Ennaltaehkäisy perhepolitiikkaohjelman ytimenä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

[size=150:23cru1kq]Ennaltaehkäisy perhepolitiikkaohjelman ytimenä[/size:23cru1kq]

PP, 13.9.2007

Ennaltaehkäisevä työ nostetaan lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman painopisteeksi. Ohjelmasta vastaava ministeri Stefan Wallin (ruots.) kertoi politiikkaohjelman painotuksista torstaina.

Hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Ennaltaehkäisevä työ nostetaan ohjelmassa erityiseksi painopistealueeksi.

- Arjen pienet ongelmat antavat mittarilukeman aikuisten ja vanhempien välittämisestä lapsista ja nuorista, sanoo kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin politiikkaohjelman ministeriryhmän puheenjohtaja.

- OECD-maiden vertailussa nuorten liikuntatottumuksista ja perheen yhteisistä ruokahetkistä olemme tilastojen häntäpäässä. Wallin haluaisikin aikuisten olevan läsnä lasten ja nuorten arjessa.

Politiikkaohjelman ministeriryhmä on päättänyt neljän työryhmän nimeämisestä. Yksi ryhmistä paneutuu nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseen. Muut työryhmät ovat: lapsilähtöinen yhteiskunta, itsenäistyvä nuori ja hyvinvoiva lapsiperhe. Työryhmät nimetään lokakuun alussa ja niissä on virkamiehiä, asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Politiikkaohjelman aloitusseminaari pidetään lapsenoikeuksien päivänä 20. marraskuuta Säätytalolla.

Kolme politiikkaohjelmaa

Hallitus päätti ohjelmassaan perustaa kaikkiaan kolme politiikkaohjelmaa. Lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelman lisäksi perustetaan työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma sekä terveyden edistämisen politiikkaohjelma.

Hallituksen määrittelyn mukaan politiikkaohjelmat ovat laajoja, poikkihallinnollisia tehtäväkokonaisuuksia hallituksen keskeisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

http://www.verkkouutiset.fi/juttu.php?id=114336

Kommentit (8)

Vierailija

Minua huolestuttaa aina, kun poliitikot ovat tekevinään jotain merkittäviä uudistuksia. Toivottavasti ohjelmaan kuuluva varhainen puuttuminen ei tarkoita varhaisia huostaanottoja. Miten poliitikot kuvittelevat voivansa käytännössä kontrolloida ihmisten arkea? Minä uskallan myös hieman epäillä, ovatko yhdessä syöminen ja liikunnan harrastaminen tärkeitä hyvinvoinnin mittareita. Ei meidän perheessä ole arkisin kiireiden takia syöty yhdessä, eikä se minua ole haitannut. Mitä jos ei pidä liikunnasta? Toisten arjen hyvyyttä on vaikea ulkopuolisen arvioida.

Stakesin varhaisen puuttumisen Varpu-projektia on moitittu siitä, että se on aivan tieteellisesti epävalidia seulontaa, jossa subjektiivisilla vaikutelmilla asioista on pääpaino. Opettajia kehotetaan tarkkailemaan erityisesti vilkkaita ja ujoja lapsia, sekä kaikkia tavallisuuden normeista poikkeavaa käytöstä. Tällainen ajattelu on aiheuttanut ongelmia etenkin perheille, joiden lapsilla on jokin vamma, kuten autismin kirjoon kuuluvat lapset. He saattavat olla epäsosiaalisia, omata erikoisia mieltymyksiä jne. Joku asperger lapsen äiti tuolla nettipalstalla kertoi, että kun tytölle ei maistu kouluruoka, niin tietysti se kertoo muka vanhempien huonoista ruokailutavoista. Minusta vaikuttaa siltä, ettei lapsia ymmärretä yksilöiksi, joilla on omat mielipiteet ja niitäkin voisi kunnioittaa. Eikä tarvitse olla mikään autisti, riittää että on persoonallinen. Kun luin noita varpuprojektin kriteereitä, voisi melkein jokaiselle lapselle löytää jotain, millä perusteella pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus, jos oikein kirjaimellisesti haluaa tulkita.

Minun lapsuudessani moni ei syönyt kouluruokaa, ei menestynyt kaikissa aineissa, ei käyttäytynyt aina hyvin, kaikilla ei ollut varaa koulun ulkopuolisiin harrastuksiin, oli läskejä ja laihoja, hiljaisia ja seurallisia, mutta kaikista luokkalaisistani kasvoi tietääkseni ihan kunnon ihmisiä. Olen myös huomannut, että niistä, joita lapsena pidettiin erikoisina tai persoonallisina kasvoi parhaiten menestyneitä tyyppejä. Rumista ankanpojista todella kasvaa joutsenia, mutta ei sellaisessa suvaitsemattomassa ilmapiirissä, missä lasten yksilöllisyyttä ei hyväksytä eikä ymmärretä.

Vierailija
väläys
Kun luin noita varpuprojektin kriteereitä, voisi melkein jokaiselle lapselle löytää jotain, millä perusteella pitäisi tehdä lastensuojelulimoitus, jos oikein kirjaimellisesti haluaa tulkita.

Aivan!

Vierailija

OECD -maiden välisen tilaston tulokset voivat selittyä monilla asioilla, jotka liittyvät kulttuurieroihin. Esimerkiksi se miksi perheet eivät syö Suomessa niin paljon yhdessä kuin muualla, kertoo siitä, että meillä on ilmainen kouluruokailu, eikä ruokailua tarvise joka päivä järjestää koko perheelle samaan aikaan. Italiassa saatetaan tulla kesken koulupäivän liikenneruuhkan kautta kotiin syömään ja englantilaiset koululaiset saavat pärjätä eväillä päivän ja päivällistä syödään vasta illalla. Onko se muka parempi? Minua ärsyttää tällaiset tilastot, jotka eivät oikeasti kerro yhtään mistään, mutta niitä pidetään jonain hyvinvoinnin mittareina. Mihin tämä oletus yhdessä syömisen tärkeydestä perustuu? Aikaahan jää silloin enemmän yhdessäololle, kun äidin ilta ei kulu ruuan laittamiseen.

Poliitikkojen pitäisi tajuta, että on olemassa perheitä joilla on oikeita ongelmia, sairauksia tai muita asioita, joihin tarvitaan tukea, eikä heidän erityistuen tarpeensa mihinkään poistu, vaikka ihmisten arjesta säädettäisiin tiukasti lainsaadännöllä. Erityisoppilaat tarvitsevat erityisopetuksensa ja maaseudulla asuvat kuljetuksensa, syötiin perheessä yhdessä tai ei.

Vierailija

Onhan ennenkin ennaltaehkäisty, kuten lainaamassani esimerkissä:

Hulluna laitokseen?
Kirjoittanut: hulluksi laitoksessa? 15.9.2007 klo 08.03

Lastenlinnassa lapseni diagnosoitiin pysyvästi psykoottiseksi ja älyllisesti kehitysvammaiseksi. En uskonut sitä, koska lapsi oli oppinut soittamaan ja lukemaan ja laskemaan jo ennen kouluikää. Selitys oli, että mekaanisesti lapsi voi oppia vaikkei ole älyn lahjoja. Lapsi laitostettiin toivottomana tapauksena.

Sain kuitenkin yksityissektorilta rinnakkaisdiagnoosin, joka oli asperger. Lasten psykiatrian osaston osastonhoitaja (mies) totesi, että kyllä lapsi on skitsofreenikko, vaikka sitä voi olla vaikea huomata. Hänen mukaansa psykoosin toteamiseksi tarvitaan usein vähintään vuoden laitoshoito. Mieluummin kahden vuoden jopa viiden vuoden hoito vaikeimmissa tapauksissa...

Tämä sai ajattelemaan, onkohan se laitoshoito, joka lapsesta tekee skitsofreenikon ja vähä-älyisen - kun hoito perustuu äärimmäiseen kiinnipidolla ja eristyksellä toteutettuun pakoon ja kouluaineitten alasajoon. Ei saa opiskella mistä pitää. Jopa liikunta, musiikki, kuvaamataito ja käsityöt on kiellettyjen aineitten listalla.

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi? ... 0029109457

Vierailija
väläys

Poliitikkojen pitäisi tajuta, että on olemassa perheitä joilla on oikeita ongelmia, sairauksia tai muita asioita, joihin tarvitaan tukea, eikä heidän erityistuen tarpeensa mihinkään poistu, vaikka ihmisten arjesta säädettäisiin tiukasti lainsaadännöllä. Erityisoppilaat tarvitsevat erityisopetuksensa ja maaseudulla asuvat kuljetuksensa, syötiin perheessä yhdessä tai ei.

Ongelmien poistamiseen on rakennettu tietojärjestelmät kuten Espoossa Effica, joka ei nyt poistakkaan niitä ongelmia vaan lisää.

Näin ainakin Espoon poliittiset vaikuttajat ajattelevat, kuten Jyrki Kasvi vastaa Iltalehdessä:

http://www.iltalehti.fi/keskustelu/thre ... 0&tstart=0

Vierailija

Onkohan se ennaltaehkäisyä nyt sitä, että lehdistö huutaa kuinka vanhemmat syöttävät lapsilleen rauhoittavia - Iltasanomat viime viikolla joku päivä - , sitten huudetaan sijaisperheitä lisään kuten Kalevassa oli eilen juttu.

Kaleva

Uusimmat

Suosituimmat