Mitä tunteita emme halua emmekä tarvitse?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Ihmisellä on järki, joka on tuo intohimoton prosessori uloimmalla aivokuorellamme. Sitten ihmisellä ovat tunteet, jotka ovat kaiken toimintamme motivaattorina napaten järjen luvunmurskauskyvyn haltuunsa. Kaikki tunteemme ovat evoluutiossa kehittyneet vastaamaan esihistoriallisessa ympäristössä esiintyviä selviytymisvaatimuksia.

Nyt homo-sapiens elää tyystin erilaisessa, kulttuurievoluution muuttamassa maailmassa. Biologinen evoluutio on sen sijaan käytännöllisesti katsoen ollut pysähtyneisyyden tilassa.

Mitä tunteita oikeasti enää tarvitsemme nykymaailmassa? Kateus, kostonhimo, ylimielinen ylpeys: mitä ne meille antavat? Pelko muiden kateudesta pidättää meitä pyrkimästä suurempiin suorituksiin ja toisaalta sen kokeminen ahdistaa ja tuhoaa ihmissuhteitamme. Kostonhimo saa meidät sijoittamaan joskus kaikki resurssit toisen vahingoittamiseen. Ylpeys saa meidät tuntemaan mukavuuden tunnetta ylemmässä kastissa ja katsomaan alaspäin taaksejääneitä. Vievätkö nämä tunteet yhteiskuntaamme eteenpäin?

Visionäärit kehiin: Mitä skenaarioita näkisitte, jos oppisimmie keinotekoisesti poistamaan ilman sivuvaikutuksia joitain tunteita yhteiskuntamme jäseniltä.

Sivut

Kommentit (103)

Vierailija

Ihmisessä on voima "poistaa" tunteiden vaikutus sillä, ettei ota itseään niin vakavasti. Ei mikään tunne tarpeeton ole, ei vain ole syytä ryhtyä hätiköiden toteuttamaan niiden pinnallista viestiä...

Ihminen voi oppia pysähtymään ja harkitsemaan.

Vanhempien malli on useimmiten kyseenalaistettava, mitä tulee tunteisiin nähden, muutoin elää kuin apina..

Vierailija
qaz
Ihmisessä on voima "poistaa" tunteiden vaikutus sillä, ettei ota itseään niin vakavasti. Ei mikään tunne tarpeeton ole, ei vain ole syytä ryhtyä hätiköiden toteuttamaan niiden pinnallista viestiä...

Ihminen voi oppia pysähtymään ja harkitsemaan.

Vanhempien malli on useimmiten kyseenalaistettava, mitä tulee tunteisiin nähden, muutoin elää kuin apina..

Tunteitaan ei voi poistaa, niitä voi vain muuttaa hieman jos on haluja ja ymmärrystä tehdä se.

Tunteet hallitsee ihmisen, eikä ihminen tunteitaan. Osittain voi joitakin tunteitaan hallita hieman. Mutta tunteet hallitsee meitä kuitenkin, koska kaikista tunteistamme emme voi päästä eroon. Tunteet vaikuttaa kaikkiin ihmisiin siksi koska ilman tunteita emme olisikaan ihmisiä.

Vierailija
Peksa
Ihmisellä on järki, joka on tuo intohimoton prosessori uloimmalla aivokuorellamme. Sitten ihmisellä ovat tunteet, jotka ovat kaiken toimintamme motivaattorina napaten järjen luvunmurskauskyvyn haltuunsa. Kaikki tunteemme ovat evoluutiossa kehittyneet vastaamaan esihistoriallisessa ympäristössä esiintyviä selviytymisvaatimuksia.

Nyt homo-sapiens elää tyystin erilaisessa, kulttuurievoluution muuttamassa maailmassa. Biologinen evoluutio on sen sijaan käytännöllisesti katsoen ollut pysähtyneisyyden tilassa.

Mitä tunteita oikeasti enää tarvitsemme nykymaailmassa? Kateus, kostonhimo, ylimielinen ylpeys: mitä ne meille antavat? Pelko muiden kateudesta pidättää meitä pyrkimästä suurempiin suorituksiin ja toisaalta sen kokeminen ahdistaa ja tuhoaa ihmissuhteitamme. Kostonhimo saa meidät sijoittamaan joskus kaikki resurssit toisen vahingoittamiseen. Ylpeys saa meidät tuntemaan mukavuuden tunnetta ylemmässä kastissa ja katsomaan alaspäin taaksejääneitä. Vievätkö nämä tunteet yhteiskuntaamme eteenpäin?

Visionäärit kehiin: Mitä skenaarioita näkisitte, jos oppisimmie keinotekoisesti poistamaan ilman sivuvaikutuksia joitain tunteita yhteiskuntamme jäseniltä.

Mielestäni olet sekoittanut toisiinsa tunteet ja emootiot.

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... &start=184

Tunteet kyllä kehittyvät kultuurihistoriallisesti, uudenlaisia tunteita syntyy, ja vanhanaikaisia (esimerkiksi kovia uskonnollisia viboja) epäilemättä myös katoaa (tai ainakin menettää "poliittisen" merkityksensä).

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=139230

Siinä mielessä homma on paremmassa hoidossa kuin luulet, ainakin minä luulisin niin.

http://keskustelu.skepsis.fi/html/Kesku ... iID=231626

Vierailija

Ayla on täysin oikeassa, tunteista ei pääse mihinkään, tunteet ovat, minä.

Tunteita ei myöskään voi "HALLITA" MUTTA TUNTEENSA VOI YMMÄRTÄÄ. tunteet tulevat hallituksi, ymmärretyksi, kun ne tiedostetaan.
Tunteidensa mukaan ei suinkaan tarvitse toimia, jos ne ovat tiedostettuja, mutta tiedostatteko tunteenne?

Näin yleensä tunteet vievät ihmistä, jotkut saattavat tuon ymmärtää, eivätkä ole niin vietävissä.

Vierailija

Tunteita voi hallita. Tiettyyn pisteeseen asti. Tätä kutsutaan myös itsehillinnäksi. Sanotte mitä sanotte. Tunteita voi sietää kuten kipuakin. Jokaisella on sitten tietenkin yksilökohtainen kyvykkyys tunteidensa hallitsemiseen. Naisilla se on lähes poikkeuksetta heikompi. Aylakin on sitä mieltä ettei tunteita voi juuri hallita...

Vierailija
henkka
Ayla on täysin oikeassa, tunteista ei pääse mihinkään, tunteet ovat, minä.

Tunteita ei myöskään voi "HALLITA" MUTTA TUNTEENSA VOI YMMÄRTÄÄ. tunteet tulevat hallituksi, ymmärretyksi, kun ne tiedostetaan.
Tunteidensa mukaan ei suinkaan tarvitse toimia, jos ne ovat tiedostettuja, mutta tiedostatteko tunteenne?

Näin yleensä tunteet vievät ihmistä, jotkut saattavat tuon ymmärtää, eivätkä ole niin vietävissä.

Sen verran täytyy huomauttaa, että kaikki ihmiset eivät elämänsä aikana tule koskaan kokemaan kaikki inhimillisiä tunteita. Autistit kokevat elämänsä tunteiden osalta hyvin eri tavalla kuin 'valtavirtaväestö'. Myös 'terveiden kirjoihin' kuuluvissa ihmisissä on sellaisia, joidenka tunnemaailmassa eivät vain tietyt tunteet tule esille, vaikka konteksti miten niitä houkuttaisi ulos.

Olen tavannut ihmisiä, jotka eivät kadehdi toisia, eivät niin millään. Lisäksi he eivät tietoisesti ole koskaan harjoitelleet itseään ulos kateudesta. Minä voisin maksaa sellaisesta leikkauksesta, jossa minusta kateus poistettaisiin täysin. Uskon, että minulla olisi täysin ihmisarvoinen elämä, eikä tuon tunteet puute minua saattaisi laiminlyömään itseäni eikä muita.

Kateus on saattanut saada aikaan lajimme kannalta hyödyllistä luonnonvalintaa kivikaudella, mutta elämme nykyään aikakautta, jossa lähestulkoon kaikki selviävät hengissä ja lisääntyvät. Ei ole syytä olettaa, että nykyinen 'emotion pool' olisi täydellisin ihmisten muodostamassa yhteiskunnassa.

Vierailija

Kateus on opittu tunne. Sen voi oppia esim. kateellisilta vanhemmiltaan tai muilta, joiden kanssa on lapsena tekemisissä.

Vierailija

Tunteidensa keltäminen ei ole niiden ymmärtämistä, minä ei, en ole erillinen tunteistani, "minä" olen nuo tunteet.

Kaikki tunteet tulevat varmaankin koetuiksi, mutta tulevatko tiedostetuiksi? kuka on tiedostaja, kukapa muu kuin tuo tuntija.

Mitenkä voi hallita, kontrolloida sitä, mitä ei edes tiedosta.

Tunteensa tuntija on itse tuo tunne, tunteesta erillistä tuntijaa ei ole.

Vierailija

Jaaha, että tunteet pois päältä olisi enemmän nautittava elämä (sitähän varmaan tarkoitit).
Antonio Damasio niminen kaveri Iowan yliopistosta on kirjoittanut kirjan "Descartesin virhe, Emootio, järki ja ihmisen aivot". Yksinkertaistettuna hän väittää (ja todistaa monin esimerkein), että rationaaliset päätökset eivät perustu yksinomaan logiikkaan, vaan niissä tarvitaan myös emootiota ja tunteita. Emootioiden puute katkaisee järkevän päättelyn, ilman ruumista ei ole mieltä.

Voidaan mennä myös syvemmälle: ranskalaissyntyinen psykologi Clotaire Rapaille jakaa aivojen toiminnan karkeasti kolmeen osaan: järki, tunteet ja vaistot. Näistä vaistot voittaa aina tunteet, jotka voittaa aina järjen. Jos ostatte vaikka sohvaa tai autoa, siellä on aina takana vähintäinkin tunteet. Vaimoni kysyy aina ensiksi, "minkä värinen se on".

Eli ihminen on kokonaisuus eikä siitä voi tunteita erottaa (miten ne muka erovat emotioista?). Jos vaisto sanoo että nyt pakene tai taistele selvitäksesi hengissä, tunteilla, puhumattakaan järjestä on hyvin vähän sananvaltaa.

Vierailija

Jos minulle osoitit niin en tarkoittanut tunteiden poistoa, mistä sen sait "päähäsi" juurihan kerroin tunteiden olevan "minä"

tunteet ovat olennainen osa ihmisen olemusta, ilman tunteita ei ole myöskään ihmistä, siinä mielessä kuin ihmisen tunnemme.

Tunteet ovat myös kaikessa elämässä mukana, ei koskaan erillisenä elämästä.

Vaari
Seuraa 
Viestejä3330
Liittynyt22.3.2005
Peksa
Mitä tunteita oikeasti enää tarvitsemme nykymaailmassa? Kateus, kostonhimo, ylimielinen ylpeys: mitä ne meille antavat?

Sotket asioita peksa. Et ole ainoa, joka joutuu hoitoon sen vuoksi ettei tule toimeen tunteittensa kanssa. Kateus, kostonhimo, ylpeys eivät ole tunteita, HYVÄ TAVATON PEKSA. Ne ovat motivaatioita, pahimmillaan sokeaa toimintaa joka johtuu siitä ettei tiedosta sitä missä mennään!!!!!

Älä kuitenkaan vielä hakeudu apuun minun arvioni perusteella. Saatat olla vain harmiton luonnehäiriöinen, tai muuten teini. Ikä parantaa. Moni pärjää kun pitää itsensä liikkeellä eikä pysähdy hetkeksikään. Kuolemaansa asti.

Minulle jäi epäselväksi mihin tällä keskustelulla, sen avauksella pyrit. Jos ajattelet että tunteet, joita lävitsesi virtaavat, ovat jotenkin menettäneet evoluution myötä merkityksensä, sanoin sen jo, olet ennemmin tai myöhemmin hoitomateriaalia. Et ehkä nyt, mutta pian.

Tunteet ovat evoluution tuote, työkalu selvitä sen kaiken kanssa mitä sen myötä on oppinut tiedostamaan. Luonnonvalinta poistaa joka päivä niitä jotka eivät näin paljastuvan todellisuuden kanssa tule toimeen.

Älä ole se.

Skitsofrenikot ovat kaikki keskivertoa älykkäämpiä ihmisiä. Ne eivät vain tiedä mitä tehdä sillä kyvyllä.

Olen huolissani, ja minua ei vaivaa pätkääkään miten sinulle käy.

Mutta ennen sitä, yritä ystävystyä itsesi kanssa vähän paremmin. Sano sille päivää, unessa vaikka, ja kuuntele mitä sille kuuluu. Monta kertaa kuulemasi mukana tulee informaatiota siitä miltä sinusta tuntuu. Se tuntuu hyvältä. Ymmärtää vähän kokonaisemmin kaikkea.

Se on ihan normaalia. Ajattelevakin ihminen nimittäin reagoi.

Itsetutkiskelusi, johon sinua tasavertaisena kannustan tulee halvemmaksi meille kaikille, usko tai älä, peksa.

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Vierailija

Kukaan ei voi hallita tunteitaan täysin. Joskus voi hieman hillitä tunteitaan että ne ei esim. näy ulos muiile. Mutta siellä ne tunteet on silti sisällämme ja jylläävät, niistä ei pääse eroon. Jo se mitä ajattelee eri asiosta, miten reagoitsee, on ne tunnetta, oli tunteet sitten iloisia, surullisia tai mitä vain, mutta ne on tunteita.

Koko ihminen on tunne-maailmaa täyteen. Jos ei olisi tunne-maailmaa, oltaisiin vain liikkuva ulkokuori, joka ei reagoitse mihinkään.

Vierailija

Kateus asuu kaikissa ihmisissä jossakin määrin. Se ei ole mitään opittua. Tunteittensa kautta ihminen on kateellinen. Jo pienen pieni lapsi on kateellinen esim. uudelle vauva siskolleen tai vauva veljelleen. Kukaan ei sitä ole heille opettanut. Pieni lapsi voi olla kateellinen sen takia että hän joutuu nyt jakamaan vanhempiensa huomion tämän uuden tulokkaan kanssa. Aikaisemmin lapsi sai kaiken huomion vanhemmiltaan, mutta uuden vauvan tullessa ei saakkaan enää yksin vanhempiensa huomiota ja näin ollen se herättää lapsessa kateuden tunteen.

Vierailija

Ayla, tunteen kokija on sama kuin on sen tuntija, tai hallitsija, ei ole tunteestansa erillistä kokijaa, hallitsijaa.

Tunteen tiedostaja, on tuo tunne, se tulee tiedostetuksi samalla kun se koetaan, siitä erillistä hallitsijaa ei ole olemassa.

Saattaa tuntua vaikealta, muttA SIINÄ ON SEN HALLINTA.

jOVAIN, erillisyyttä ei ole.

Vaari
Seuraa 
Viestejä3330
Liittynyt22.3.2005

Tämä ei ole sinulle Ayla. Olen vain ihmeissäni. Peksalta kuulostavia kirjoittajia on aina vain enemmän. Mitä tämä aikaa tuottaa?

Siitä hyvä kun ongelma tulee kirjoittajan omasta aloitteesta julki, tahattomastikin, mutta mitä tehdä niille kymmenille tälläkin palstalla, jotka "muka huumorilla" tai internetin mukanaan tuoman ajatuspieruraon laajentumisen myötä ulvovat hirvittävää hätäänsä tietämättään kaikille?

Mikä siellä on mennyt pieleen, niiden näppisten takana! Vaikka ei pitäisi lukea niin tarkkaan täällä kirjoitettua, niin silti tuppaa hirvittämään, keskiverto ihmisenä.

"Jos sanon olevani väärässä siinä että Jumala on olemassa, väitän samalla Jumalan olevan väärässä, mitä hän taas ei voi olla. Olen siis oikeassa m.o.t." (LivingHeart)

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat