Kaupunkilaisen ennuste

Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005

[size=150:29p7cxfp]Kaupunkilaisen ennuste[/size:29p7cxfp]

[size=100:29p7cxfp]OSA I[/size:29p7cxfp]

[ ... nuoret stressaantuvat, vanhukset yksinäistyvät, oravanpyörässä kirittävät isät polttavat itsensä loppuun ja yksinhuoltajaäidit väsyvät talouden rattaisiin ja lasten kasvatukseen ... - pienellä korostuksella ]

Suomi muutti maalta kaupunkeihin 1950-1970 -luvuilla. Virkeät kyläyhteisöt hajosivat, kyläkaupat katosivat - henkilösiteet katkesivat. Autiot talot kylmin ikkunoin tervehtivat satunnaista matkailijaa. Suuren pinta-alan Suomi pakkautui kaupunkeihin ottaen vastaan pinnan alta kytevät ongelmat juuri näinä vuosina.

On helppoa ennustaa huomista paluumuuttoa. Verkottuva yhteiskunta sallii aika-ajoin tarvittavan "elektronisen läsnäolon" joka niemen notkosta ja saarelmasta. Paluu juurille on alkamassa. Kiinnostus omaan perunapenkkiin, lammen rantaan ja luonnon hiljaisuuteen on viriämässä jo varttuvan sukupolven mielissä paluuseen löytää ymmärrys mistä mm. ruoka ja hengen ravintona rauha syntyvät.

Kaupungit ovat taloudellisia keskittymiä, joissa tase, hyötysuhde ja tehokkuus aikayksikköä kohden ovat päätymässä omaan mahdottomaan yhtälöönsä - ei heti meillä Suomessa. Maailman jättiläiskaupungeissa "ilmaa leikataan jo veitsellä", ja ruuhkat ovat kaaosta kiristäen hermoratoja kauas siitä harmoniasta mitä eläinkunta ilman ihmistä saavutti jo tuhansia vuosia sitten.

Kasvu, kasvun hokema ja näyttötalous rusentavat mielet ja ajatukset. Ihminen vauhkoontuu, on kiire, kiireempi ja lopulta niin kiire, ettei ehdi enää huomata henkistä kaaosta hermostuneessa mielessä. Kaaos näivettää tekemisen riemun, osallistumisen ja yhteenkuuluvuuden - ei ole tekemistä, mitään tekemistä, josta nauttii - on jo liikaa vapaa-aikaakin, eräillä. Ostaa ei voi loputtomiin, vaikka markkinatalous keskittää hyötysuhdetehokkaasti kaiken saman katon alle loputtomien kassakoneiden syleilyyn, jolloin raha saadaan pyörimään entistä liukkaammin. Kierto on voimaa ja se synnyttää näyttötalouden vertailuikonit.

OSA II
Mistä kaikki alkoi...

Kaupungistuminen alkoi, kun huomattiin viljelemisen tuottavan enemmän kuin jaksoi syödä. Voidaan sanoa, että maatalous synnytti kasvun hegemonian. Jatkuvan liikkeen keräilytalouden loputtua, pysähdytti se ihmiset kehämuodostelmiin puolustamaan syntyvää omaisuutta ja toimeentuloa. Yksikään eläinlaji maapallolla ei suoranaisesti viljele - ne etsivät elantonsa miltei jatkuvassa liikkeessä.

Maaseutu oli haja-asutusta, olimme jakaantuneet fiksusti juuri sinne mihin oli kasketa/ aurata pelto - siitä syntyivät rakennukset kehiksi ja kehät kyliksi, joissa huolehdittiin talkoilla yhteenkuuluvuus ja kylähullutkin pidettiin omissa reviireissä joko ilona "terveille" tai huolena sukulaisille. Ihmiset pitivät toistensa puolta, oli vastuu, oli kateus, mutta oli yhteinen henki - kilvoitteluna, kylätappeluina, mutta ennen kaikkea tiedettiin mitä huomenna tehdään. Huominen oli nimittäin aina työpäivä, jonka katkaisivat vain kirkkomatka ja paluu metsiin pakkasilla, kun lisätienistiä piti saada emännän kretonkiin ja vanhimman pojan saamiseksi oppikoulutielle hakemaan "kaupunkilaisviisautta"..

Kaupunki tehollisti ihmiset hunajakennoihin, joissa vastakkaisen oven naapuria ei olla tunnettu viiteen vuoteen - ainoana merkkinä useasti vain huonekalujen ryske ja akan parku, kun isäntä valittuansa kurittaa - voimattomana, kun ei vaimonsa naljailua sanan säilällä jaksanut vastustaa.

Kaupunki on modernisaatio, työtehohyötysuhdeinsinöörin teknokratialuomus, jossa asfaltointi vei piiloon lasten viimeisenkin otteen luontoon, multaisiin sormiin ja kastikoihin onkiretkiä varten. Nyt lapset kaupungin rientävät steissille, kartsalle - mopoilla, autoilla - hengaavat kokeillen huumeita, piristeitä, lääkkeitä, viinaa - on vimmattu ote ja halu tunteeseen, vaikka kemialliseenkin, kunhan vain jotain "hyvää" piristeekseen saa. Riemu osallisuudesta luonnon suureen kiertoon katosi tuoksuina, väreinä ja metsän humisevana hiljaisuutena - tilalle tuli basson rytke, diskantin vongutus ja tuplapakoputkien murina renkaiden rääkyessä ulinaansa - kun piti näyttötaloutena voimaansa esitellä.

Maalla oli myös näyttötalous - se oli kalastusta, metsästystä, kylätappaluita astaloin - haavoja syntyi tuolloinkin, mutta mittelö päättyi aina työntekoon, kun kotiin palasi: kuokka lyötiin kouraan ja pellolle kävi tie - aina oli tekemistä, tiesi mitä huominen toi tullessansa.

Nykysuomi ei enää kuokkaan käy, mutta se voi palata suurin joukoin maalle, sinne mistä lähdimmekin. Meillä on maata missä lisääntyä ominkin voimin. Tunnetusti eläinkunnassakin vastuuta ja alueellista elinvoimaa luodaan reviirein, niin nytkin ja meillä. Kaupungeissa reviirit aidataan yhä korkeammilla muureilla, koska rosvojen kiipeilytaito kasvoi korkeuksiin. Maalla useasti ovet olivat ilman lukkoa, koska varas oli yhteisön pettäjä ja liian kaukaa tulleet epäluulolla karkoitettiin [ hirtehisellä huumorilla ].

OSA III

Kuinka meidän suomalaisten käy ...?

Onkin helppo ennustaa, että kaipuu maalle kasvaa. Se näkyy loputtomina perjantai-autojonoina 2:sta, 3:sta, 4:sta ja 5:sta pitkin kiirehtivinä oravanjuoksuaudeina, -citymaastureina ja muina näyttömerkkeinä rannoille, mökeille ja maatiloille - on kiire sinne jonnekkin, minne veto vie. Edestakaisvirta ei ole kansantaloutta, se kuluttaa turhaan sitä vähää, mitä maan alta pumpataan, on pumpattu jo liikaa - ja sitä laskua maksetaan nyt. Meidän on vähennettävä kulutustamme puoleen.

Juuriltamme löydämme rauhan, kaipuun luontoon ja ymmärryksen maahan, josta ravintomme ammennamme. Onkin helppoa ennustaa, että ajattelemattomalla innolla synnytetty biopolttoainetalous pelloilta nostaa ruokamme hinnan, poistaa maataloustuen turhana ja antaa leivälle sen arvon, mikä sillä huomaamattamme on elintoimintojemme ylläpitäjänä. Ruoka on ollut liian halpaa, jotta siihen olisi syntynyt riittävä arvostus.

Biopolttoaineautot nostavat jälleen leivän arvoonsa, siitä tulee puute, koska ajokilometrimme vain kasvavat ja elonlientä on saatava niin hybridien kuin vanhempienkin kulkuvälineiden tankkeihin. Onkin helppo ennustaa - ruoasta tulee pula ja näin viimein paluu juurille on tapahtuva - sillä jokapäiväinen leipämme on työllä ja hiellä ansaittava, siksi suuriin ongelmiin ympäristömme olemme saattaneet.

(kirjoituksen henki on korostava ei yksioikoistava, vaan painokkaasti keskusteluun kannustava - ilman pakonomaista painostusta syyllisyyteen kummallakaan asumisen laidalla ...)

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

..............................................................

[size=150:29p7cxfp]Aiheeseen liittyvä kuvakertomus[/size:29p7cxfp]
[size=75:29p7cxfp][ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2005, 2006 ja 2007 ]

Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/4403462 --- [ 2926kB]

Teksti
Ennen maataloutta ihminen tai ihmisapina harrasti keräilytaloutta, sitten syntyi kaskeaminen ja vihdoin kaupungistuminen. Tämä ratkaisi energiankulutuksen räjähdysmäiseen kasvuun ja näin alkoi kulutustalous päätyäkseen huomioimistalouteen. Kaupunkilainen keräilee mustikoita, poimijoita pitää haalia aina Kiinaa myöten, siksi vähän - mielestämme - tästä työstä maksetaan.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/4403488 --- [ 2469kB ]

Teksti
Taaporin vuorella (Nurmijärvi) Aleksis Kiven syntysijoilla ulkoilmamuseossa esiteltiin taidetta "vanhoissa raameissa". Sukupolvet asuivat ennen yhdessä - yksinäisyyttä ei esiintynyt. Mummo jakoi kokemusta, isä viljeli ja tyttäret auttoivat äitiä, poikien ollessa pelloilla ja metsissä. Tänään mummot keräävät rahaa kaupungeissa pankkeihin synnyttäen historian suurimmat perinnöt, joilla nuoremmat sukupolvet maksavat velkaa, joka oli liikaa... Taistelevat metsot olivat ennen, tänään ja huomenna - aina otetaan yhteen - perinteet ja suvunjatkaminen ne velvoittavat.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/4403515 --- [ 2455kB ]

Teksti
Ennen maalla vaivaisille kerättiin kotikirkossa rahaa, heidän ollen kotipiirissä - nyt vaivaiset laitetaan laitoksiin pois ihmisten ilmoilta. Taaporin vuoren ulkoilmamuseossa Nurmijärvellä esiintyi kaunis ja vetoava ilmestys muistona menneiltä ajoilta kysymyksenä nykyihmisille: " kuinka tässä näin kävikään...?"

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/4403546 --- [ 2570kB ]

Teksti
Aleksis Kivi leikitteli sanoilla vailla vertaa. Kullervoa riivasi piru perkele, kuten se riivaa kulutusintoista näyttötalousihmistä - pitää saada enemmän, vähemmällä vaivalla ja nopeammin. Mieli sairastuu ellei ole yhteenkuuluvuutta, hyödylliseksi tuntemista ja osallistumista joukkoon. Piru perkele on ilmiö ajassa: eilen, tänään ja huomenna - mutta kuka jaksaa sen olkapäillään kantaa ja aika-ajoin neppaista tiehensä?

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/4403589 --- [ 3243kB ]

Teksti
Ihmiskunnan aamunkajo nousi vedestä, sen vuoksiaallon tunsimme syntymässä ja sen haluamme vastineeksi kiireelle, juoksulle ja onnistumisen hädälle. Paluu juurille tapahtuu voimallisesti maalla, mökeillä, rannoilla ja veden äären rauhassa - tyynnyttäen kireän, kilpailevan ja rauhattoman sielumme. Suomi on kesämökkien ja rantojen luvattu maa, - "älkööt niitä vieraiden maiden ihmisille myytämän" (kuva: Hirvensalmi).

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/4403613 --- [ 2346kB ]

Teksti
Kaupunkilainen kohtaa ruokansa. Maito tulee lehmästä ja leipä pellosta. Aito helsinkiläissyntyinen isän ja äidin takaa maalta periytynyt rapsuttaa Joutsenossa sikaa, jonka Jouluna kynttilänvalossa syömänsä mielen tekevi. Ote maahan, juuriin ja historiaan on kadonnut asfaltoitujen katukuilujen sykkeeseen kiireenä ja yksinäisyytenä jotka kaatavat yhä enemmän ihmisiä hengen kurjuuteen, yksinäisyyden ahdistukseen ja katoamiseen siitä olevaisuuden osasta, josta synnyimme vuosimiljoonat sitten.[/size:29p7cxfp]

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (30)

Vierailija

Olen Ilkka kanssasi pääpiirteissään samaa mieltä.
Suomalaiset ovat tässä kaupunki- ja maaseutuasiassa lähes maalaisia ja hyvä niin.
Reaalipolitiikka ei vain tunnu kovin tukevan tätä asiaa ainakaan Suomessa.
Mutta se on taivaan totta, mitä kirjoitit autojonoista viikonloppuina.
Kyllä ihmisillä Suomessa on suuri tarve päästä juurilleen, eikä tämä koske pelkästään Härmää.
Pitäisi vain löytyä paljon enemmän käytännön poliittisia tekoja "maalaistumselle".
Halukkaita kyllä löytyisi.

Vierailija

Muuttakoot he maalle, jotka maalaiselämää kaipaavat ja ihannoivat. Muut jää kaupunkin elämään. Se on jokaisen oma asia missä haluaa asua, maalla vai kaupungissa. Kautta aikojen on kaupunkeja ollut. Ei se mitään uuta ole. Turhaa napinaa kaupungin "pahuudesta" ja maalaiskylän "ihanuudesta".

Vierailija

Ilman kaupunkilaisia nykymaalaiset olisivat vieläkin köyhempiä ja toisaalta kaupunkilaistuminen on hyvää luonnonsuojelua - jäisi niille susille ja karhuille enemmän lääniä asua. Ja muillekkin ötököille.

Ei muuta kuin maalaiset kaupunkiin ja muutama todella suuri tila maaseudulle kotimaista elintarviketuotantoa varten. Riittävän lähelle kaupunkia kuitenkin - logistiikan vuoksi.

Thomaxx
Seuraa 
Viestejä89
Liittynyt1.6.2006
lman kaupunkilaisia nykymaalaiset olisivat vieläkin köyhempiä ja toisaalta kaupunkilaistuminen on hyvää luonnonsuojelua - jäisi niille susille ja karhuille enemmän lääniä asua. Ja muillekkin ötököille.

Ei muuta kuin maalaiset kaupunkiin ja muutama todella suuri tila maaseudulle kotimaista elintarviketuotantoa varten. Riittävän lähelle kaupunkia kuitenkin - logistiikan vuoksi.

Varsin ilkeästi muotoiltu - tosiasia kuitenkin. En ole helsinkiläisenä mitenkään ihastunut ideaan että meidän veroeuroilla subventoidaan maaseutua ja kuntia jotka eivät omillaan tule toimeen.

"Survival of the fittest" -malli olisi kaikkein oikeudenmukaisin. Onhan se toki julmaa että pienet kunnat ja kylät tyhjenevät ja muuttuvat mummo- ja pappalandioiksi.

Toivotaan kuitenkin että keinotekoisen asuttamisen ja teollistamisen aika on ohitse.

Vierailija

Ihmiset on muuttaneet kaupunkeihin aina samasta syystä, syy on se että kaupungissa on mahdollista päästä huomattavasti parempaan elintasoon yhteiskunnan köyhimmillä ihmisillä.

Tämä oli syy, miksi Suomalaiset muutti kaupunkeihin 50-70 luvulla, tämä sama syy oli 1700 luvun Englannissa ja tämä on syynä myös tämän päivän Kiinassa, jossa arvioidaan seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana muuttavan kaupunkeihin noin 800 miljoonan ihmisen.

Ei siinä mitään mystistä ole, maalla on mukava asua jos on tarpeeksi rahaa ja omaisuutta, mutta köyhälle ja maattomalle se ei paljon tarjoa.

Vierailija
sfinksi
Ilman kaupunkilaisia nykymaalaiset olisivat vieläkin köyhempiä ja toisaalta kaupunkilaistuminen on hyvää luonnonsuojelua - jäisi niille susille ja karhuille enemmän lääniä asua. Ja muillekkin ötököille.

Ei muuta kuin maalaiset kaupunkiin ja muutama todella suuri tila maaseudulle kotimaista elintarviketuotantoa varten. Riittävän lähelle kaupunkia kuitenkin - logistiikan vuoksi.

Unohtuipa vaan eräs tosiasia: ilman maalaisia kaupunkilaiset kuolisivat nälkään - viimeistään kriisiaikana.

Nimenomaan kannattamasi suurtilat eivät pyöri sen jälkeen mihinkään kun polttoainevarastot loppuvat.

Vierailija
Altruisti
sfinksi
Ilman kaupunkilaisia nykymaalaiset olisivat vieläkin köyhempiä ja toisaalta kaupunkilaistuminen on hyvää luonnonsuojelua - jäisi niille susille ja karhuille enemmän lääniä asua. Ja muillekkin ötököille.

Ei muuta kuin maalaiset kaupunkiin ja muutama todella suuri tila maaseudulle kotimaista elintarviketuotantoa varten. Riittävän lähelle kaupunkia kuitenkin - logistiikan vuoksi.




Unohtuipa vaan eräs tosiasia: ilman maalaisia kaupunkilaiset kuolisivat nälkään - viimeistään kriisiaikana.

Nimenomaan kannattamasi suurtilat eivät pyöri sen jälkeen mihinkään kun polttoainevarastot loppuvat.

Mites ne pyöri ennen polttoainevarojen keksimistä?

Vierailija
Lennu
Altruisti
sfinksi
Ilman kaupunkilaisia nykymaalaiset olisivat vieläkin köyhempiä ja toisaalta kaupunkilaistuminen on hyvää luonnonsuojelua - jäisi niille susille ja karhuille enemmän lääniä asua. Ja muillekkin ötököille.

Ei muuta kuin maalaiset kaupunkiin ja muutama todella suuri tila maaseudulle kotimaista elintarviketuotantoa varten. Riittävän lähelle kaupunkia kuitenkin - logistiikan vuoksi.




Unohtuipa vaan eräs tosiasia: ilman maalaisia kaupunkilaiset kuolisivat nälkään - viimeistään kriisiaikana.

Nimenomaan kannattamasi suurtilat eivät pyöri sen jälkeen mihinkään kun polttoainevarastot loppuvat.




Mites ne pyöri ennen polttoainevarojen keksimistä?

Älä nyt vain sano ettet ole koskaan kuullut ihmisen ja eläimen lihastyöstä?

Vierailija
Altruisti
Mites ne pyöri ennen polttoainevarojen keksimistä?

Eivät ne pyörineetkään.

Niin, suuremmissa taloissa oli ennen renkejä, piikoja ja eläimiä töissä, nykyään lähes automatisoituja suurtiloja pyörittävät suurimmaksi osaksi omistajat koneineen. Eikä ennen vanhaan ollut edes olemassa varsinaisia suurtiloja. Pienet kylät ja yhteisöt olivat jotakuinkin omavaraisia. Kaikki kasvatettiin ja tehtiin itse. Eläinten ja kasvien tehokasvatus/-viljely on vasta nykyaikainen ilmiö.

Tulevaisuudessa ihmiskunnalla lienee edessä melkoisia muutoksia, jollei korvaavia energialähteitä keksitä. Useiden miljoonien suurkaupungit eivät enää selviä, vaan väestön on pakko jakaantua pienempiin yhteisöihin, jotka voivat vaihtaa palveluita, ruokaa ja tarvikkeita naapurikylien kanssa.

Paluu luonnon ääreen siis. Taitaa perinteinen fyysinen työ tehdä ihan hyvää veltostuneille kaupunkilaisille.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005
Ayla
Muuttakoot he maalle, jotka maalaiselämää kaipaavat ja ihannoivat. Muut jää kaupunkin elämään. Se on jokaisen oma asia missä haluaa asua, maalla vai kaupungissa. Kautta aikojen on kaupunkeja ollut. Ei se mitään uuta ole. Turhaa napinaa kaupungin "pahuudesta" ja maalaiskylän "ihanuudesta".

.....

Ayla,
kaupunki elää maaseudusta, kuten maito lähtee lehmästä valintatalon kylmäkaappiin meidän kaupunkilaisten noukittavaksi aamiaispöytiimme

kysymys on kasautumisen mahdottomuusyhtälöstä kun "sisään tulee enemmän kuin ulos lähtee" - sitä kutsutaan "citylihavuudeksi", sen kaikissa muodoissaan - siis ei pelkästään ihmisen ylipaino, vaan koko citykulttuurin ylipaino ympäristöönsä nähden.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005
Teje
Altruisti
Mites ne pyöri ennen polttoainevarojen keksimistä?

Eivät ne pyörineetkään.

Niin, suuremmissa taloissa oli ennen renkejä, piikoja ja eläimiä töissä, nykyään lähes automatisoituja suurtiloja pyörittävät suurimmaksi osaksi omistajat koneineen. Eikä ennen vanhaan ollut edes olemassa varsinaisia suurtiloja. Pienet kylät ja yhteisöt olivat jotakuinkin omavaraisia. Kaikki kasvatettiin ja tehtiin itse. Eläinten ja kasvien tehokasvatus/-viljely on vasta nykyaikainen ilmiö.

Tulevaisuudessa ihmiskunnalla lienee edessä melkoisia muutoksia, jollei korvaavia energialähteitä keksitä. Useiden miljoonien suurkaupungit eivät enää selviä, vaan väestön on pakko jakaantua pienempiin yhteisöihin, jotka voivat vaihtaa palveluita, ruokaa ja tarvikkeita naapurikylien kanssa.

Paluu luonnon ääreen siis. Taitaa perinteinen fyysinen työ tehdä ihan hyvää veltostuneille kaupunkilaisille.

....

Suomi on siirtynyt maailman lihavimmaksi kansaksi heti jenkkilän jälkeen, engelsmannit laihduttivat itsensä kolmanneksi tai me lihotimme toiseksi. Fyysinen työ korvattiin yhä enemmän energiaa tarvitsevilla laitteilla ja apuvälineillä.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005
Starman
Olen Ilkka kanssasi pääpiirteissään samaa mieltä.
Suomalaiset ovat tässä kaupunki- ja maaseutuasiassa lähes maalaisia ja hyvä niin.
Reaalipolitiikka ei vain tunnu kovin tukevan tätä asiaa ainakaan Suomessa.
Mutta se on taivaan totta, mitä kirjoitit autojonoista viikonloppuina.
Kyllä ihmisillä Suomessa on suuri tarve päästä juurilleen, eikä tämä koske pelkästään Härmää.
Pitäisi vain löytyä paljon enemmän käytännön poliittisia tekoja "maalaistumselle".
Halukkaita kyllä löytyisi.

................

Maakuntiin pannaan väliajaksi pienempi kulutusvero kuin kaupunkeihin ja tuetaan "sähköistä läsnäoloa" (lähinnä työtehtävissä), ...unohtamatta että ihminen on sosiaalinen eläin ja tarvitsee myös fyysistä yhdessäoloa...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija
Lapin Mies
... klips... Ei siinä mitään mystistä ole, maalla on mukava asua jos on tarpeeksi rahaa ja omaisuutta, mutta köyhälle ja maattomalle se ei paljon tarjoa..klips...

Juuri näin. Minä asun keskellä luonnon rikkautta ja rakkautta. Kuten sinäkin. Ei sitä noi betoniloota-asujat enään koskaan tavoita. Vaikka rahaa oliskin siellä maalikylissä, niin henkinen köyhyys jää heille olemaan.

heh. Onhan jotkut julkkikset yrittäneet "muuttaa" maalle, mutta eihän se onnistu. Asukoot betonilaatikoissaan. Me pärjäämme aivan hyvin ilman kaupunkilaisia, mutta pärjäävätkö he ilman meitä? Maalaisia.

Vierailija

Elin 19 vuotta elämästäni pienellä tilalla Hämeessä. Muutin sen jälkeen ensin Rovaniemelle ja sitten Tampereelle, ja täytyy sanoa että kaupunkielämässä on puolensa, mutta jollen pääse tasaisin väliajoin maaseudun rauhaan menettäisin järkeni hyvin nopeasti. Jatkuva autojen kohina, ihmisten typerän itsekäs ja täysin muita huomioonottamaton käyttäytyminen kaupungin keskustassa ja varsinkin huonolaatuinen ilma alkavat väkisinkin kyllästyttämään.

Maaseutu jää mieleen jos elämä on alkanut siellä. Muutoin se on ilmeisesti vain välttämätön paha moottoriteiden varsilla.

Vierailija

Elin 19 vuotta elämästäni pienellä tilalla Hämeessä. Muutin sen jälkeen ensin Rovaniemelle ja sitten Tampereelle, ja täytyy sanoa että kaupunkielämässä on puolensa, mutta jollen pääse tasaisin väliajoin maaseudun rauhaan menettäisin järkeni hyvin nopeasti. Jatkuva autojen kohina, ihmisten typerän töykeä ja täysin muita huomioonottamaton käyttäytyminen kaupungin keskustassa ja varsinkin huonolaatuinen ilma alkavat väkisinkin kyllästyttämään.

Maaseutu jää mieleen jos elämä on alkanut siellä. Muutoin se on ilmeisesti vain välttämätön paha moottoriteiden varsilla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat