Lääkkeiden teoria

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Pohtiva pieni ihminen skitsofrenoituu, kun hän alkaa pohtimaan länsimaisen lääketieteen lääkeaineiden tuomia etuja elintasollemme ja toisaalta sen mukanaan tuomaa medikalisoitumisen vitsausta. Lääkkeiden puolesta puhuvat ainakin sellaiset tosiseikat, että länsimaisen ihmisen elinikä on pidentynyt ja kivusta ei tarvitse kärsiä niin paljon kuin ennen. Toisesta torvesta kuuluu kuitenkin valitusorkesteri, joka soimaa lääkkeitä niiden aiheuttamasta epätasapainosta ihmisten luontaisessa keho/mielikokonaisuudessa.

Tästä raivostuttavasta ristiriidasta olisi hyvä päästä eroon, pyrkimällä yhteisymmärrykseen lääkeaineiden teoreettisesta olemuksesta.

Mikä tekee molekyylistä kehon tasapainoa horjuttavan lääkkeen? Mitä väliä sillä lopulta on, että onko aine synteettinen vai luontainen? Mikä lääkeaineesta tekee erilaisen verrattuna tavallisimpiin ravinneaineisiin?

Eivätkö medikalisoitumisen kritisoijat voi hyväksyä sellaista teoreettista ajatusta, että lääkkeiden avulla voimme lopulta ratkaista täysin ihmisen terveydelliset ongelmat, kunhan saamme ymmärryksen kaikista sivuvaikutuksista? Tosiaanko tulee ajatella, että ihminen on luonnollisena kaikista harmoonisimmissa muodossaan ja lääkeaineet saavat ainoastaan aikaan epätasapainon tuossa optimaalisessa harmoniassa?

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Tietyllä molekyylillä on miltei aina erilaisia geometrisia piirteitä, vaikka kemia tai kokoonpano olisi aivan sama.

Elävät organismit tuottavat ja käyttävät luonnossa aina molekyylejä, jolla on tietyn typpinen geometria tai käteisyys (Chirality).

Täten lääkeaine voi olla tehokas, jos sillä on luonnonmukainen geometria, mutta sama lääkeaine voi olla paha myrkky mikäli sillä on elämälle vieras geometria.

http://en.wikipedia.org/wiki/Chirality

Keinotekoisesti tuotetussa lääkeaineessa voi olla mukana elämälle vieraan muotoisia molekyylejä joilla on yllättäviä haittavaikutuksia. Vain elävät solut tuottava luotettavalla tavalla samanlaista geometriaa omaavia molekyylejä.

Kyllä tämä tosia yleensä on lääkefirmojen kemistien tiedossa.

Vierailija

En näe mitään järkevää syytä kieltää oikeiden lääkkeiden kehittelyä, sillä jos luonnollisuus on taas kaiken mitta, eiväthän sairaudetkaan "kuulu" ihmiskehoon. Esim. syöpä ei ole millään tavalla osa ihmistä. Mielenterveyslääkkeisiinkin saatetaan suhtautua varauksella, mutta ne nimenomaan tasapainottavat välittäjäaineita, hormoneja etc., sillä monissa psyykkisissä sairauksissa on fysiologinen perusta.

Lääkkeillä on tietysti sivuvaikutuksia, joita luontaislääkkeillä ei käsittääkseni niin paljon esiinny. Luontaislääkkeillä vain ei tunnu olevan monessa tapauksessa sitä tarkoitettuakaan vaikutusta.

Foorumilla olen nähnyt termin "elintasolääke", joka mielestäni kuvaa aika hyvin sitä puolta medikalisaatiossa, mitä itse vastustan. Buranaa syödään kuin karkkeja pieneenkin kolotukseen ja kaverini kouluterveydenhoitaja oli suuttunut kaverille, kun tämä oli kieltäytynyt hankkimasta e-pillereitä kuukautiskipuihin.

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
Peksa
länsimaisen lääketieteen

On olemassa vain lääketiede, tuo sana "länsimainen" on attribuuttina turha, eikä tuo mitään sisällöllistä lisää.

Lääkkeiden puolesta puhuvat ainakin sellaiset tosiseikat, että länsimaisen ihmisen elinikä on pidentynyt

Yleinen elinolosuhteiden ja ravitsemustilan paraneminen, rokotukset sekä parempi synnytysten hoito ovat vaikuttaneet elinajan pitemiseen todennäköisesti enemmän kuin lääkkeelliset interventiot yhteensä. Lääkeinterventiot ovat tavallaan kuorrutusta tämän suuremman yhteiskunnallisen muutoksen päällä. Toisaalta yksilön kannalta lääkehoidon merkitys voi olla ratkaiseva, esim. laajakirjoinen antibioottihoito tekee usein eron elämän jatkumisen ja päättymisen välillä.

Aika suuri osa nykyisin terveydenhuoltoon panostamistamme taloudellisista resursseista menee entistä sairaampien ihmisten pitämiseen hengissä entistä pidempään. Tämän asetelman mielekkyyttä voi perustellusti arvostella.

Toisesta torvesta kuuluu kuitenkin valitusorkesteri, joka soimaa lääkkeitä niiden aiheuttamasta epätasapainosta ihmisten luontaisessa keho/mielikokonaisuudessa. (...) Mikä tekee molekyylistä kehon tasapainoa horjuttavan lääkkeen? Mitä väliä sillä lopulta on, että onko aine synteettinen vai luontainen?

Tämä kaikki on mystiikkaa, ei tiedettä, varsinkin tuo viimeinen erottelu, joka on arbitraarinen perustuu enemmän elämänkatsomukseen kuin mihinkään mitattavaan eroon.

...sellaista teoreettista ajatusta, että lääkkeiden avulla voimme lopulta ratkaista täysin ihmisen terveydelliset ongelmat, kunhan saamme ymmärryksen kaikista sivuvaikutuksista?

Ei ole realistinen eikä edes mielestäni toivottava skenaario.

Tosiaanko tulee ajatella, että ihminen on luonnollisena kaikista harmoonisimmissa muodossaan ja lääkeaineet saavat ainoastaan aikaan epätasapainon tuossa optimaalisessa harmoniassa?

Tarkoittanet homeostaasia, etkä harmoniaa?

"between the click of the light; and the start; of a dream"

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
HSTa
Vain elävät solut tuottava luotettavalla tavalla samanlaista geometriaa omaavia molekyylejä.

Roskaa.

(kiraalisuus) Kyllä tämä tosia yleensä on lääkefirmojen kemistien tiedossa.

Juu, orgaanisen kemian perusteet, sisältäen stereoisomerian eri muodot, ovat kemian ja monen muunkin alan ammattilaisten tiedossa, ole huoletta.

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Vierailija
rosewater
HSTa
Vain elävät solut tuottava luotettavalla tavalla samanlaista geometriaa omaavia molekyylejä.

Roskaa.

(kiraalisuus) Kyllä tämä tosia yleensä on lääkefirmojen kemistien tiedossa.

Juu, orgaanisen kemian perusteet, sisältäen stereoisomerian eri muodot, ovat kemian ja monen muunkin alan ammattilaisten tiedossa, ole huoletta.

Roskaa. ? Tarkoitatko että väitteeni oli epätosi?

Tämä on "klassinen esimerkki", mutta useita uudempiakin löytyy:

Teratogenic mechanism

The two enantiomers of thalidomide:
Left: (S)-thalidomide
Right: (R)-thalidomideThalidomide is racemic – it contains both left- and right-handed isomers in equal amounts. One enantiomer is effective against morning sickness. The other is teratogenic and causes birth defects. The enantiomers can interconvert in vivo – that is, if a human is given pure (R)-thalidomide or (S)-thalidomide, both isomers can be found in the serum – therefore, administering only one enantiomer will not prevent the teratogenic effect in humans. The mechanism is being debated, with current literature that suggests that it intercalates into the DNA in G-C rich regions.

Vierailija
koiruoho
En näe mitään järkevää syytä kieltää oikeiden lääkkeiden kehittelyä, sillä jos luonnollisuus on taas kaiken mitta, eiväthän sairaudetkaan "kuulu" ihmiskehoon. Esim. syöpä ei ole millään tavalla osa ihmistä. Mielenterveyslääkkeisiinkin saatetaan suhtautua varauksella, mutta ne nimenomaan tasapainottavat välittäjäaineita, hormoneja etc., sillä monissa psyykkisissä sairauksissa on fysiologinen perusta.

Tuosta sairauksien luonnollisuudesta voinee olla montaa mieltä. Sairauksia on aina ollut luonnossa, mikseivät ne siis kuuluisi ihmiskehoonkin? Erilaiset sairaudethan ovat olleet evoluution osatekijänä. Itse näen asian juurikin niin, että kehittämällä kaikenmaailman hoitoja ja lääkkeitä ihminen asettuu luonnollisuuden tielle, olivat hoidot sitten luontaisia tai eivät. Mutta inhimillisyyden nimissä on toki hienoa, että pystymme hoitamaan ja parantamaan monia sairauksia. Jos siis pohtii puhtaasti luonnon kannalta, lääketieteen kehitys on menetys, mutta kun ihmisenä ajattelee, aina parempi mitä useampia sairauksia kyetään päihittämään.

Vierailija

Medikalisaatiossa ikävimpiä ilmiöitä mielestäni on lääkeyhtiöiden pyrkimykset luoda markkinoita tuotteilleen, määrittelemällä ns. terveitä ihmisiä sairaiksi. Viimeaikoina on ollut esillä mm. potenssilääkkeet ja kolestrolilääkkeet, joita tuhannet ellei kymmenet tuhannet syövät turhaan, Kolestrolilääkkeitä mahdollisesti sadat tuhannet suomalaiset.

Lääkeaineilla on aina haittavaikutuksensa, sillä ne ovat elimistölle "vieraita" aineita. Senpä takia pitäisi aina harkita tarkkaan on lääkkeillä saavutettava hyöty suurempi kuin haitta. Tämä harkinta on perinteisesti ollut lääkäreillä, mutta nykyisin yhä useampi potilas tietää hoidosta ja lääkkeistä enemän. Tieto lääkkeistä saattaa olla kuitenkin lähtöisin puolueellisista lähteistä (potenssilääkkeet) ja tällöin potilas vaatii lääkitystä ehkä virheellisin perustein. Esimerkkinä tästä, olen kuullut lääkäreiltä potilaista, jotka vaativat lääkkeitä vaivoihin, joihin ei tarvisi mitään lääkitystä. Eli hyvin on mennyt perille kansalaisille lääkemainonta.

Toinen puoli asiassa on tietenkin se, että lääkeyhtiöt investoivat valtavia summia lääkekehitykseen ja harva lääke lopulta kannattaa rahallisesti. Tällöin yhtiöiden on maksimoitava hyötynsä "hittilääkkeistä".

Ikävää on myös, ettei monikaan yhtiö ole halukas kehittämään lääkkeitä harvinaisiin sairauksiin, koska potentiaalinen ostajakunta on niin pieni.

Pikku Gen
Seuraa 
Viestejä3210
Liittynyt2.6.2005
koiruoho
- - jos luonnollisuus on taas kaiken mitta, eiväthän sairaudetkaan "kuulu" ihmiskehoon. Esim. syöpä ei ole millään tavalla osa ihmistä.

Anteeksi että puutun, mutta miten niin? Käsittääkseni syöpä on nimen omaan elimistön omia soluja, joista puuttuu ns. itsetuhomekanismi, ja ne lisääntyvät holtittomasti ja käyttävät energiaa tuottamatta mitään hyödyllistä tilalle. Loisia siis, elimistön sisäsyntyisiä loisia. Aggressiivinen kasvain pyrkii levittämään omia solujaan muuallekin elimistöön, passiivinen vain tuhlaa elimistön resursseja ja mahdollisesti painaa kasvaessaan jotakin elintärkeää suonta tai elintä.

Periaatteessa voitaisiin siis sanoa, että syöpäkasvain "kuuluu" hyvinkin elimistöön. Vasta kun ne aiheuttavasta tekijästä, mikä sitten lieneekään, päästään eroon, voidaan sanoa ettei syöpä kuulu elimistöön.

"Ubi est actio hic?" Missä täällä on säpinää?

rosewater
Seuraa 
Viestejä1231
Liittynyt1.4.2007
HSTa
rosewater
HSTa
Vain elävät solut tuottava luotettavalla tavalla samanlaista geometriaa omaavia molekyylejä.

Roskaa.

Roskaa. ? Tarkoitatko että väitteeni oli epätosi?

Toteamus "roskaa" sisältää sellaisen ajatuksen. Onko tämä ilmaisu sinulle jotenkin epäselvä?

Tiettyä enantiomeeria voidaan tuottaa erittäin puhtaana solujärjestelmien ulkopuolellakin, täysin ex vivo.

Tämä on "klassinen esimerkki"

Koomista, että satuit valitsemaan juuri tämän esimerkin tuhansista eri kiraalisista molekyyleistä, koska kuten lainaamassasi tekstissä todetaan, elimistön isomeraasit pystyvät muuttamaan talidomidin enantiomeerin toiseksi, jolloin on teratogeeninen vaikutus ilmaantuu joka tapauksessa huolimatta siitä, käytetäänkö jompaa kumpaa enantiomeeria tai raseemista valmistetta.

edit: typo

"between the click of the light; and the start; of a dream"

Vierailija

Medikalisaation vastustus on lähtenyt juuri siitä oikeutetusta perusteesta, että länsimaissa ihmiset ovat terveempiä kuin koskaan, ja silti he tuntuvat "tarvitsevan" yhä enemmän lääkkeitä. Tätä ei selitä pelkästään väestön ikääntyminen, vaan sairauksien markkinointi. Suomessa reseptilääkkeitä ei saa mainostaa, mutta sairauksia saa. Näin myös muualla Euroopassa. Aiheesta hyvän kirjan on kirjoittanut Dier Spiegel lehden tutkiva journalisti Jörg Blech, joka kertoo kirjassaan " Miten meistä tuli potilaita," WSOY 2004, millaista meno on Saksassa. Hän kertoo todella huolestuttavin esimerkein, miten keksimällä jokin mielivaltainen raja-arvo
normaaliudelle, voidaan saada tuhannet ihimset syömään lääkkeitä turhaan ja miten käsittämättömän epäpätevillä perusteilla diganooseja oli tehty. Hän on tutkiva journalisti, joten Blech ihan käytännössä tutki mihin saksalaisten sairauskassa tuhlataan.

Peksa: Tavallisille ihmisille kysymys lääkkeiden tarpeellisuudesta ei ole teoreettinen, vaan aivan käytännöllinen. Ihmiset haluavat että heidän käyttämistään lääkkeistä on heille enemmän hyötyä kuin haittaa. Ja ennenkaikkea kukaan ei halua maksaa eikä kärsiä lääkkeiden takia, joita ei oikeasti alun perinkään tarvitse. Lääkärit saavat paljon käytännön kliinistä tietoa potilailtaan, ja fiksuimmat keräävätkin tietoa myös heiltä. Mutta monet potilaista kokevat ettei heitä kuunnella, eikä sivuvaikutusten aiheuttamasta kärsimyksestä piitata. Tämä taas voi johtua siitä, että lääkeyhtiöt painottavat omissa tutkimuksissaan hyötyjä, ja haitat paljastuvat usein vasta lääkkeen oltua markkinoilla muutaman vuoden. Näin kävi mm. tulehduskipulääke Vioxx:in kohdalla, jonka aiheuttamiin haittoihin ehti kuollakin ihmisiä USA:ssa. Lääke oli myynnissä Suomessakin. Peksa, ei ristiriidasta pääse eroon teoretisoimalla, vaan muuttamalla lääkealaa aidosti rehellisemmäksi.
Rehellinen tieteen edistäminen on vaarantunut liiallisen voitontavoittelun takia.

Lääkeyhtiö GlaxoSmithClinen edustaja Allan Rose tilitti taannoin brittimediassa, että puolet maailman reseptilääkkeistä on turhia. (Daily Express, UK, Health news) Erikoinen kommentti suurlääkeyhtiön jäseneltä.. Minusta on väärin suomalaisia kohtaan, että suomalainen media mm. terveyslehdet ovat unohtaneet kokonaan asiantuntevan kriittisen lähestymistavan lääketieteen kysymyksiin. Tampereen tiedotusopin laitoksella on tutkittu terveysjournalismia, ja huomattu että terveystieto mielletään helposti " puhtaaksi oikeaksi tiedoksi", jolla ei ole yhteyttä valtaan eikä vallankäyttöä mielletä osaksi terveysjournalismia, niikuin se on muuta journalismia. ( kirja: Terveysviestintä, toim. Sinikka Torkkola, 2002)

koiruoho: Psyykelääkkeisiin suhtautuvat varauksella erityisesti niitä käyttäneet pettyneet potilaat. USA:ssa on nostettu tuhansia oikeuskanteita aiemmin mainittua GSK:ta vastaan heidän tuotteensa Paxil/Seroxat tähden, jonka on havaittu aiheuttavan osalla potilaista itsetuhoisuutta ja aggressiivisuutta, sekö miehillä harvinaisena haittana pysyvää impotenssia.( Eikä siinä vielä kaikki..) On löytynyt todisteita siitä, että kyseinen yhtiö olisi salannut tutkimustietoa koskien tätä lääkettä. Kun huomaa miten ms-lääkkeistä puhutaan julkisuudessa ja lukee lääkkeiden tuotetiedot, selvä ristiriita on olemassa. Masennuslääkkeiden hyväksi puoleksi esitetään esimerkiksi se, etteivät ne aiheuta riippuvuutta. Lääketiedoista kuitenkin ilmenee ja potilaat ovat saaneet käytännössä kokea, että "lopettamisoireet" merkitsevät fyysisen riippuvuuden tuomia vieroitusoireita.

Masennuslääkkeitä on mainostettu elämäntapana varsin ei-lääketieteellisillä perusteilla ja keksitty niille lisää käyttötarpeita lääkkeiden markkinoille tulon jälkeen. Saksalainen toimittaja Blech kertoi kirjassaan, kuinka hänen maassaan oli markkinoitu uutta masennuksen muotoa nimeltä "Sissi -oireyhtymä." Sairaus on kuulemma saanut nimensä itävallan entisen keisarinna Sissin mukaan, jolla mukamas oli tämä tauti. Sissimasennusta sairastavat ovat iloisia,reippaita ja positiivisia ihmisiä, mutta heidän masennuksensa ilmeneekin juuri sillä tavalla. Saksalaiset lääkärit, joita kirjassa haastateltiin, eivät tunnustaneet moisen sairauden olemassoloa, mutta markkinoida sai silti.

Helsingin lääkäripäivillä 7.-11.2007 ( Hasse Karlsson,Tarja Melartin)
todettiin, että vain alle puolet masennuspotilaista sai riittävän avun pelkistä masennuslääkkeistä, kun 80 prosenttia parani niistä jotka saivat lääkkeiden lisäksi terapiaa. Mielenterveyden hoidossa biologiaa on taidettu hieman ylikorostaa, vaikka juuri aivot ovat ihmisruumiin suurin arvoitus.( huom. serotoniiniteoria on teoria, ei aukottamasti todistettu tieteellinen fakta)

Uutinen M-Brain sivustolta (19.7 2006)
USa:n kongressi on tehnyt lakialoitteen, että lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksista pitäisi tehdä tutkimuksia, koska lääketehtaat olivat jättäneet kaksi kolmasosaa seurantatutkimuksista tekemättä. Kongressi halusi antaa FDA:lle valtuudet pakottaa yhtiöt tekemään tutkimukset myyntiluvan menettämisen uhalla. Osa lääk.teoll. lobbaamista
potilasyhdistyksistä vastusti asiaa, koska silloin käytössä olevia lääkkeitä saattaisi poistua markkinoilta!

Vierailija
varjokuva
Sairauksia on aina ollut luonnossa, mikseivät ne siis kuuluisi ihmiskehoonkin?

Hain lähinnä sitä, että sairas keho ei ole normaali. Normaalia ei tietenkään ole myöskään se, että sairauksia ei olisi, koska silloin voisi kuolla vain tapaturmaisesti tai väkivallan seurauksena. Kummatkin ovat medikalisaatiosta puhuttaessa joka tapauksessa toissijaisia argumentteja, koska inhimillisesti ihminen maailmaa katsoo.

Minut on sitten täysin aivopesty, koska järjellä ajattelin joskus, että riippuvuus olisi todennäköinen, mutta enpä enää lukion psykologiankurssien jälkeen. Sitä en sentään ole kuullut väitettävän, että pelkillä lääkkeillä voitaisiin hoitaa psyykkisesti sairas ihminen kuntoon. Ei ne mitään ilokaasua kuitenkaan ole masennuslääkkeetkään.

Vierailija

koiruoho: Duodecim lääkäriseuran sivuilla puhutaan vieroitusoireista, joita kauniimmin nimitetään "lopetusoireiksi." Sivuston mukaan masennuslääkkeet eivät aiheuta psykologista riippuvuutta, mutta sekä fyysisiä että psyykkisiä vieroitusoireita on lueteltu aika liuta. Psyykkisiin kuuluivat mm. ahdistuneisuus, painajaiset, masentuneisuus ja ärtyisyys. Sivustolla kerrotaan niiden olevan yleensä lieviä, mutta tiedän ihmisiä, jotka ovat kertoneet, että vieroitusoireet ovat vieneet työkyvyn ja on ollut pakko jatkaa lääkitystä, vaikkei sitä enää tarvitsisi. Valitettavasti minusta vaikuttaa siltä, että muutamien vuosien sisällä SSRI-lääkkeet tulevat paljastumaan yhdeksi pahimmista lääkkeisiin liittyvästä tieteellisestä vedätyksestä.

Duodecim sivuilla puhuttiin myös hoitomyöntyvyydestä, kerrottiin että "usein vakavasta masennuksesta kärsivä ei ole vakuuttunut siitä, että on sairas ja masentunut". Tällaisessa tilanteessa lääkärin on kuunneltava potilasta, jotta hän suhtautuisi myönteisesti lääkehoitoon. Minusta tässä tekstissä tulee ilmi juuri se ristiriita, mikä johtuu siitä että lääkärit eivät KUUNTELE potilaita. Miten lääkäri voi olla ehdottoman vakuuttunut, että potilas on masentunut, jos hän ei itsekään ole? Psyykkinen hyvinvointi on ennenkaikkea subjektiivinen kokemus, eikä masennusta voi mitata millään empiirisesti luotettavalla mittarilla. Jos lääkäri ei tunne potilasta entuudestaan, hän voi helposti tehdä virhearvion.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=ama00029

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14026
Liittynyt23.6.2005

Hyvä aihe, mutta tosiaan keskittyminen lääkkeisiin ja niiden ominaisuuksiin on minusta aika tympeä rajaus, kuten tuossa jo todettiinkin. Vähän perusmatskua:

http://en.wikipedia.org/wiki/Medicalization
http://www.kantti.net/ohjelmasarjat/terveyssosiologia/
http://hsr.e-contentmanagement.com/
http://www.uta.fi/laitokset/tsph/health ... ation.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Paramedicalization
http://en.wikipedia.org/wiki/Medical_sociology

Suomalaiset terveyssosiologit (Myllykangas et al.) ovat kirjoittaneet OK johdatuksen medikalisaation käsitteeseen:

http://www.netlife.fi/users/msiivola/kr ... minen.html

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Neonomide: Missä niin todettiin? Onko viestini jälkeen hävinnyt joku viesti? Kiitos hyvistä linkeistäsi. Suosittelen kaikille luettavaksi mainostamaani kirjaa "Miten meistä tuli potilaita".

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat