Alkuaineitten määrä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Etsin täältä keskusteluketjua asiasta. Ei heti löytynyt, joten kysyn nyt näin.

Mikä on tunnettujen ja virallisesti hyväksyttyjen alkuaineitten määrä?

Wikipedia: "Virallisesti varmennettuja alkuaineita tunnetaan nykyään 112 erilaista, joista 94 ensimmäistä esiintyvät luonnossa ja loput on valmistettu keinotekoisesti." http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkuaine

Helsingin Sanomat: "Alkuaineella tarkoitetaan ainetta, jota ei voida hajottaa yksinkertaisemmiksi aineiksi yhdisteiden tapaan. Helsingin Sanomat esittelee tässä sarjassa kaikki 116 alkuainetta raskaimmista kevyimpiin." http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tie ... et/00.html Kumpi tieto on oikea?

Mitä virkaa noilla keinotekoisilla alkuaineilla on tutkimuksessa, tai käytännön sovelluksissa. Nehän ovat olemassa vain sekunnin murto-osia?

Sivut

Kommentit (100)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26834
Liittynyt16.3.2005

Joitain yksittäisiä radioisotooppeja lukuunottamatta keinotekoisilla alkuaineilla ei ole sovelluksia. Niiden valmistus on vaikeaa ja kallista, makroskooppisissa määrissä mahdotonta ja ne ovat usein vahvasti radioaktiivisia. Tuollainen tutkimus on fysiikan perustutkimusta. Ainakin sillä voidaan tutkia ytimien mallien pätevyyttä. Perustutkimuksen päätarkoitus on saada tietoa luonnosta, mutta kyllä toisinaan jostakin jutuista tulee arvaamatta taloudellisestikin mielekkäitä.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10596
Liittynyt16.3.2005

"Mitä virkaa noilla keinotekoisilla alkuaineilla on tutkimuksessa, tai käytännön sovelluksissa. Nehän ovat olemassa vain sekunnin murto-osia?"

Keinotekoiset alkuaineet ovat aivan yhtä pitkäikäisiä tai lyhytikäisiä kuin luonnon alkuaineet.

Jos Am241:n puoliintumisaika olisi sekunnin murto-osia, niin joutuisi yhtenään hyppäämään K-raudassa uusia savuilmaisimia hakemassa.

On olemassa runsaasti keinotekoisia alkuaineita ja "luonnollisten" alkuaineiden keinotekoisia isotooppeja, joita käytetään tutkimustarkoituksessa tai sitten ihan käytännön sovelluksissa.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

joo onhan noit unununium, ununneptium ununheksium ynnä muita,.. puoliintumisaika jotai nanosekan luokkaa, mut massat ihan vitun suuret, hypoteettisii viel enemmänkin,.. parempi kysymys ois, kuinka monta stabiilii alkuainetta on tai millasis olosuhteis epävakaat vois ilmetä jos nyt missää, esim tohtisin veikkaa et unununiumii ei oo missää universumis ollukkaa ku maan pääl

Vierailija
Lassi
Etsin täältä keskusteluketjua asiasta. Ei heti löytynyt, joten kysyn nyt näin.

Mikä on tunnettujen ja virallisesti hyväksyttyjen alkuaineitten määrä?

Wikipedia: "Virallisesti varmennettuja alkuaineita tunnetaan nykyään 112 erilaista, joista 94 ensimmäistä esiintyvät luonnossa ja loput on valmistettu keinotekoisesti." http://fi.wikipedia.org/wiki/Alkuaine




Tarkoittanee siis sitä, että myös neptuniumia ja plutoniumia on löydetty luonnosta ?
Vanhemman tiedon mukaan alkuaineita esiintyi luonnossa vain 92 kpl, joista uraani on tuo numero 92.
Siitä raskaampia kutsuttiin transuraaneiksi ja niitä syntyi vain ydinreaktoreissa.
Niistä tunnetuin on tietysti plutonium-239, järjestysluvultaan 94.
Mitä virkaa noilla keinotekoisilla alkuaineilla on tutkimuksessa, tai käytännön sovelluksissa. Nehän ovat olemassa vain sekunnin murto-osia?

Lainaus: "Plutoniumin isotooppi Pu-238 on alfa-aktiivinen ja sillä on 87 vuoden puoliintumisaika."
En löytänyt Pu-239:n puoliintumisaikaa, mutta se lienee joitain tuhansia vuosia.

Löytyipä tällainenkin tieto:

"Plutoniumilla ei ole pysyviä isotooppeja, minkä vuoksi jollei uutta plutoniumia syntyisi, se häviäisi ajanoloon hajotessaan muiksi alkuaineiksi. Plutoniumia esiintyy silti pieniä määriä luonnossa. Luonnonplutonium on peräisin aurinkokunnan synnyn ajoilta, kosmisen säteilyn aiheuttamista ydinreaktioista sekä maaperässä toimineista luonnon ydinreaktoreista, jollaisia on löydetty mm. Gabonista."

No. Ehkä niitä on sittenkin 94.

Neutroni
Joitain yksittäisiä radioisotooppeja lukuunottamatta keinotekoisilla alkuaineilla ei ole sovelluksia.

Höpsis. Amerikiumia käytetään palovaroittimissa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26834
Liittynyt16.3.2005
redeemer9
joo onhan noit unununium, ununneptium ununheksium ynnä muita,.. puoliintumisaika jotai nanosekan luokkaa, mut massat ihan ***** suuret, hypoteettisii viel enemmänkin,.. parempi kysymys ois, kuinka monta stabiilii alkuainetta on tai millasis olosuhteis epävakaat vois ilmetä jos nyt missää, esim tohtisin veikkaa et unununiumii ei oo missää universumis ollukkaa ku maan pääl



Noin perstuntumalta luulen, että supernovaräjähdyksissä esiintyy sellaisia ytimiä, joista Maan fyysikot eivät edes näe unia. Teoreettisten mallien pohjalta on ennustettu tiettyjä stabiilimpia alueita massiivisilla ytimillä, esim jossain 114-118:n ympäristössä. Mallit ovat kuitenkin karkeita, ja sitä ei tiedetä kuinka stabiileja massiivisia ytimiä voi olla. Yksi supermassiivisten alkuaineiden tutkimuksen tavoitteista onkin tarkentaa noita malleja ja samalla niiden perustana olevia käsityksiä ytimen vuorovaikutuksista.

Tutkimuksen keskeinen ongelma on se, että ytimen kasvaessa optimaalinen neutronien määrä suhteessa protoneihin kasvaa. Jos nyt otetaan kaksi kevyttä stabiilia ydintä, ja fuusioidaan ne yhdeksi, fuusiotuloksen neutroni/protoni -suhde jää vajaaksi. Siksi supermassiivisten alkuaineiden teoreettisesti stabiileimpia isotooppeja ei ole voitu valmistaa. Eikä näköpiirissä käsittääkseni ole ratkaisua ongelmaan.

Kuitenkin stabiileja superrraskaita alkuaineita vastaan puhuu se, että jos niitä olisi olemassa, todennäköisesti niitä olisi muodostunut supernovien neutronisieppausprosesseissa, ja niinollen niitä myös olisi maankuoressa ja havaittavissa. Mutta jo miljoonien vuosien puoliintumisajat tekisivät aineesta kemiallisesti tutkittavan ja siksi hyvin mielenkiintoisen, ainakin jos olisi jokin menetelmä valmistaa sitä enemmän kuin atomi kuukaudessa.

Ja eikös noiden ununmömmöniumien aikaansaatujen isotooppien puoliintumiset olleet pikemminkin sekunteja tai millisekunteja kuin nanosekunteja. Mutta se on vain muistinvarainen tieto, en jaksa tarkistaa. No, laiha lohtu sekin kemisteille ja metallurgeille, jos ainetta tuotetaan atomi kuukaudessa.

Ertsu

Neutroni kirjoitti:
Joitain yksittäisiä radioisotooppeja lukuunottamatta keinotekoisilla alkuaineilla ei ole sovelluksia.

Höpsis. Amerikiumia käytetään palovaroittimissa.

Am-241 ei siis mielestäsi ole yksittäinen radioisotooppi? Joka tapauksessa transuraanien sovellukset ovat varsin harvinaisia. Ei amerikiumia, teknetiumia tai ununquadiumia saa lattana rautakaupasta. Jälkimmäisen tiheydeksi muuten arvioitiin jossain noin 40000 kg/m^3, melkoista jöötiä.

Vierailija

Pieni huomautus vain. Tietääkseni kaikki alkuaineet, joitten järjestysnumero on suurempi kuin 100, esiintyvät vain ioneina! Siis ei täydellisinä neutraaleina atomeina. Asiasta on keskusteltu enne, myös Urantia-kirjan vastaavaan väitteeseen liittyen!

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10596
Liittynyt16.3.2005

"Am-241 ei siis mielestäsi ole yksittäinen radioisotooppi? Joka tapauksessa transuraanien sovellukset ovat varsin harvinaisia. Ei amerikiumia, teknetiumia tai ununquadiumia saa lattana rautakaupasta. "

Am241 on ihan tavallinen rautakauppatuote, ei tosin taida pussikaupalla löytyä esim. K-raudasta. Sen hallussapito ja kauppa vaatii luvan STUKilta.

http://www.stuk.fi.

Löytyy säteilyturvallisuusmääräyksistä ihan selvät ohjeet siitä, kuka saa pitää hallussaan ja mitä radioaktiivista isotooppia ja kuinka paljon. Pieniin määriin (esim. palovaroittimet) ei lupaa tarvita.

Muoks:
Käytännöllisistä syistä ei Am241:tä tuoteta metritavarana, kun palovaroittimiin riittää, että metalliliuskan pinnalle höyrystämällä muodostetaan ohut kalvo.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija

Jossain tieteenkuvalehdessä (2007) kerrottiin että alkuaine 118 hajoaa 0,001 sekunnissa, sitä valmistettiin 2006 ?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26834
Liittynyt16.3.2005
HSTa
Pieni huomautus vain. Tietääkseni kaikki alkuaineet, joitten järjestysnumero on suurempi kuin 100, esiintyvät vain ioneina! Siis ei täydellisinä neutraaleina atomeina. Asiasta on keskusteltu enne, myös Urantia-kirjan vastaavaan väitteeseen liittyen!

Kyllä kai pysyvimpien yli 100 massaisten kemia tunnetaan kokeellisestikin jotenkin, ja ihan normaaleja alkuaineita ne ovat. Ei ole mitään (muuta kuin se Urantian väite, jota ei voida perustelemattomana pitää erityisen vakavastiotettavana) syytä olettaa, että 100 elektronia olisi joku maksimimäärä.

No, siitä tietysti voi aina saivarrella mikä on ioni ja mikä ei. Kyllä metallikiteitä voidaan hyvällä perusteella pitää delokalisoituneen elektronikaasun toisiinsa sitomina ioneina, ja kemiallisilla sidoksillakin jokku ioniluonne yleensä on.

Vierailija

Tein seuraavan listan Wikipedian ilmoittamista puoliintumisajoista, listassa suluissa mainittu. Yleinen tendenssi näyttäisi olevan, että nämä ydinten puoliintumisajat ovat pidentyneen siitä, kuin viimeksi tutkin asiaa:

100 fermium Fm (100.5 days)
101 mendelevium Md (51.5 days)
102 nobelium No (58 min)
103 lawrencium Lr (4 hours)
104 rutherfordium Rf (13 hours)
105 dubnium Db (32 hours)
106 seaborgium Sg (2.4 min)
107 bohrium Bh (22 sek)
108 hassium Hs (22 sek)
109 meitnerium Mt (0.72 sek)
110 darmstadtium Ds (11 sek)
111 roentgenium Rg (3.6 sek)
112 ununbium Uub* (n. 5 min)
113 ununtrium Uut* (0.48 sek)
114 ununquadium Uuq* (2.8 sek)
115 ununpentium Uup* (0.087 sek)
116 ununhexium Uuh* (0.061 sek)
118 ununoctium Uuo* (0.000089 sek)

http://en.wikipedia.org/wiki/Transuranium_elements

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26834
Liittynyt16.3.2005
HSTa
Tein seuraavan listan Wikipedian ilmoittamista puoliintumisajoista, listassa suluissa mainittu. Yleinen tendenssi näyttäisi olevan, että nämä ydinten puoliintumisajat ovat pidentyneen siitä, kuin viimeksi tutkin asiaa:



Luultavasti noista on kyetty tuottamaan pysyvämpiä isotooppeja. Pääsääntöisesti neutronien lisääminen lisää pysyvyyttä sillä alueella, jota ylipäätään pystytyään valmistamaan.

Tästä haluaisin nähdä referenssejä!
Edes alkuaineesta 101?

Se oli joku kaverin fysikaalisen kemian oppikirja, josta noista luin. Lähinnä siellä oli mainittu jotain aktinidien (<=103) ominaisuuksista. En kuitenkaan muista sen tarkemmin. Mistään 101-103:n elektronirakenteen erikoisuuksista ei ainakaan mainittu mitään.

Vierailija
Neutroni
HSTa
Tein seuraavan listan Wikipedian ilmoittamista puoliintumisajoista, listassa suluissa mainittu. Yleinen tendenssi näyttäisi olevan, että nämä ydinten puoliintumisajat ovat pidentyneen siitä, kuin viimeksi tutkin asiaa:



Luultavasti noista on kyetty tuottamaan pysyvämpiä isotooppeja. Pääsääntöisesti neutronien lisääminen lisää pysyvyyttä sillä alueella, jota ylipäätään pystytyään valmistamaan.

Tästä haluaisin nähdä referenssejä!
Edes alkuaineesta 101?



Se oli joku kaverin fysikaalisen kemian oppikirja, josta noista luin. Lähinnä siellä oli mainittu jotain aktinidien (<=103) ominaisuuksista. En kuitenkaan muista sen tarkemmin. Mistään 101-103:n elektronirakenteen erikoisuuksista ei ainakaan mainittu mitään.

Tunnetko siis sinä, tai joku muu, täydellisiä neutraaleja atomeja joitten järjestysluku on suurempi kuin sata?

Tämä on tärkeä kysymys! Urantia-kirja nimenomaan esittää, että sellaisia ei ole olemassa, missään linnunradassamme! Ei edes keinotekoisesti pystytä sellaisia aikaansaamaan!

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26834
Liittynyt16.3.2005
Ahteri
Noita alkuaineita voi toki olla jossakin universumimme puolilla vaikka tuhansia.



Ne perusluonnonlait, jotka vaikuttavat alkuaineiden ytimien rakenteeseen, heijastuvat moneen asiaan. Esimerkiksi tähtien olemukseen ja säteilyspektreihin. Niiden perusteella luonnonlait näyttäisivät olevan hyvin tarkkaan samanlaiset havaittavassa maailmankaikkeudessa. Se on vahva peruste tuollaisia oletuksia vastaan.

HSTa
Tunnetko siis sinä, tai joku muu, täydellisiä neutraaleja atomeja joitten järjestysluku on suurempi kuin sata?

Tämä on tärkeä kysymys! Urantia-kirja nimenomaan esittää, että sellaisia ei ole olemassa, missään linnunradassamme! Ei edes keinotekoisesti pystytä sellaisia aikaansaamaan!

No en minä tuollaisia ole koskaan tutkinut. Mitään järjellistä tieteellistä perustetta sellaisten mahdottomuudelle ei kuitenkaan ole.

Mitenköhän ne lukuisissa kirjoissa mainitut elektronikonfiguraatiot on saatu. Ovatko ne mittaustuloksia vai teoreettisia ennusteita. Yleensähän listoissa on 103 alkuainetta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat