Johdanto Nato-keskusteluun - Jätettiinkö Suomi yksin?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Berliinissä 26 p.ke­säk.1941.

Herra Ulkoministeri

Rolf Witting,

Helsinki

H.V.

Juhannuspäivänä kello 12 oli minut kutsuttu valta­marski Göringin puheille Karinhalliin jättämään hänelle myönnetty valkoisen Ruusun Suurristi ketjui­neen. Mukana oli sotilasasiamiehemme eversti Horn sekä saksalaisten sotilashankinnoista Suomeen hyvin tunnet­tu eversti Veltjens. Meidät otti vastaan Göring tila­vassa työhuoneessaan, jossa hän oli yksin saapuvilla sotakartan ääressä, selostaen aluksi pitkälti siihen asti suoritettuja sotatoimia - 2 päivässä oli edetty Minskiin ja tuhottu 2562 venäläistä lentokonetta - ja jätti sitten minulle tilaisuuden tehtäväni suorittami­seen. Lausuin suurristiäni ojentaessani muutamia sano­ja, joissa muistutin mieliin hänen helmikuussa 1940 minul­le antamansa neuvoa, että Venäjän kanssa olisi tehtävä rauha nopeasti sekä samassa tilaisuudessa esittämäänsä lupaustä, että Suomi oli saava takaisin kaiken, mitä se joutuu menettämään, koron kanssa, sekä niitä tervei­siä, jotka hän sotamarsalkka Mannerheimin kautta lä­hetti minulle pääministerinä kesällä 1935 ja joissa oli luvattu, että jos Venäjä hyökkää Suomeen, Göring heti lähettää lentokonelaivueen avuksemme. Vastauspu­heessaan Göring lähti huomautuksesta puhees­sani, että ketjua koristaa hakaristi, joka oli myöskin Saksan vaakunan symboli, ja jatkoi, että hän oli koko Suomen sodan ajan sanonut, että Suomen pitäisi tehdä rauha, ennenkuin Venäjä oli ehtinyt hävittää Suomen sivis­tyneistön ja johtajajoukon, jonka kautta Suomen kansa olisi lopullisesti tullut tuhotuksi, ja lausui iloin­neensa siitä, että Suomi oli noudattanut hänen neuvo­aan. Nyt on Suomi saava hyvityksen. Yhdessä Sak­san kanssa se käy taistelua idän demoonien valtaa vastaan. Kommunismi on Venäjältä hävitettävä ja Venäjä jaettava pikkuvaltakuntiin, jotka eivät enää koskaan voi olla vaaraksi länsimaiselle sivistykselle. Suomi voi valita sellaiset rajat kun se haluaa. Kartalla hän kysyi, mitä rajoja haluaisimme, jolloin hänelle osoi­tin Neu­vosto-Karjalan rajan ja Onegan kaupungin Vienan merel­lä lausuen, että Suomen vanhat asutusalueet kul­kivat sanottua rajaa, samaten kuin Kuolan niemimaankin on vanhaa Suomen asustusta. Tähän hän lausui, että Kuolan rikkauksista on Saksan kanssa tehtävä taloudel­linen sopimus. Entä haluaako Suomi Pietarin - johon sanoin, että Pietari tulee aina olemaan Suomelle uhka­na, johon hän: "Siis se on hävitettävä ja tullaan hävittämään samoin kuin Moskovakin on hävitettävä." Sen jälkeen hän selosti laajasti Molotovin käyntiä Ber­liinissä marras­kuussa 1940, jolloin Molotov oli tehnyt vaatimuksen, ettei Saksa auttaisi Suomea, joka oli Venäjän etupii­rissä ja jonka valloittaminen oli Venä­jälle tärkeätä. Kaksi päivää Saksa koitti välttää vastaamasta Moloto­vin kysymykseen, kunnes Molotov kolmantena päivänä teki sen niin suoraan, ettei vas­tausta enää voitu sivuuttaa. Väliajan Göring oli käyt­tänyt osoittaakseen Suomen kansan urhoollisuuden Füh­rerille, joka sitten olikin vastannut Molotovin kysy­mykseen, miksi Saksa ei tahtonut jättää Suomea Venä­jälle, että ensiksikin Saksa ei toivonut uutta sotaa Pohjolassa ja toiseksi, että niin urhoollista kansaa kuin Suomen ei Saksa voi jättää yksin, koska urhoolli­suus on kaikkien kansojen paras ominaisuus ja piirre, jota Saksa kussakin kan­sassa todella kunnioittaa. Tähän vastaukseen Molotov sai tyytyä (Auswärtiges Amt antoi, kuten muistetaan, tämän keskustelun johdosta kuivan selostuksen, jonka mukaan Saksa ei toivonut uutta konfliktia Pohjolassa ja että Saksalla oli syytä odottaa, että Venäjä nou­datti tätä toivomusta. Göring lähetti eversti Veltjen­sin Mannerheimin luokse, joka häneltä sai jonkun ver­ran täydellisemmän selostuksen asiasta, joka sitten muitakin teitä tuli täydellisem­pänä tiedoksi).

Tämän jälkeen vei Göring minut kahden kesken puutarhaan, jossa istuimme kesäkatoksen alla puolisen tuntia. Sen kuluessa Göring selosti Saksan diplomaat­tista menettelyä ennen sodan puhkeamista, Kreetan valtaamisen tärkeyttä sotatoimien aloittamisella ja Ruotsin suhtautumista, kuten olen raportissani No.8 kertonut. Vielä hän tiedusti, kuinka Suomen työväestö ottaa asian ja vakuutti, että kun sotaretki Euroopassa on päättynyt, ei Eurooppaan enää tule sotaa, vaan suuri työn ja kukoistuksen kausi.

Palattuamme takaisin työhuoneeseen Göring se­litti Saksan operatiivisia suunnitelmia sekä pyysi kiittämään presidentti Rytiä ja sotamarsalkka Manner­heimia saamastaan suuresta kunnianosoituksesta ja näin oli tämä tunnin kestänyt audienssi loupssa.

Terveisin

veljesi

T.M.K. [nimikirjaimet kä­sin}

Ylläoleva kirje vahvistaa näkemyksen, jonka mukaan Suomea ei jätetty yksin talvisodassa, vaan Suomi jättäytyi yksin. Suomen poliittinen johto uskoi Saksan voittavan sodan ja teki ratkaisunsa tällä perusteella.

Tästä lähtökohdasta avaan keskustelun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Haluammeko jälleen "jäädä yksin"? Tai niinkuin Keijo Korhonen suurena profeettana julistaa: "milloin meitä muka on autettu"?

Sivut

Kommentit (87)

Vierailija
ralf64

... Suomea ei jätetty yksin talvisodassa, vaan Suomi jättäytyi yksin.

Käsityksesi on hieman yksioikoinen: Saksa oli Talvisodan aikana sidottu Molotov-Ribbentrop -sopimukseen, eikä voinut edes sallia Italian lähettämien avustustarvikkeiden kuljettamista Suomean alueensa lävitse.

Kun meidän ja ystävällismielisten länsivaltojen välissä olivat puolueettomat Ruotsi ja Norja, olimme todella yksin.

Saksa kyllä tovoi, etteivät venäläiset pääse Pohjanlahdelle, ja siksi Suomea neuvottiin tekemään rauha huonoinkin ehdoin. Molotovin ja Ribbentropin sopimuksella Saksa lieneekin luvannut NL:lle suurinpiirtein ne "legitiimit intressit", joita Stalin Suomelta vaati ennen sodan puhkeamista. Stalinin pyrkimys koko Suomen kaappaamiseen saattoi olla hänelle tyypillinen "iltalypsy", jonka Suomen odotettua kovempi vastarinta teki tyhjäksi.

Välirauhan aikana Saksa saattoi jo vastata Molotoville kieltävästi, kun tämä pilkki lupaa uuteen sotaan Suomea vastaan. Näin siis Molo-Ribbe -paktin ollessa voimassa.

Stalinin ei olisi tarvinnyt lähettää Molo-poikaa Hitleriltä hyökkäyslupaa kerjäämään, jos voimassaoleva etupiirisopimus olisi sallinut NL:lle koko Suomen valloittamisen, eikä vain "Leningradin turvallisuusvyöhykkeen" anastamista?

Stalinin piti rauhaa Saksan kanssa siihen aikaan tärkeänä itselleen, eikä voinut sallia Molo-Ribbe -sopparin tulkintaerimielisyyksien johtavan kriisiin. Hitlerin penseys Molotovin pyynnöille siis pelasti Suomen Talvi- ja jatkosotien välillä. Toisinkin olisi voinut käydä?

Vierailija

Johdanta Nato-keskusteluun (Göring, Kivimäki, Ryti) on otettu sen vuoksi, koska suurin tekijä miksi suomalaisten valtaenemmistö (n. 65-70%) on Nato-jäsenyyttä vastaan, johtuu historiallisesti muistista (=myytistä), jonka mukaan Suomi jätetään yksin. "Ei ne meitä auta". Tätä myyttiä ovat tukeneet politiikkomme, sodanjälkeinen Paasikiven-Kekkosen linja sekä konservatiivinen historiankirjoitus, jonka mukaan meillä on aina ollut "harvinaisen hyvä herra-onni". Tässä mm. talvisodan "yksinjääminen" näyttelee merkittävää osaa.

Siksi Nato-jäsenyyden vastustaminen kuvaa oivallisesti tätä henkistä takalukkoa. Miten tällainen takalukko aukaistaan? Tilanne on ongelmallinen sillä perinteinen oikeisto kavahtaa heti kaikkia uusia historiaantulkintoja, ne kun muka aina haisevat "vasemmistolaisuudelle". Vrt. Heikki Ylikankaan tyrmääminen silloinkin kun hän on tutkimuksissaan lyönyt pöytään kiistattomia faktoja. Pelätään "sotiemme veteraanien kunnian häpäisemistä".

Tilanne on suorastaan hullunkurinen. Konservatiivinen Nato-jäsenyyden kannattaja kiistää talvisodan tapahtumat jossa Suomelle tarjottiin länsiapua ja antaa näin taustatukea Naton vastustajille. Vasemmistointellektuellit puolestaan hurraavat paljastuksille Göringin ja Kivimäen yhteydenotosta ja eivät huomaa miten oivallinen ase se olisi Nato-jäsenyyden kannattajille.

Ja lopulta poliittisilta toimittajilta ja historioitsijoilta joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta jää havaitsematta kuinka jakomielitautinen Suomen nykyinen ulkopolitiikka on - harrastetaan Nato-yhteesopivuutta ja rauhankumppanuutta mutta samalla julistetaan täysin vakaassa uskossa maan olevan yhtä puolueettoman kuin Urho Ukko-Ylijumala-Kekkosenkin aikana.

Vierailija
kalmankenkku
ralf64

... Suomea ei jätetty yksin talvisodassa, vaan Suomi jättäytyi yksin.


Kun meidän ja ystävällismielisten länsivaltojen välissä olivat puolueettomat Ruotsi ja Norja, olimme todella yksin.

Liittoutuneet ilmoittivat Suomelle jo helmikuussa, että he tulevat hoitelemaan Ruotsin ja Norjan. Ruotsalaishistorioitsijat eivät pidä erityisen vakuuttavina niitä väitteitä, jonka mukaan kauttakulku olisi tyssännyt Ruotsin ja varsinkin Norjan takia. Sikäläiset historioitsijat ovat sälyttäneetkin länsiavun kariutumisen täysin Suomen poliittisen johdon syyksi. Samaa mieltä ovat myös brittitutkijat. Joten Ylikangas ei ole väitteidensä kanssa yksin.

Saksalla puolestaan ei olisi ollut talvella mitään mahdollisuusia estää kauttakuljetusten syntymistä. Ei ihme, että Göring todellakin sanojensa mukaisesti "iloitsi" Suomen valinnasta. Juuri Suomen mahdollinen länsiapuun turvautuminen vauhditti Saksalaisten Norjan ja Tanskan valloittamisaikataulua kuten Falkenhorstille annettun pikakomennuksen aikataulukin kertoo. 22.-25.2.1940 tapahtui maailmanhistoriallisestikin erittäin merkittäviä päätöksiä kuten von Blucher kirjoitti muistiin.

Nato-jäsenyyden kannalta esimerkki on kiinnostava. Se romuttaa myytin lännestä joka "ei välitä Suomesta tosipaikan tullen". Tätähän fundamentalistipaasikiviläiset hokevat jatkuvasti, muutkin kuin Keijo Korhonen.

Vierailija
ralf64

Liittoutuneet ilmoittivat Suomelle jo helmikuussa, että he tulevat hoitelemaan Ruotsin ja Norjan. Ruotsalaishistorioitsijat eivät pidä erityisen vakuuttavina niitä väitteitä, jonka mukaan kauttakulku olisi tyssännyt Ruotsin ja varsinkin Norjan takia....

Saksalla puolestaan ei olisi ollut talvella mitään mahdollisuusia estää kauttakuljetusten syntymistä.
...

Nato-jäsenyyden kannalta esimerkki on kiinnostava. Se romuttaa myytin lännestä joka "ei välitä Suomesta tosipaikan tullen". Tätähän fundamentalistipaasikiviläiset hokevat jatkuvasti, muutkin kuin Keijo Korhonen.

Ruotsi siis ilmoitti, ettei se salli läpimarssia Suomen avuksi. "Apu" olisi siten edellyttänyt sotatoimia Ruotsia vastaan.

Saksa valtasi myöhemmin Norjan juuri estääkseen länsivaltoja pureutumasta Skandinaviaan. Talvisodan jatkuminen aiheutti Saksalle vaaran, että näin käy. Siksikin Suomea neuvottiin huononkin rauhan hyväksymiseen, ja toisaalta Saksa painosti Stalinia tekemään rauhan ilman Suomen alloittamista.

NATO-jäsenyyden vastustajien argumentti tosiaan romuttuu. Talvisodan tapauksessa Englannilla ja Ranskalla oli oma sotansa toisaalla, mitä avuntarjoamisen hidastetta ei olisi tulevassa vaaratilanteessa?

Vierailija

Ruotsalaistutkimusten mukaan Hansonin hallituksen asema ei ollut erityisen vahva ja Ruotsi ei olisi tehnyt mitään jos länsivallat olisivat siirtäneet joukkoja Skandinaviaan ja Suomeen. Itseasiassa länsivallat ilmoittivat varsin selkeäsanaisesti, ettei Ruotsin mahdollinen vastaanhankaaminen estäisi joukkojen tuloa. Historioitsijat Suomen ulkopuolella pitävät Suomea itseään suurimpana esteenä länsiavulle.

Se että Suomi ei käyttänyt tuota länsikorttia vaikuttaa todellakin vieläkin Pohjoismaissa. Norjassa Nato-jäsenyyteen ja Suomessa "länsi ei meitä auta"-myytin ylläpitoon. Miettikääpä hieman virallisen Suomen historiallista itseymmärrystä. Olemme liittoutuneet viimeisen sadan vuoden aikana

-Keisarillisen Saksan kanssa (1918). Häviäjä.
-Hitlerin Saksan kanssa (1940-1944)*). Häviäjä.
-YYA-sopimuksen kautta N-liiton kanssa (1944-91). Häviäjä.

Ei ihme, että virallinen historiankirjoitus julistaa Suomen kansalla olevan harvinaisen hyvän herra-onnen. Johtajamme eivät tee koskaan virhevalintoja

[size=75:1505hfgq]*) YYA-sopimuksen puolustuksellinen artikla oli jo käytössä syksyllä 1944 Lapin Sodassa vaikka virallisesti se solmittiin vasta huhtikuussa 1948[/size:1505hfgq]

L
Seuraa 
Viestejä7878
Liittynyt17.3.2005

Kalmankenkku

Kirjoitit:

Stalinin pyrkimys koko Suomen kaappaamiseen saattoi olla hänelle tyypillinen "iltalypsy", jonka Suomen odotettua kovempi vastarinta teki tyhjäksi.

Stalinin hankkeet teki tyhjäksi joku ihan muu syy kuin odotettua kovempi vastarinta. Rautkallion mukaan syy oli uhka USA:n talouspakotteista.

13.3. Suomi oli sotilaallisesti polvillaan. Täydellinen romahdus oli oletettavsti tuntien, ei päivien päässä. Tilanne oli täydellisen katastrofaalinen Vuosalmella, jonka menetys olisi johtanut Taipaleen evakuointiin tulen alla -> verilöyly. Viipurinlahdella ryssä oli tulossa yli kokonaisella armeijakunnalla, ja vastarannalla ei mitään merkittäviä joukkoja. Kenttätykistöllä oli kokonaisuudessaan noin 2000 ammusta jäljellä. Peli oli siis pelattu.

Vierailija
L
...

Tilannehan oli pitkälti juuri kuten L tuossa kirjoittaa. Venäläisillä oli jo yli miljoona äijää rynnimmässä tänne maaliskuun puolivälissä... Samaan aikaan meikäläisillä alkoivat olla tykistön ammukset ja reservit täysin lopussa ja etulinjan joukot jo silkan fyysisen kestokyvyn rajoilla (yhtämittainen taistelu ilman vaihtoja oli kestänyt jo yli kuukauden kannaksella). On siis aivan turhaa kuvitella, että Suomi olisi edes voinut odottaa länsiapua.

Lisäksi liittoutuneiden apuretkikunta olisi ollut naurettavan riittämätön tekemään minkäänlaista muutosta rintamatilanteeseen, 50000 miestä joista suurin osa olisi jäänyt Norjaan ja Ruotsiin turvaamaan rautamalmia saksalaisilta.

Vierailija
L
Kalmankenkku

Kirjoitit:

Stalinin pyrkimys koko Suomen kaappaamiseen saattoi olla hänelle tyypillinen "iltalypsy", jonka Suomen odotettua kovempi vastarinta teki tyhjäksi.

Stalinin hankkeet teki tyhjäksi joku ihan muu syy kuin odotettua kovempi vastarinta. Rautkallion mukaan syy oli uhka USA:n talouspakotteista.

13.3. Suomi oli sotilaallisesti polvillaan. Täydellinen romahdus oli oletettavsti tuntien, ei päivien päässä. ....

Kenraalit ilmoittivat hallitukselle ja Mannerheimille, että vastarintaa pystytään jatkamaan vain parisen viikkoa. Tunneista en ole kuullut puhuttavan. Tiukkaa oli joka tapauksessa.

Kerro lisää USA:n talouspakote-uhasta?

Vierailija
ralf64
... Historioitsijat Suomen ulkopuolella pitävät Suomea itseään suurimpana esteenä länsiavulle.

Vähänpä muutenkaan tietävät Suomen vaiheista. Kuka muuten "Suomen ulkopuolella" on kirjoittanut Suomen sotien 1939-44 historian?

Länsiapu sotilasretkikuntana Ruosin malmikentille ei olisi todellisuudessa auttanut Suomea paljoakaan, sillä sen vaikutus olisi ollut liian myöhäistä. Tai sitten länsi-apu vaikutti välillisesti: Hitler pelästyi mahdollisuutta, että liittoutuneet pesiytyvät Norjaan ja Ruotsiin, ja painosti Stalinia rauhaan?? Tästä tiedämme vasta kun Kremlin arkistot avautuvat.

Englanti ja Ranska olisivat voineet auttaa Suomea tehokkaasti vain pommittamalla esim. Bakua tai muuta strategista kohdetta Lähi-Idästä käsin, mutta Itämeren suunnassa toimimiseen oli huonommat mahdollisuudet.

Vierailija
ralf64
Berliinissä 26 p.ke­säk.1941.

Herra Ulkoministeri

Rolf Witting,

Helsinki

H.V.

Juhannuspäivänä kello 12 oli minut kutsuttu valta­marski Göringin puheille Karinhalliin jättämään hänelle myönnetty valkoisen Ruusun Suurristi ketjui­neen. Mukana oli sotilasasiamiehemme eversti Horn sekä saksalaisten sotilashankinnoista Suomeen hyvin tunnet­tu eversti Veltjens. Meidät otti vastaan Göring tila­vassa työhuoneessaan, jossa hän oli yksin saapuvilla sotakartan ääressä, selostaen aluksi pitkälti siihen asti suoritettuja sotatoimia - 2 päivässä oli edetty Minskiin ja tuhottu 2562 venäläistä lentokonetta - ja jätti sitten minulle tilaisuuden tehtäväni suorittami­seen. Lausuin suurristiäni ojentaessani muutamia sano­ja, joissa muistutin mieliin hänen helmikuussa 1940 minul­le antamansa neuvoa, että Venäjän kanssa olisi tehtävä rauha nopeasti sekä samassa tilaisuudessa esittämäänsä lupaustä, että Suomi oli saava takaisin kaiken, mitä se joutuu menettämään, koron kanssa, sekä niitä tervei­siä, jotka hän sotamarsalkka Mannerheimin kautta lä­hetti minulle pääministerinä kesällä 1935 ja joissa oli luvattu, että jos Venäjä hyökkää Suomeen, Göring heti lähettää lentokonelaivueen avuksemme. Vastauspu­heessaan Göring lähti huomautuksesta puhees­sani, että ketjua koristaa hakaristi, joka oli myöskin Saksan vaakunan symboli, ja jatkoi, että hän oli koko Suomen sodan ajan sanonut, että Suomen pitäisi tehdä rauha, ennenkuin Venäjä oli ehtinyt hävittää Suomen sivis­tyneistön ja johtajajoukon, jonka kautta Suomen kansa olisi lopullisesti tullut tuhotuksi, ja lausui iloin­neensa siitä, että Suomi oli noudattanut hänen neuvo­aan. Nyt on Suomi saava hyvityksen. Yhdessä Sak­san kanssa se käy taistelua idän demoonien valtaa vastaan. Kommunismi on Venäjältä hävitettävä ja Venäjä jaettava pikkuvaltakuntiin, jotka eivät enää koskaan voi olla vaaraksi länsimaiselle sivistykselle. Suomi voi valita sellaiset rajat kun se haluaa. Kartalla hän kysyi, mitä rajoja haluaisimme, jolloin hänelle osoi­tin Neu­vosto-Karjalan rajan ja Onegan kaupungin Vienan merel­lä lausuen, että Suomen vanhat asutusalueet kul­kivat sanottua rajaa, samaten kuin Kuolan niemimaankin on vanhaa Suomen asustusta. Tähän hän lausui, että Kuolan rikkauksista on Saksan kanssa tehtävä taloudel­linen sopimus. Entä haluaako Suomi Pietarin - johon sanoin, että Pietari tulee aina olemaan Suomelle uhka­na, johon hän: "Siis se on hävitettävä ja tullaan hävittämään samoin kuin Moskovakin on hävitettävä." Sen jälkeen hän selosti laajasti Molotovin käyntiä Ber­liinissä marras­kuussa 1940, jolloin Molotov oli tehnyt vaatimuksen, ettei Saksa auttaisi Suomea, joka oli Venäjän etupii­rissä ja jonka valloittaminen oli Venä­jälle tärkeätä. Kaksi päivää Saksa koitti välttää vastaamasta Moloto­vin kysymykseen, kunnes Molotov kolmantena päivänä teki sen niin suoraan, ettei vas­tausta enää voitu sivuuttaa. Väliajan Göring oli käyt­tänyt osoittaakseen Suomen kansan urhoollisuuden Füh­rerille, joka sitten olikin vastannut Molotovin kysy­mykseen, miksi Saksa ei tahtonut jättää Suomea Venä­jälle, että ensiksikin Saksa ei toivonut uutta sotaa Pohjolassa ja toiseksi, että niin urhoollista kansaa kuin Suomen ei Saksa voi jättää yksin, koska urhoolli­suus on kaikkien kansojen paras ominaisuus ja piirre, jota Saksa kussakin kan­sassa todella kunnioittaa. Tähän vastaukseen Molotov sai tyytyä (Auswärtiges Amt antoi, kuten muistetaan, tämän keskustelun johdosta kuivan selostuksen, jonka mukaan Saksa ei toivonut uutta konfliktia Pohjolassa ja että Saksalla oli syytä odottaa, että Venäjä nou­datti tätä toivomusta. Göring lähetti eversti Veltjen­sin Mannerheimin luokse, joka häneltä sai jonkun ver­ran täydellisemmän selostuksen asiasta, joka sitten muitakin teitä tuli täydellisem­pänä tiedoksi).

Tämän jälkeen vei Göring minut kahden kesken puutarhaan, jossa istuimme kesäkatoksen alla puolisen tuntia. Sen kuluessa Göring selosti Saksan diplomaat­tista menettelyä ennen sodan puhkeamista, Kreetan valtaamisen tärkeyttä sotatoimien aloittamisella ja Ruotsin suhtautumista, kuten olen raportissani No.8 kertonut. Vielä hän tiedusti, kuinka Suomen työväestö ottaa asian ja vakuutti, että kun sotaretki Euroopassa on päättynyt, ei Eurooppaan enää tule sotaa, vaan suuri työn ja kukoistuksen kausi.

Palattuamme takaisin työhuoneeseen Göring se­litti Saksan operatiivisia suunnitelmia sekä pyysi kiittämään presidentti Rytiä ja sotamarsalkka Manner­heimia saamastaan suuresta kunnianosoituksesta ja näin oli tämä tunnin kestänyt audienssi loupssa.

Terveisin

veljesi

T.M.K. [nimikirjaimet kä­sin}

Ylläoleva kirje vahvistaa näkemyksen, jonka mukaan Suomea ei jätetty yksin talvisodassa, vaan Suomi jättäytyi yksin. Suomen poliittinen johto uskoi Saksan voittavan sodan ja teki ratkaisunsa tällä perusteella.

Tästä lähtökohdasta avaan keskustelun Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Haluammeko jälleen "jäädä yksin"? Tai niinkuin Keijo Korhonen suurena profeettana julistaa: "milloin meitä muka on autettu"?

Tuossa ei ole kyse yksin- eikä kaksinolosta, vaan siitä, että Saksalle oli valjennut, että se ei saa Suomen avulla aikaan sotilaallista kriisiä NL:n ja länsivaltojen välille, ja lisäksi Saksa oli ryhtynyt tutkimaan vaihtoehtoa hyökätä pohjoista tietä Suomen avulla ja kautta NL:n sotatellisuusalueille Uralille, eikä välttämättä suorinta tietä öljyille Taka-Kaukaasiaan.

Asiaan (ja koko Talvisotaan) vaikuttivat Englannin ja Ranskan Saksalle hieman yllättäen julistama sota, ja se, että yhtä yllättäen Japani ei ollutkaan onnistunut asettumaan Ulko-Mongoliaan, estämään saksalaisia mahdollisesti joutumasta mottiin Kaspian ja kaukasuksen taakse tulevalla öljynhakureissullaan.

sigfrid
Seuraa 
Viestejä8692
Liittynyt20.7.2007

Olen ollut Ralf64:n kanssa samoilla linjoilla. Vaikka merkittävää länsiapua ei olisi saatukaan Ruotsin kautta, niin sitoutuminen länteen Saksan sijasta olisi siirtänyt Suomen poliittisen aseman välirauhan aikana.

On tietenkin helppo olla jälkiviisas, mutta onhan historiasta otettava oppia ja se on viisasta jälkiviisautta. Kannatan Nato-jäsenyyttä, mutta vain eurooppalaisen puolustussopimuksen tultua voimaan. Siis sen sopimuksen, jonka Tuomioja ja Halonen typeryyttään vesittivät edellisestä perustuslakiesityksestä.

Takuutestattu suomalainen. Aboriginaali Finlandian asukas.

Blogi: http://terheninenmaa.blogspot.fi

Vierailija
kalmankenkku
ralf64

... Suomea ei jätetty yksin talvisodassa, vaan Suomi jättäytyi yksin.



Käsityksesi on hieman yksioikoinen: Saksa oli Talvisodan aikana sidottu Molotov-Ribbentrop -sopimukseen, eikä voinut edes sallia Italian lähettämien avustustarvikkeiden kuljettamista Suomean alueensa lävitse.

Kun meidän ja ystävällismielisten länsivaltojen välissä olivat puolueettomat Ruotsi ja Norja, olimme todella yksin.




Ruotsin ja Norjan päättäjät olivat lännen puolella mutta ilmaisematta sitä.

Saksa kyllä tovoi, etteivät venäläiset pääse Pohjanlahdelle, ja siksi Suomea neuvottiin tekemään rauha huonoinkin ehdoin.



Koska Saksa katsoi tarvitsevansa sillanpääaseman pohjoiseen.

Molotovin ja Ribbentropin sopimuksella Saksa lieneekin luvannut NL:lle suurinpiirtein ne "legitiimit intressit", joita Stalin Suomelta vaati ennen sodan puhkeamista. Stalinin pyrkimys koko Suomen kaappaamiseen saattoi olla hänelle tyypillinen "iltalypsy", jonka Suomen odotettua kovempi vastarinta teki tyhjäksi.



Stalin ei pyrkinyt koko Suomen valtaamiseen, ja olsi tehnyt sen korkeintaan vähän "pitkin hampain".

Hänelle oli eduksi mahdollisimman pitkä Saksan-vastainen rintama mahdollisimman pohjoisessa, vaikka hän Talvisodassa käyttikin vain pohjoiseen tottumattomia joukkoja. Lisäksi NL:lle oli tärkeää kontrolloida yksin vesireittiä Jäämereltä Itämerelle.

Välirauhan aikana Saksa saattoi jo vastata Molotoville kieltävästi, kun tämä pilkki lupaa uuteen sotaan Suomea vastaan. Näin siis Molo-Ribbe -paktin ollessa voimassa.



"Pilkkiminen" oli huijausta. Molotov sai sillä läpi NL:n kieltäytymisen "etupiirijaosta" Etu-Aasiassa: Turkki olisi ollut "Saksan etupiiriä" ja Englannin miehittämä Persia NL:n. NL tiesi oikein hyvin, että myös Turkki on Englannin eikä Saksan "etupiiriä".

Stalinin ei olisi tarvinnyt lähettää Molo-poikaa Hitleriltä hyökkäyslupaa kerjäämään, jos voimassaoleva etupiirisopimus olisi sallinut NL:lle koko Suomen valloittamisen, eikä vain "Leningradin turvallisuusvyöhykkeen" anastamista?



"Voimassa olleva sopimus" "salli" tasan yhtä lailla Suomen ja Baltian miehittämisen NL:lle kuin Tanskan, Norjan ja Ruotsin miehittämisen Saksalle...

Stalinin piti rauhaa Saksan kanssa siihen aikaan tärkeänä itselleen, eikä voinut sallia Molo-Ribbe -sopparin tulkintaerimielisyyksien johtavan kriisiin. Hitlerin penseys Molotovin pyynnöille siis pelasti Suomen Talvi- ja jatkosotien välillä. Toisinkin olisi voinut käydä?

Nyt kävi suurin piirtein siten kuin Stalin oli tarkoittanutkin.

Vierailija
ralf64
Johdanta Nato-keskusteluun (Göring, Kivimäki, Ryti) on otettu sen vuoksi, koska suurin tekijä miksi suomalaisten valtaenemmistö (n. 65-70%) on Nato-jäsenyyttä vastaan, johtuu historiallisesti muistista (=myytistä), jonka mukaan Suomi jätetään yksin. "Ei ne meitä auta". Tätä myyttiä ovat tukeneet politiikkomme, sodanjälkeinen Paasikiven-Kekkosen linja sekä konservatiivinen historiankirjoitus, jonka mukaan meillä on aina ollut "harvinaisen hyvä herra-onni". Tässä mm. talvisodan "yksinjääminen" näyttelee merkittävää osaa.

Siksi Nato-jäsenyyden vastustaminen kuvaa oivallisesti tätä henkistä takalukkoa. Miten tällainen takalukko aukaistaan? Tilanne on ongelmallinen sillä perinteinen oikeisto kavahtaa heti kaikkia uusia historiaantulkintoja, ne kun muka aina haisevat "vasemmistolaisuudelle". Vrt. Heikki Ylikankaan tyrmääminen silloinkin kun hän on tutkimuksissaan lyönyt pöytään kiistattomia faktoja. Pelätään "sotiemme veteraanien kunnian häpäisemistä".

Tilanne on suorastaan hullunkurinen. Konservatiivinen Nato-jäsenyyden kannattaja kiistää talvisodan tapahtumat jossa Suomelle tarjottiin länsiapua ja antaa näin taustatukea Naton vastustajille. Vasemmistointellektuellit puolestaan hurraavat paljastuksille Göringin ja Kivimäen yhteydenotosta ja eivät huomaa miten oivallinen ase se olisi Nato-jäsenyyden kannattajille.




Englanti esti Ranskankin Suomen-länsiavun, kuten Saksa esti Italian Suomen-asetoimitukset, ei vain avun vaan myös sovitut kaupat.

http://www.nakokulma.net/index.php?topi ... #msg352739

http://www.nakokulma.net/index.php?topic=6013.350

Sanoisinko, että oudoista oudoin "salaliitto" piti Suomen kaiken "länsiavun" ulottumattomissa...

Mutta oikein varsinaisen karhunpalveluksensa Saksalle Italia teki, kun se tuli pakottaneeksi Saksan sotimaan myös Balkanilla, samaan aikaan kuin lännessä ja NL:ssa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Benito_Mus ... ia_sodassa

"Sodan aikana italialaiset hyökkäsivät muiden muassa Egyptiin, Kreikkaan ja Jugoslaviaan. Kreikan sotaretki epäonnistui täydellisesti, ja perääntyessään italialaiset menettivät liittoutuneille Albanian. Saksalaiset joutuivat lähettämään joukkojaan auttaakseen liittolaisiaan, ja samalla natsi-Saksan suunnitelma valloittaa Neuvostoliitto – operaatio Barbarossa – viivästyi merkittävästi."

Ja lopulta poliittisilta toimittajilta ja historioitsijoilta joitakin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta jää havaitsematta kuinka jakomielitautinen Suomen nykyinen ulkopolitiikka on - harrastetaan Nato-yhteesopivuutta ja rauhankumppanuutta mutta samalla julistetaan täysin vakaassa uskossa maan olevan yhtä puolueettoman kuin Urho Ukko-Ylijumala-Kekkosenkin aikana.

Kuka on EU-jäsenyyden aikana julistanut Suomen olevan "puolueettoman"?

Ettei olisi kuitenkin ollut sotilaallisesti liittoutumattoman?

Vierailija
ralf64
kalmankenkku
ralf64

... Suomea ei jätetty yksin talvisodassa, vaan Suomi jättäytyi yksin.


Kun meidän ja ystävällismielisten länsivaltojen välissä olivat puolueettomat Ruotsi ja Norja, olimme todella yksin.




Liittoutuneet ilmoittivat Suomelle jo helmikuussa, että he tulevat hoitelemaan Ruotsin ja Norjan. Ruotsalaishistorioitsijat eivät pidä erityisen vakuuttavina niitä väitteitä, jonka mukaan kauttakulku olisi tyssännyt Ruotsin ja varsinkin Norjan takia. Sikäläiset historioitsijat ovat sälyttäneetkin länsiavun kariutumisen täysin Suomen poliittisen johdon syyksi. Samaa mieltä ovat myös brittitutkijat. Joten Ylikangas ei ole väitteidensä kanssa yksin.

Saksalla puolestaan ei olisi ollut talvella mitään mahdollisuusia estää kauttakuljetusten syntymistä. Ei ihme, että Göring todellakin sanojensa mukaisesti "iloitsi" Suomen valinnasta. Juuri Suomen mahdollinen länsiapuun turvautuminen vauhditti Saksalaisten Norjan ja Tanskan valloittamisaikataulua kuten Falkenhorstille annettun pikakomennuksen aikataulukin kertoo.




Miksi Saksa sitten esti paitsi liittolaisensa Italian Suomen-avun jopa sovitut tavalliset asekaupatkin, Fiatin kanssa?

Eikö tämä ollut omiaan suorastaan pakottamaan Suomea kääntymään juuri Englannin, Ranskan ja USA:n avun puoleen? Ulkoministeri Erkko vetosi aivan erityisen "sydäntäsärkevästi" USA:han, mahdolisesti, koska oletti siellä "yleisellä mielipiteellä" olevan vaikutusta päätöksiin, toisin kui juurikaan muualla...

22.-25.2.1940 tapahtui maailmanhistoriallisestikin erittäin merkittäviä päätöksiä kuten von Blucher kirjoitti muistiin.

Nato-jäsenyyden kannalta esimerkki on kiinnostava. Se romuttaa myytin lännestä joka "ei välitä Suomesta tosipaikan tullen". Tätähän fundamentalistipaasikiviläiset hokevat jatkuvasti, muutkin kuin Keijo Korhonen.

Vierailija
kalmankenkku
ralf64

Liittoutuneet ilmoittivat Suomelle jo helmikuussa, että he tulevat hoitelemaan Ruotsin ja Norjan. Ruotsalaishistorioitsijat eivät pidä erityisen vakuuttavina niitä väitteitä, jonka mukaan kauttakulku olisi tyssännyt Ruotsin ja varsinkin Norjan takia....

Saksalla puolestaan ei olisi ollut talvella mitään mahdollisuusia estää kauttakuljetusten syntymistä.
...

Nato-jäsenyyden kannalta esimerkki on kiinnostava. Se romuttaa myytin lännestä joka "ei välitä Suomesta tosipaikan tullen". Tätähän fundamentalistipaasikiviläiset hokevat jatkuvasti, muutkin kuin Keijo Korhonen.




Ruotsi siis ilmoitti, ettei se salli läpimarssia Suomen avuksi. "Apu" olisi siten edellyttänyt sotatoimia Ruotsia vastaan.



Mihin siinä Ruotsia välttämättä olisi tarvittu?

Ranska suunnitteli varsin massiivisen avun toimittamista Petsamon tai Pohjois-Norjan kautta.

Saksa valtasi myöhemmin Norjan juuri estääkseen länsivaltoja pureutumasta Skandinaviaan. Talvisodan jatkuminen aiheutti Saksalle vaaran, että näin käy. Siksikin Suomea neuvottiin huononkin rauhan hyväksymiseen, ja toisaalta Saksa painosti Stalinia tekemään rauhan ilman Suomen alloittamista.

NATO-jäsenyyden vastustajien argumentti tosiaan romuttuu. Talvisodan tapauksessa Englannilla ja Ranskalla oli oma sotansa toisaalla, mitä avuntarjoamisen hidastetta ei olisi tulevassa vaaratilanteessa?

Se "toinen sota" vain oli "jäissä". Maginot-linjan yli huudeltiin hävyttömiä kaiuttimilla.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat