Mitä on motivaatio ja apatia?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Kokeillaanpa jos tällä otsikolla heräisi enemmän kiinnostusta.

Nyt yritetään ymmärtää näitä olotiloja neurologian kannalta. Mitkä välittäjäaineet ovat pääroolissa motivaation ja apatian kanssa? Tämä kysymys on siltä kannalta ratkaisevan mielenkiintoinen, että on tutkitusti todistettu, että älykkäät ihmiset eivät välttämättä saa elämässä aikaiseksi kovinkaan paljoa, kun taas innostuneet voivat saada aikaan valtaisia muutoksia ja kerätä suurenmoisia rikkauksia. Voisiko olla, että jokin tuntemistamme välittäjäaineista saa aikaiseksi salaisen mekanismin.

En ole asiaan mitenkään syvällisesti perehtynyt, mutta minusta on alkanut tuntua, että dopamiini on se, joka saa meidät saamaan aikaan. Katsoin taannoin National Geographic Televisionista dokumentin "maailman vaarallisimmasta huumeesta" metamfetamiinista, joka saa käyttäjänsä tuhoamaan oman ja muiden elämän. Ohjelmassa kerrottiin, että metamfetamiini (crystal meth) sai aikaan jopa 6-kertaisen dopamiinin erityksen aivoissa kokainiin verrattuna.

Ilmeni myös, että ensimmäisillä kokeilukerroilla, käyttäjä saattoi kyetä uskomattomiin temppuihin. Mm. eräs high school -poika voitti yleisurheilussa piirimestaruuden ja teki koulunsa ylivoimaisen ennätyksen kyseisen aineen vaikutuksen alaisena. Samainen poika jäi kuitenkin myöhemmin koukkuun ja pilasi elämänsä täysin.

Olemme arvatenkin kaikki tietoisia myöskin kahvin virkistävistä vaikutuksista. Se on nyky-yhteiskunnan yksi motivaatiovoimista. Onko asia niin, että kahvi saa meidät virkeämmäksi, lisäämällä aivoissamme risteilevien dopamiinimolekyylien määrää?

Entäpä testosteroni? Suurten visionäärien ja yritysjohtajien sanotaan monesti pärjänneen, koska heillä on ollut munaa ryhtyä toimiin. Ehkäpä testosteroni toimiikin meissä niin, että se aikaansaa dopamiinierityksen lisääntymistä aivoissamme. Dopamiinimyrskyssä uskallamme ottaa härkää sarvista ja ryhtyä toimiin voimalla.

Apatia sen sijaan on olotila, jossa aloitekyky on tiessään. Ihminen ryhtyy toimiin vain pitääkseen huolta perustarpeistaan. Uusiin asioihin ei uskalleta ryhtyä. Voisiko syynä olla dopamiinin puute? Ehkäpä serotoniinin?

Voisiko olla, että kaikenlainen positiivinen motivaation ydinaineosana toimii dopamiini? Entä voisiko tätä vastoin olla että negatiivinen motivaatio, jonka ajavana voimana toimii pelko, toimii jonkin eri välittäjäaineen pohjalta?

Kommentit (2)

Vierailija

Motivaatio on kaiken toiminnan perusta. Sen tuottaa sekä myönteiset mielikuvat kuin myös kielteiset. Suunta on jonnekkin. Välitavoitteet voivat olla myös kielteisiä, kunhan päämäärä on haluttu.

Hormonitoiminta on osa tätä systeemiä, joka on hyvin kompleksinen ja tilanneriippuvainen. Niiden osuus vaihtelee sykleittäin ja satunnaisten kokemusten mukaan. Sairaudet ja päihteet vaikuttavat tasapainoa häiriten.

Motivaatiosysteemi on tasapainoa hakeva, mutta epästbiili.

Vierailija
tietää
Motivaatio on kaiken toiminnan perusta. Sen tuottaa sekä myönteiset mielikuvat kuin myös kielteiset. Suunta on jonnekkin. Välitavoitteet voivat olla myös kielteisiä, kunhan päämäärä on haluttu.

Hormonitoiminta on osa tätä systeemiä, joka on hyvin kompleksinen ja tilanneriippuvainen. Niiden osuus vaihtelee sykleittäin ja satunnaisten kokemusten mukaan. Sairaudet ja päihteet vaikuttavat tasapainoa häiriten.

Motivaatiosysteemi on tasapainoa hakeva, mutta epästbiili.

Samanlaisia ajatuksia ja järkeilyjä on ollut minullakin. Ihmisen toiminnan perustana on todellakin motivaatio. Tieto ja ajatukset ihmisen muistissa ja aivoissa ovat vain kuolleita hermolinkkejä, kunnes motivaatio herättää ne henkiin. Näin ihmistä voidaan verrata tietokoneeseen: tietokoneen muistissa sijaitseva tieto makaa siellä elottomana kovalevyllä, kunnes käyttäjä antaa niille virtaan ja ottaa ne käyttöön RAM-muistissa.

Mikäli dopamiini on keskeisimmistä aineosista mielen prosesseissa ja sen määrä aivoissa määrittää pitkälle sen tarmon ja tehokkuuden, millä eri asioiden tiimoilla pyörimme, olisi sen mekanismien tutkiminen tärkeää. Tulisi saada selvyys siitä, että kuinka suurta dopamiiniaktiivisuutta ihmisen aivot voivat pyörittää, niin etteivät ne kulu loppuun, kuten amfetamiinin ja muiden virkistävien huumeiden kanssa.

Apatiassa ei synny mitään ja huumeissa kulutamme itsemme loppuun ja vaurioitamme aivojamme. Jossain siellä välillä löytyy jokin optimaalinen taso ja sen jos löytää, on aika keksiä keinot, kuinka tuolla tasolla pysyä.

Uusimmat

Suosituimmat