Hissin vastapaino

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

On olemassa hissejä vastapainolla ja ilman. Tarkastellaan ensin hissiä, jossa on vastapaino. Jos painon ja hyötykuorman massat sattuvat lähellekään samalle suuruusluokalle, ei moottorin tarvitse tehdä paljoakaan töitä, jotta saadaan ihmiset nostettua sinne kymmenenteen kerrokseen.

Sitten hissi ilman vastapainoa. Nyt tarvitaan enemmän moottoritehoa, jos pitää nostaa henkilöt samassa ajassa 'vintille' verrattuna vastapainohissiin. Toisaalta, korin laskeutuessa alas moottori voisi toimia generaattorina ja syöttää energiaa sähköverkkoon. Nykyelektroniikalla tämä onnistuisi, en kylläkään tiedä tehdäänkö todellisuudessa näin.

Onko noilla kahdella hissityypillä eroa tehonkulutuksessa? Pitkällä aikavälillä siis. Äkkiä luulisi vastapainohissiä ilman muuta paremmaksi. Kuitenkin jos ajatellaan siitä näkökulmasta, että ne ihmiset jotka pitää nostaa ylimmäiseen kerrokseen, niin eihän se energia tyhjästä tule, vaikka kuinka olisi tasapainotettu. Menettääkö vastapainohissi etuaan tyhjänä ajaessaan, kun joku tilaa hissin johonkin kerrokseen? Ilman tasapainotusta oleva hissi puolestaan on raskas nostaa, mutta se voisi toimia energian lähteenä, varsinkin jos on paljon kuormaa menossa alas.

Sivut

Kommentit (16)

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005

Muistelin, että tuota hissiongelmaa olisi teoretisoitu joskus aiemminkin ja ainakin yksi ketju löytyi: Hissin energiankulutus (2006-01-13).

EDIT: Siellähän harhatien opiskelija laskeskeli asiantuntevan tuntuisesti hissin energioita ja kuinka ollakaan, hän kai eilen paljasti tehneensä niitä hommia joskus.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Noin äkkiä mielikuvista päätellen vastapainolaitteisto on liki tuplasti raskaampi ja sen rakenteet siten tukevammat. Sen kiihdytys ja jarrutus vaatii enemmän energiaa.

Ero energiantarpeessa kasvaa hissin nopeuden kasvaessa. Samoin nostokorkeuden kasvaessa. Siis voi olettaa että matalissa nostoissa vastapaino on edullisempi ja korkeissa ilman sitä.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005

Kuinkahan paljon kulutukseen vaikuttavat ne ihmiset, jotka menevät ylös hissillä, mutta tulevat alas portaita? Tällöin se generattorina toimiminen hyödyttäisi vähemmän, sillä hissi tulisi useimmiten tyhjänä alas (ihmisen painon potentiaalienergia jäisi hyödyntämättä).

Vierailija
jussipaita
On olemassa hissejä vastapainolla ja ilman. Tarkastellaan ensin hissiä, jossa on vastapaino. Jos painon ja hyötykuorman massat sattuvat lähellekään samalle suuruusluokalle, ei moottorin tarvitse tehdä paljoakaan töitä, jotta saadaan ihmiset nostettua sinne kymmenenteen kerrokseen.

Lainaten sivulta http://www.kone.com/fi_FI/main/0,,content=60025,00.html" Perinteiset vetopyörähissit käyttävät vastapainoja tasoittamaan hissin painoa. Vastapaino on mitoitettu niin, että se painaa yhtä paljon kuin 40 prosenttisesti lastattu hissikori."

Moottori joutuu siis tekemään ajettaessa työtä ylös tai alas mennessä, jos lastausaste on jotain muuta kuin 40 prosenttia. Lisäksi tulee kiihdytykseen tarvittava energia ylös ja/tai alas mennessä, myöskin kuorman määrästä riippuen.

Vierailija

Vastapainottomat ovat usein hydraulisia. Niissä on suuri sylinteri, joka nostaa öljyllä korin ylös. Ei vaijereita.

Käyttäjä196
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt9.10.2015

Vierailija kirjoitti:

Vastapainottomat ovat usein hydraulisia. Niissä on suuri sylinteri, joka nostaa öljyllä korin ylös. Ei vaijereita.

Useimmiten hydraulihisseissä on vaijerit. Välitys 2:1 eli kun sylinteriä nostetaan yksi metri hissikori liikkuu 2 metriä ja sama nopeuden suhteen.

Sylinterin päässä on taittopyörä. Vaijereiden toinen pää on kiinni hissikuilun pohjalla ja toinen hissikorissa.

Sylinteri on usein melko pieni. männän halkaisija 90mm. Tämä tekniikka sopii hyvin kohteisiin jossa on vähän tilaa hissikuilussa eikä ole tilaa vastapainolle.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26834
Liittynyt16.3.2005

Mitä väliä? Asuinkerrostalon hissi ja sen ylläpito maksaa niin paljon, että sen sähkökustannukset ovat täysin mitätön osa kokonaiskustannuksia. Energiaa verkkoon syöttävä suuntaajakaan ei maksa koskaan itseään.

Käyttäjä196
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt9.10.2015

Neutroni kirjoitti:

Mitä väliä? Asuinkerrostalon hissi ja sen ylläpito maksaa niin paljon, että sen sähkökustannukset ovat täysin mitätön osa kokonaiskustannuksia. Energiaa verkkoon syöttävä suuntaajakaan ei maksa koskaan itseään.

Juuri näin. Yksi hissi kuluttaa sähköä alle puolet yhden yksiön vuosikulutuksesta.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10596
Liittynyt16.3.2005

Väärinmitoitetut hydraulihissin moottorit ova todella hyötysuhteellisia. Meille niitä tulee useita vuodessa uudellenkäämittäviksi. Eläköön väärinmitoitettu hydraulihissi.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Diam
Seuraa 
Viestejä2295
Liittynyt14.9.2006

Olet varmaan mennyt rusahtelevassa ja huojuvassa hississä, missä on haitariovi ja iso moottori ullakolla.

Vastapaino pienentää jarrumoottorin tehon tarvetta ja kokoa.

Mies kysyi kaiulta: Ostanko Nuhvin vai Majorin? ja kaiku vastasi: VAI MAJORIN!

ing geolog
Seuraa 
Viestejä5792
Liittynyt28.9.2008

Rakennuskustannukset ovat suuret kun taas kuljetuskustannukset halpenevat mitä suurempia määriä kuljetetaan, esimerkiksi kaivoksissa.

Sama pätee myös köysirataan, joita oli ainakin yksi käytössä Ruotsissa viela 90-luvulla. 

Tavallisen "matalan" kerrostalon hissi, ei varmastikaan ikinä "maksa itseään"

Ainakin Tukholmassa oli aiemmin, ehkä vieläkin, 7 - nn  kerroksisia taloja ilman hissiä.

Niihin "asennettiin" hissejä jälkikäteen, ei varmasti ollut halpaa hommaa.

Aikoinaan opiskellessani, suunniteltiin hissejäkin. 

Mutta minäkin voin tehdä virheitä, kerran nuorena sytytin, Haaparannan kaupunginhotellissa, tupakin väärästä päästä.

Käyttäjä196
Seuraa 
Viestejä8
Liittynyt9.10.2015

ing geolog kirjoitti:

Rakennuskustannukset ovat suuret kun taas kuljetuskustannukset halpenevat mitä suurempia määriä kuljetetaan, esimerkiksi kaivoksissa.

Sama pätee myös köysirataan, joita oli ainakin yksi käytössä Ruotsissa viela 90-luvulla. 

Tavallisen "matalan" kerrostalon hissi, ei varmastikaan ikinä "maksa itseään"

Ainakin Tukholmassa oli aiemmin, ehkä vieläkin, 7 - nn  kerroksisia taloja ilman hissiä.

Niihin "asennettiin" hissejä jälkikäteen, ei varmasti ollut halpaa hommaa.

Aikoinaan opiskellessani, suunniteltiin hissejäkin. 

Kyllä se on aika edullista rakentaa hissi jälkikäteen. Ruotsissa se on ollut ja Suomessa on valtion sekä kunnan tukemaa. Parhaimmillaan maksettavaksi jää Suomessa vain 35% kuluista.

Näin saadaan vanhukset ja liikuntaesteiset pysymään kotonaan pidempään jolloin tarvitaan vähemmän hoitokoteja. Valtion ja kunnan kannatta tukea hissien rakentamista. Eikä sitä koskaan tiedä milloin tervejalkainen katkaisee jalkansa ja tarvitsee hissiä.

http://www.ara.fi/hissiavustus

http://www.tampere.fi/teksti/index/asuminenjarakentaminen/avustukset/his...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat