väistämättä vaalitappioon ? Mikä näistä tapahtumista liipaisi syy-seuraus suhteen ?


Väitätkö että nämä esimerkit jotenkin todistavat syy-seuraussuhdetta vastaan, minusta eivät mitenkään. Syy-seuraussuhteita pitää hakea hiukkastasolta asti, joten ketjuun vaikuttavia muuttujia on lukemattomia
Mutta tällöin syy-seuraus ei muodosta kausaalista yhteyttä, koska
Wikipedia
Determinismi pohjautuu pääasiassa syysuhteeseen eli kausaliteettiin. Syysuhteella tarkoitetaan kahden ilmiön suhdetta, jossa ensimmäinen on aiheuttanut toisen.

Tuo esimerkki ei millään tavoin poista determinismiä ja muuta tapahtumaa vain tilastolliseksi. Sitä paitsi tilastollisuus on seurausta aina determinismistä eli syy-seuraussuhteista. Sattumassa, joka on tietenkin puhdasta sattumaa, ei koskaan saada tilastollisuutta, sillä se olisi nimenomaan sattuman vastaista. Tilastollisuus on kausaalin determinismin ominaisuus. Mitään sattumasta noudevaa tilastollisuutta ei ole, eikä tule. On vain Puhdas sattuma ja kausaali determinismi, ei kolmatta poolia todennäköisyystulkintaa. Se on vain puutetta tiedoissa, eli syy-seuraussuhteiden ymmärtämisessä.

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005
Tyrni

Tuo esimerkki ei millään tavoin poista determinismiä ja muuta tapahtumaa vain tilastolliseksi. Sitä paitsi tilastollisuus on seurausta aina determinismistä eli syy-seuraussuhteista. Sattumassa, joka on tietenkin puhdasta sattumaa, ei koskaan saada tilastollisuutta, sillä se olisi nimenomaan sattuman vastaista. Tilastollisuus on kausaalin determinismin ominaisuus. Mitään sattumasta noudevaa tilastollisuutta ei ole, eikä tule. On vain Puhdas sattuma ja kausaali determinismi, ei kolmatta poolia todennäköisyystulkintaa. Se on vain puutetta tiedoissa, eli syy-seuraussuhteiden ymmärtämisessä.
Kausaalisuus voidaan osoittaa kovarianssilla eli eri tapahtumien samansuuntaisilla variansseilla ajan suhteen. Mutta tiukasti määriteltynä kausaalisuus on vain yhdestä tapahtumasta vääjäämättä seuraava toinen tapahtuma. Joten tilastollinen ja epäsuora determinismi eivät oikeastaan ole kausaalista determinismiä.

Vierailija
totinen
Tyrni

Tuo esimerkki ei millään tavoin poista determinismiä ja muuta tapahtumaa vain tilastolliseksi. Sitä paitsi tilastollisuus on seurausta aina determinismistä eli syy-seuraussuhteista. Sattumassa, joka on tietenkin puhdasta sattumaa, ei koskaan saada tilastollisuutta, sillä se olisi nimenomaan sattuman vastaista. Tilastollisuus on kausaalin determinismin ominaisuus. Mitään sattumasta noudevaa tilastollisuutta ei ole, eikä tule. On vain Puhdas sattuma ja kausaali determinismi, ei kolmatta poolia todennäköisyystulkintaa. Se on vain puutetta tiedoissa, eli syy-seuraussuhteiden ymmärtämisessä.
Kausaalisuus voidaan osoittaa kovarianssilla eli eri tapahtumien samansuuntaisilla variansseilla ajan suhteen. Mutta tiukasti määriteltynä kausaalisuus on vain yhdestä tapahtumasta vääjäämättä seuraava toinen tapahtuma. Joten tilastollinen ja epäsuora determinismi eivät oikeastaan ole kausaalista determinismiä.

Tilastollisuuden takana on aivan sama kausaaliketju, vain muuttujien määrästä ja siitä ettemme tunne kaikkia tapahtumia johtuu että tilastollisuutta/todennäköisyyttä pidetään kolmantena poolina, vaikka se on kausalismia. Yhdestä tapahtumasta syy, seuraa seuraus ilman epämääräisyyttä tai sattumaa. Hyvä vertaus on soluautomaatti, jossa on yksi tapahtuminen (solujen tila hetkellä 1) josta sääntöjen mukaan seuraa toinen tapahtuminen (solujen tila hetkellä 2) täysin deterministisesti ilman epämääräisyyttä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat