Miesten tarve vedättää naisia

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

"Olen havainnut muutamien naisihmisten harrastavan sellaista että kun on vapaana niin on useampi mies joiden korvaan supatellaan kaikenlaista tunne ja kiintymys saastaa.
Pitäisikö tästä päätellä jotain?
Tuollaisesta kun tulee pahaa verta kuitenkin johonkin suuntaan kun tajuaa ettei homma ole niin kuin "syöjätär" on korvaan kuiskutellut.
Mistä johtuu moinen usean miehen pyörittely samaan aikaan?
Kyseessähän on kuitenkin vedättäminen, koska luontaisetujen toivossa olevalta mieheltä yleensä halutaan jos jonkinlaisia palveluksia usein antamatta mitään takaisinpäin."

Ylläolevaan tekstiin voisi laittaa myös sanan mies sanan nainen paikalle.

Meillä miehillä asia on mielestäni PALJON RAAEMPI kuin naisilla. Itse olen ollut tuossa tilanteessa. Vapaana miehenä. 4 eri-ikäistä tyttöä/naista yhtaikaa lähipiirissä, 20-28v, itse olin 23. Kukin houkutti omalla tavallaan.

Osaa pidin monikkotapailusta yllä heidän ulkonäkönsä ja seksikkyytensä takia. Hormonit yrittivät voittaa järjen, onneksi eivät voittaneet. Luonne ei näet välttämättä rimmannut, mutta sänkyyn en mennyt- se sotii vastoin (omia) periaatteita. Miesten yleiset periaatteet olisivat varmasti sallineet nelinnaimisen, tuttavapiiriin kuuluu tuollaisia yksilöitä.

Osalle en osannut sanoa ettei enää nähdä, hellyttävyyden ja tunteisiin vetoavan särkyvän luonteen takia. Tämä on useinkin syy miksi mies jatkaa kovinkin pitkään, ei ilkeä sanoa ettei enää mutta itseä sattuu, eikä kuitenkaan halua satuttaa toista.

Järki sanoo kyllä tietyllä tapaa, missä naisessa yhdistyy ulkonäkö, aistillisuus, tunteet ja normaalit vietit oikeassa balanssissa.

Mutta miehillä on tapana viivytellä tuossa valintatilanteessa liki pidempään kuin naisilla. Sanoisin, että monet katkeroituneet ja härskiin peliin ryhtyneet nuoret naiset johtunevat meidän miesten vastaavasta valintapelistä jota emme osaa pistää poikki. Siihen ei tarvita seksiä, että tuska alkaa, siihen tarvitaan ennen kaikkea luvattua tunnelatausta joka otetaankin pois.

Minä olen läksyni oppinut nuoruuden valintatilanteista. Ehkäpä muut eivät.

Kommentit (11)

Vierailija

Häilyvään suhteeseen ei kannata jäädä haahuilemaan. Jos lupauksia alkaa kertymään jonoksi asti, on paras vain lähteä parempaan lupaus/saantisuhteeseen.
Kuka sanoi että se olisi helppoa, jos on lastannut kaikki odotuksensa siihen suhteeseen.
Sitten on se että häilyy yhden tai useamman tarjokkaan välillä. Kaikkien ottaminen vain niin harvoin onnistuu ja kannattaa että paras vain valita.

Vierailija

Turha on puhua sukupuolista.. jotkut pelaavat ja sehän tiedostetaan. Jos on halu tiedostaa.

Yksikin lupaus on jo ihmettelyn aihe, sillä jos voisi aidosti jotain luvata, täytyisi omistaa kristallipallo.

Että jos toinen pelaa, niin kyllä silloin myös se toinen pelaa.

Sitä vain ei välttämättä heti tunnista, sitä omaa peliään siis...

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14020
Liittynyt23.6.2005

Minusta nimenomaan tulisi puhua sukupuolista, koska jokainen on yleensä asianomistaja. Kuulumme jompaan kumpaa sukupuoleen ja sukupuolilla ON eroja.

Millainen näiden erojen luonne, syyt ja muovautuvuus ovat, on sitten se pirun hankala kysymys. Tieteellisen tiedon määritelmä noin esimerkiksi on vaikeaa osoittaa. Aina joku pelle tulee jeesustelemaan, miten hänen tapansa hahmottaa sukupuolten 'tyylejä' "tieteellisemmin".

Erittäin hyvä aloitus – itsekin olen saattanut 'pelata', riippuen tulkinnasta. Etenkin kun olen joutunut peittelemään epävarmuuttani.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija
qaz
Turha on puhua sukupuolista.. jotkut pelaavat ja sehän tiedostetaan. Jos on halu tiedostaa.

Yksikin lupaus on jo ihmettelyn aihe, sillä jos voisi aidosti jotain luvata, täytyisi omistaa kristallipallo.

Että jos toinen pelaa, niin kyllä silloin myös se toinen pelaa.

Sitä vain ei välttämättä heti tunnista, sitä omaa peliään siis...


En ole juurikaan vilkaissut toista vastaavaa ketjua jossa käsitellään asiaa naisten harrastamana, mutta tuskinpa asiaa siellä näin esitit?

Vierailija
Kuukkeli
qaz
Turha on puhua sukupuolista.. jotkut pelaavat ja sehän tiedostetaan. Jos on halu tiedostaa.

Yksikin lupaus on jo ihmettelyn aihe, sillä jos voisi aidosti jotain luvata, täytyisi omistaa kristallipallo.

Että jos toinen pelaa, niin kyllä silloin myös se toinen pelaa.

Sitä vain ei välttämättä heti tunnista, sitä omaa peliään siis...


En ole juurikaan vilkaissut toista vastaavaa ketjua jossa käsitellään asiaa naisten harrastamana, mutta tuskinpa asiaa siellä näin esitit?

Sama se... mies tai nainen, nuori tai vanha, rikas tai köyhä jne.

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14020
Liittynyt23.6.2005

No ei se todellakaan ole "ihan sama", oikeastaan juuri päinvastoin.
Jos väitetään muuta, niin mitä keskusteltavaa tässä muka olisi? Ihmisethän roolittuvat hyvin tehokkaasti.

Minusta juuri tuo romantiikan maailman tutkiminen erilaisine 'juonineen', skeemoineen ja skripteineen on paras ja oikeastaan ainoa järkevä tutkimusmetodi, jolla aiheeseen voidaan saada 'selvyyttä'. Nuo evopsykat ja sosiobiologismit kuitenkin pelkistävät ihan liikaa ja olemuksellistavat sukupuolia aivan tarpeettomasti. Sekä samanlaisuuksien että erojen yhdistelmä ja ennen kaikkea näiden dynamiikka tulisi ottaa tarkastelun kohteeksi, kuten ihmistieteissä on tehty jo kauan aikaa.

Kokemukseni mukaan naiset ovat usein mielettömiä romantikkoja, samoin monet miehet. Mutta miehillä käsitykset ja johtopäätökset ovat usein 'lopullisempia', jäykempiä ja lapsellisempia. Sinisilmäisyyden seuraukset ovat kuitenkin sukupuolilla erilaisia. Tästä voisi ehkä lähteä purkamaan aihetta eteenpäin?

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

Vierailija

Minusta juuri tuo romantiikan maailman tutkiminen erilaisine 'juonineen', skeemoineen ja skripteineen on paras ja oikeastaan ainoa järkevä tutkimusmetodi, jolla aiheeseen voidaan saada 'selvyyttä'. Nuo evopsykat ja sosiobiologismit kuitenkin pelkistävät ihan liikaa ja olemuksellistavat sukupuolia aivan tarpeettomasti. Sekä samanlaisuuksien että erojen yhdistelmä ja ennen kaikkea näiden dynamiikka tulisi ottaa tarkastelun kohteeksi, kuten ihmistieteissä on tehty jo kauan aikaa.

Neonomide... sussa on ainesta tulevaisuuden psykoanalyytikoksi. Osaat pelkistää ainakin yleisimmät arvot mitä nyt vallitsee. ja vielä melko hyvin.

Olet kuin chilillä valeltu jääpuikko, viileän tulinen analysaattori. Meinaan, tuo viimeisin moraalianalyysisi oli mainio.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26837
Liittynyt16.3.2005
taiteilijatyyppi
Luonne ei näet välttämättä rimmannut, mutta sänkyyn en mennyt- se sotii vastoin (omia) periaatteita. Miesten yleiset periaatteet olisivat varmasti sallineet nelinnaimisen, tuttavapiiriin kuuluu tuollaisia yksilöitä.

...

Siihen ei tarvita seksiä, että tuska alkaa, siihen tarvitaan ennen kaikkea luvattua tunnelatausta joka otetaankin pois.




Niin, tuo on voinut olla niille naisille vielä pahempi paikka, kuin se että harrastaisit seksiä ja hylkäisit heidät sitten. Kyllä naisetkin odottavat, että normaalisti mies haluaa heti seksiä, ja jos joku mies ei sitä halua, mutta kuitenkin ilmaisee kiinnostuksensa naista kohtaan, hänen täytyy olla tosi erikoinen ja kiinnostava tapaus.

Tämä on useinkin syy miksi mies jatkaa kovinkin pitkään, ei ilkeä sanoa ettei enää mutta itseä sattuu, eikä kuitenkaan halua satuttaa toista.



Kyllä minusta tuntuu, että miehille (keskitason markkina-arvolla ja sen alapuolella) yleinen tapa katkaista tyydyttämätön suhde on lopettaa henkinen panostaminen suhteeseen, mutta hengailla ja ottaa helppoa seksiä niin kauan kunnes nainen panee suhten poikki. Sitten mies voi vielä valehdella itselleen julman syöjättären tylysti hylkäämäksi. Mies hylkää lähinnä vain, jos löytää kesken suhteen näivetysprosessin uuden naisen.

Ja täytyy myöntää, että jos tilanne olisi itselle ajankohtainen, houkutus turvautua tuohon olisi valtavan suuri. Kyllä se olisi vaikea hylätä nainen.

Mutta miehillä on tapana viivytellä tuossa valintatilanteessa liki pidempään kuin naisilla.



Voi olla "korkeatasoisten" joukossa, jotka saavat jatkuvasti ja helposti naisia kiinnostumaan itsestään, mutta toisaalta tuollainen peli on kuitenkin mahdollista paljon pienemmälle osalle miehiä kuin naisia. Keskitasonkin mies joutuu tekemään naisen viettelemiseksi niin suuren työn, että ani harvoin hänellä on mahdollisuus pitää kahta työn alla. Ja toisaalta miehet antavat tuon valintaprosessin naisille, jos nainen näyttää vihreää valoa, mies ei enää ammi, vaan käy suhteseen. Miehet yleensä ovat valmiita kokeilemaan suhdetta paljon keveämmin perusteine kuin naiset. Yleensä mies valikoi jo iskuvaiheessa sellaisia naisia, joiden kanssa hän on valmis ainakin kokeilemaan suhdetta.

Sanoisin, että monet katkeroituneet ja härskiin peliin ryhtyneet nuoret naiset johtunevat meidän miesten vastaavasta valintapelistä jota emme osaa pistää poikki.



En tiedä, eiköhän naisetkin tuon opi ihan itse, kun huomaavat että pystyvät pompottelemaan suurta osaa miehistä miten tahtovat.

Minä olen läksyni oppinut nuoruuden valintatilanteista. Ehkäpä muut eivät.

Siinä on paha oppia läksyjä, kun kukaan ei edes anna kotitehtäviä. Jos sinulla supliikki ja sosiaaliset taidot pelaavat, muista kuitenkin että suurelle osalle (yli puolelle ainakin) miehistä tuollainen naisten pompottaminen ja mahdollisuus valita nainen monesta tarjokkaasta ei ole milloinkaan mahdollista.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä26837
Liittynyt16.3.2005
Neonomide

Minusta juuri tuo romantiikan maailman tutkiminen erilaisine 'juonineen', skeemoineen ja skripteineen on paras ja oikeastaan ainoa järkevä tutkimusmetodi, jolla aiheeseen voidaan saada 'selvyyttä'.



Voidaanko? Nähdäkseni tuollainen lähestyminen on tuottanut aiheeseen kaikkea muuta kuin selvyyttä. Mielipiteitä on kaikilla, mutta tieteelliseltä työltä odotettava ennustavuus ja kokeellinen todennettavuus on aika heikkoa.

Nuo evopsykat ja sosiobiologismit kuitenkin pelkistävät ihan liikaa ja olemuksellistavat sukupuolia aivan tarpeettomasti.

Toisaalta ne kuitenkin tuottavat selkeitä ja tilastollisesti havaintoja vastaavia ennusteita jonkinlaisen loogisen päättelyketjun avulla selkeistä oletuksista. Tietysti rajut yksinkertaistukset ovat kaukana täydellisestä, mutta kyllä ihmisjoukoille tyypillinen tilastollinen käyttäytyminen seuraa olettamalla ihminen aika yksinkertaiseksi viettikoneeksi.

Kuitenkin, väittääkö joku tosissaan, että noilla viimeisen päälle ihmistieteellisillä menetelmillä pystytään tuottamaan yhtään parempia yksittäisiä ihmisiä koskevia ennusteita, kuin ihmisen monimutkaisen psykologina hyvin yksinkertaisiksi säännöiksi pelkistävillä luonnontiedelähtöisillä approksimaatiolla?

Neonomide
Seuraa 
Viestejä14020
Liittynyt23.6.2005
Neutroni
Neonomide

Minusta juuri tuo romantiikan maailman tutkiminen erilaisine 'juonineen', skeemoineen ja skripteineen on paras ja oikeastaan ainoa järkevä tutkimusmetodi, jolla aiheeseen voidaan saada 'selvyyttä'.

Voidaanko? Nähdäkseni tuollainen lähestyminen on tuottanut aiheeseen kaikkea muuta kuin selvyyttä.

Puhuinkin 'selvyydestä', johon odotin mm. sinun tarttuvan. Kyse on siitä, millä tasolla haluamme asioita selittää. Nuo viittaamani ongelmalliset näkökulmat ovat usein niin karkeita teoreettisia sapluunoita, että niiden sovelluttavuus on kyseenalaista. 'Tieteellisyydestäkin' voidaan olla montaa mieltä – teorian soveltaminen käytäntöön edellyttää myös ihmistieteellisen tutkimuksen laajaa huomiomista – muuten palaamme herkästi typerryttävään 'laboratoriotutkimukseen' jossa on metodologisia porsaanreikiä aivan kuin ihmistieteellisen tutkimuksen alkuaikoina.

Neutroni
Mielipiteitä on kaikilla, mutta tieteelliseltä työltä odotettava ennustavuus ja kokeellinen todennettavuus on aika heikkoa.

Päivastoin, tieteellinen ennustettavuus ihmistieteellisellä, spesifisti rajatulla ja huolellisesti tehdyllä tutkimuksella on parhaimmillaan erinomaista. Evoluutiospekulatiivinen reduktionismi vain niveltää arkielämän kokemuksia havaintoineen teorioihinsa kuin käärmettä pyssynpiippuun.

Ihmistieteellinen tutkimus metodeineen on useammin juuri sitä, mikä ei lähde kapeista teoreettisista lähtöoletuksista ja siten jätä teoriaan sopimattomia elementtejä huomiotta. Pelkkä evoluutiospekulointi on siksi silkkaa ideologista hapatusta.

Neutroni
Nuo evopsykat ja sosiobiologismit kuitenkin pelkistävät ihan liikaa ja olemuksellistavat sukupuolia aivan tarpeettomasti.

Toisaalta ne kuitenkin tuottavat selkeitä ja tilastollisesti havaintoja vastaavia ennusteita jonkinlaisen loogisen päättelyketjun avulla selkeistä oletuksista.

Aivan kuten siis ihmistieteelliset teoriatkin. Näillä vain on se etu (jälleen), että ne ottavat kontekstin ja käyttämämme käsitteet tarkempaan syyniin.

Evoluutiopsykologia sisältää paljon oletuksia ihmisen käyttäytymisestä, jotka perustuvat eläinmalleihin ja reduktionismiin. Merkityksellistämisen taso ja sosiaaliset olosuhteet eivät ole tarpeellisia, jos tehdään evopykologista "käärme pyssyn piippuun" -tutkimusta.

Voihan evoluutiomallien ottaminen ihmistieteelliseen tutkimukseen tuoda ihan tuoreitakin säväreitä, mutta mitään ihmeellistä niihin ei useinkaan liity. Enemmän kyse on plaseboefektistä, johon halutaan uskoa. Teemme myös tiedettä jonkinlaiseen maaimankuvaan uskovien ja luottavien ihmisten luettavaksi. Tämä on se metodologinen taso, joka redusoivissa malleissa tuppaa herkästi unohtumaan.

Luen juuri konstruktivistista metodologiaa hyväksi käyttävää teosta liittyen neuvonta- ja ohjausaloilla tarvittavaan ajatteluun. Enpä sotkisi noin järjettömän hedelmälliseen ja monipuoliseen ajatteluun mitään evoluutiosotkua, jos oikeasti haluaisin neuvoa ihmisiä sosiaalisen maailman viidakossa kahlaamisessa. Yksilö katoaa (teoreettisesti ja konkreettisesti) huitsin Nevadaan, jos tälle alkaa saarnaamaan miten hänen vyötärösuhteensa, leukansa muoto, pituutensa ja symmetrisyytensä poikkeavat niin paljon keskiarvoista, että parinmuodostus on jonkin tilastollisen arvion mukaan muutaman prosentin luokkaa. (trollaus)

Neutroni
Tietysti rajut yksinkertaistukset ovat kaukana täydellisestä, mutta kyllä ihmisjoukoille tyypillinen tilastollinen käyttäytyminen seuraa olettamalla ihminen aika yksinkertaiseksi viettikoneeksi.

Yksilötasolla puhuttaessa (millä viime kädessä ainakin osittain puhumme aina lopulta) nuo evoluutiomalleihin perustuvat lähestymistavat ovat usein niin kaukaa haettua suhteessa yksilöiden elämään, että niiden relevantti vertaaminen ihmistieteelliseen tutkimustietoon vaihtelee usein käsittämättömän paljon – sen ohella että ne liittyvät lähinnä selittämisen tasoon. Ilmiöiden ymmärtämisen suhteen niiden painoarvo on kovin rajallinen, alkuperäisessä viestissäni kiteyttämistäni syistä.

Neutroni
Kuitenkin, väittääkö joku tosissaan, että noilla viimeisen päälle ihmistieteellisillä menetelmillä pystytään tuottamaan yhtään parempia yksittäisiä ihmisiä koskevia ennusteita, kuin ihmisen monimutkaisen psykologina hyvin yksinkertaisiksi säännöiksi pelkistävillä luonnontiedelähtöisillä approksimaatiolla?

Tässä kiinnittäisin hetkisen huomiota eri teorian 'teoriapitoisuuteen'. Käsitteellä viitataan siihen, miten erilaiset arkiset oletukset vaikuttavat tapaamme hahmottaa maailmaa (tai tutkimustekstiä).

Ihmistieteellisen tutkimuksen koko kirjo potkii perseelle evoluutiopspekulatiivista tutkimusta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Se mitä kyetään teorisoimaan ja yleistämään 'lajitasolla', pätee useimpiin kysymyksiin surkeasti mitä lähemäs sosiaalipsykologista mikrotasoa menemme. Sosiaalisen todellisuuden monimuotoisuuden ymmärtäminen vaatii mielestäni nimenomaan teoreettisesti monipuolista ja tarkkanäköistä käsitystä maailmasta. Pelkät evoluutiomallit rajautuvat kulloiseenkin ymmärrykseemme 'ihmistyypilliseksi' luokittelemastamme käyttäytymisestä.

Luen juuri maan mainiota teosta Biologismi yhteiskuntatieteissä, jossa käydään kriittisesti läpi sitä kaikkea ideologista napanöftää, jolla biologian arvovaltaa ihmistieteissä perustellaan ja oikeutetaan. Biologia usein oletetaan 'puhtaimmaksi' tasoksi, jolla ihmistä voi (ja tulisi) tarkastella. Tämä valinta on tietenkin usein ollut korostetun poliittinen, monin tavoin virheellinen ja uskonnon kaltaiseen fundamentalismi-dogmatismiin verrattava ratkaisu.

Ennen kaikkea, vieroksun sitä että evoluutiomalleja pidetään erityisen 'hyvänä' lähtökohtana ihmisen käyttäytymisen tarkasteluun. Tällehän ei ole mitään metodologisesti painostavia tieteellisiä perusteita. 'Ihmisluonnosta' puhuminen on ongelmallista jo sen tähden, että tämän 'luonnon' määritteleminen itsessään on tyypillisesti poliittisia näkökantoja vilisevä sanavalinta. 'Teoriapitoisuus' tekee todellisen skyrocket-tempun.

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

-:)lauri
Seuraa 
Viestejä26990
Liittynyt13.5.2005
Neutroni
Nuo evopsykat ja sosiobiologismit kuitenkin pelkistävät ihan liikaa ja olemuksellistavat sukupuolia aivan tarpeettomasti.



Toisaalta ne kuitenkin tuottavat selkeitä ja tilastollisesti havaintoja vastaavia ennusteita jonkinlaisen loogisen päättelyketjun avulla selkeistä oletuksista. Tietysti rajut yksinkertaistukset ovat kaukana täydellisestä, mutta kyllä ihmisjoukoille tyypillinen tilastollinen käyttäytyminen seuraa olettamalla ihminen aika yksinkertaiseksi viettikoneeksi.

Kuitenkin, väittääkö joku tosissaan, että noilla viimeisen päälle ihmistieteellisillä menetelmillä pystytään tuottamaan yhtään parempia yksittäisiä ihmisiä koskevia ennusteita, kuin ihmisen monimutkaisen psykologina hyvin yksinkertaisiksi säännöiksi pelkistävillä luonnontiedelähtöisillä approksimaatiolla?

Tietyn selvyyden ja käytännössä havaitun toimivuuden vuoksi genressä menestyneimmät pelimies-ohjeet pohjautuvatkin juuri evoluutiopsykologiaan ja pelaamisen tekniikka evolutiivisen tiedon soveltamiseen käytännössä. Pointti kun on osata muodostaa oikeat primitiiviset tunteet naisessa.

Toisin sanoen, kuten niin monet muutkin suuret ja nerokkaat ajatukset, on asian laita myös tässäkin --- yksinkertaisin on toimivin.

Riittoisampi keskustelukumppani.

Uusimmat

Suosituimmat