Myös lämmön talteenotolle uusiutuvan energian status.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Lainaus lähteestä: http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/id68948.html

"Pekkarinen: Uusiutuvalle energialle syöttötariffi
Julkaistu 04.09.2007, klo 11.27

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk) esittää, että uusiutuvan energian käyttöä lisättäisiin syöttötariffin avulla. Pekkarinen kertoi asiasta Jyväskylän Bioenergia-seminaarin yhteydessä.

Pekkarinen aikoo lähiviikkoina esittää hallitukselle vaihtoehtoja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Syöttötariffin vaihtoehtona voisi olla uusiutuvan energian investointituen lisääminen.

Syöttötariffi merkitsee, että energian tuottajalle luvattaisiin sähköstä tietyksi ajaksi takuuhinta. Suomessa syöttötariffi on voimassa vain ympäristöarvoiltaan kyseenalaisella turvevoimalla. Hallitusohjelmassa on sovittu myös, että biokaasu saisi tuekseen syöttötariffin."

Tässä taas toitotetaan tätä samaa, että energia = sähkö ja sähkö = energia.
Muita energiamuotoja ei siis ole olemassakaan kuin sähkö.

Miksei lämmön talteenotolle voisi myöntää uusiutuvan energian statusta ?
Onhan tuo talteenotettu lämpö jo hyödyttänyt jossain, joten se on tavallaan ilmaista energiaa.

Tänä päivänä kannattaa puhaltaa lämpökäsittelyuunien hukkalämmöt ulos ja lämmittää samaan aikaan samaa työtilaa 160 kW:n sähkölämpöpuhaltimella. On siinäkin järkeä.

Sitten päättäjät miettivät vain, miten sähköä voitaisiin tuottaa uusiutuvilla energiamuodoilla. Miten kansalaiset voisivat säästää sähköä.

Sähköä sitä ja sähköä tätä. Muilla energiamuodoilla ei näytä olevan mitään arvoa.

Sivut

Kommentit (52)

Vierailija

Miten olisi hyötysuhteeseen kytketty verotus? Tuotantotavan energiatehokkuus vaikuttaisi veron määrään siten että parempi saisi pienemmän veroprosentin.

Ylituotannosta rokotettaisiin samoin. Tarpeenmukainen tuotanto olisi kannustettua verraten ylikapasiteettiin.

Vierailija

Tämä taitaa olla taas niitä puheita, joita päättäjiltä on riittänyt aina 70-luvun energiakriisistä alkaen. Esitetään yhtäsun toista eikä tehdä mitään. Esimerkiksi:
- eka pellettitehdas taisi olla Haapajärvellä jo 70 luvun lopulla, päästettiin konkkaan. Nykyisten pelleettimaakarien kannattaa viedä tuotteensa Saksaan;
- itsetuotetun biokaasun verotusta ei tietääkseni ole poistettu;
- rypsi/pellavaöljystä puristettu polttoaine on veronalaista;
- pienet vesivoimalat ovat vaikeuksissa ja Suomessa riittää pieniä puroja, joiden voimalla pyörittäisi usean talon sähköt ja ilman haittoja, jos niin halutaan. Yritäpäs vain myydä ylimääräinen sähkö;
- voit edelleen rakentaa talon ilman varalämmitystä (uunit jne), puuvaraston teko kaupunkitontille on myös tavallaan estetty. Seuraus: tammi- helmikuussa jauhaa muutama varalaitos hemmetin kallista sähköä;

Näitä esimerkkejä riittäisi vaikka kuinka paljon. Voi jopa epäillä, että suomalainen uskoo vain suuriin kerralla pommitettaviin tuotantoyksiköihin. Sama tulos saavutettaisiin kuitenkin hajautetullakin tuotannolla. Onko meitin insseillä mammuttitauti?

Vierailija
tietää
Miten olisi hyötysuhteeseen kytketty verotus? Tuotantotavan energiatehokkuus vaikuttaisi veron määrään siten että parempi saisi pienemmän veroprosentin.

Ylituotannosta rokotettaisiin samoin. Tarpeenmukainen tuotanto olisi kannustettua verraten ylikapasiteettiin.

Ihan hyvä muuten, mutta kaikkein yksinkertaisin tapa olisi teollisuuden käyttämän sähkön hinnan korottaminen, jolloin teollisuuden kannattaisi miettiä lämpökäsittelyuunien hukkalämmön talteenottoa.

Huom! Myös lämpö on energiaa. Jotenkin se pitäisi saada myös päättäjien kaaliin, mutta ei kai päättäjiltä voi sellaista vaatia, kun kansalaisetkaan eivät näytä sitä tajuavan. Jostain kumman syystä vain sähkö hyväksytään energiaksi toistaiseksi.

Vierailija

Kuinka suurta osaa energian käytöstä nämä lämpökäsittelyuunit edustavat, sekä kuinka suuri investointi olisi rakentaa tarvittava lämpösäiliö ja lämmönvaihdin?

Onko lämpöä saatavilla aina kun tarvitaan, vai onko uuni päällä vain osan ajasta?

Ehkä sähkö on pinnalla juuri sen takia, että meillä on sähköä liian vähän ja lämpöä liikaa. Lämpö kun ei kulje kuparijohtoa pitkin kovinkaan pitkälle.

Vierailija
Ertsu
Ihan hyvä muuten, mutta kaikkein yksinkertaisin tapa olisi teollisuuden käyttämän sähkön hinnan korottaminen, jolloin teollisuuden kannattaisi miettiä lämpökäsittelyuunien hukkalämmön talteenottoa.

Hieno ajatus, joskaan ei uusi. Kyseinen tapaus vaan on monille nykyisille lämmönsiirtimille haastava. Esimerkiksi tässä tapauksessa on kyse korkeista lämpötiloista ja ilmasta/kaasuista jotka eivät saa siirron yhteydessä sekoittua tulevaan ilmavirtaan. Potentiaalia olisi varmasti tuloilman lämmittämiseen - myös muilla teollisuuden aloilla.

Vierailija
Veikko
Kuinka suurta osaa energian käytöstä nämä lämpökäsittelyuunit edustavat, sekä kuinka suuri investointi olisi rakentaa tarvittava lämpösäiliö ja lämmönvaihdin?

Uunit haukkaavat n. 90% käytetystä tehosta. Yksittäisen uunin teho on +200 kW/uuni. Suurimman uunin teho ex-työpaikassani oli 238 kW.
Enkä tiedä investoinnin suuruutta, mutta lämmönvaihdinta ei tarvita. Lämmön talteenottamiseksi riittäisi suuri kiuaskivillä täytetty pönttö.

Onko lämpöä saatavilla aina kun tarvitaan, vai onko uuni päällä vain osan ajasta?

Ei ja on. Siksi sähkölämmitin pitäisi olla varalla.

Ehkä sähkö on pinnalla juuri sen takia, että meillä on sähköä liian vähän ja lämpöä liikaa. Lämpö kun ei kulje kuparijohtoa pitkin kovinkaan pitkälle.

Ei tarvitse, kunhan edes sama työtila lämmitettäisiin hukkalämmöllä. Teho kyllä riittäisi muutaman omakotitalon lämmittämiseen.
Sitäpaitsi kyllä ainakin Tampereen kaukolämpö muutaman kilometrin kulkee. Johdon materiaalista minulla ei ole tarkkaa tietoa.
http://www.atagears.fi/Default.aspx?id=466504

Vierailija

Piti tuohon edelliseen vielä lisätä, että myös karkaisuöljyn jäähdytyksestä syntyvä lämpö puhalletaan ulos kesät talvet, vaikka talteenotto ei olisi teknisesti kummoinenkaan.

Vierailija
FienDi
Ertsu
Ihan hyvä muuten, mutta kaikkein yksinkertaisin tapa olisi teollisuuden käyttämän sähkön hinnan korottaminen, jolloin teollisuuden kannattaisi miettiä lämpökäsittelyuunien hukkalämmön talteenottoa.



Hieno ajatus, joskaan ei uusi. Kyseinen tapaus vaan on monille nykyisille lämmönsiirtimille haastava. Esimerkiksi tässä tapauksessa on kyse korkeista lämpötiloista...

Kertoisitko vielä lyhyesti, mitä haastavaa korkeissa lämpötiloissa on kiuaskiville ?
...ja ilmasta/kaasuista jotka eivät saa siirron yhteydessä sekoittua tulevaan ilmavirtaan.

Ei tietenkään. Miksi pitäisi ? Mikä laki määrää, että lämmönvaihtimen tulee toimia nesteen välityksellä ?

Vierailija
Ertsu
Kertoisitko vielä lyhyesti, mitä haastavaa korkeissa lämpötiloissa on kiuaskiville ?



Kiuaskivistä en tiedä - niistä en ainakaan huomannut mainintaa aiemmin, mutta joidenkin lämmönsiirrinten tekniset ratkaisut rajaavat käyttölämpötiloja.

Ertsu
Ei tietenkään. Miksi pitäisi ? Mikä laki määrää, että lämmönvaihtimen tulee toimia nesteen välityksellä ?

Edelleen, jotkut lämmönsiirtimet sekoittavat tai mahdollistavat poisto- ja tuloilman sekoittumisen. En tunne tarkemmin lämpökäsittelyuunien puhaltamia kaasuja, mutta ylipäätään ei tosiaan ole tarkoitus sekoittaa "likaista" ja "puhdasta" ilmaa.

Laki ei määrää käyttämään nestettä, mutta muun muassa em. syystä se on hyvä ratkaisu. Miten ajatuksessasi kiuaskiviin varautunut lämpö hyödynnetään?

- edit --- korjasin lainaukset.

Vierailija
FienDi
Ertsu
Kertoisitko vielä lyhyesti, mitä haastavaa korkeissa lämpötiloissa on kiuaskiville ?



Kiuaskivistä en tiedä - niistä en ainakaan huomannut mainintaa aiemmin, mutta joidenkin lämmönsiirrinten tekniset ratkaisut rajaavat käyttölämpötiloja.

Et siis lukenut niihin viittaavaa kirjoitustani. No ei haittaa, mutta miksi tuossa yhteydessä pitäisi käyttää perinteistä lämmönvaihdinta ?

Ertsu
Ei tietenkään. Miksi pitäisi ? Mikä laki määrää, että lämmönvaihtimen tulee toimia nesteen välityksellä ?

Edelleen, jotkut lämmönsiirtimet sekoittavat tai mahdollistavat poisto- ja tuloilman sekoittumisen. En tunne tarkemmin lämpökäsittelyuunien puhaltamia kaasuja, mutta ylipäätään ei tosiaan ole tarkoitus sekoittaa "likaista" ja "puhdasta" ilmaa.

Ei lämpökäsittelyuunien puhaltamaa ilmaa saakaan sekoittaa tuloilmaan, mutta mikä laki määrää käyttämään "jotkut lämmönsiirtimet" -tyyppistä lämmönsiirrintä ?

Laki ei määrää käyttämään nestettä, mutta muun muassa em. syystä se on hyvä ratkaisu. Miten ajatuksessasi kiuaskiviin varautunut lämpö hyödynnetään?

Siten, että rakennetaan kaksi sisäkkäistä säiliötä. Sisempi säiliö täytetään kiuaskivillä, joiden läpi uunin poistoilma puhalletaan. Kiuaskivet varastoivat hyvin lämpöä, tasaavat lämpötilan vaihtelua ja kestävät korkeita lämpötiloja. Ulomman ja sisemmän säiliön välisestä vaipasta imetään sitten tuloilma työtilaan. Lopuksi ulompi säiliö kuorrutetaan lämpöeristeellä.

Kerroin tuon ajatukseni muuan diplomi-insinöörille ja esimieheni piirsi siitä oikein hyvän kuvankin, mutta kaikkihan tietävät, miten DI:t suhtautuvat työläisen ajatuksiin. Viittaavat kintaalla.

Toiseksi tämän keskustelun laimeus kuvastaa hyvin yleistä mielipidettä. Vain kotitalouksien ja jonkin verran myös toimistojen pitäisi säästää sähköä (energiaa). Teollisuus haaskatkoon mielin määrin.

Vierailija
Ertsu
Et siis lukenut niihin viittaavaa kirjoitustani. No ei haittaa, mutta miksi tuossa yhteydessä pitäisi käyttää perinteistä lämmönvaihdinta ?



Ei lämpökäsittelyuunien puhaltamaa ilmaa saakaan sekoittaa tuloilmaan, mutta mikä laki määrää käyttämään "jotkut lämmönsiirtimet" -tyyppistä lämmönsiirrintä ?

No kyllä se tuli luettua, se vaan on tuon ensimmäisen viestini jälkeen tässä ketjussa, mutta ei sillä väliä.

Ei pitäisi, mutta on yleisesti helpompaa ja halvempaa käyttää jotain mikä on jo keksitty ja olemassa kuin lähteä kehittämään jotain uutta.

Siten, että rakennetaan kaksi sisäkkäistä säiliötä. Sisempi säiliö täytetään kiuaskivillä, joiden läpi uunin poistoilma puhalletaan. Kiuaskivet varastoivat hyvin lämpöä, tasaavat lämpötilan vaihtelua ja kestävät korkeita lämpötiloja. Ulomman ja sisemmän säiliön välisestä vaipasta imetään sitten tuloilma työtilaan. Lopuksi ulompi säiliö kuorrutetaan lämpöeristeellä.

Vaikuttaa näin maailaistollon silmissä ihan toimivalta idealta. Ei kylläkään järin tehokkaalta, mutta luonnollisesti parempi vaihtoehto kuin puhaltaa kaikki lämmin ulos. Jonkinlainen ratkaisu jolla saataisiin lisää pinta-alaa sisemmän säiliön pintaan auttaisi asiaa.

Kuinka kuumaa ilmaa uunista muuten voi odottaa tulevan ulos? Esimerkiksi Fläkt Woods valmistaa lamellisiirtimiä joiden maksimitoimintalämpötila on 300 astetta (korjatkaa jos ymmärsin lukemani dokumentin väärin), joten tuohon paikkaan olisi jo valmis tuote. Sillä saattaa selittyä myös di:n nihkeä suhtautuminen.

Vierailija
FienDi
Vaikuttaa näin maailaistollon silmissä ihan toimivalta idealta. Ei kylläkään järin tehokkaalta, mutta luonnollisesti parempi vaihtoehto kuin puhaltaa kaikki lämmin ulos. Jonkinlainen ratkaisu jolla saataisiin lisää pinta-alaa sisemmän säiliön pintaan auttaisi asiaa.

En näe mitään syytä sen sisemmän säiliön pinta-alan kasvattamiseen. Tuloilman lämpö pysyisi käsittääkseni tasaisempana ihan lieriön muotoisessa säiliössä. Kiuaskivistä riittäisi lämpöä pidempään, koska uuneja jäähdytetään jaksoittain.

Kuinka kuumaa ilmaa uunista muuten voi odottaa tulevan ulos? Esimerkiksi Fläkt Woods valmistaa lamellisiirtimiä joiden maksimitoimintalämpötila on 300 astetta (korjatkaa jos ymmärsin lukemani dokumentin väärin), joten tuohon paikkaan olisi jo valmis tuote. Sillä saattaa selittyä myös di:n nihkeä suhtautuminen.

Uunin lämpö on hiiletyksessä 950° C. Puhallettava ilma on siis aluksi sen lämpöistä, josta se laskee hitaasti.
Erilliskarkaisussa uuni ja siellä olevat kappaleet jäähdytetään 180 asteeseen, jonka jälkeen lämpö nostetaan uudelleen 840 asteeseen, josta karkaisu öljyyn.
Katso kuva: http://www.atagears.fi/Default.aspx?id=466504
Nyt pitäisi näkyä.

Juppejänis
Seuraa 
Viestejä504
Liittynyt17.5.2007

En tunne ko. lämpökäsittelyuunien rakennetta, toisin sanoen jos ne toimivat sähköllä, niin miksi niiden lämpö pitää puhaltaa ulos?

Vai onko niin, että lämpökäsittelyn jälkeen uuni jäähdytetään huuhtelemalla ilmalla ja puhaltamalla lämpö ulos?

Joka tapauksessa hullua touhua on, jos samaan aikaa lämmitetään sähköllä ja hukkaenergiaa on tarjolla.

Yksinkertaisin sisätilan lämmitys voisi olla semmoinen, että poispuhallettavasta lämmöstä otettaisiin energia talteen kierrättämällä hallin ilmaa puhaltimella ja varastoimalla siihen hukkalämpö. Jos teho on hetkellisesti suuri ja hallin lämmitystarve jatkuva, voisi joku massaan varastoituva energia olla hyvä vaihtoehto.

Mitoituksen kannalta pitäisi vain tietää käytettävissä olevat lämpötilat virtaukset ja hallin lämmitystarve, jolloin nopeasti voisi päätellä millainen lähestymistapa olisi fiksu.

Tavallinen rakenneteräs kestää lämmönvaihtimena noin 400 °C:n lämpötilaan asti, haponkestävä joku 650 °C ja sitten vielä tulenkestävät noin 1000 °C:en saakka. Tässä tapauksessa kun ilmaa lämmitetään en kuitenkaan usko, että tavallista rautaa kummempia ratkaisuja tarvitaan.

Kiuaskiviin perustuvan jutun ongelma on lämmön siirto kuvaamasi pöntön laidoille. Ei välttämättä onnistu kovin hyvin, mutta voisiko ajatella jaksottaista toimintaa. Kun lämpö on puhallettu kiuaskivien läpi, käännetään pellit toiseensuuntaan ja imetään kylmä ilma halliin kuumien kiuaskivien lomitse, jolloin tuloilma lämpiää. Ei kai sieltä uuniista kovin ihmeellisiä aineita niihin kiviin sitoudu vai käsittelettekö jotain ihmisille haitallisia aineita?

Vierailija
Ertsu
En näe mitään syytä sen sisemmän säiliön pinta-alan kasvattamiseen. Tuloilman lämpö pysyisi käsittääkseni tasaisempana ihan lieriön muotoisessa säiliössä. Kiuaskivistä riittäisi lämpöä pidempään, koska uuneja jäähdytetään jaksoittain.

Enemmän pinta-alaa = lämpö siirtyy tuloilmaa tehokkaammin - jos on tarkoitus lämmittää teollisuushallia niin puhutaan suurista ilmamääristä jotka pitäisi lämmittää. Eikö siinä ole syytä tarpeeksi?

Uunin lämpö on hiiletyksessä 950° C. Puhallettava ilma on siis aluksi sen lämpöistä, josta se laskee hitaasti.
Erilliskarkaisussa uuni ja siellä olevat kappaleet jäähdytetään 180 asteeseen, jonka jälkeen lämpö nostetaan uudelleen 840 asteeseen, josta karkaisu öljyyn.
Katso kuva: http://www.atagears.fi/Default.aspx?id=466504
Nyt pitäisi näkyä.

Mielenkiintoista - ei ollut hajuakaan että on kyse noin korkeista lämpötiloista. Suurta haaskausta kyllä tuo, sääli ettei ainakaan omalla työpaikallani valmisteta laitteita jolla tuon energian saisi talteen ja käyttöön. Luulisi kysyntää olevan...

Vierailija
Juppejänis
En tunne ko. lämpökäsittelyuunien rakennetta, toisin sanoen jos ne toimivat sähköllä, niin miksi niiden lämpö pitää puhaltaa ulos?

Vai onko niin, että lämpökäsittelyn jälkeen uuni jäähdytetään huuhtelemalla ilmalla ja puhaltamalla lämpö ulos?


Hyvin päätelty. Juuri noin se pelaa. Samoin välijäähdytyksessä hiiletyslämmöstä uuni jäähdytetään ensin 180 asteeseen, josta lämpö nostetaan uudelleen karkaisulämpöön 840°, josta karkaisu öljyyn.

Joka tapauksessa hullua touhua on, jos samaan aikaa lämmitetään sähköllä ja hukkaenergiaa on tarjolla.

Just niin. Tätä olen yrittänyt tarjoilla ennenkin, mutta vain harva viitsii kommentoida.

Yksinkertaisin sisätilan lämmitys voisi olla semmoinen, että poispuhallettavasta lämmöstä otettaisiin energia talteen kierrättämällä hallin ilmaa puhaltimella ja varastoimalla siihen hukkalämpö. Jos teho on hetkellisesti suuri ja hallin lämmitystarve jatkuva, voisi joku massaan varastoituva energia olla hyvä vaihtoehto.

No eihän se lämmitystarve tietenkään jatkuvaa ole. Kesäkuumalla sen hukkalämmön voisikin puhaltaa ulos, mutta kun se tehdään myös tulipalopakkasella, niin kyllä on sähkö halpaa.
Se 160 kW:n lämpöpuhallin kyllä kierrättää hallin ilmaa ihan riittävästi.

Mitoituksen kannalta pitäisi vain tietää käytettävissä olevat lämpötilat virtaukset ja hallin lämmitystarve, jolloin nopeasti voisi päätellä millainen lähestymistapa olisi fiksu.

Tavallinen rakenneteräs kestää lämmönvaihtimena noin 400 °C:n lämpötilaan asti, haponkestävä joku 650 °C ja sitten vielä tulenkestävät noin 1000 °C:en saakka. Tässä tapauksessa kun ilmaa lämmitetään en kuitenkaan usko, että tavallista rautaa kummempia ratkaisuja tarvitaan.


Kyllä se rakenneteräs kestää hetkellistä 950:n asteen lämpöä. Se sulaa vasta jossain 1200°:een paikkeilla. Ei sen pöntön tarvitse olla huippukallista tulenkestävää.

Kiuaskiviin perustuvan jutun ongelma on lämmön siirto kuvaamasi pöntön laidoille. Ei välttämättä onnistu kovin hyvin, mutta voisiko ajatella jaksottaista toimintaa. Kun lämpö on puhallettu kiuaskivien läpi, käännetään pellit toiseensuuntaan ja imetään kylmä ilma halliin kuumien kiuaskivien lomitse, jolloin tuloilma lämpiää. Ei kai sieltä uuniista kovin ihmeellisiä aineita niihin kiviin sitoudu vai käsittelettekö jotain ihmisille haitallisia aineita?

Ei sitä uunista tullutta ilmaa voi puhaltaa sisätiloihin. On siinä sen verran epäpuhtauksia. Toiminta on jaksottaista jo luonnostaan, joten se on vain hyvä, ettei lämpö siirry liian nopeasti kiuaskiviltä tuloilmaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat