Seuraa 
Viestejä45973

Yksinkertaisesti 'mitä teette työksenne?'.

Itse olen vain opiskelija.

Sivut

Kommentit (85)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen jo hiukan ohittanut opiskelijavaiheen, eli en ole enää vähään aikaan ollut työelämässä saatikka toiminut tutkimuksen parissa, mutta seuraan kuitenkin melko tiiviisti alani kehittymistä.

Loptio
Ahteri
Itse olen vain opiskelija.

Kaikkihan me olemme olleet "vain" opiskelijoita; mitä "vain" opiskelijasta tulee, kun opiskelut on suoritettu? Mikä on toiveammattisi?

Lääkärihän se.

Juoni
Vain opiskelija tällä hetkellä, tai kun lukukausi ensi viikolla alkaa.
Unelma- ja samalla tuleva ammatti lienee jonkinasteinen tiäremiäs.

Paikka on jo täytetty, meillä on täällä meidän Tiäremiäs. Hervannan henkinen kasvatti ja tiäteen filosofi.

M'oon labra-analyytikko itse.

Loptio
Seuraa 
Viestejä1187
Ahteri
Lääkärihän se.

Mainiota! Mikään ei ole palkitsevampaa kuin kanssaihmisen hädän lievittäminen. Alkuun yleensä raha ja muu tuntuu lääkärin ammatissa houkuttelevalta, mutta mitä enemmän kokemusta karttuu, sitä tärkeämmäksi tulee se palaute, jota lääkärinä ei useinkaan suoraan saa; oman ammattitaidon kautta ongelmistaan selvinneet ihmiset, jotka saatuaan helpotuksen vaivoihinsa katoavat, mutta siitä sen tietää: Kun potilas ei palaa vastaanotolle, olen selvittänyt hänen ongelmansa ja hän voi hyvin.

Turkulainen pappi. En se alaston vaikka mielipiteeni ovatkin aika kirkonvastaiset. Kuka ei työnantajaa vastaan kapinoisi. Oma työnantajani on aina väärässä.

Olen yrittäjä.
Täyspäiväisessä työssä oleva suomalainen viettää keskimäärin vain 17-19% vuoden tunneista töissä, sama suhde minulla. Ehtii sitä tehdä muutakin, esim opiskella, yhdistystöitä ja kotiprojekteja, missä "varsinainen" työni oikeastaan on. Siis tuntimääräisesti, rahaa sieltä ei tule.

(laskelma 210-215 työpäivää/vuosi, 7.5h / päivä. Mukana lomat, viikonloput, sairaslomat ja juhlapyhät)

Loptio
Seuraa 
Viestejä1187
AJT
Loptio
Kun potilas ei palaa vastaanotolle, olen selvittänyt hänen ongelmansa ja hän voi hyvin.
Tai hakeutuu muualle?

Niinpä, mutta minkäs teet? Ajattelin tässä kyllä enemmän pitkäaikaisia asiakkaita psykiatrian näkökulmasta. Kun on pitkään tehnyt töitä saman potilaan kanssa, niin tietää kyllä milloin työ on tuottanut tuloksia ja onko yhteiset ponnistelut onnistuneet, ja potilaan katoaminen lääkärin elämästä on käytännössä aina merkki siitä, että työssä on onnistuttu.

AJT
iisakka
Kolme vuotta tutkijan uraa takana. DI.



Missä tutkijana, jos saapi kysellä? Voidaan olla samassa laitoksessa.

Kannattaako sitä juhlia ? Menetätte joka vuosi 10000-20000 euroa kun ette ole oikeissa töissä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä36101
Boysen
Kannattaako sitä juhlia ? Menetätte joka vuosi 10000-20000 euroa kun ette ole oikeissa töissä.

Kannattaa, ainakin jos on sellaisessa hommassa jossa pääsee oikeasti tutkimaan (rahahakemusten kirjoittelun sijaan). Turha se on palkasta stressata, ei niitä euroja täältä kukaan mukaansa saa, kun lähdön aika koittaa.

Neutroni
Boysen
Kannattaako sitä juhlia ? Menetätte joka vuosi 10000-20000 euroa kun ette ole oikeissa töissä.



Kannattaa, ainakin jos on sellaisessa hommassa jossa pääsee oikeasti tutkimaan (rahahakemusten kirjoittelun sijaan). Turha se on palkasta stressata, ei niitä euroja täältä kukaan mukaansa saa, kun lähdön aika koittaa.

Mutta on se hauskaa kun voi antaa rahojaan muille.

Et kai muuten luule etteikö teollisuudessa saisi tutkia ? Yliopistotutkimus on tekniikan puolella jokunen hassu prosentti kaikesta tutkimuksesta. Molempia tehneenä voin suositella ehdottomasti yksityistä puolta. Paljon vähemmän kiusaamista.

Opiskelija päätoimisesti, kesätöissä tutkimusharjoittelijana kolmanneksi viimeistä päivää. DI toivottavasti joskus. Ja sitten ihan oikea tutkija. (Ei niin väliä onko yksityisellä vai valtiolla, kunhan asia kiinnostaa.) Toinen vaihtoehto on opettaja.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat