KILPAILU: Määrittele massan perusyksikkö parhaiten.

Seuraa 
Viestejä979
Liittynyt27.8.2007

Elikkä, koska viime aikoina vanha kilon prototyyppi on osoittanut rapistumisen merkkejä, päätän julistaa kilpailun uuden massan perusyksikön määrittelyksi!
Idea voi olla hyvinkin abstrakti, kuten esimerkiksi sähkövirran tapauksessa:
Määritelmän mukaisesti yhden ampeerin sähkövirta kahdessa toisistaan metrin päässä tyhjiössä samansuuntaisesti sijaitsevassa äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa aiheuttaa näiden johtimien välille 2 × 10-7 newtonin suuruisen voiman johdinmetriä kohti.

Elektronin massan ja varauksen suhde m/e on tuttu jo 1800-luvulta, eikä siinä oteta kantaa massaan. Uudeksi massan perusyksiköksi ehdotankin siis:m/e*C*10^11= 1 [hervanta]
Yhden hervannan lukuarvo olisi siis n. 0,568563148411 kg ja sen arvo yhtä muuttumaton kuin hienorakennevakiollakin.

" sähkö (se sähkö, jota tuotetaan mm. voimalaitoksissa) ei ole energiaa "
- Vastaaja_s24fi

“Jos et ole kaksikymppisenä vihreä, sinulla ei ole sydäntä. Mutta jos et ole nelikymppisenä perussuomalainen, sinulla ei ole aivoja.”
- Cargo

Sivut

Kommentit (46)

Vierailija

Kannattaa miettiä mistä tuuma, vaaksa kyynärä ja jalka on peräisin: Ne ovat kehon mittoja! Poronkusemakin on fysiologinen mitta.
Mikä tahansa määritelmä käy kunhan se on yleispätevä ja kiistaton.

Vierailija
Cargo
Elikkä, koska viime aikoina vanha kilon prototyyppi on osoittanut rapistumisen merkkejä, päätän julistaa kilpailun uuden massan perusyksikön määrittelyksi!
Idea voi olla hyvinkin abstrakti, kuten esimerkiksi sähkövirran tapauksessa:
Määritelmän mukaisesti yhden ampeerin sähkövirta kahdessa toisistaan metrin päässä tyhjiössä samansuuntaisesti sijaitsevassa äärettömän pitkässä ja ohuessa johtimessa aiheuttaa näiden johtimien välille 2 × 10-7 newtonin suuruisen voiman johdinmetriä kohti.

Elektronin massan ja varauksen suhde m/e on tuttu jo 1800-luvulta, eikä siinä oteta kantaa massaan. Uudeksi massan perusyksiköksi ehdotankin siis:m/e*C*10^11= 1 [hervanta]
Yhden hervannan lukuarvo olisi siis n. 0,568563148411 kg ja sen arvo yhtä muuttumaton kuin hienorakennevakiollakin.


Näyttäisi siltä, että Hervannan paino on varsin lähellä kosmista
Standardipainomittaa, "gradant" *2

2*10*ounce = 0.566990 kg (!)

Ilmeisesti International Prototype Kilogram sylinteriä on äskettäin pesty:
"Cleaning the prototypes removes between 5 and 60 µg of contamination depending largely on the time elapsed since the last cleaning. " (Wikipedia)

Katso:
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=22534

Olbe
Seuraa 
Viestejä1447
Liittynyt16.3.2005

Yksi kilogramma on x-asteisen veden massa, joka on tilavuudeltaan 1 dm³. Äksää en muista, kvg.

Näin kilogramma on ainakin alunperin määritelty. Divetyoksidin aineominaisuuksien sekä standardipituusmitan kuution perusteella.

Vierailija

992,1225 moolia vetyatomeja luonnollisella isotooppijakaumalla (keskimääräinen atomimassa 1,00794u)
(tämä siis kilogrammalle, en keksinyt uutta yksikköä)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005
teijoster
Minä/120=1 kilo.

Liian hankalaa, miten varmistetaan, että pilkotaan tasakokoisiin paloihin? Jauhetaan ensin, mutta entäs sitten, kun vaakaa ei voi käyttää?

Vierailija

Kyllähän keisaritkin ovat määritelleet mittoja suhteutettuna omaan kehoonsa. Tehkää minusta keisari/pressa niin näin vähäpätöiset ongelmat eivät tunnu missään.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
Cargo
Elektronin massan ja varauksen suhde m/e on tuttu jo 1800-luvulta, eikä siinä oteta kantaa massaan. Uudeksi massan perusyksiköksi ehdotankin siis:m/e*C*10^11= 1 [hervanta]
Yhden hervannan lukuarvo olisi siis n. 0,568563148411 kg ja sen arvo yhtä muuttumaton kuin hienorakennevakiollakin.

Miksei sitten saman tien oteta perusyksiköksi suoraan elektronin massaa?

No, tuota on mietitty ja siihen on syynsä. Noilta määritelmiltä vaaditaan stabiiliuden lisäksi sitä, että ne ovat luotettavasti mitattavissa. Massan mittaaminen on painovoiman heikkoudesta johtuen hyvin vaikeaa, varsinkin hyvin pienillä massoilla. Siksi edelleen käytetään niitä puntteja alkeishiukkasten sijaan, vaikka jälkimmäiset olisvat suunnattoman paljon stabiilimpia kuin epämääräinen metallimöhkäle, josta kuluu ja haihtuu aineta koko ajan vaikeadti ennakoitavalla tavalla.

Yksiköiden määritelmiä on muutettu ajan mukaan mittaustekniikan kehittyessä. Suunta on ollut kohti alkeishiukkasten kvanttimekaanisten ominaisuuksien mahdollisimman suoraa mittaamista.

Painon tapauksessa tutkittiin taannoin mahdollisuutta korvata metallipunnus yksikiteisestä piistä tehdyllä pallolla. Piistä siksi, että sitä pystytään valmistamaan erittäin korkealaatuisina kiteinä. Hanke kuitenkin kaatui siihen, että parhaassakin piissä on pieniä onteloita. Ei niitä paljoa ole, mutta suuresta tarkkuudesta johtuen ne vaikuttivat liikaa tässä erikoissovelluksessa, ja metallipuntti sai jatkoaikaa.

Mutta ehkä valitsen painon yksiköksi Neutronin massan. Sitä mukaa kun meikäläinen lihoo, vaa'at kalibroidaan aina uudelleen eikä vaimo pääse napisemaan lihomisesta, kun painan aina täsmälleen yhden Neutronin verran.

Vierailija

Massa on aina suhteellinen sopimus, sopikaa keskenänne minä siirryn energian puolelle värähtelemään...

T: E<----m......

Vierailija

E = mc^2

Jos m = 1 [kg] niin 1 kg = c^2 joulea.
c on tunnetusti universaali vakio, likiarvo 300 000 000 m/s
eli 1 kg on noin 90 000 000 000 000 000 J eli 90PJ
Tarkka arvo saadaan tietysti tarkalla c:n arvolla jota en nyt muista ulkoa.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26854
Liittynyt16.3.2005
pienisieni
Massa on aina suhteellinen sopimus, sopikaa keskenänne minä siirryn energian puolelle värähtelemään...

Paperilla tuo toimii. Mutta entä sitten, kun joku tuo sinulle puntin ja pyytää punnitsemaan sen (tietysti niin, ettei puntin massa muutu)? Perusyksikköjen määritelmien tulee olla myös käytännössä mitattavissa olevia asioita.

Kyllä fysiikassa käytetään paljon kaikkia pervoja yksikkökikkailuja, jossa laskun kannalta edulliset luonnonvakiot määritellään ykkösiksi. Laskut yksinkertaistuvat, mutta tuloksissa sitten pähkäillään, että missä ihmeen yksikössä saatu luku on. Erityisesti vanhemmassa kirjallisuudessa tuo on välillä suorastan riesa, kun pitää etsiä tietoa siitä miten yksiköt on kyseisessä opuksessa määritelty.

Vierailija
tietää
Kannattaa miettiä mistä tuuma, vaaksa kyynärä ja jalka on peräisin: Ne ovat kehon mittoja! Poronkusemakin on fysiologinen mitta.
Mikä tahansa määritelmä käy kunhan se on yleispätevä ja kiistaton.

Tuota, onkos nyt ihan varma, että poronkusema on fysiologinen mitta. Senhän pitäisi olla poron kusemapaikkojen väli.

Ehdotan taajuutta kilon määrittelyyn eli jos vasaran napautus varpaaseen aiheuttaa määrätyn korkuisen kirkaisun, on kyse kilosta.

Muuten en hommaa pysty määrittelemään kun en edes tiedä onko painovoima vakio. Ei ole vakioitua kiintopistettä.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Massa on määritettävissä sellaisen vertailukappaleen avulla, jolla tarvitaan tasaisessa sähkömagneettisessa kentässä tietty laskennallinen määrä energiaa kiihdyttämään kappale määrätyn matkan määrätyssä ajassa.

Tällaisen (todellisen tai teoreettisen) kappaleen vertailuarvoa voidaan käyttää sitten missä tahansa painovoimakentässä tai kiihdytyksessä painon tai massan yksikkönä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat