Seuraa 
Viestejä45973

Uutiset-osastossa ja Naturen uutisissa kerrotaan että elektronin liikkeen seuraaminen on vaikeaa koska se ei ole yksittäinen hiukkanen,
Muodostuuko elektroni sittenkin E-bosoneista (gravitoneista) kuten muutkin hiukkaset vai mistä on kysymys.

Sivut

Kommentit (37)

nm
Uutiset-osastossa ja Naturen uutisissa kerrotaan että elektronin liikkeen seuraaminen on vaikeaa koska se ei ole yksittäinen hiukkanen,
Muodostuuko elektroni sittenkin E-bosoneista (gravitoneista) kuten muutkin hiukkaset vai mistä on kysymys.

Sillä, että elektroni ei ole yksittäinen hiukkanen, tarkoitettaneen tässä sitä, että elektronia kuvaa aaltofunktio, ja se on epämääräisyysperiaatteen alainen, ts. esim. sen paikka noudattaa tod.näk. jakaumaa, eikä näinollen ole määritettävissä tarkasti.

Mitä ovat E-bosonit? En ole tuollaisista kuullut.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
nm
Uutiset-osastossa ja Naturen uutisissa kerrotaan että elektronin liikkeen seuraaminen on vaikeaa koska se ei ole yksittäinen hiukkanen,
Muodostuuko elektroni sittenkin E-bosoneista (gravitoneista) kuten muutkin hiukkaset vai mistä on kysymys.

Uutisista:

"Elektronin liikkeen seuraaminen ei ole helppoa, sillä elektroni ei ole yksittäinen kappale. Se on tietyssä paikassakin vain tietyllä todennäköisyydellä."

Tuo on kylläkin kvanttimekaanisten teorioiden tulkinta, eikä viittaa siihen että elektroni koostuisi toisista hiukkasista. Tuo kertoo enemmänkin aaltofunktiosta.
Alkeishiukkaset ylipäätänsäkään eivät ole "kappaleita", vaan kenttiä joissa ilmenee värähtelyä. Tämän värähtelyn aallonhuippu voidaan tulkita hiukkaseksi. Värähtelykin on kvantittunut (spin 1/2, 1, 2, jne.).

∞ = ω^(1/Ω)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
derz
nm
Uutiset-osastossa ja Naturen uutisissa kerrotaan että elektronin liikkeen seuraaminen on vaikeaa koska se ei ole yksittäinen hiukkanen,
Muodostuuko elektroni sittenkin E-bosoneista (gravitoneista) kuten muutkin hiukkaset vai mistä on kysymys.



Uutisista:

"Elektronin liikkeen seuraaminen ei ole helppoa, sillä elektroni ei ole yksittäinen kappale. Se on tietyssä paikassakin vain tietyllä todennäköisyydellä."

Tuo on kylläkin kvanttimekaanisten teorioiden tulkinta, eikä viittaa siihen että elektroni koostuisi toisista hiukkasista. Tuo kertoo enemmänkin aaltofunktiosta.
Alkeishiukkaset ylipäätänsäkään eivät ole "kappaleita", vaan kenttiä joissa ilmenee värähtelyä. Tämän värähtelyn aallonhuippu voidaan tulkita hiukkaseksi. Värähtelykin on kvantittunut (spin 1/2, 1, 2, jne.).

Kun itse lisää uutiseen kvanttimekaanisen teorian tulkinnan niin kyllähän siitä silloin sellainen tulee.
Missä uutisessa kerrotaan yksittäisen kappaleen jälkeen että se on tietyssä paikassakin vain tietyllä todennäköisyydellä.
E-bosonit (gravitonit) ovat suhteellisen suppean yhtenäisteoriani ainoita alkeishiukkasia.
Edit: luin uutisen vasta viestin kirjoittamisen jälkeen uudestaan.

Jos tuossa tarkoitettaisiin sitä että elektroni ei olisi yksittäinen hiukkanen sillä tavalla, niin varmasti myös sanoittaisiin jossakin, että "standardimallia vastaisesti elektroni ei ole yksittäinen hiukkanen" vain sen takia että ihmiset saisivat hieman mielikuvaa kuinka suuri uutinen oikeen olisisi kyseessä tai kuinka suuri erehdys

nm
E-bosonit (gravitonit) ovat suhteellisen suppean yhtenäisteoriani ainoita alkeishiukkasia.

Selvä. Eipä niistä sitten tämän enempää. Nyt kun luit uutisen uudelleen, niin varmaan huomasit, että ei se ihan niin ollutkaan kun ajattelit (toivoit).

Lance
nm
E-bosonit (gravitonit) ovat suhteellisen suppean yhtenäisteoriani ainoita alkeishiukkasia.



Selvä. Eipä niistä sitten tämän enempää. Nyt kun luit uutisen uudelleen, niin varmaan huomasit, että ei se ihan niin ollutkaan kun ajattelit (toivoit).

Olet varmasti oikeassa mutta toisaalta jos tiedetoimittaja lisää oman kvanttimekaniikan mukaisen kommenttinsa väliin niin asia jää vähän tulkinnanvaraiseksi.
Siinä kuitenkin lukee että elektroni ei ole yksittäinen hiukkanen.

Jospa kyse ei olekaan todennäköisyysaallosta vaan elektronia ympäröivästä sähkökentästä, joka on atomissa pakkautunut atomin ympärille ja itse elektroni värähtelee tuon kentän piirissä.

Tuossahan elektronin matka atomista toiseen oli hyvin lyhyt, jolloin sähkökenttä ei pääse muodostumaan normaalisti.

nm
Uutiset-osastossa ja Naturen uutisissa kerrotaan että elektronin liikkeen seuraaminen on vaikeaa koska se ei ole yksittäinen hiukkanen,
Muodostuuko elektroni sittenkin E-bosoneista (gravitoneista) kuten muutkin hiukkaset vai mistä on kysymys.

http://www.physorg.com/news5107.html

Ei varsinaisesti liity kysymykseen, mutta kuitenni.

Näinpä uutisen,taas laitostiede tuputtaa käsitystään, pakkopaitateoriaansa.
Kun ennen elekytroni on esitetty aaltona tai hiukkasena, nyt se on jaettu useaan osaan. Miten se siirtyy sellaisena atomista toiseen? Epäselvyys ja monimutkaisuus korjataan selityksellä, joka johtaa vielä suurempaan epäselvyyteen ja monitmutkaisuuteen.

Jokin pyyhkäsi äsken valmisteilla olevan tekstin pois, mitenkäs tämmöistä epäselvyyttä voikaan sattua. Lähetetään tämä ja jatketaan sitten.

Olen päätellyt, radio- ja mikrosäteilyn rajan perusteella, että elektroni kiertää ytimen noin kymmenen miljardia kertaa sekunnissa eli nopeudella luokkaa 10 m/s. Näin sitä ei voida nähdä yhtenä kappaleena, vaan sen ulkonäkö on kuin aallon tai verhon. Mitä nähdään ja mikä on reaalinen todellisuus, ne ovat kaksi eri vaikka yhteen kuuluvaa asiaa. Todellisuudessa eli oikeasti elektroni on yksi hiukkanen.

Elektroni eli sähkä on 1/1837 protonin massasta. Kun ydinhiukkanen on pieni tiheämassa, jossa JAKAMATTOMAT ovat vieri vieressä, elektroni ilmeuisesti on huokoisampi. Varauksen perusteella sen pinta olisi yhtä laaja kuin protonin. Kun protoni arvioidaan pyöreähköksi, yhdistyneessä ytimessä se kylläkin litistyy, oletan elektronin levyksi. Ja näin se kuin antenni pitää yhteyttä atomissa ollessaan protoniin. Tätä yhteyttä pitäövien JAKAMATTOMIEN rata on kaareva, ei siis suora kuten vetovoimassa. Näin elektroni ohjautuu juuri tietylle radalleen. Huokoisena elektroni päästää jakamattomia lävitseen, kun ydinhiukkanen on hiukkasia läpäisemätön. Ja luulen, että juuri elektronista lähtee siihen latautunut fotoni, jolloin sen lähtiessä myös elektroni heilahtaa taakse. Tämä elektronin tapahtuma muistuttaa ydinnergian vapautumista gammakvanttina protonista.

Varsin virheellinen sana on alkeishiukkanen. Semmoista ei ole olemassakaan, vaan aine on jaettavissa loputtomiin. Vaan on käsite, ArKosilla, reaaalisesti jakamaton hiukkanen eli JAKAMATON. Sen perusmassa siis 3.68*10^-48 g ja ulottuvuus luokkaa 10^-23 m.
Elektronissa niitä olisi 247 triljoonaa.

Feikki ArKos
Näinpä uutisen,taas laitostiede tuputtaa käsitystään, pakkopaitateoriaansa.

Laitostieteellä on kuitenkin kaksi (2) seikkaa omien käsitystensä tukena:[list=1:10f00pm3][*:10f00pm3]Tämä maailmankaikkeus[/*:m:10f00pm3]
[*:10f00pm3]Havainnot[/*:m:10f00pm3][/list:o:10f00pm3]Sinun juttusi (ja oikean ArKosin ArKosmiset pakinat) eivät kerro tästä maailmankaikkeudesta eikä niillä siis ole mitään havaintoja tukena.

Arla
Feikki ArKos
Näinpä uutisen,taas laitostiede tuputtaa käsitystään, pakkopaitateoriaansa.

Laitostieteellä on kuitenkin kaksi (2) seikkaa omien käsitystensä tukena:[list=1:20vjtj04][*:20vjtj04]Tämä maailmankaikkeus[/*:m:20vjtj04]
[*:20vjtj04]Havainnot[/*:m:20vjtj04][/list:o:20vjtj04]Sinun juttusi (ja oikean ArKosin ArKosmiset pakinat) eivät kerro tästä maailmankaikkeudesta eikä niillä siis ole mitään havaintoja tukena.

Elektronista havaitaan 3D-avaruudessa vain sen projektio ja elektroni itse sijaitsee 3D-avaruuden ulkopuolella. Tosin hyvin lähellä 3D-pintaa käänteisavaruudessa ja sen suunta on kohtisuorassa 3D-pintaa vastaan.

Elektronin projektiota 3D-pinnalla kuvataan aaltofunktiolla. Fyysikot eivät oikein tiedä mikä aaltofunktio oikein on, mutta sen avulla osataan laskea. Lisäksi on huomattu, että aaltofunktion neliöllä on fysikaalinen merkitys; esiintymistodennäköisyys. Fyysikot eivät myöskään tiedä, miksi aaltofunktio on neliöitävä. Syynä on, että absoluuttinen avaruus on neliöllinen havaintoavaruuteen verrattuna ja kaikki abslouuttisen avaruuden suureet on siksi neliöitävä siirrettäessä havaintoavaruuteen.

Absoluuttisen avaruuden ja elektronin projektiot olen kuvannut D-teoriassani.
Esittely:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria.htm

Pekka

derz
Seuraa 
Viestejä2431
E=tila
Kyllä se avaruus on aivan Savolaisen loogisen kauniin yksinkertaisesti kolmiulotteinen

Ja E=tila

;):)

Ihmisen logiikka ei pysty ymmärtämään neljättä ulottuvuutta.

∞ = ω^(1/Ω)

Protonihan on keskiö, jonka ympärillä atomitilassa tapahtuu paljon.
Protonien massa on perusta myös vetovoiman ilmenemiselle. Protoni on
perustiheää ainetta, jossa JAKAMATTOMAT ovat vieri vieressä, eikä mikään sitä läpäise, paitsi tietyin edellytyksin ydinenergian gammakvantit.
- Älkäämme unohtako tässä tietenkään protonista syntynyttä neutronia.-
Ydinhiukkanenhan ei kyllä ole osiin jakamaton, vaan muodostuu juuri JAKAMATTOMISTA.

Avaruuden tiheämassat puolestaan ovat kuin suuria ydinhiukkasia.
Suuren ulottuvuuden puitteisssa ne olisivat avaruuden alkeishiukkasia.
Ja kumpi on tässä kuin kana ja muna, ja alkeisena ensin. Kehitys protoneista johtaa tiheämassoihin, samalla kun energiaa vapautuu avaruuteen ja aineeseen. Ja samojen tiheämassojen latautuminen ja hajomien palaittaa yksilöprotoni eli vedyn atomit aina uudestaan.

derz
E=tila
Kyllä se avaruus on aivan Savolaisen loogisen kauniin yksinkertaisesti kolmiulotteinen

Ja E=tila

:);):)




Ihmisen logiikka ei pysty ymmärtämään neljättä ulottuvuutta.

En minä ole huomannut neljännen ulottuuuden eli tapahtumien eli ajan ymmärtämisessä mitään vaikeuksia.

Kolme ulottuvuutta, ne ilmenevät reaalisesti neljäntenä, eli aine ilmenee liikkeenään.

derz
Seuraa 
Viestejä2431
ArKos itse
derz
E=tila
Kyllä se avaruus on aivan Savolaisen loogisen kauniin yksinkertaisesti kolmiulotteinen

Ja E=tila

;):)




Ihmisen logiikka ei pysty ymmärtämään neljättä ulottuvuutta.



En minä ole huomannut neljännen ulottuuuden eli tapahtumien eli ajan ymmärtämisessä mitään vaikeuksia.

Kolme ulottuvuutta, ne ilmenevät reaalisesti neljäntenä, eli aine ilmenee liikkeenään.

Kyllähän jokainen pystyy ajattelemaan aikaa muutoksena tilassa, mutta puhuin tässä nyt ajan olemuksesta ulottuvuutena. Se todellakin "ulottaa" jonnekin, minne ihmisjärki ei näe. Meidän aivomme luovat kuvan 3d-maailmasta jossa on absoluuttinen aika, eli aika vaan "kuluu". Todellisuudessa aika ei "kulu" vaan me kuljemme ajassa.

∞ = ω^(1/Ω)

pekka.virtanen
Arla
Feikki ArKos
Näinpä uutisen,taas laitostiede tuputtaa käsitystään, pakkopaitateoriaansa.

Laitostieteellä on kuitenkin kaksi (2) seikkaa omien käsitystensä tukena:[list=1:3t1yvdcl][*:3t1yvdcl]Tämä maailmankaikkeus[/*:m:3t1yvdcl]
[*:3t1yvdcl]Havainnot[/*:m:3t1yvdcl][/list:o:3t1yvdcl]Sinun juttusi (ja oikean ArKosin ArKosmiset pakinat) eivät kerro tästä maailmankaikkeudesta eikä niillä siis ole mitään havaintoja tukena.



Elektronista havaitaan 3D-avaruudessa vain sen projektio ja elektroni itse sijaitsee 3D-avaruuden ulkopuolella. Tosin hyvin lähellä 3D-pintaa käänteisavaruudessa ja sen suunta on kohtisuorassa 3D-pintaa vastaan.

Elektronin projektiota 3D-pinnalla kuvataan aaltofunktiolla. Fyysikot eivät oikein tiedä mikä aaltofunktio oikein on, mutta sen avulla osataan laskea. Lisäksi on huomattu, että aaltofunktion neliöllä on fysikaalinen merkitys; esiintymistodennäköisyys. Fyysikot eivät myöskään tiedä, miksi aaltofunktio on neliöitävä. Syynä on, että absoluuttinen avaruus on neliöllinen havaintoavaruuteen verrattuna ja kaikki abslouuttisen avaruuden suureet on siksi neliöitävä siirrettäessä havaintoavaruuteen.

Absoluuttisen avaruuden ja elektronin projektiot olen kuvannut D-teoriassani.
Esittely:
http://koti.mbnet.fi/mpelt/tekstit/dteoria.htm

Pekka

Jopas ovat taas Virallisen Tiedeyhteisön ja Laitostieteen renkioppineet sormi suussa ja äimänkäkenä, eikä ponssari-isännät, tieteeseen oikeesti epäpätevät, osaa antaa ohjeita.

Oletteko koskaan kuulleet, entä pinta-ala suhtatuu neliössä läpimittaan
eli (yksi)ulottuvuuteen? Liikkuva aalto toimii pintana,siitä se tulee se funktio. Asia on niin yksinkertaien, että jo peruskoulululainen selitettäessä se oikein ymmärtää sen helposti.

Nuo kaksi tuttua kaavaa jälleen, E=½mv^2 ja E=mc^2. Nopeus vaikuttaa pintana eli aaltofunktiona. Massan vaiktus puolestaan on yksiulotteinen.
Ja näin itse energia eli liikevoima on lausekkeena kuutio.

Ja jälleen kerran, olipa kyse ArKosista vanhoissa keskusteluissa, tai nimimerkistä ArKos itse uudemmissa, Arla tarmokkaasti jäävää, ja varmistaakseen jäävää henkilöllisyytenikin. - Olemmehan siirtyneet biotunnisteiden aikaan, ja Arlalla vissin on valtuudet tarkastaa, oletko siis poliisista tai jostakin Vartioturvasta? Esittäisitkö virkamerkkisi! -
Sinun oma mahdollinen tässä esittämäsi arvo tietenkin on vertailuarvo, jolla ei ole mitään reaalista merkitystä. Tieteesi on, kuin Swiftin romaanissa Lagadon saari, jolla ei muuten ole paljon yhteyttä todellisuuteen, mutta joka, oppineiden niin päättäessä, laskeutuu alas ja peittää tehokkaasti kohteenaan olevan maa-alan ja tukahduttaa sillä kaiken elämän ja kehityksen.

ArKos itse
Olemmehan siirtyneet biotunnisteiden aikaan, ja Arlalla vissin on valtuudet tarkastaa, oletko siis poliisista tai jostakin Vartioturvasta? Esittäisitkö virkamerkkisi!

Tässä:

Toivottavasti olet nyt tyytyväinen.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat