Rajut hinnankorotukset nakertavat palkkapussia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

VOI VOI!

Rajut hinnankorotukset nakertavat palkkapussia

Elämisen hinta nousee nyt nopeammin kuin koskaan vuosituhannen vaihteen jälkeen. Esimerkiksi leivän ja maidon osalta se tarkoittaa, että raaka-aineiden hinta nousee kymmenessä vuodessa jopa 40 prosenttia.

Myös energian hinta on huipussaan, eikä laskusuuntaa näy. Linja on samanlainen muuallakin. Suomalainen kuluttaja tuntee nyt suoraan omassa kukkarossaan, mitä maailmanmarkkinoilla tapahtuu.

Mitä siis jää palkankorotuksista käteen vai jääkö mitään? Veronmaksajain Keskusliitto varoittaa innostumasta reiluista korotusprosenteista liikaa. Ostovoiman kehitys jää vaatimattomaksi.

http://www.mtv3.fi/uutiset/45min/jaksot.shtml?555802

Kommentit (6)

Vierailija

Voi voi noita rassukoja.
Mutta mehän emme anna periksi, emmehän PiPi.
Tulemme muistuttamaan aina heille, että näin ei saai jatkua.

Naamiot

Kuvittele joukko ihmisiä naamiot päällä,
irvokkaassa näytelmässä joka naurattaa muita,
jossa kaikki ovat näyttelijöitä epätodellisissa kulisseissa,
näytelmässä jossa maailma on tuhoutumassa.

Kuvittele, että näytelmä on jatkunut jo niin kauan
että olet syntynyt osana sitä
eikä kukaan ole kertonut sinulle elämäsi epätodellisuudesta,
sillä kukaan ei sitä enää muista itsekään.

Kuvittele tulevasi vähitellen tietoiseksi siitä
ettei näin kuulu olla,
ettei tämä ole todellista elämää.

Näetkö ilmeet muiden kasvoilla kertoessasi heille?
Näetkö ivan, vihan, alentuvat katseet?
Kuuletko syytökset?

Etkä sinä voi vihata etkä ylenkatsoa muita,
sillä sinä ymmärrät heidän todella uskovan rooliensa todellisuuteen.
Ymmärrät heidän jatkavan
koska he eivät osaa kuvitella muunlaista elämää.

Tunnetko jo musertavan tunteen sisälläsi,
tajutessasi ettet sinä saa heitä ymmärtämään,
et saa heitä näkemään sinun maailmaasi
jossa vielä on kauneutta,
ilon kyyneleitä,
oikeutta,
toivoa?

Kuuletko omat kysymyksesi?
Miksi minä näen maailman eri tavalla?
Miksen minä saa ketään ymmärtämään?

Vastuuntunto valvottaa sinua öisin,
tieto tai aavistus siitä,
että toisella tavalla ihmiskunnalla voisi vielä olla toivoa
mutta kun minä en saa muka ymmärtämään.

Minun sanani hukkuvat meluun,
katseeni kalpenee loistevalojen alla.
Unet,
muistot ajasta, jota ei ehkä koskaan ole ollutkaan,
ikävä ja kaipuu sellaisten ihmisten pariin
jotka ymmärtäisivät mitä tunnet,
heidän jotka näkisivät saman maailman.

Missä te olette?
Kuvittele loputon hyörinä,
meteli ja tehokkuus ympärilläsi,
näytelmä joka jatkuu ja jatkuu aina vain mielettömänä
ja vaikka sinä aavista kuinka väärin tämä on
et saa sitä loppumaan,
et edes hidastumaan,
et ajattelemaan,
et kuuntelemaan,
et näkemään,
et ymmärtämään.

Tunnetko?
Tunnetko tuskani,
tunnetko toivoni,
tunnetko elämäni,
tunnetko maailmani?

Leena Nikander

Vierailija

Taitaa pipi olla 5 lapsen työtön yh-äiti tai jotain kun aina kirjoittelee tällaisia. Typerää yhteiskuntakatkeruutta tuntuu riittävän

Uusimmat

Suosituimmat