Suomen Ufotutkijat ry:n säännöt

Seuraa 
Viestejä178
Liittynyt10.6.2006
SUT:n Admin
Suomen Ufotutkijat ry:n säännöt

1 §
Yhdistyksen nimi on Suomen Ufotutkijat ry ja kotipaikka Tampereen kaupunki.

2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on ufoilmiöiden tutkiminen, niistä saatavien tietojen hankkiminen ja levittäminen sekä ufotutkijoiden koulutus. Yhdistys toimii suomalaisten ufotutkijoiden yhteistyöelimenä.

3 §
Yhdistyksen varsinaisia jäseniä, joita myös tutkijajäseniksi kutsutaan, ovat ne 18 vuotta täyttäneet henkilöt, joiden yhdistyksen hallitus katsoo täyttävän ufotutkijalle asetettavat vaatimukset ja jotka ovat olleet kannattajajäseninä vähintään kuusi kuukautta. Kannattajajäseniksi voidaan ottaa fyysisiä henkilöitä ja oikeuskelpoisia yhteisöjä. Kunniajäseneksi yhdistys voi kutsua yhdistyksen tarkoitusperiä ansiokkaaksi edistäneen henkilön. Kunniajäseneltä ei peritä jäsenmaksua.

4 §
Jäsenyys alkaa hallituksen myönteisen päätöksen jälkeen heti, kun jäsen- ja liittymismaksu on suoritettu. Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla eroamisestaan kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa. Varsinainen jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä, jos hallitus katsoo, ettei hän ole osoittanut riittävää aktiivisuutta ufotutkijana, on jättänyt jäsenmaksun maksamatta tai on toiminut yhdistystä vahingoittavalla tavalla. Äänioikeus on vain varsinaisilla jäsenillä.

5 §
Jäsen- ja liittymismaksujen suuruudesta päätetään syyskokouksessa. Liittymismaksu peritään vain varsinaisilta jäseniltä. Jäsenmaksu on maksettava viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.

6 §
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon valitaan kalenterivuodeksi kerrallaan puheenjohtaja ja 4-8 jäsentä, sekä 4-8 varajäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, järjestösihteerin ja tiedotussihteerin. Lisäksi hallitus valitsee yhdistykselle taloudenhoitajan.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla.
Hallitus voi nimetä tiettyjä asioita hoitamaan toimikuntia tai työryhmiä. Hallitus määrää toimikuntien ja työryhmien vetäjät ja jäsenet. Toimikunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

7 §
Varsinaista tutkimustoimintaa varten hallitus voi jakaa maan alueisiin, jossa kussakin vetäjänä toimii hallituksen hyväksymä aluevastaava. Hallitus nimeää tutkimuspäällikön ja tälle varamiehen.

8 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, järjestösihteeri tai taloudenhoitaja, kukin erikseen.

9 §
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit, hallituksen laatima vuosikertomus ja muut yhdistyksen hallintoa koskevat asiakirjat on ennen tammikuun 31. päivää annettava yhdistyksen tilintarkastajille. Tilintarkastajien on annettava hallitukselle helmikuun aikana vuosikokoukselle osoitettu kertomus hallinnon ja tilien tarkastuksesta.

10 §
Yhdistyksen vuosikokous pidetään maaliskuun 31. päivään mennessä ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
1. Esitetään vuosikertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös.
2. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
3. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa.
4. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
Yhdistyksen syyskokous pidetään marraskuun 30. päivään mennessä ja siinä käsitellään seuraavat asiat:
1. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle kalenterivuodelle.
2. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet seuraavaksi kalenterivuodeksi.
3. Päätetään liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudesta.
4. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

11 §
Yhdistys kutsutaan koolle lähettämällä kirjallinen ilmoitus jäsenille vähintään 10 vrk ennen kokousta.

12 §
Yhdistys voi liittyä jäseneksi alan kansainvälisiin järjestöihin ja päätös siitä on tehtävä vuosikokouksessa.

13 §
Yhdistys harjoittaa ufokirjallisuuden ja muun ufoaineiston julkaisua, myyntiä ja lainausta.

14 §
Yhdistys voi vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja, omistaa kiinteistöjä sekä järjestää arpajaisia, hankittuaan siihen tarvittaessa asianomaisen luvan.

15 §
Jos yhdistyksen sääntöjä halutaan muuttaa, älköön muutosta hyväksyttäkö ellei kaksi kolmasosaa (2/3) kokouksen äänestyksessä annetuista äänistä sitä hyväksy kahdessa perättäisessä, vähintään kahden viikon välein pidettävässä kokouksessa.

16 §
Jos yhdistys ehdotetaan purettavaksi, älköön ehdotusta hyväksyttäkö niin kauan kuin vähintään yksi neljäsosa (1/4) jäsenistöstä sitä vastustaa yhdistyksen kokouksessa.

17 §
Yhdistyksen purkautuessa luovutetaan sen jäljelle jäävät varat yhdistyksen tarkoitusperiä läheisesti vastaavaan tarkoitukseen.

18 §
Muissa kohdissa noudatetaan kulloinkin voimassa olevan yhdistyslain säädöksiä.

19 §
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Tampereella 12.2.2000

Heikki Virtanen, puheenjohtaja
Marko Kananen, varapuheenjohtaja

http://www.suomenufotutkijat.fi/keskust ... .php?t=611

http://www.suomenufotutkijat.fi/keskustelu/index.php

http://www.suomenufotutkijat.fi/

Kommentit (7)

asdf
Seuraa 
Viestejä11066
Liittynyt16.3.2005
Suomen psykologiliitto
PSYKOLOGIEN AMMATTIEETTISET SÄÄNNÖT

Psykologiliitto on hyväksynyt pohjoismaiset ammattieettiset säännöt kuten muutkin pohjoismaiset psykologiliitot. Hyväksyessään säännöt myös Suomessa noudatettavaksi Psykologiliiton liittovaltuusto korosti seuraavaa:

1. Psykologin vastuuseen sisältyy se, että hänen tulee tehdä työtä inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja ihmisten elinolosuhteiden parantamisen puolesta. Psykologilla on erityinen vastuu niistä, joilla on puutteelliset mahdollisuudet saavuttaa ihmisarvoinen elämä.

2. Psykologin tekemän arvioinnin tai lausunnon tulee aina perustua ensikäden tietoon. Mikäli psykologi joutuu käyttämään työssään muuta kuin ensikäden tietoa tulee tietolähde aina mainita.

3. Psykologi, joka huomaa kollegan rikkovan ammattieettisiä periaatteita, pyrkii korjaamaan tilanteen yhdessä kollegan ja tarvittaessa tämän esimiehen kanssa. Ellei tämä johda tulokseen, psykologi on velvollinen ilmoittamaan epäillyn ammattieettisen rikkomuksen ammattieettiselle lautakunnalle.

PSYKOLOGILIITON AMMATTIEETTISEN LAUTAKUNNAN NEUVONTAPUHELIN
- Neuvontapuhelimeeen voivat soittaa psykologit itse, psykologien yhteistyökumppanit tai asiakkaat
puh. 09-6122 9176
keskiviikkoisin kello 15-17

ESIPUHE
Ammattieettiset periaatteet ovat sen etiikan täsmennyksiä, joka koskee ihmisiä yleensä. Koska psykologit joutuvat työssään yhteiskunnassa erityislaatuisiin ja joskus eettisesti vaikeasti arvioitaviin tilanteisiin, yleinen etiikka ei kuitenkaan riitä toiminnan ohjenuoraksi. Psykologit kohtaavat usein työssään ristiriidan riippuvuuden ja itsemääräämisoikeuden välillä. Tällöin kosketellaan yksilön loukkaamattomuutta ja rajoja samalla, kun otetaan huomioon ja kunnioitetaan asiakkaan autonomiaa. Psykologit ovat sen vuoksi muotoilleet yhdessä ammattieettiset säännöt eettisen pohdinnan ohjeeksi ja tueksi.

Euroopan psykologiliitto EFPPA (The European Federation of Professional Psychologists´ Associations) hyväksyi vuonna 1995 Meta Code of Ethics -ohjeiston, jossa on pyritty ottamaan huomioon ne tilanteet, joihin ammattipsykologit joutuvat.

Pohjoismaiden psykologeilla on ollut 80-luvulta lähtien yhteiset ammattieettiset periaatteet. Vuosina 1996-97 ne on muokattu EFPPA:n Meta Code -ohjeiston mukaisiksi, mutta lähtökohtana on ollut myös kasvava tarve muotoilla eettiset periaatteet siten, että ne edistävät eettisten ongelmien tiedostamista, pohdiskelua ja käsittelyä.

Periaatteet on järjestetty neljäksi pääperiaatteeksi:

- Yksilön oikeuksien ja arvon kunnioittaminen

- Ammatillinen pätevyys

- Vastuu

- Ammatillinen riippumattomuus (integriteetti)

Periaatteet on laadittu tueksi Pohjoismaiden psykologeille niitä tilanteita varten, joissa

-he joutuvat ottamaan kantaa ammattieettisiin kysymyksiin suojaamaan asiakkaita epätarkoituksenmukaisilta ja/tai vahingollisilta
toimenpiteiltä
-tueksi psykologien keskinäisessä yhteistyössä sekä psykologien ja muiden ammattiryhmien yhteistyössä,
-jotta luottamus psykologien ammatinharjoittamiseen säilyy
-perustaksi erityisalojen suuntaviivojen ja ohjeiden laadinnalle

Nämä ammattieettiset periaatteet on laadittu vain psykologien ammattikunnan käyttöön. Periaatteita ei siten voida tulkita suoraan muiden ammattiryhmien kielenkäytön ja käsitteistön, kuten esimerkiksi juridiikan lähtökohdista.

Ammattieettiset periaatteet säätelevät psykologien ammattitoimintaa. Ammattitoiminta käsittää kaikki ne tilanteet, joissa psykologit ovat ammatillisessa suhteessa yksilöön, ryhmään tai organisaatioon.

Ammattieettisiä periaatteita noudatetaan myös sellaisessa ammatillisessa toiminnassa, jota ei suoranaisesti voi luonnehtia psykologiseksi toiminnaksi, mutta jota psykologit harjoittavat ja jonka perustana ovat psykologikoulutuksen antamat valmiudet.

Pohjoismaiset psykologiliitot ovat vastuussa siitä, että ne innostavat ja edistävät jäsenistön piirissä tapahtuvaa ammattieettistä pohdintaa ja keskustelua mm. järjestämällä opetus- ja neuvontatoimintaa. Samalla liitot edellyttävät jäsentensä kehittävän ammattieettistä tietoisuuttaan.

Nämä periaatteet sitovat kaikkia pohjoismaisten psykologiliittojen jäseniä heidän ammattitoiminnassaan. Pohjoismaisten psykologiliittojen tulee tutkia jäsenistöönsä kohdistuvat valitukset sekä ottaa kantaa valituksiin ja mahdollisiin sanktioihin.

1 JOHDANTO
Psykologien työn perustana on tiede ja luotettava kokemus. Psykologia ja psykologin ammatti kehittyvät jatkuvasti, ja tarjolle tulee uusia ja entistä moninaisempia tietoja ja menetelmiä. Yhteiskunnan muuttuessa uusia ongelmatilanteita ilmenee jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että psykologit kiinnittävät huomiota omiin rajoituksiinsa ja turvautuvat kollegojensa ja muiden tietoihin ja pätevyyteen.

Hankkimansa tiedon turvin psykologi toimii monissa rooleissa ja monentyyppisissä ammatillisissa suhteissa sekä käyttää monenlaisia työmenetelmiä. Psykologeilla on edellytyksiä saada aikaan merkittäviä muutoksia yksilön, ryhmien ja organisaatioiden olosuhteissa.

Psykologeilla on usein mahdollisuus vaikuttaa syvällisesti muiden ihmisten elämään. Se asettaa suuria vaatimuksia psykologien eettiselle tiedostamiselle ja on vahvasti vaikuttanut siihen, että psykologit ovat päättäneet laatia ammattieettiset säännöt.

Monet psykologien ammatilliset suhteet ja työtehtävät ovat kuitenkin sellaisia, että niitä ei voi säädellä muodollisesti. Ratkaisevaa on tällöin yksittäisen psykologin ammattieettinen tietoisuus, vastuuntunto ja ammatillinen pätevyys.

On tärkeää, että keskustelu ammattieettisistä periaatteista ja niiden kehittäminen jatkuvat. Periaatteet heijastavat sellaisia perustavanlaatuisia inhimillisiä arvoja, jotka ovat melko pysyviä.

2 AMMATTIEETTISET PERIAATTEET
Jäljempänä asiakkaiksi kutsutaan kaikkia yksilöitä, ryhmiä ja organisaatioita, joihin psykologilla on ammatillinen suhde. Tietyissä tilanteissa asiakas-käsitettä voidaan käyttää myös laajemmin viittamaan sekundaarisiin asianosaisiin, esimerkiksi "primaarisen" asiakkaan perheeseen, asiakasryhmän organisatoriseen ympäristöön tai organisaation asiakkaisiin, potilaisiin ja muihin asianosaisiin.

2.1 YKSILÖN OIKEUDET JA ARVO
Psykologi kunnioittaa jokaisen ihmisen perusoikeuksia, arvokkuutta ja arvoa sekä työskentelee näiden kehittymisen edistämiseksi. Hän kunnioittaa yksilön oikeutta yksityiselämään, luottamuksellisuuteen, itsemääräämiseen ja autonomiaan sopusoinnussa psykologin muiden velvoitteiden ja voimassa olevan lain kanssa.

Kunnioitus
Psykologi kunnioittaa yksilön perusoikeuksia, arvokkuutta ja arvoa ja työskentelee siten, ettei hänen osaamistaan käytetä yksilön loukkaamiseen, hyväksikäyttöön ja sortamiseen.

Psykologi kunnioittaa asiakkaiden ja muiden asianosaisten tietämystä, näkemystä, kokemusta ja pätevyyttä. Psykologi kunnioittaa kollegojensa ja muiden ammattiryhmien erityispätevyyttä, velvoitteita ja vastuuta. Psykologi ottaa huomioon yksilölliset sekä rooli- ja kulttuurierot, jotka perustuvat asiakkaan toimintakyvyn tasoon, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen ja kansalliseen identiteettiin, ikään, uskontoon, kieleen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Psykologi ottaa huomioon ne rajoitukset, jotka liittyvät hänen omiin kulttuurisiin, yhteiskunnallisiin ja sukupuolisiin lähtökohtiinsa.

Luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus
Psykologi pitää salassa asiakkaiden ja muiden asioista saamansa luottamukselliset tiedot. Salassapitovelvollisuuden noudattamisesta voidaan poiketa, jos asiakas tai muut ovat ilmeisessä vaarassa. Myös laki voi velvoittaa psykologia antamaan tietoja. Psykologi ilmoittaa tällöin asiakkaalle lakiin perustuvista salassapitovelvollisuuden rajoituksista.

Tietoon perustuva suostumus ja valinnanvapaus
Psykologi kertoo asiakkaalle suunnitelluista toimenpiteistä ja keskustelee toimistaan ja niiden todennäköisistä seurauksista asiakkaan kanssa. Tällä tavoin psykologi mahdollistaa asiakkaan tietoon perustuvan suostumuksen; asiakkaalla on perusteet, joiden nojalla hän pystyy päättämään, hyväksyykö hän toimenpiteet vai ei. Jos asiakas on alaikäinen, huoltajan suostumuksen hankkimisessa otetaan asianmukaisesti huomioon alaikäisen itsenäisyys.

Itsemäärääminen
Psykologi puolustaa asiakkaan itsenäisyyttä ja oikeutta itsemääräämiseen. Tämä koskee myös asiakkaan oikeutta aloittaa tai lopettaa asiakassuhde. Työssä lasten tai tahdonvastaisesti hoitoon otettujen kanssa tai akuutissa tilanteessa voidaan vapaaehtoisuusperiaatteesta poiketa voimassa olevan lainsäädännön perusteella, mutta tällöinkin pyritään yhteistyöhön.

2.2 AMMATILLINEN PÄTEVYYS
Psykologi pyrkii kehittämään ammattipätevyyttään ja säilyttämään sen korkealla tasolla. Psykologi pyrkii tiedostamaan ammatilliset ja henkilökohtaiset vahvuutensa ja heikkoutensa pystyäkseen arvioimaan realistisesti pätevyytensä ottaessaan hoitaakseen työtehtäviä. Psykologi ottaa vastaan vain sellaisia työtehtäviä, tarjoaa sellaisia palveluja ja käyttää sellaisia menetelmiä, joihin hän on pätevä koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella.

Ammattieettinen tiedostaminen
Korkea ammattipätevyys edellyttää, että psykologi on tietoinen ammattieettisistä periaatteista ja soveltaa niitä ammattikäytäntöönsä.

Pätevyys ja pätevyyden kehittäminen
Psykologin työskentelyn perustana on tiede ja työssä hankittu kokemus, ja hän pyrkii jatkuvasti kehittämään ammattitaitoaan hankkimalla tietoa tieteellisestä ja ammatillisesta kehityksestä.

Pätevyyden rajoitukset
Psykologi toimii koulutuksensa ja kokemuksensa sekä henkilökohtaisten kykyjensä asettamissa rajoissa ja etsii ammatillista apua ja tukea vaikeissa tilanteissa.

Menetelmistä johtuvat rajoitukset
Psykologi on tietoinen niistä rajoituksista, jotka liittyvät psykologisiin menetelmiin ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Psykologi on erityisen varovainen käyttäessään menetelmiä, apukeinoja ja tekniikoita, jotka ovat vielä kokeiluasteella, jotka eivät täytä tavanomaisia menetelmille asetettuja vaatimuksia tai joita hän ei täysin hallitse.

Ulkoiset rajoitukset
Psykologi on tietoinen siitä, miten ammatilliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet voivat edistää tai ehkäistä hänen mahdollisuuksiaan käyttää asianmukaisesti pätevyyttään ja menetelmiään.

2.3 VASTUU
Psykologi on tietoinen siitä ammatillisesta ja tieteellisestä vastuusta, joka hänellä on asiakkaistaan, sekä siitä organisaatiosta ja yhteiskunnasta, jossa hän elää ja työskentelee. Psykologi välttää vahingon aiheuttamista ja on vastuussa toiminnastaan. Hän varmistuu mahdollisimman hyvin siitä, ettei hänen palvelujaan käytetä väärin.

Vastuu
Psykologi on henkilökohtaisesti vastuussa ammattityönsä laadusta ja seurauksista, mutta on samalla tietoinen siitä, että hänet mielletään oman ammattikuntansa edustajaksi.

Väärinkäytösten/vahinkojen välttäminen
Psykologi välttää psykologisen tietämyksen tai tietojen sovellusten väärinkäyttöä ja huolehtii siitä, että vahinko, jota ei voida välttää, jää mahdollisimman vähäiseksi.

Psykologi ei osallistu toimintaan, jonka tavoitteena on fyysisin tai psyykkisin pakkokeinoin (indoktrinointi, aivopesu, kidutus) tai niiden uhalla
- kiristää jokin tieto tai tunnustus
- suostutella joku paljastamaan, kieltämään ja muuttamaan oma tai jonkun muun elämänkatsomus tai poliittinen, uskollinen tai eettinen vakaumus
Psykologi pyrkii myös aktiivisesti estämään psykologisten tietojen käytön tällaiseen tarkoitukseen.

Ammattieettisten ongelmien käsittely
Psykologi tiedostaa ammattieettisten ongelmien olemassaolon. Psykologin velvollisuus on selvittää näitä ongelmia ja neuvotella niistä kollegoiden, toimeksiantajien ja/tai Psykologiliiton kanssa. Muita osapuolia psykologi informoi siitä, millaisia vaatimuksia ammattieettiset periaatteet asettavat.

Jatkuvuus
Psykologin velvollisuus on sopia asiakkaan kanssa ammatillisen kontaktin ehdoista ja sen kulusta, lopettamisesta ja seurannasta. Psykologi on tietoinen siitä vastuusta, joka hänellä on suhteessa asiakkaaseen ammatillisen suhteen muodollisesti päätyttyä.

Laajennettu vastuu
Psykologilla on laajennettu vastuu tieteellisestä ja ammatillisesta toiminnasta sekä ammattieettisistä standardeista suhteessa avustajiinsa sekä ohjauksessaan tai koulutuksessaan oleviin. Opettaessaan psykologisia työmenetelmiä psykologi on vastuussa myös menetelmän vahvuuksien, heikkouksien ja siihen liittyvien ammattieettisten ongelmien esiintuomisesta.

2.4 AMMATILLINEN RIIPPUMATTOMUUS (INTEGRITEETTI)
Psykologi pyrkii ammatilliseen riippumattomuuteen tutkimuksessa, opetuksessa ja psykologian soveltamisessa. Se merkitsee, että psykologi on rehellinen ja puolueeton ja kohtelee kunnioittavasti muita asianosaisia. Hän yrittää tehdä selväksi oman roolinsa niissä erilaisissa yhteyksissä, joissa hän työskentelee.

Avoimuus ja selkeys
Psykologi antaa asianmukaisia tietoja edellytyksistään, työkokemuksestaan, pätevyydestään ja sitoutumisestaan ammattiinsa ja käyttää vain sellaisia ammattinimikkeitä, joihin koulutus, laillistaminen ja työtehtävä oikeuttavat.

Psykologi pyrkii asiallisuuteen ja tarkkuuteen antaessaan lausuntoja psykologina. Psykologi antaa tietoja psykologiasta ja psykologien ammattitoiminnasta siten, ettei synny väärinkäsityksiä ja ettei hän vahingoita psykologiaa eikä ammattikuntaansa.

Psykologi informoi asiakasta etukäteen asiakassuhteen taloudellisista ehdoista ja on tietoinen siitä, millaisia seurauksia ammatilliselle suhteelle voisi olla, mikäli psykologi ottaisi palkkion lisäksi asiakkaalta vastaan lahjoja tai muita erityisetuja.

Roolikonfliktit ja hyväksikäyttö
Psykologi pyrkii tiedostamaan omat tarpeensa, asenteensa ja arvonsa ja oman roolinsa asiakassuhteessa. Hän ei käytä väärin valtaansa ja asemaansa käyttämällä hyväkseen asiakkaan riippuvuutta ja luottamusta.

Psykologi välttää ammatin ulkopuolista suhdetta asiakkaan kanssa. Tällainen suhde vähentää ammatin edellyttämää etäisyyttä ja voi johtaa eturistiriitoihin tai asiakkaan hyväksikäyttöön. Psykologi tiedostaa, miten intimiteetti ja seksuaalisuus voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa psykologin ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Psykologi välttää asiakassuhteen muuttumista yksityisluontoiseksi tai seksuaaliseksi. Psykologin ja asiakkaan kesken ei saa olla sukupuolista kanssakäymistä.

3 AMMATTIEETTISTEN PERIAATTEIDEN NOUDATTAMINEN

3.1 AMMATTIEETTISIÄ OHJEITA PSYKOLOGEILLE
Periaatteet on tarkoitettu tueksi psykologille päivittäisessä työssä, pohdinnassa ja suunnittelussa sekä ammattieettisten ongelmien ratkaisemisessa.

Seuraavien seikkojen huomioiminen on tärkeää:

Psykologin vastuu on yhteydessä ammatillisen suhteen luonteeseen ja tehtävän laatuun

Tietämykseen ja valtaan liittyvät erot vaikuttavat aina psykologin ammatillisiin suhteisiin, kun on kyse asiakkaista ja kollegoista. Mitä suurempia erot ovat, sitä suurempi on psykologin vastuu
Eettisten periaatteiden sisältöä on kehitettävä jatkuvan keskustelun avulla.

Ammattieettinen reflektio
Ottaessaan vastaan tietyn tehtävän tai kieltäytyessään siitä psykologi pohtii siihen liittyviä ammattieettisiä ulottuvuuksia. Näin syntyy, tarkentuu ja kasvaa ammattieettinen tietoisuus. Jatkuva ammattieettinen pohdinta auttaa tunnistamaan ammattieettiset ongelmat.

Ammattieettiset ongelmat
Psykologi tekee itselleen selväksi, että neljä pääperiaatetta ovat aina tiukasti riippuvaisia toisistaan ja että ne voivat tietyissä tilanteissa olla myös ratkaisemattomassa ristiriidassa keskenään. Sellainen ammattieettinen ongelma vaatii pohdintaa ja usein keskustelua asiakkaiden ja kollegojen kanssa. Tällöin arvioidaan ammattieettisten periaatteiden keskinäistä suhdetta. Ristiriidoista huolimatta päätöksenteko ja siihen perustuva toiminta voivat olla välttämättömiä. Konkreettisessa tilanteessa tämä voi merkitä tiettyjen periaatteiden asettamista toisten edelle.

Ammattieettistä toimintaa koskeva ohjaus
Ammattieettiset ongelmat voivat olla helposti tunnistettavia ja ratkaistavia silloin, kun on olemassa selvät suuntaviivat tai normit. Mikäli periaatteet joutuvat ristiriitaan keskenään (eettinen ongelma), ongelmien arviointi voi olla monimutkaisempaa.

Psykologi, joka joutuu monimutkaisiin ammattieettisiin harkintatilanteisiin, konsultoi kollegaa ja/tai ammattieettistä lautakuntaa. Konsultointi on sinänsä ilmaus ammattieettisestä tiedostamisesta, mutta psykologi valitsee kuitenkin itse toimintatapansa.

Psykologi, joka huomaa kollegan olevan ammattieettisessä ristiriitatilanteessa, tarjoaa tukeaan ammattieettisen ongelman käsittelyssä.

Tärkeitä vaiheita ammattieettisessä harkinnassa:

Olennaisten eettisten kysymysten ja kysymyksenasettelujen tunnistaminen

Vaihtoehtoisten toimintatapojen muotoilu

Lyhyen ja pitkän aikavälin todennäköisten etujen ja riskien analysointi
arvioitaessa kaikkia toimintavaihtoehtoja eri osapuolten kannalta

Toimintatavan valinta arvojen, periaatteiden ja suuntaviivojen huolellisen
harkinnan perusteella

Toimiminen tavalla, jossa otetaan vastuu seurauksista

Toiminnan tuloksen arvioiminen

Mahdollisten kielteisten seurausten korjaaminen. Jos ammattieettistä
ongelmatilannetta ei ole pystytty ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla, kokeillaan vaihtoehtoisia menettelytapoja

3.2 INFORMAATION ANTAMINEN SUURELLE YLEISÖLLE
Suurelle yleisölle tarkoitetun tiedotusmateriaalin tulee sisältää tietoja psykologien ammattieettisistä periaatteista sekä muista ajankohtaisista ohjeista.

Psykologit antavat toimeksiantajille ja/tai asianosaisille riittävät tiedot psykologien ammattieettisistä periaatteista ja suuntaviivoista sekä valitusmenettelystä ja mahdollisista sanktioista.

3.3 PSYKOLOGEJA KOSKEVIEN VALITUSTEN KÄSITTELY
Ammattieettiset periaatteet on tarkoitettu tueksi myös niissä tilanteissa, joissa on otettava kantaa psykologien toimintaa koskeviin valituksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon mahdollisesti esille tulleet ammattieettiset ongelmat sekä se priorisointi, jonka psykologi on tehnyt harkitessaan tilannetta ammattieettiseltä kannalta.

Psykologi, joka huomaa kollegan rikkovan ammattieettisiä periaatteita, keskustelee asiasta ko. psykologin kanssa ennen kuin ilmoittaa siitä Psykologiliiton ammattieettiselle lautakunnalle.

http://www.psyli.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010531

http://www.psyli.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=etusivu

asdf
Seuraa 
Viestejä11066
Liittynyt16.3.2005
Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys
Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry:n säännöt

1. Yhdistyksen nimi on Puheen ja kielen tutkimuksen yhdistys ry. Ruotsiksi Finsk förening för tal- och språkforskning rf ja englanniksi käytetään epävirallista nimeä Finnish Association of Speech and Language Research. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alueena koko Suomi.

2. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää normaalin tai häiriintyneen puheen, kielen, äänen, kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen tutkimusta ja tämän tutkimuksen käytännöllistä soveltamista.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää tieteellisiä kokous- ja esitelmätilaisuuksia sekä jatko- ja täydennyskoulutusta ja harjoittaa alansa tutkimus- ja julkaisutoimintaa sekä ylläpitää yhteyksiä alansa kotimaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys kerää jäseniltään vuosittaisen jäsenmaksun. Yhdistys voi jakaa apurahoja ja palkintoja. Yhdistys voi omistaa kiinteistöjä sekä vastaanottaa avustuksia ja testamentti- ym. lahjoituksia.

3. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä jokainen henkilö tai rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistys voi kutsua kunniajäsenekseen henkilön, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen tarkoitusperiä tai jolle yhdistys tahtoo osoittaa erityistä kunnioitusta. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. Jäsenen eroaminen tai erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta merkittäväksi yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää vuosikokous. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua

6. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kahdeksan muuta varsinaista jäsentä sekä kaksi varajäsentä.

Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt . Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja varajäsenet valitaan vuodeksi. Varsinaiset jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan siten, että kahtena ensimmäisenä vuonna eroaa kolme jäsentä ja kolmantena vuonna kaksi jäsentä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaanluettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri tai taloudenhoitaja, kaksi yhdessä sekä taloudenhoitaja yksin pankki-, posti- yms. juoksevissa asioissa.

8. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisena jäsenenä olevalla henkilöllä tai yhdistyksellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokoukseen käsiteltäväksi tarkoitetusta asiasta on lähetettävä kirjallinen viesti hallituksen jäsenille vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen
Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenlehden kautta välitetyllä kokouskutsulla.

11. Vuosikokous
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1 ) kokouksen avaus
2 ) valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3 ) todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4 ) hyväksytään kokouksen työjärjestys
5) esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6 ) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7 ) vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksun suuruus
8 ) valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
9 ) valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
10 ) käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Yhdistyksen julkaisutoiminta
Yhdistys julkaisee tieteellistä aikakauslehteä. Aikakauslehdellä on päätoimittaja, kaksi toimittajaa sekä toimitusneuvosto, jotka valitsee yhdistyksen hallitus. Toimitusneuvoston toimikausi on kolme vuotta paitsi puheenjohtajan, joka yhdistyksen sääntöjen mukaisesti valitaan vuosittain. Toimitusneuvosto valitsee avukseen toimituskunnan toimikautensa ajaksi.

Toimitusneuvoston jäsenistä puolet ovat yhdistyksen hallituksen jäseniä ja puolet yhdistyksen muita jäseniä. Toimistusneuvostossa on vähintään neljä jäsentä, mutta sen koko voi olla myös suurempi. Yksi toimitusneuvoston jäsenistä on aina yhdistyksen puheenjohtaja. Toimitusneuvoston tehtävänä on valvoa lehden toimituslinjaa. Päätoimittaja voi osallistua toimitusneuvoston kokouksiin, joissa hänellä on puheoikeus. Yhdistyksen puheenjohtaja toimii toimitusneuvoston puheenjohtajana. Jos toimistusneuvoston äänestyksissä äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

13. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

http://www.puhejakieli.fi/saannot.html

http://www.puhejakieli.fi/index.html

veijo
Seuraa 
Viestejä178
Liittynyt10.6.2006
asdf
Suomen psykologiliitto
PSYKOLOGIEN AMMATTIEETTISET SÄÄNNÖT

Psykologiliitto on hyväksynyt pohjoismaiset ammattieettiset säännöt kuten muutkin pohjoismaiset psykologiliitot. Hyväksyessään säännöt myös Suomessa noudatettavaksi Psykologiliiton liittovaltuusto korosti seuraavaa:

1. Psykologin vastuuseen sisältyy se, että hänen tulee tehdä työtä inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja ihmisten elinolosuhteiden parantamisen puolesta. Psykologilla on erityinen vastuu niistä, joilla on puutteelliset mahdollisuudet saavuttaa ihmisarvoinen elämä.

2. Psykologin tekemän arvioinnin tai lausunnon tulee aina perustua ensikäden tietoon. Mikäli psykologi joutuu käyttämään työssään muuta kuin ensikäden tietoa tulee tietolähde aina mainita.

3. Psykologi, joka huomaa kollegan rikkovan ammattieettisiä periaatteita, pyrkii korjaamaan tilanteen yhdessä kollegan ja tarvittaessa tämän esimiehen kanssa. Ellei tämä johda tulokseen, psykologi on velvollinen ilmoittamaan epäillyn ammattieettisen rikkomuksen ammattieettiselle lautakunnalle.

PSYKOLOGILIITON AMMATTIEETTISEN LAUTAKUNNAN NEUVONTAPUHELIN
- Neuvontapuhelimeeen voivat soittaa psykologit itse, psykologien yhteistyökumppanit tai asiakkaat
puh. 09-6122 9176
keskiviikkoisin kello 15-17

ESIPUHE
Ammattieettiset periaatteet ovat sen etiikan täsmennyksiä, joka koskee ihmisiä yleensä. Koska psykologit joutuvat työssään yhteiskunnassa erityislaatuisiin ja joskus eettisesti vaikeasti arvioitaviin tilanteisiin, yleinen etiikka ei kuitenkaan riitä toiminnan ohjenuoraksi. Psykologit kohtaavat usein työssään ristiriidan riippuvuuden ja itsemääräämisoikeuden välillä. Tällöin kosketellaan yksilön loukkaamattomuutta ja rajoja samalla, kun otetaan huomioon ja kunnioitetaan asiakkaan autonomiaa. Psykologit ovat sen vuoksi muotoilleet yhdessä ammattieettiset säännöt eettisen pohdinnan ohjeeksi ja tueksi.

Euroopan psykologiliitto EFPPA (The European Federation of Professional Psychologists´ Associations) hyväksyi vuonna 1995 Meta Code of Ethics -ohjeiston, jossa on pyritty ottamaan huomioon ne tilanteet, joihin ammattipsykologit joutuvat.

Pohjoismaiden psykologeilla on ollut 80-luvulta lähtien yhteiset ammattieettiset periaatteet. Vuosina 1996-97 ne on muokattu EFPPA:n Meta Code -ohjeiston mukaisiksi, mutta lähtökohtana on ollut myös kasvava tarve muotoilla eettiset periaatteet siten, että ne edistävät eettisten ongelmien tiedostamista, pohdiskelua ja käsittelyä.

Periaatteet on järjestetty neljäksi pääperiaatteeksi:

- Yksilön oikeuksien ja arvon kunnioittaminen

- Ammatillinen pätevyys

- Vastuu

- Ammatillinen riippumattomuus (integriteetti)

Periaatteet on laadittu tueksi Pohjoismaiden psykologeille niitä tilanteita varten, joissa

-he joutuvat ottamaan kantaa ammattieettisiin kysymyksiin suojaamaan asiakkaita epätarkoituksenmukaisilta ja/tai vahingollisilta
toimenpiteiltä
-tueksi psykologien keskinäisessä yhteistyössä sekä psykologien ja muiden ammattiryhmien yhteistyössä,
-jotta luottamus psykologien ammatinharjoittamiseen säilyy
-perustaksi erityisalojen suuntaviivojen ja ohjeiden laadinnalle

Nämä ammattieettiset periaatteet on laadittu vain psykologien ammattikunnan käyttöön. Periaatteita ei siten voida tulkita suoraan muiden ammattiryhmien kielenkäytön ja käsitteistön, kuten esimerkiksi juridiikan lähtökohdista.

Ammattieettiset periaatteet säätelevät psykologien ammattitoimintaa. Ammattitoiminta käsittää kaikki ne tilanteet, joissa psykologit ovat ammatillisessa suhteessa yksilöön, ryhmään tai organisaatioon.

Ammattieettisiä periaatteita noudatetaan myös sellaisessa ammatillisessa toiminnassa, jota ei suoranaisesti voi luonnehtia psykologiseksi toiminnaksi, mutta jota psykologit harjoittavat ja jonka perustana ovat psykologikoulutuksen antamat valmiudet.

Pohjoismaiset psykologiliitot ovat vastuussa siitä, että ne innostavat ja edistävät jäsenistön piirissä tapahtuvaa ammattieettistä pohdintaa ja keskustelua mm. järjestämällä opetus- ja neuvontatoimintaa. Samalla liitot edellyttävät jäsentensä kehittävän ammattieettistä tietoisuuttaan.

Nämä periaatteet sitovat kaikkia pohjoismaisten psykologiliittojen jäseniä heidän ammattitoiminnassaan. Pohjoismaisten psykologiliittojen tulee tutkia jäsenistöönsä kohdistuvat valitukset sekä ottaa kantaa valituksiin ja mahdollisiin sanktioihin.

1 JOHDANTO
Psykologien työn perustana on tiede ja luotettava kokemus. Psykologia ja psykologin ammatti kehittyvät jatkuvasti, ja tarjolle tulee uusia ja entistä moninaisempia tietoja ja menetelmiä. Yhteiskunnan muuttuessa uusia ongelmatilanteita ilmenee jatkuvasti. Siksi on tärkeää, että psykologit kiinnittävät huomiota omiin rajoituksiinsa ja turvautuvat kollegojensa ja muiden tietoihin ja pätevyyteen.

Hankkimansa tiedon turvin psykologi toimii monissa rooleissa ja monentyyppisissä ammatillisissa suhteissa sekä käyttää monenlaisia työmenetelmiä. Psykologeilla on edellytyksiä saada aikaan merkittäviä muutoksia yksilön, ryhmien ja organisaatioiden olosuhteissa.

Psykologeilla on usein mahdollisuus vaikuttaa syvällisesti muiden ihmisten elämään. Se asettaa suuria vaatimuksia psykologien eettiselle tiedostamiselle ja on vahvasti vaikuttanut siihen, että psykologit ovat päättäneet laatia ammattieettiset säännöt.

Monet psykologien ammatilliset suhteet ja työtehtävät ovat kuitenkin sellaisia, että niitä ei voi säädellä muodollisesti. Ratkaisevaa on tällöin yksittäisen psykologin ammattieettinen tietoisuus, vastuuntunto ja ammatillinen pätevyys.

On tärkeää, että keskustelu ammattieettisistä periaatteista ja niiden kehittäminen jatkuvat. Periaatteet heijastavat sellaisia perustavanlaatuisia inhimillisiä arvoja, jotka ovat melko pysyviä.

2 AMMATTIEETTISET PERIAATTEET
Jäljempänä asiakkaiksi kutsutaan kaikkia yksilöitä, ryhmiä ja organisaatioita, joihin psykologilla on ammatillinen suhde. Tietyissä tilanteissa asiakas-käsitettä voidaan käyttää myös laajemmin viittamaan sekundaarisiin asianosaisiin, esimerkiksi "primaarisen" asiakkaan perheeseen, asiakasryhmän organisatoriseen ympäristöön tai organisaation asiakkaisiin, potilaisiin ja muihin asianosaisiin.

2.1 YKSILÖN OIKEUDET JA ARVO
Psykologi kunnioittaa jokaisen ihmisen perusoikeuksia, arvokkuutta ja arvoa sekä työskentelee näiden kehittymisen edistämiseksi. Hän kunnioittaa yksilön oikeutta yksityiselämään, luottamuksellisuuteen, itsemääräämiseen ja autonomiaan sopusoinnussa psykologin muiden velvoitteiden ja voimassa olevan lain kanssa.

Kunnioitus
Psykologi kunnioittaa yksilön perusoikeuksia, arvokkuutta ja arvoa ja työskentelee siten, ettei hänen osaamistaan käytetä yksilön loukkaamiseen, hyväksikäyttöön ja sortamiseen.

Psykologi kunnioittaa asiakkaiden ja muiden asianosaisten tietämystä, näkemystä, kokemusta ja pätevyyttä. Psykologi kunnioittaa kollegojensa ja muiden ammattiryhmien erityispätevyyttä, velvoitteita ja vastuuta. Psykologi ottaa huomioon yksilölliset sekä rooli- ja kulttuurierot, jotka perustuvat asiakkaan toimintakyvyn tasoon, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, etniseen ja kansalliseen identiteettiin, ikään, uskontoon, kieleen ja yhteiskunnalliseen asemaan. Psykologi ottaa huomioon ne rajoitukset, jotka liittyvät hänen omiin kulttuurisiin, yhteiskunnallisiin ja sukupuolisiin lähtökohtiinsa.

Luottamuksellisuus ja salassapitovelvollisuus
Psykologi pitää salassa asiakkaiden ja muiden asioista saamansa luottamukselliset tiedot. Salassapitovelvollisuuden noudattamisesta voidaan poiketa, jos asiakas tai muut ovat ilmeisessä vaarassa. Myös laki voi velvoittaa psykologia antamaan tietoja. Psykologi ilmoittaa tällöin asiakkaalle lakiin perustuvista salassapitovelvollisuuden rajoituksista.

Tietoon perustuva suostumus ja valinnanvapaus
Psykologi kertoo asiakkaalle suunnitelluista toimenpiteistä ja keskustelee toimistaan ja niiden todennäköisistä seurauksista asiakkaan kanssa. Tällä tavoin psykologi mahdollistaa asiakkaan tietoon perustuvan suostumuksen; asiakkaalla on perusteet, joiden nojalla hän pystyy päättämään, hyväksyykö hän toimenpiteet vai ei. Jos asiakas on alaikäinen, huoltajan suostumuksen hankkimisessa otetaan asianmukaisesti huomioon alaikäisen itsenäisyys.

Itsemäärääminen
Psykologi puolustaa asiakkaan itsenäisyyttä ja oikeutta itsemääräämiseen. Tämä koskee myös asiakkaan oikeutta aloittaa tai lopettaa asiakassuhde. Työssä lasten tai tahdonvastaisesti hoitoon otettujen kanssa tai akuutissa tilanteessa voidaan vapaaehtoisuusperiaatteesta poiketa voimassa olevan lainsäädännön perusteella, mutta tällöinkin pyritään yhteistyöhön.

2.2 AMMATILLINEN PÄTEVYYS
Psykologi pyrkii kehittämään ammattipätevyyttään ja säilyttämään sen korkealla tasolla. Psykologi pyrkii tiedostamaan ammatilliset ja henkilökohtaiset vahvuutensa ja heikkoutensa pystyäkseen arvioimaan realistisesti pätevyytensä ottaessaan hoitaakseen työtehtäviä. Psykologi ottaa vastaan vain sellaisia työtehtäviä, tarjoaa sellaisia palveluja ja käyttää sellaisia menetelmiä, joihin hän on pätevä koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella.

Ammattieettinen tiedostaminen
Korkea ammattipätevyys edellyttää, että psykologi on tietoinen ammattieettisistä periaatteista ja soveltaa niitä ammattikäytäntöönsä.

Pätevyys ja pätevyyden kehittäminen
Psykologin työskentelyn perustana on tiede ja työssä hankittu kokemus, ja hän pyrkii jatkuvasti kehittämään ammattitaitoaan hankkimalla tietoa tieteellisestä ja ammatillisesta kehityksestä.

Pätevyyden rajoitukset
Psykologi toimii koulutuksensa ja kokemuksensa sekä henkilökohtaisten kykyjensä asettamissa rajoissa ja etsii ammatillista apua ja tukea vaikeissa tilanteissa.

Menetelmistä johtuvat rajoitukset
Psykologi on tietoinen niistä rajoituksista, jotka liittyvät psykologisiin menetelmiin ja niistä tehtäviin johtopäätöksiin. Psykologi on erityisen varovainen käyttäessään menetelmiä, apukeinoja ja tekniikoita, jotka ovat vielä kokeiluasteella, jotka eivät täytä tavanomaisia menetelmille asetettuja vaatimuksia tai joita hän ei täysin hallitse.

Ulkoiset rajoitukset
Psykologi on tietoinen siitä, miten ammatilliset ja yhteiskunnalliset olosuhteet voivat edistää tai ehkäistä hänen mahdollisuuksiaan käyttää asianmukaisesti pätevyyttään ja menetelmiään.

2.3 VASTUU
Psykologi on tietoinen siitä ammatillisesta ja tieteellisestä vastuusta, joka hänellä on asiakkaistaan, sekä siitä organisaatiosta ja yhteiskunnasta, jossa hän elää ja työskentelee. Psykologi välttää vahingon aiheuttamista ja on vastuussa toiminnastaan. Hän varmistuu mahdollisimman hyvin siitä, ettei hänen palvelujaan käytetä väärin.

Vastuu
Psykologi on henkilökohtaisesti vastuussa ammattityönsä laadusta ja seurauksista, mutta on samalla tietoinen siitä, että hänet mielletään oman ammattikuntansa edustajaksi.

Väärinkäytösten/vahinkojen välttäminen
Psykologi välttää psykologisen tietämyksen tai tietojen sovellusten väärinkäyttöä ja huolehtii siitä, että vahinko, jota ei voida välttää, jää mahdollisimman vähäiseksi.

Psykologi ei osallistu toimintaan, jonka tavoitteena on fyysisin tai psyykkisin pakkokeinoin (indoktrinointi, aivopesu, kidutus) tai niiden uhalla
- kiristää jokin tieto tai tunnustus
- suostutella joku paljastamaan, kieltämään ja muuttamaan oma tai jonkun muun elämänkatsomus tai poliittinen, uskollinen tai eettinen vakaumus
Psykologi pyrkii myös aktiivisesti estämään psykologisten tietojen käytön tällaiseen tarkoitukseen.

Ammattieettisten ongelmien käsittely
Psykologi tiedostaa ammattieettisten ongelmien olemassaolon. Psykologin velvollisuus on selvittää näitä ongelmia ja neuvotella niistä kollegoiden, toimeksiantajien ja/tai Psykologiliiton kanssa. Muita osapuolia psykologi informoi siitä, millaisia vaatimuksia ammattieettiset periaatteet asettavat.

Jatkuvuus
Psykologin velvollisuus on sopia asiakkaan kanssa ammatillisen kontaktin ehdoista ja sen kulusta, lopettamisesta ja seurannasta. Psykologi on tietoinen siitä vastuusta, joka hänellä on suhteessa asiakkaaseen ammatillisen suhteen muodollisesti päätyttyä.

Laajennettu vastuu
Psykologilla on laajennettu vastuu tieteellisestä ja ammatillisesta toiminnasta sekä ammattieettisistä standardeista suhteessa avustajiinsa sekä ohjauksessaan tai koulutuksessaan oleviin. Opettaessaan psykologisia työmenetelmiä psykologi on vastuussa myös menetelmän vahvuuksien, heikkouksien ja siihen liittyvien ammattieettisten ongelmien esiintuomisesta.

2.4 AMMATILLINEN RIIPPUMATTOMUUS (INTEGRITEETTI)
Psykologi pyrkii ammatilliseen riippumattomuuteen tutkimuksessa, opetuksessa ja psykologian soveltamisessa. Se merkitsee, että psykologi on rehellinen ja puolueeton ja kohtelee kunnioittavasti muita asianosaisia. Hän yrittää tehdä selväksi oman roolinsa niissä erilaisissa yhteyksissä, joissa hän työskentelee.

Avoimuus ja selkeys
Psykologi antaa asianmukaisia tietoja edellytyksistään, työkokemuksestaan, pätevyydestään ja sitoutumisestaan ammattiinsa ja käyttää vain sellaisia ammattinimikkeitä, joihin koulutus, laillistaminen ja työtehtävä oikeuttavat.

Psykologi pyrkii asiallisuuteen ja tarkkuuteen antaessaan lausuntoja psykologina. Psykologi antaa tietoja psykologiasta ja psykologien ammattitoiminnasta siten, ettei synny väärinkäsityksiä ja ettei hän vahingoita psykologiaa eikä ammattikuntaansa.

Psykologi informoi asiakasta etukäteen asiakassuhteen taloudellisista ehdoista ja on tietoinen siitä, millaisia seurauksia ammatilliselle suhteelle voisi olla, mikäli psykologi ottaisi palkkion lisäksi asiakkaalta vastaan lahjoja tai muita erityisetuja.

Roolikonfliktit ja hyväksikäyttö
Psykologi pyrkii tiedostamaan omat tarpeensa, asenteensa ja arvonsa ja oman roolinsa asiakassuhteessa. Hän ei käytä väärin valtaansa ja asemaansa käyttämällä hyväkseen asiakkaan riippuvuutta ja luottamusta.

Psykologi välttää ammatin ulkopuolista suhdetta asiakkaan kanssa. Tällainen suhde vähentää ammatin edellyttämää etäisyyttä ja voi johtaa eturistiriitoihin tai asiakkaan hyväksikäyttöön. Psykologi tiedostaa, miten intimiteetti ja seksuaalisuus voivat suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa psykologin ja asiakkaan väliseen suhteeseen. Psykologi välttää asiakassuhteen muuttumista yksityisluontoiseksi tai seksuaaliseksi. Psykologin ja asiakkaan kesken ei saa olla sukupuolista kanssakäymistä.

3 AMMATTIEETTISTEN PERIAATTEIDEN NOUDATTAMINEN

3.1 AMMATTIEETTISIÄ OHJEITA PSYKOLOGEILLE
Periaatteet on tarkoitettu tueksi psykologille päivittäisessä työssä, pohdinnassa ja suunnittelussa sekä ammattieettisten ongelmien ratkaisemisessa.

Seuraavien seikkojen huomioiminen on tärkeää:

Psykologin vastuu on yhteydessä ammatillisen suhteen luonteeseen ja tehtävän laatuun

Tietämykseen ja valtaan liittyvät erot vaikuttavat aina psykologin ammatillisiin suhteisiin, kun on kyse asiakkaista ja kollegoista. Mitä suurempia erot ovat, sitä suurempi on psykologin vastuu
Eettisten periaatteiden sisältöä on kehitettävä jatkuvan keskustelun avulla.

Ammattieettinen reflektio
Ottaessaan vastaan tietyn tehtävän tai kieltäytyessään siitä psykologi pohtii siihen liittyviä ammattieettisiä ulottuvuuksia. Näin syntyy, tarkentuu ja kasvaa ammattieettinen tietoisuus. Jatkuva ammattieettinen pohdinta auttaa tunnistamaan ammattieettiset ongelmat.

Ammattieettiset ongelmat
Psykologi tekee itselleen selväksi, että neljä pääperiaatetta ovat aina tiukasti riippuvaisia toisistaan ja että ne voivat tietyissä tilanteissa olla myös ratkaisemattomassa ristiriidassa keskenään. Sellainen ammattieettinen ongelma vaatii pohdintaa ja usein keskustelua asiakkaiden ja kollegojen kanssa. Tällöin arvioidaan ammattieettisten periaatteiden keskinäistä suhdetta. Ristiriidoista huolimatta päätöksenteko ja siihen perustuva toiminta voivat olla välttämättömiä. Konkreettisessa tilanteessa tämä voi merkitä tiettyjen periaatteiden asettamista toisten edelle.

Ammattieettistä toimintaa koskeva ohjaus
Ammattieettiset ongelmat voivat olla helposti tunnistettavia ja ratkaistavia silloin, kun on olemassa selvät suuntaviivat tai normit. Mikäli periaatteet joutuvat ristiriitaan keskenään (eettinen ongelma), ongelmien arviointi voi olla monimutkaisempaa.

Psykologi, joka joutuu monimutkaisiin ammattieettisiin harkintatilanteisiin, konsultoi kollegaa ja/tai ammattieettistä lautakuntaa. Konsultointi on sinänsä ilmaus ammattieettisestä tiedostamisesta, mutta psykologi valitsee kuitenkin itse toimintatapansa.

Psykologi, joka huomaa kollegan olevan ammattieettisessä ristiriitatilanteessa, tarjoaa tukeaan ammattieettisen ongelman käsittelyssä.

Tärkeitä vaiheita ammattieettisessä harkinnassa:

Olennaisten eettisten kysymysten ja kysymyksenasettelujen tunnistaminen

Vaihtoehtoisten toimintatapojen muotoilu

Lyhyen ja pitkän aikavälin todennäköisten etujen ja riskien analysointi
arvioitaessa kaikkia toimintavaihtoehtoja eri osapuolten kannalta

Toimintatavan valinta arvojen, periaatteiden ja suuntaviivojen huolellisen
harkinnan perusteella

Toimiminen tavalla, jossa otetaan vastuu seurauksista

Toiminnan tuloksen arvioiminen

Mahdollisten kielteisten seurausten korjaaminen. Jos ammattieettistä
ongelmatilannetta ei ole pystytty ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla, kokeillaan vaihtoehtoisia menettelytapoja

3.2 INFORMAATION ANTAMINEN SUURELLE YLEISÖLLE
Suurelle yleisölle tarkoitetun tiedotusmateriaalin tulee sisältää tietoja psykologien ammattieettisistä periaatteista sekä muista ajankohtaisista ohjeista.

Psykologit antavat toimeksiantajille ja/tai asianosaisille riittävät tiedot psykologien ammattieettisistä periaatteista ja suuntaviivoista sekä valitusmenettelystä ja mahdollisista sanktioista.

3.3 PSYKOLOGEJA KOSKEVIEN VALITUSTEN KÄSITTELY
Ammattieettiset periaatteet on tarkoitettu tueksi myös niissä tilanteissa, joissa on otettava kantaa psykologien toimintaa koskeviin valituksiin. Arvioinnissa otetaan huomioon mahdollisesti esille tulleet ammattieettiset ongelmat sekä se priorisointi, jonka psykologi on tehnyt harkitessaan tilannetta ammattieettiseltä kannalta.

Psykologi, joka huomaa kollegan rikkovan ammattieettisiä periaatteita, keskustelee asiasta ko. psykologin kanssa ennen kuin ilmoittaa siitä Psykologiliiton ammattieettiselle lautakunnalle.




http://www.psyli.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00010531

http://www.psyli.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=etusivu

Mielenkiintoista mutta miten liittyy tähtitieteeseen?

asdf
Seuraa 
Viestejä11066
Liittynyt16.3.2005
veijo
Mielenkiintoista mutta miten liittyy tähtitieteeseen?

Sori, lipsuin ehkä vähän sivuraiteille. Yritän pysyä aiheessa.

Lahden Ursa ry
Lahden Ursa ry:n säännöt
Hyväksytty vuosikokouksessa 28.2.1990
Muutettu syysvuosikokouksessa 24.11.1991
Merkitty yhdistysrekisteriin 4.2.1992

1. NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen nimi on Lahden Ursa ry ja sen kotipaikka on
Lahti.

2. TARKOITUS

Yhdistyksen tarkoituksena on olla tähtitieteen harrastajien
yhdyssiteenä Lahdessa ja ympäristössä sekä edistää ja
tukea tähtitieteellistä harrastustoimintaa ja tietoutta.

3. TOIMINTAMUODOT

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

- Hankkii jäsentensä käytettäväksi tähtitieteellistä
kirjallisuutta, laitteita ja materiaalia.
- Järjestää kokouksia, esitelmä- yms. tilaisuuksia ja
tähtinäytäntöjä.
- Harjoittaa julkaisu- yms. valistustoimintaa.
- Ylläpitää tähtitornia.

4. TALOUDELLINEN TOIMINTA

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi tarvittaessa
asianmukaisen luvan saatuaan:

- Kantaa pääsymaksuja järjestämistään tilaisuuksista.
- Harjoittaa julkaisutoimintaa.
- Myydä tähtitieteellisiä julkaisuja.
- Toimeenpanna arpajaisia ja rahankeräyksiä.

5. JÄSENET

Yhdistyksessä voi olla varsinaisia jäseniä ja
kannattajajäseniä.

Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus.

Varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen
henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö.

Kannattajajäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö
tai oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa
tukea yhdistyksen toimintaa.

Kunniajäseneksi hallitus voi kutsua yksityisen henkilön,
joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen hyväksi.
Kunniajäsen on jäsenmaksusta vapaa.

Ne henkilöt, jotka ennen näiden sääntöjen voimaantuloa
ovat tulleet yhdistyksen vakinaisiksi jäseniksi,
säilyttävät jäsenyytensä. Uusia vakinaisia jäseniä
ei hyväksytä.

Ne henkilöt, jotka ennen näiden sääntöjen voimaantuloa
ovat tulleet yhdistyksen vuosijäseniksi, muuttuvat
varsinaisiksi jäseniksi.

Yhdistyksen syyskokous määrää varsinaisen jäsenen ja
kannattajajäsenen seuraavan vuoden jäsenmaksun.
Varsinaisen jäsenen jäsenmaksu voidaan porrastaa iän
mukaan.

Jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen,
voi hallitus erottaa toimintavuoden päätyttyä yhdistyksestä.

6. HALLITUS

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu
syyskokouksessa valitut puheenjohtaja, varapuheenjohtaja,
sihteeri ja kolme jäsentä.

Hallituksen jäsenten toimikausi on kalenterivuosi.

Hallitus valitsee keskuudestaan varainhoitajan ja
ottaa kirjaston- ja tähtitorninhoitajan ja muut
tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään kolme
sen jäsenistä, joukossa ainakin toinen sen puheenjohtajista
on läsnä.

7. YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheen-
johtaja yhdessä sihteerin tai kahden muun hallituksen
jäsenen kanssa.

8. TILIT

Yhdistyksen toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen
vuosikertomus on annettava tilintarkastajille
viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta. Tilin-
tarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa
hallitukselle viimeistään viikkoa ennen kevätkokousta.

9. YHDISTYKSEN KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus.
Kokouskutsu on postitettava viimeistään seitsemän (7)
päivää ennen kokousta kullekin jäsenelle tai
julkaisemalla kutsu yhdistyksen kotipaikkakunnalla
ilmestyvässä sanomalehdessä seitsemän (7) päivää
ennen kokousta.

10. YHDISTYKSEN KOKOUKSET

Vuosittain pidetään kaksi yhdistyksen varsinaista
kokousta. Näistä kevätkokous pidetään maaliskuun
loppuun mennessä ja syyskokous syyskuun jälkeen
vuoden loppuun mennessä.

11. KEVÄTKOKOUS

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

- Kokouksen avaus.
- Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien
lausunto.
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuu-
vapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tili-
velvollisille.
- Päätetään muista hallitukselle edeltäpäin esitetyistä
ja kokouskutsussa mainituista asioista.
- Käsitellään muita kokouksessa esille tulevia asioita.
- Kokouksen päättäminen.

12. SYYSKOKOUS

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

- Kokouksen avaus.
- Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi
pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa.
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
- Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä
varsinaisen jäsenen ja kannattajajäsenen jäsenmaksun
suuruus seuraavalle vuodelle.
- Valitaan seuraavaksi vuodeksi hallitukseen puheen-
johtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja kolme jäsentä.
- Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi vara-
tilintarkastajaa.
- Päätetään muista hallitukselle edeltäpäin esitetyistä
ja kokouskutsussa mainituista asioista.
- Käsitellään muita kokouksessa esille tulevia asioita.
- Kokouksen päättäminen.

13. SÄÄNTÖMUUTOKSET

Muutoksia yhdistyksen sääntöihin voidaan tehdä vain
yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4)
enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on
mainittava sääntöjen muuttamisesta. Jäsenten tekemät
muutosehdotukset on jätettävä hallitukselle vähintään
kuukausi ennen yhdistyksen kokousta.

14. YHDISTYKSEN PURKAMINEN

Esitys yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
syyskokouksessa.

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen
seuraavassa kevätkokouksessa vähintään kolmen
neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsuissa on mainittava yhdistyksen purkamisesta.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen omaisuus
on käytettävä purkamisesta päättävän kokouksen
määräämällä tavalla sellaisiin tarkoituksiin,
joiden hyväksi yhdistys on toiminut.

http://www.ursa.fi/yhd/LahdenUrsa/index.php?p=saannot

http://www.ursa.fi/yhd/LahdenUrsa/index.php?p=etusivu

Näin me keskustellaan tähtitieteestä.

Vierailija

mielestäni tuosta puuttuu seuraavat

§ 20: Epäile aina että viranomaiset yrittävät pimittää ufojen olemassaolon.

§ 21: Kaikki jotka kieltävät ufot ovat ufojen sieppaamia ja palauttamia siis vaarallisia sinulle..

§ 22: Usko Juha Af Grann tekemiin kuvaelmiin.

§ 23: Lue Dännikenin kirjat ja pidä ne aina mukana.

§ 24: Usko että kohtaat ufon jos vai riittävän kauan kuikuilet taivaalle.

§ 25: Savorin teoriat eivät estä ufojen olemassaoloa.

§ 26: Hanki riittävän tehokas tietokone ja kuvankäsittelyohjelma.

§ 27: Älä kuitenkaan pidä mukana automaattisesti tarkentuvaa kameraa.

§ 28: Säädä kamerasi makrokuvaus asentoon.

§ 27: Närkästy jos joku epäilee sinua kun kerrot nähneesi ufon.

Uusimmat

Suosituimmat