Minäkeskeiset arvot edelleen nousussa

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Minäkeskeiset arvot edelleen nousussa

STT–ELINA KORKEE-JR, 10.9.2007

Rikkaus, tunnustuksen saaminen ja elämästä nauttiminen näyttävät nousevan yhä suositummiksi arvoiksi Suomessa - ainakin siitä päätellen, mitä alle 35-vuotiaat pitävät tärkeinä. Lähimmäisistä ja ympäristöstä huolehtimista taas nuoret aikuiset arvostavat vähemmän kuin vanhemmat ikäpolvet.

- Kehitys näyttää menevän päinvastaiseen suuntaan kuin tutkijat 1980-luvulla ennustivat. Silloinhan arveltiin, että minäkeskeisten arvojen suosio kääntyisi laskuun - mutta ne ovat pikemminkin edelleen nousussa, arvioi tutkija Pertti Suhonen Tampereen yliopiston tiedotusopin laitokselta.

Toisaalta noin puolelle suomalaisista turvallisuus, lähimmäisen auttaminen ja perinteet ovat keskeisiä. Suhosen mukaan suomalaisten perinteisesti arvostamat kohtuus, turvallisuus ja vaatimattomuus ovat vielä 2000-luvullakin enemmistön mielestä tärkeitä.

Suhosen tarkasteltavana on ollut Suomen osuus kansainvälisestä World Values Survey -aineistosta, jota on koottu viiden vuoden välein vuosina 1981-2005. TNS Gallupin tekemään kyselyyn on haastateltu runsasta tuhatta suomalaista, ja aineisto on arkistoitu Yhteiskunnalliseen tietoarkistoon tutkijoiden vapaasti käytettäväksi.

World Values -aineiston rinnalla Suhonen on tutkinut osin omia ja osin muiden Tampereen yliopiston tutkijoiden pelkästään Suomessa tekemiä arvokyselyjä vuosilta 1984, 1991 ja 2006.

Maailma muuttuu, arvot muuttuvat

Tamperelaistutkijoiden kokoamien aineistojen perusteella suomalaiset arvostavat terveyttä ja hyviä ihmissuhteita yhä enemmän. Rauha ja Suomen itsenäisyys taas ovat 1980-luvun jälkeen pudonneet kauemmas kärjestä.

Pertti Suhosen mukaan arvomuutosten taustalla on sekä maailman muuttuminen että se, mitä tiedotusvälineet nostavat keskustelunaiheiksi. Kylmän sodan päättymisen jälkeen suomalaiset ovat vähemmän huolissaan maailmanrauhasta kuin takavuosina. Terveys taas on viime vuosina ollut mediassa varsin paljon esillä.

- Kun globaalit ongelmat kuten ydinsodan uhka näyttävät oikein suurilta, yksilönkin kannattaa olla niistä huolissaan. Kun ne väistyvät, yksilökohtaisille arvoille jää enemmän tilaa, Suhonen luonnehtii.

Selvä enemmistö suomalaisista arvostaa ympäristönsuojelua, alle 35-vuotiaista kuitenkin vain hieman alle puolet. Suhosen mukaan hiljattain puheenaiheeksi noussut ilmastonmuutos ei kuitenkaan näy dramaattisena nousuna ympäristön arvostuksessa, ei ainakaan vielä viimevuotisessa aineistossa.

Arvot vievät puoluekartalle

Suhosen mukaan ikä ja puoluekanta selittävät eniten sitä, millaisia arvoja kukin pitää tärkeinä. Alle 35-vuotiaat eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä: osa heistä suuntautuu yksilökeskeisiin arvoihin, osa taas maailmanparannukseen.

Keskustapuoluetta kannattavat arvostavat Suhosen mukaan eniten perinteitä, turvallisuutta ja sovinnaisuutta. Kokoomuslaisten joukossa on runsaasti rikkautta ja jännittävää elämää arvostavia. Vihreät pitävät arvossa paitsi ympäristöä myös luovuutta. Demarien arvomaailma taas oli lähimpänä suomalaisten keskiarvoa.

Asuinpaikalla ja sukupuolella on suomalaisten arvoihin hyvin vähän vaikutusta. Merkittävin ero on se, että pääkaupunkiseudulla asuvat pitävät lähimmäisen auttamista hieman vähemmän arvossa kuin muut.

- Sekä maalaiskunnissa että pääkaupunkiseudulla ihmiset katsovat samoja televisio-ohjelmia, Suhonen toteaa.

Suomalainen uskoo hiljaa kotonaan

Suomalaisten uskonnollisuus näkyy etenkin lähimpien ihmisten arvostamisena, tulkitaan Kirkon tutkimuskeskuksessa. Kansainvälisessä World Values -arvokartoituksessa ne suomalaiset, joille uskonto on tärkeä osa elämää, arvostavat perhettä ja ystävyyssuhteita enemmän kuin muut suomalaiset. Kaikkiaan 80 maan edustajien joukossa suomalaiset ovat keskimääräistä hieman vähemmän uskonnollisia, ja uskonnollisissa tilaisuuksissa käydään Suomessa selvästi keskiarvoa harvemmin. Toisaalta 63 prosenttia suomalaisista kertoo luottavansa kirkkoon.

World Values -kyselyssä mukana olleista kansakunnista irakilaiset pitävät uskontoa tärkeimpänä. Eurooppalaisista hurskaimmiksi ilmoittautuvat puolalaiset, joista 95 prosenttia luonnehtii itseään uskonnolliseksi.

Vakaumuksellisia ateisteja on suomalaisista noin kolme prosenttia. Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Kimmo Kääriäisen mukaan heidän osuutensa ei ole vuosien saatossa kovin paljon muuttunut. Entisen Itä-Saksan asukkaista ateisteiksi ilmoittautuu 32 prosenttia, venäläisistä taas nelisen prosenttia.

- Itä-Saksassa uskonnottomuus ja ateismi ovat säilyttäneet asemansa eri tavalla kuin Venäjällä, missä neuvostovallan aikaan kolmisenkymmentä prosenttia kansalaisista ilmoitti olevansa ateisteja, toteaa Kääriäinen.

World Values -kysely on tehty viiden vuoden välein vuodesta 1981 lähtien. Tuorein aineisto on peräisin vuodelta 2005. Suomen osuuden kokosi TNS Gallup haastattelemalla runsasta tuhatta suomalaista.

http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=114198

Kommentit (1)

Uusimmat

Suosituimmat