Suomi vuonna 2040

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Hesarissa oli taannoin artikkeli jossa ennustettiin Suomen tilaa reilun kolmenkymmenen vuoden kuluttua. Artikkelista improvisoituneena olen tässä viimeisten kuukausien aikana työstänyt omaa visiotani. Tämmöinen siitä tuli.

---------------

Suomi vuonna 2040

Menneen kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtuneet ihmisten arkipäivään vaikuttaneet muutokset ovat tapahtuneet huomaamattomasti, mitään äkillistä mullistusta ei aikajaksolta löydy. Muutosten moottoreina ovat toimineet kaksi tekijää, energianlähteiden välisten hintojen muutokset sekä tietoliikenneteknologian jatkuva kehittyminen.

Taloushistoriallisesti merkittävä piste saavutettiin 2020–luvulla kun uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian yksikköhinta kohtasi maaöljyyn ja maakaasuun perustuvan energiantuotannon yksikköhinnan. Vuosituhannen vaihteesta lähtien länsimaat olivat pyrkineet kehittämään omaa energiantuotantoaan päästäkseen irti riippuvuudestaan länsivastaisten muslimifundamentalistien ja arvaamattomien diktaattorien hallitsemista maaöljyvaroista. Yllättäen merkittävimmät teknologiset keksinnöt tällä saralla tehtiinkin keskusjohtoisessa Kiinassa jossa oli kaikessa hiljaisuudessa pantu toimeen menestyksekkääksi osoittautunut Suuri Harppus 2 jonka tarkoituksena oli nostaa Kiina maailman johtavaksi uuden teknologian kehittäjäksi ja käyttäjäksi. OPEC menetti nopeassa tahdissa suuren osan vaikutusvallastaan länsimaihin nähden ja öljytuloista lähes täydellisesti riippuvaiset öljyntuottajamaat huomasivat että raakaöljyn hinta määriytyi vaihtoehtoisten energialähteiden hinnan mukaan eikä enää mukavasti kavereiden kesken pienessä piirissä. EU:n ja Pohjois-Amerikan maat kehittivät 2010 luvun loppuun mennessä itselleen täydellisen energiaomavaraisuuden perustuen ydinvoimaan, uusiutuviin energianlähteisiin sekä kivihiilestä ja öljyhiekasta Fischer-Tropsch-menetelmällä valmistettaviin synteettisiin öljytuotteisiin. Suomessa prosessin raaka-aineena käytetään turvetta. Suurten laitosten tuottama hiilidioksidi kaapataan jo tuotantovaiheessa, nesteytetään ja pumpataan tyhjentyneisiin öljy- ja kaasukenttiin.

Merkittävimmät tekniset läpimurrot liittyivät aurinkokennojen hyötysuhteen paranemiseen sekä niiden valmistusteknologian kehittymisen. Halpojen ja tehokkaiden kiinalaisten aurinko- ja polttokennojen tulo markkinoille raivasi tietä vedyn käyttöön energian varastoimiseen. Tilaisuutensa hienosti oivaltaneet Libya ja Marokko solmivat nopeasti pitkäaikaisia sopimuksia EU:n kanssa aurinkovoimaloiden tuottaman energian toimittamisesta Eurooppaan jossa puskurivarastoina ja osittain jakelukanavana toimivat EU:n alun perin Venäjän maakaasun jakeluun tarkoitettu putkiverkko maakaasusäiliöineen.

Energian hinnan kehitys nopeutti erityisesti pohjoisissa energian suurkuluttajiin kuuluvissa valtioissa kaupungistumista. Asuntojen lämmityksen/jäähdytyksen sekä työmatkaliikenteen aiheuttamat rasitukset kotitalouksille kannustivat siirtymään tiheämmin asutuille alueille alueellisen energianjakoverkoston piiriin. Taajamien kaukolämpöverkot on muunnettu jo 2020 luvun puoliväliin mennessä kaksitoimisiksi siten että talvella lämmönjakeluun käytettyä verkostoa käytetään kesähelteillä jäähdytykseen. Tällä yksinkertaisella oivalluksella kaupunkitaajamat saatiin toimimaan kesäisin aurinkolämmön kerääjinä. Toisaalta haja-asutusalueilla asukkaat ovat tarttuneet innolla mahdollisuuteen rakentaa valtion tukemia pieniä bio-, tuuli- ja aurinkovoimaloita. Otollisiin paikkoihin on noussut nopeaan tahtiin satoja uus-vanhoja tuulimyllyjä joissa tuotetaan vetyä. Vety käytetään joko polttokennoissa sähköksi tai vanhanaikaisesti polttamalla, usein alun perin nestekaasulle tarkoitetuissa laitteissa. Perisuomalainen menestystuote on saunan kaasukiuas. Karjankasvattajat ovat perustaneet vanhan osuusmeijeriperiaatteen mukaisesti osuuskaasuttamoja joissa metaanireaktorit tuottavat karjanlannasta metaania ja lannoitetta. Lietelanta ja saostuskaivojen kiinteä jäte sekä kauppojen ja laitosten kompostijäte ovat arvokasta kauppatavaraa.

Kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmaston lämpeneminen taittui 2010 luvun puolessa välissä. Suurin yksittäinen muutos kavihuonekaasujen päästöihin saavutettiin ottamalla käyttöön australialaisten tiedemiesten kehittämä rokote, jolla hävitettiin lampaiden ruoansulatuksesta metaania kehittävät bakteerit. Rokotteen tarkoitus oli alun perin tehostaa ravintoaineiden imeytymistä, mutta havaitun sivuvaikutuksen vuoksi YK suositteli rokotetta pakolliseksi kaikille märehtiville karjaeläimille. Toinen kiistelty keino metaanipäästöjen pienentämiseksi oli luonnon omien termiittikantojen syrjäyttäminen geenimuunnellulla, metaania tuottamattomalla kannalla mutta varovaisuusperiaatteen nojalla hanke kiellettiin. Ihmiskunnan vuotuiset hiilidioksidipäästöt ovat kasvaneet mutta huomattavasti maltillisemmin kuin mitä 1900 luvun lopun maailmanlopun ennustajat esittivät. Suurta roolia tässä näyttelevät Kiina ja Intia joiden panostus vetytalouteen on leikannut niiden hiilidioksidipäästöt olemattomiin. Päästökauppa loppui vuoteen 2012 kun viimeisenä maana Kioton sopimuksessa kiinni sinnittelevä Suomi totesi käyvänsä kauppaa itsensä kanssa.

Suomessa vuosittaiset matkustajakilometrimäärät eri liikennevälineillä ovat pysyneet väestönkasvusta – suomalaisia on noin kuusi miljoonaa - huolimatta lähes samoina 2000 –luvun alusta alkaen. Työmatkaliikennettä on vähentänyt tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien mahdollistama etäläsnäolo jossa työyhteisöt kokoontuvat virtuaalitiloissa. Etäläsnäolo syntyi kun verkoissa syntyneiden roolipeliyhteisöjen kehittämä virtuaalimaailma – teknologia sulautui yritysten ja julkishallinnon käyttämiin teleneuvotteluverkkoihin. Toistaiseksi käyttöliittymä perustuu monien epämukaviksi kokemiin virtuaalikypäriin, hanskoihin ja jopa kokovartalopukuihin mutta useissa tuotekehityslaboratorioissa kilpaillaan ensimmäisen kaupallisesti tuotteistettavan hermoverkkokytkennän kehittämiseksi. Hemoverkkoliitäntä tarkoittaa tietokoneen virtuaalimaaliman kytkemistä suoraan ihmisen hermostoon kaksisuuntaisella kytkennällä jolloin virtuaalimaailmaan kytkeytynyt henkilö voisi ohjata virtuaalihahmoaan ajatuksellaan ja kokea virtuaalitodellisuuden kaikkien viiden aistinsa välityksellä. Erityisesti viihdeteollisuus odottaa tämän teknologian läpimurtoa.

Työmarkkinoita kuvaa äärimmilleen viety lyhytjännitteisyys. Kieleen on levinnyt käsite viiden minuutin työsuhde (jota kutsutaan katukielessä duunihuoraamiseksi) joka tarkoittaa hyvin lyhyitä projektiluonteisia palvelusopimuksia joita toimihenkilöammateissa toimivat ihmiset solmivat virtuaaliverkossa. Toisaalta perinteisten käsityöammattien osaaminen ja harjoittaminen on hyvin muodikasta. Yhdistelmät markkinointipäällikkö-puuseppä, varatuomari-metsuri, tilintarkastaja-putkimies ovat hyvin yleisiä. Perinteisten ammatti- ja korkeakoulututkintojen arvo on kärsinyt inflaation, työntekijän arvo mitataan suoritettujen täsmäkurssien, työkokemuksen ja sertifioidun osaamisen mukaan. Ero opiskelijan, aktiivikansalaisen ja eläkettä nauttivan seniorikansalaisen välillä on olematon, usein ihminen kuuluu yhtä aikaa kaikkiin mainittuihin ryhmiin.

Tyypillinen vuoden 2040 perheauto on kooltaan ja muodoltaan paljon vuoden 2007 tila-autoa muistuttava. Autoa kuljettaa diesel-sähköinen hybridijärjestelmä jossa pieni keraaminen biodiesel-moottori lataa kevyitä vaahtokennoisia lyijyakkuja. Muualla maailmassa yleiset polttokennoautot eivät ole kylmissä maissa yleistyneet koska polttokennojen talvikäyttö on osoittautunut autoissa ongelmallisiksi. Sen sijaan pienmoottoreissa polttokenno on käytännössä yksinvaltias. Moottoripyörät, mopot, skootterit, ruohonleikkurit, pienlentokoneet ja vastaavat laitteet toimivat äänettömästi polttokennojen voimin.

Moottoriteiden kiistattomia kuninkaita ovat jopa yli sata metriä pitkät maantiejunat, jotka koostuvat neljästä-viidestä tietojärjestelmillään toisiinsa linkittyneestä rekka-autosta. Muutaman kymmenen sentin päässä edellä ajavan peesissä automaattiohjauksessa kulkeva rekka säästää alentuneen ilmanvastuksen ansiosta huomattavasti polttoainetta. Kun koko jonoa operoidaan jonon ensimmäisestä autosta, jonon muiden autojen kuljettajat voivat levätä odottaessaan omaa vuoroaan siirtyä jonon kärkeen. Teknologia on sovellutus Yhdysvaltojen armeijan vuosituhannen vaihtessa kehittämistä miehittämättömistä huoltokolonnista.

Ensimmäisen kerran tätä teknologiaa hyodynnettiin Suomessa vuonna 2009 kun sillä ratkaistiin VR:n pendolino-junia kiusanneet kytkentäongelmat. Sen sijaan että junarunkoja olisi edelleen kytketty mekaanisesti yhteen, ne varustettiin etäisyysantureilla ja keskenään kommunikoivilla ohjaustietokoneilla jotka ajavat kahta runkoa peräkkäin puolen metrin etäisyydellä toisistaan.

Maantieliikenteen automatisointi on edennyt hyvin pitkälle. Kaikki uudet autot on jo parikymmentä vuotta varustettu interaktiivisilla, GPS navigaattoreista kehittyneillä tietojärjestelmillä jotka kommunikoivat stratosfäärissä paikallaan pysyttelevien aurinkokennojen voimalla toimivien ilmalaivojen kautta keskenään muodostaen orgaanisesti itseään säätelevän vertaisverkon. Samat ilmalaivat ovat korvanneet myös tv- radio ja matkapuhelinverkkojen tarvitsemat korkeat antennimastot. Kaikkialle yltävä huippunopea langaton tietoliikenneyhteys on suomalaisille itsestäänselvyys jonka olemassaoloa ei edes noteerata muutoin kuin häiriön sattuessa.

Pääväylillä autoilijat kytevät autonsa poikkeuksetta verkon ohjattavaksi. Ajoneuvojen tietokoneet vaihtavat jatkuvasti keskenään tietoa kaikista verkkoon kytkeytyneistä ajoneuvoista, niiden sijainnista ja liikkeistä olivatpa ne verkon tai ihmiskuljettajan ohjauksessa. Lisäksi automaattiohjauksella varustetuissa ajoneuvoissa on itsenäiset liike- ja lämpötunnistimet jotka varoittavat kuljettajaa vaaratilanteista. Käytetty teknologia syntyi 2000 –luvun alussa tapahtuneen terrorin vastaisen sodan nimellä tunnettuun ilmiöön jonka aikana USA kehitti massiivisesti tietoliikenne-, anturi ja keinoälyteknologioita.

Tärkeimmät biodieselin tuotantolaitokset sijaitsevat Porkkalan ja Porvoon eteläpuolella kelluvilla tuotantolautoilla jossa geneettisesti muunnellut sinilevät tuottavat ravinnerikkaasta Itämeren vedestä moottoripolttoaineiden tuotantoon sopivaa biomassaa. Biopolttoaineita syntyy myös taajamien kaukolämpö/jäähdytyslaitoksissa joissa yhdyskuntajätteistä ja paikallisesti kasvatetuista energiakasveista tuotetaan keskitetysti lämpöä, sähköä ja dieselpolttoainetta.

Kaupallinen lentoliikenne on jakautunut kahteen sektoriin; Ilmaa raskaampaan matkustajaliikenteeseen ja ilmaa kevyempään rahtiliikenteeseen. Energian hinnan nousu ajoi lentoyhtiöt nopeasti leikkaamaan koneittensa painoa. Nykyaikaiset matkustajakoneet ovatkin erittäin askeettisia edeltäjiinsä verrattuna. Turvallisuus- ja mukavuussyistä matkustajat pidetään nukutuksessa koko lennon ajan. Koneet ovat äärettömän keveitä, nopeita ja energiatehokkaita, polttoaineena on nesteytetty vety. Matkatavaroita ei enää saa lentomatkoille mukaan vaan ne on annettava etukäteen lentoyhtiön kuljetettavaksi. Matkalippujen hinta määräytyy matkan pituuden ja matkustajan painon mukaan. Tax free ostokset ja tarjoiluvaunuja työntävät lentoemännät ovat enää hiipuvia muistoja taivaita halkovissa hämärissä ikkunattomissa komposiittisukkuloissa.

Ilmaa kevyempi rahtiliikenne perustuu aurinkokennoilla päällystettyihin vetytäytteisiin miehittämättömiin ilmalaivoihin jotka kuljettavat kontteja rahtiterminaalien välillä globaalin ilmaliikenneverkon ohjauksessa. Lentoreittiä optimoidaan jatkuvasti sääolosuhteiden mukaan siten että matkaa tehdään mahdollisuuksien mukaan auringon paisteessa ja myötätuulessa. Stratosfäärin suihkuvirtaukset ovat muuttuneet ilmalaivojen luonnollisiksi valtaväyliksi.

Merillä on nähty tuulivoiman paluu. 1900–luvun lopussa huvikäyttöön kehitetyistä vetovarjoista ja leijoista on kehittynyt polttoainetta säästäviä lentäviä purjeita. Konttiliikenne on enää murto-osa 2000 luvun alun huippulukemista. Tavaraliikenteen volyymien putoaminen johtuu paitsi energian hinnan noususta myös Kaukoidän entisten halpatyömaiden noususta länsimaiden tasolle työvoimakustannuksissa. Mannerten välillä ei enää kuljeteta halpaa massatavaraa koska kuljetuskustannukset ovat aivan liian korkeat eikä hintaero eri markkina-alueiden välillä ole enää mainittava. Lomaristeilijät ovat klassisten suurten purjelaivojen nykyaikaistettuja versioita.

Verrattuna vuoden 2007 Suomeen, vuoden 2040 Suomi on nopeatempoinen, lyhytjännitteinen, energiatehokkaampi ja ympäristöystävällisempi.

Kommentit (0)

Uusimmat

Suosituimmat