Sivut

Kommentit (91)

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Käyttäjä4499 kirjoitti:
Suomalaiset ovat hyväuskoista kansaa, ja sitä eliitti on saanut vapaasti hyödyntää.

Halonen on kans sellainen mafioso... että oliko Suomen kansa järjissään, kun hänet valitsi!?


Se on tätä nurinkäännettyä uushirohitoistista paskaa:
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/sarah-blaffer-hrdyn-lapsenmurhaajamiesteorian-todisteet-ovat-vaarennnettyja

" Sarah Blaffer Hrdyn "lastenmurhaajamies" -teorian "todisteet" ovat väärennettyjä

Tässä on ensinnäkin loistavan hyvä luontodokumentti!

(Mutta yksi pääsky ei kesää tee...)

http://areena.yle.fi/tv/2173599

YLE:n dokumentti kertoo aggressiivisimmista kädellistä vaippapaviaaneista ja on jyrkästi vastakkainen noille geenipennuntappajakoirasteorioille. Paviaani"perheessä" (jotka muodostavat perheinä lauman) on varakoiras, joka ei ole johtajauroksen (vaan yleensä hänen edeltäjänsä) jälkeläinen, eikä aivan lähisukulainenkaan, ja joka viime kädessä nimenomaan huolehtii pentujen turvallisuudesta. Yleensä se sitten "perii" lauman, ja valitsee vahtimistaan pennuista itselleen myös uuden varakoiraan, joka taaskaan ei ole sen sukulainen.

Vain joitakin päiviä aikasemmin tuli aivan päinvastainen, "YLEn-Perinteinen" väärennetty "dokumentti":

" Taas tulee YLELtä paskaa "luontodokumentissa", että muka KARHU-UROS KYTTÄÄ TAPPAAKSEEN NIMENOMAAN PENTUJA, JOTKA EIVÄT OLE SEN ITSENSÄ SIITTÄMIÄ.

Karhulla ei ole harmainta haisua parittelun ja pentujen yhteydestä.

Karhut, mm. pandat, eivät lisäksi edes osaa luonnostaan paritella, vaan pääsääntöisesti kokeneempi yksilö "opettaa" hommat noremmalle/ kokemattomammalle, suuntaan ja toiseen. Karhu, myös uros preferoi kuitenkin aina "vanhoja tuttuja" (jotka selviävät todennäköisemmin talvesta pennun kanssa kuin "aloittelijat", ja tarhaoloissa on huomattu, että uroskarhu saattaa tappaa naaraspuolisen "opetuslapsen", jos se kokee sen esteeksi päästä parittelemaan mieleisemmän vanhan tutun naaraan kanssa. Ranuan eläinpuistossakin on tuossa suhteessa ainakin kerran tapahtunut erehdys. Tarhakarhut lienevät ainoita eläimiä, joille on tehty pornovideoita.

Vanha uroskarhu saattaa tappaa pennun, koska se on tullut huomaamaan, että sellaisen olemassaolo on este naaraan parittelunhalulle.

Tässä suhteessa uroskarhu ei tee mitään eroa itse (mahdollisesti) siittämien-sä ja muiden pentujen välille. Koska uros preferoi tuttuja naaraita, sen omat pennut ovat jopa aavistuksen verran isommassa vaarassa kuin täysin vieraiden naaraiden pennut.

Taas levitetään Sarah Bluffer Hrdyn uushirohitoistista "keenimurhaajamies" -teoriaa.

Ja suoraan valehdeltiin vielä toisen kerran, että "YKSIKÄÄN KARHU EI UHKAA SELLAISEN NAARAAN POIKASIA, JONKA KANSSA SE ON JOSKUS PARITELLUT,

MIKÄ ON PASKAINEN VALE!

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/215036?page=1#215036

EU "kriminalisoimassa" puoskaritieteen VASTUSTAMISEN!

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Tuo kuva meni nyt väärään paikkaan vahingossa, eikä liity tähän, vaan uuteen paikkansapitävään neurofysiologiaan.

Mutta vähän lisää asiaa:

https://www.tiede.fi/keskustelu/45230/ketju/suojeleeko_masennus_lajin_sailymista?page=3

" " Omien pentujen tappaminen on välttämättä jossakin mielessä kannattava, jos se säilyy sukupolvesta toiseen. " Ei se ole "kannattavaa", vaan nimenomaan ehdollistumisen mukanaan tuoma harhakäyttäytyminen.

Ehdollistuminen vain hyödyttää jotakin muuta kautta enemmän kuin se tätä kautta "kustantaa". Karhut eivät ole ainoita, joilla tätä esiintyy.

Leijona on ainoa, joka "tietää olla koskematta" lauman omiin pentuihin, eli mitä todennäköisimmin omiinsa, saadakseen naaraan kiimaan, vaikka saattaa tappaa muita pentuja,mutta tämäkin johtuu siitä, että laumarakenteen mukaan se on keskenään solidaarisille naaraille "vastuullinen", jos pentuja on tapettu, oli se sitten niiden tappaja tai ei. "

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Tokkura kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkis
Arkkis
Halonen on noiden Euroopan norsunraatoneuvoston sekohourujen takana ("94 miljoonaa tapettua kommunismin uhria"), jotka vaskistihourut hän on tehtailuttanut suomalaisilla kavereidensa johtamilla "tutkimuslaitoksilla".

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/the-soviet-story-kohudokumentti-suomessa-t35786-300.html

" Suomen tilastokeskus on nyt poropeukaloinut linkkiänsä ja samalla korjannut "oppimateriaalinsa" ainakin suomeksi, mutta minulla onkin juuri sen varalta ollut koko ajan tallella fasistilinkin alkuperäinen ydinkohta:

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg332829

” Kun 1949 kommunistinen puolue tuli valtaan, uskottiin Kiinassakin, kuten monissa muissakin maissa, että väestönkasvu kiihdyttää taloudellista toimintaa. Vuonna 1958 aloitettu talouden kohentaminen "Suurella harppauksella" tyrehtyi taloudelliseen lamaan, jonka seurauksena Kiinassa koettiin nykyhistorian pahin nälänhätä. Nälänhädän seurauksena kuoli noin 30 miljoonaa ihmistä ja on arvioitu, että sama määrä lapsia jäi syntymättä. Väestökatastrofin jäljet näkyvät vieläkin Kiinan ikäpyramidissa. ”

(Eli 30+30 = 60 mlj SEPITETTYÄ "KOMMUNISMIN UHRIA" kuten sanoin! "Mustiksessa" "65 mlj.") "

Itse linkistä oikein "synkistellen" lukien ilmenee, että syntyvyys putosi kolmeksi vuodeksi noin kolmanneksella, vaikka olikin absoluuttisesti yhä suurempi kuin vuoden 2000 syntyvyys, ja suhteellisesti 40% suurempi! Pudotus johtuu siitä, että suhteellinen syntyvyys oli ollut uskomattoman suuri ja suhteellinen kuolleisuus yhtä uskomattoman pieni tuohon aikaan, 1%, kuin Suomessa.

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=9418.0

ON "TODELLA REILUA" FEMINATSINOSKEILTA SEPITELLÄ RÄÄVITTÖMIÄ "KANSANMURHA"-HOURUJA KOMMUNISTI-KIINASTA, KUN NAISTEN KESKIMÄÄRINEN ELINIKÄ NOUSI 50-LUVUN ALUN 36 VUODESTA 90-LUVUN ALUN 72 VUOTEEN!!!

Hesari kertoo tänään lisää Halosesta ja Norsunraatoneuvostosta. Ja huomenna epäilemättä edelleen kuullaan lisää... Sehän on saanut hourunsa sitä kautta julki...

Halonen on 20 vuotta sitten saattanut EN:ssä voimaan erityisen "Halonen Orderin" (vaihtoehtona tietysti lakkauttaminen jo silloin, minä muistan kyllä kun siitä keskuteltiin lehdissä), ja se varmasti tarkoittaa juuri sitä, että hän on tehnyt siitä tunkiopoliitikkojen fasistisen hourulallatuston:

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=Halonen

" Halonen palaa Strasbourgiin

Mitä? Presidentti Tarja Halonen vierailee 60 vuotta täyttävän Euroopan neuvoston juhlaistuntoviikolla Strasbourgissa. Miksi? Suomi on kuulunut neuvostoon 20 vuotta.

. . . 20 vuotta. Halonen on neuvostossa. . .

. . . yhä nimellä "Halonen Order". . .

Halonen on siis jollakin tapaa "kaapannut" sekonosketanneristeille, ilmeistikin lakkautusputkessa jo solloin olleen Norsunraatonneuvoston, ja sen (yhtä laittoman, itysensä ylentäneen) muka "Ihmisoikeustuomioistuimen" EIT:n! (koska niitä on pidetty turhanpäiväisinä järjetöinä, jonne saa lykätyä päästään pehmenneet "arvovaltaiset" parlamentaarikot...

TURHIKSI KÄYNEET ORGANISAATIOT ON PERKELE MYÖS OSATTAVA LAKKAUTTAA SILLOIN KUN SEN AIKA ON, EIKÄ NIITÄ SAA JÄTTÄÄ "UNOHTUNEIKSI" GANGSTEREIDEN TYÖKALUIKSI, JOILLE TULEE VANHASTA MUISTISTA RAHAA KUIN KREIKAN KUIVATTUJEN JÄRVIEN "SUOJELUUN"...tai edesmenneiden valtion virkamiesten aikuisten tyttärien ylläpitoon...entiseen aikaan...

Kyllä ne seniilit hörhöt siellä, gangstereiden lisäksi, tekevät aivan mitä (rikoksia!) tahansa pitääksen lypsynorsuraatonsa tuottavana itselleen...

" Presidentti Halonen vierailulle Ukrainaan

Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi tekevät virallisen vierailun Ukrainaan 12.–14. toukokuuta. Vierailun aikana presidentti Halonen käy keskustelut Ukrainan presidentin Viktor Juštšenkon kanssa sekä tapaa maan poliittista johtoa.

Ukrainan presidentti Janukovytsh on kiistänyt maassa koskaan tapshtuneen mitään "kansanmurhaa":

post1373281.html?hilit=Janukovy*#p1373281

"Halosen" Euroopan N(norsunraaton)euvosto on myös höyrähtäneiden "peilisolututkimusten" rahottaja- ja tilaajatho:

http://nakokulma.net/arkisto/index.php? ... #msg168366

" http://boojum.hut.fi/seminars.php3

Vastaväittäjä Luciano Fadiga on ainakin täysin "peilisolumiehiä", omat lähdeviitteet lähinnä Rizzolattia.

http://psyche.cs.monash.edu.au/v5/psych ... llese.html

Eli minä vain kysyn, miten tuo "väitös" varsinaisesti on TARKASTETTU!?

Helsingin yliopiston kansleri, lääketieteen tohtori Raivio, teidättekö mahdollisesti Te?

Ei tuo samanmielisten ketkujen yhteensuitsuttaminen mitään _tarkastamista_ ole!

SEN "tarkastuksen" tulos kyllä tiedetään kokeilemattakin!!

http://web.unife.it/progetti/neurolab/l ... f/2226.pdf

http://web.unife.it/progetti/neurolab/curr_fadiga.html

Että oikein vastuussa Europan Neuvoston perustamasta "Toiminnan ymmärtämisen aivomekanismien yksikön" toiminnasta:

" Luciano Fadiga was principal investigator in CNR projects on reaching-grasping, he is actually responsible of a Unit founded by the European Commission for the study of the brain mechanisms at the basis of action understanding, he is co-investigator in Human Frontier Science Program and McDonnel-Pew founded projects. "

EIKÄ TAVUAKAAN YHDESSÄKÄÄN JULKAISUSSA SEN PAREMMIN TOIMINNAN KUIN SEN YMMÄRTÄMISENKÄÄN _OIKEISTA_ AIVOMEKANISMEISTA, eli ehdollistumisjärjestelmästä.!!! "

Hmmm.....

Tuo peruteella löytyykin mielekiintoienen Eurropan neuvoston työllistämistä "eurotietelijöistä":

http://www.robot.uji.es/lab/plone/iurs/ ... res#fadiga

Luciano Fadiga

Associate Professor of Human Physiology
Faculty of Medicine
Università di Ferrara,
Via Fossato di Mortara 17/19 - 44100 Ferrara – Italy
Phone: +39 0532 291338 Fax: +39 0532 291242
fdl@unife.it
http://web.unife.it/progetti/neurolab/

Curriculum Vitae
Born in 1961. M.D., Ph.D. Post-doctoral fellow at the University of Bologna from 1990. Senior Researcher at the University of Parma from 1992 Assistant Professor at the University of Parma from 1997. Associate Professor at the University of Ferrara from 2000. He has a long experience in electrophysiological investigation in monkeys (single neurons recordings) and humans (transcranial magnetic stimulation, study of spinal excitability and brain imaging). Among his contributions are the description of functional properties of monkey area F5, in which, in collaboration with the researchers of University of Parma, he found a set of neurons that discharge both when the monkey makes an action and observes an action made by another individual. It has been suggested that these neurons unify perception and action and are responsible for action understanding (mirror neurons).

He further carried out experiments in humans with transcranial magnetic stimulation and in various brain imaging centers (San Raffaele-Milano, USC and UCLA-Los Angeles, HUT-Helsinki) demonstrating that a mirror system exists also in humans.

Other fields of his research concern attention and its neuron mechanism in normal subjects and in patients. He is reviewer of many international journals in the field of Neuroscience. Luciano Fadiga was principal investigator in CNR projects on reaching-grasping, and is actually responsible of a Unit founded by the European Commission for the study of the brain mechanisms at the basis of action understanding.

He is also co-investigator in Human Frontier Science Program and McDonnel-Pew founded projects. He participates in cross-disciplinary European projects involving neuroscience and robotics research.

Related publications

Rizzolatti G., Fadiga L., Gallese V., Fogassi L. Premotor cortex and the recognition of motor actions, Cogn. Brain Res., 1996, 3:131-141.
Gallese V., Fadiga L., Fogassi L., Rizzolatti G. Action recognition in the premotor cortex, Brain, 1996, 119:593-609.
Craighero L., Fadiga L., Rizzolatti G., Umiltà C. Action for perception: a motor-visual attentional effect. Journal of Experimental Psychology: Human Perception and Performance, 1999, 25: 1673-1692.
Craighero L., Fadiga L. New insights on sensorimotor integration: From hand action to speech perception, Brain and Cognition 53 (2003) 514-524
Gallese, V., Craighero, L., Fadiga, L. e Fogassi, L. (1999) Perception through action. Psyche An interdisciplinary journal of research on consciousness. http://psyche.cs.monash.edu.au/v5/psych ... llese.html

Pistetään samantien nämä muutkin, kun tuolaisilla sivuilla on vahva taipumus hävitä kuin pierut saharaan, vaikka olsisvat mitä "virallisinta" julkaisua, kten lainauksestakin ilmenee...

Lista on vuodelta 2005, justiin ennen kuin R.Dougalas Fileds julkaisi ensimmäisen myelinisoitumisjuttunsa pavlovilaisen ehdollitumisen biokemialliesta meknismista Scientific Americanissa....

Kaikki robootikot järjestään esiintyvät "ihksen neurofysiologian asiantuntijoina" "pierupeilisolupohjalta"...

List of Lecturers/Organizers with short CV
Summer School on Robotics and Neuroscience
Lecturers

* Melvyn A. Goodale
* Paolo Dario
* Luciano Fadiga
* John Hallam
* Joseph McIntyre
* Andrew H. Fagg
* Luc Berthouze
* Eugenio Guglielmelli
* Roland Johansson
* Maria Chiara Carrozza
* Juan Vicente Sanchez Andres

Organization

* Angel P. del Pobil
* Yiannis Demiris
* Jose Carmena
* Eris Chinellato

Melvyn A. Goodale Canada Research Professor in Visual Neuroscience
Department of Psychology and Physiology
University of Western Ontario, Canada
Tel: 661-2070 x82070 (office)
Email: mgoodale@uwo.ca
http://www.ssc.uwo.ca/psychology/faculty/goodale/
Curriculum Vitae

Dr. Goodale holds the Canada Research Chair in Visual Neuroscience in the Departments of Psychology and Physiology at the University of Western Ontario. He is best known for his work on the functional organization of the visual pathways in the cerebral cortex, and was a pioneer in the study of visuomotor control in neurological patients. His recent research uses functional magnetic resonance imaging (fMRI) to look at the activity in the normal human brain as it performs different kinds of visual tasks. He has also developed virtual-object technology to study the visual information used to program and control grasping movements. Dr. Goodale is currently Director of the CIHR Group on Action and Perception. In addition to his research activities, he has been active in developing the graduate program in Neuroscience at Western Ontario, for which he was awarded the prestigious E.G. Pleva Award for Contributions to Teaching in 1994. Dr. Goodale serves on the editorial board of a number of journals including Experimental Brain Research, Neuropsychologia, Brain and Mind, and Behavioural Brain Research. He is the past-President of the Association for the Scientific Study of Consciousness. In 1999 he was awarded the D.O Hebb Award by the Canadian Society for Brain, Behaviour, and Cognitive Science in recognition of his distinguished scientific achievements. In 2001, he was elected a Fellow of the Royal Society of Canada.

His book with David Milner, 'The Visual Brain in Action' (Oxford University Press), has been quite influential.

In it, he and Milner provide compelling arguments that the brain mechanisms underlying our conscious visual experience of the world are quite separate from those involved in the visual control of skilled actions.

These ideas not only have implications for our understanding visual deficits in neurological patients, but also offer some new directions for the design of robots and artificial visual systems.

(Onpas kummallinen tuo väite. Tai oiekastaan ei siinä kummallista ole, että aivan eri ehdolliset refleksit liittyvät vaikkapa horisonttiviivaa koskevaan informaatioon, kuin omien (ja muiden) sormien liikeisiin.)

Related publications

* Milner, A. D. & Goodale, M.A. (1995). The Visual Brain in Action. Oxford: Oxford University Press, 248 pp. (paperback 1996).
* Goodale, M.A. & Milner, M.A. (2004). Sight Unseen: An Exploration of Conscious and Unconscious Vision. Oxford: Oxford University Press, 140 pp.
* Goodale, M.A. & Humphrey, G.K. (1998). The objects of action and perception. Cognition, 67, 179-205
* Goodale MA, Westwood DA (2004). "An evolving view of duplex vision: separate but interacting cortical pathways for perception and action", Curr Opin Neurobiol 14(2):203-11

Seuraavat pannan seurantaan, onko muutakin rikollista kuin rahoittaja...:

Paolo Dario

Advanced Robotics Technology and Systems Laboratory
Scuola Superiore Sant'Anna
via G. Carducci, 40
56127 Pisa, Italy
Phone (+39) 050 883401, Fax (+39) 050 883402
dario@arts.sssup.it
http://www-arts.sssup.it/people/prof/pdario/pdario.htm

Curriculum Vitae

Paolo Dario has been, since 1986, an Associate Professor of Biomedical Engineering at the Scuola Superiore Sant'Anna in Pisa. Since 1992 he is also an Adjunct Professor of Mechatronics at the School of Engineering of the University of Pisa. At the Scuola Superiore Sant Anna Prof. Dario established in 1989 the Advanced Robotics Technology and Systems (ARTS) Laboratory, and in 1991 the Microfabrication Technologies (MiTech) Laboratory. He is currently the Director of both laboratories. He currently teaches undergraduate and postgraduate courses in Medical Robotics at the Scuola Superiore Sant'Anna, and has developed, beginning 1992, a new undergraduate course in Mechatronics at the School of Engineering of the University of Pisa. He has scientific responsibilities in a number of european programs for undergraduate and postgraduate education in robotics and mechatronics, which aim at training students and researchers from industries jointly at different sites in european countries. Prof. Darios current research interests include microengineering, sensing and artificial perception in robotics, and medical applications of robotics, mechatronics and microengineering (especially to computer-assisted surgery, rehabilitation and space). In particular, he has been the scientific coordinator of two different studies on the application of micromechatronics to the space sector for ESA, and of a research project on micromanipulation of biological samples in space for the italian Space Agency (ESA).

Prof. Dario is very active in the definition and scientific coordination of large national and international research projects (especially with support from the European Commission).

At the moment, he is the Coordinator of 5 European projects. Prof. Dario is presently the co-chairman of the Technical Committee on Medical Robotics of the IEEE Robotics and Automation Society. He is a member of the Board of the International Foundation of Robotics Research, a Founding Member of the World Academy of Biomedical Technologies, and member of the Permanent Committes of many Conferences and Symposia in the fields of Robotics, Microengineering and Mechatronics.

John Hallam

The Maersk Mc-Kinney Moller Institute
for Production Technology
University of Southern Denmark
Campusvej 55DK-5230 Odense M Denmark
Phone (+45) 65 50 35 46 Fax (+45) 66 15 76 97
john@mip.sdu.dk
http://www.mip.sdu.dk/people/Staff/john.html

Curriculum Vitae

John Hallam (1958) is currently (2003-) Associate Professor of Robotics at the Maersk Institute at the University of Southern Denmark, and previously (1985-2002) was Lecturer/Senior Lecturer, and director (c. 1990-2002) of the Mobile Robotics Research Group, at the University of Edinburgh. Originally trained as a mathematician, he received a PhD in Artificial Intelligence from the University of Edinburgh in 1985. His interests include biomimetic robotics, robot navigation, cognitive modelling, evolutionary robotics and artificial intelligence. He has published around 110 papers on these topics. He is President of the International Society for Adaptive Behaviour. He participates in various cross-disciplinary projects funded by the European Union on Neuro-IT.

Related publications

* Cavaco, S. and Hallam, J.C.T. (1999). A biologically plausible acoustic motion detection neural network, International Journal of Neural Systems 9(5): 453459.
* Hallam, J. C. T. and Malcolm, C. A. (1994). Behaviour: Perception, action and intelligence the view from situated robotics, Philosophical Transactions of the Royal Society of London 349(1689): 2942.
* Carmena, J. M., Kampchen, N., Kim, D. and Hallam, J. C. T. (2001). Artificial ears for a biomimetic sonarhead: from multiple reflectors to surfaces, Artificial Life 7(2): 147169.
* Carmena J.M. and Hallam J.C.T. (2002). Estimating Doppler-shift using Bat-inspired Cochlear Filterbank Models: A Comparison of Methods for Echoes from Single and Multiple Reflectors. Adaptive Behavior, 9(3-4), pp.241-261, SAGE Publications.

Joseph McIntyre

Senior Scientist (Chargé de Recherche)
CNRS Laboratoire de Physiologie de la Perception et de l'Action
College de France
Phone: (+33) 1 44 27 14 31, Fax: (+33) 1 44 27 13 82
11 place Marcelin Berthelot 75005 Paris (France)
joe.mcintyre@college-de-france.fr

Curriculum Vitae

Joseph McIntyre is senior scientist at the Laboratory for Action and Perception in the National Research Centre of the College de France. He is involved in research on the elaboration of force information by the brain, with particular interest on the treatment of gravitational forces. He is especially renowned for his theory that the brain has a built-in internal model of the gravity law, based on an innovative ball-catching experiment conducted in space. According to Joe McIntyre and his colleagues, the brain is so accurate because it contains an internal model of gravity, which permits to anticipate, calculate and compensate for gravitational acceleration.

Related publications

* J. McIntyre, M. Zago, A. Berthoz & F. Lacquaniti. Does the brain model Newton's laws? Nature neuroscience, Volume 4 Number 7 pp 693 – 694, July 2001.
* Perception and Reproduction of Force Direction in the Horizontal Plane. David Toffin, Joseph McIntyre, Jacques Droulez, Andras Kemeny and Alain Berthoz. J Neurophysiol, July 23, 2003.
* J. McIntyre, A. Berthoz and F. Lacquaniti (1998) Reference frames and internal models for visuo-manual coordination: What can we learn from microgravity experiments? Brain Research Reviews 28: 143-154.
* M. Lipshits and J. McIntyre (1999) Gravity affects the preferred vertical and horizontal in visual perception of orientation. NeuroReport 10: 1085-1089.
* Senot P, Prevost P, McIntyre J. Estimating time to contact and impact velocity when catching an accelerating object with the hand. J Exp Psychol Hum Percept Perform. 2003 Feb;29(1):219-37.
* Prévost P., McIntyre J., Senot P., Berthoz A. & Slotine J.J. Do we catch free-falling objects as robots do? Third forum of European Neuroscience, Paris, 2002.

Andrew H. Fagg

School of Computer Science
200 Felgar Street
University of Oklahoma
Norman, OK 73019-6151
Office Phone: 405-325-8606
Fax: 405-325-4044
fagg@ou.edu
http://www.cs.ou.edu/~fagg/

Curriculum Vitae

Andrew Fagg holds a B.S. in Applied Math/Computer Science from Carnegie-Mellon University, and an M.S. and a Ph.D. in Computer Science from the University of Southern California. He served as a postdoctoral research associate and a senior research scientist at the University of Massachusetts, and is now a faculty member at Oklahoma University. His research centers around the symbiotic relationships between humans and machines. Specifically, he studies machines as models of how biological systems represent and learn motor and cognitive skills, primates as inspiration for new robot control and learning techniques, and the interaction of humans with machines. His research areas include robotics, artificial intelligence, machine learning, computational neuroscience, and wearable/ubiquitous computing.
Related publications

* Shah, A., Fagg, A. H., Barto, A. G. (2004) Cortical Involvement in the Recruitment of Wrist Muscles, Journal of Neurophysiology, 91:2445 - 2456.
* Barto, A. G., Fagg, A. H., Sitkoff, N., Houk, J. C. (1999) A Cerebellar Model of Timing and Prediction in the Control of Reaching, Neural Computation 11:565-594
* Fagg, A. H., Arbib, M. A. (1998) Modeling Parietal-Premotor Interactions in Primate Control of Grasping, Neural Networks 11(7/8):1277-1303

Luc Berthouze

Neuroscience Research Institute (AIST)
Tsukuba Central 2
Umezono 1-1-1, Tsukuba 305-8568, Japan
Tel: +81-298-615369 Fax: +81-298-615841
Luc.Berthouze@aist.go.jp
http://staff.aist.go.jp/luc.berthouze/ Curriculum Vitae

Luc Berthouze received his Ph.D. in Computer Vision from the University of Evry (France) in 1996. He joined the Electrotechnical Laboratory (ETL) of Japan in 1995 as an invited researcher, and in 1996 as a permanent researcher. Since 2001, he is a research scientist at the Neuroscience Research Institute of AIST, Japan. He is also a Foreign Research Fellow at the University of Aizu, Japan. With research interests in developmental psychology, cognitive science, neuroscience and dynamical systems, he focuses on sensorimotor categorization and its role in the emergence of embodied. He has been co-chair with G. Metta of the 4th International Workshop on Epigenetic Robotics, and guest editor with T. Ziemke of a special issue on Epigenetics Robotics for Connection Science. His project with A. Tijsseling on learning to speech-read has been funded by a 5-years grant from the Japanese Ministry of Education.
Related publications

* Lungarella, M., & Berthouze, L. (2002). On the interplay between morphological, neural and environmental dynamics: A robotic case-study . Adaptive Behavior, 10(3/4), 223241.
* Lungarella, M., & Berthouze, L. (2003). Learning to bounce: First lessons from a bouncing robot. Proceedings of 2nd International Symposium on Adaptive Motion of Animals and Machines.

Angel P. del Pobil

Robotic Intelligence Lab
Jaume-I University
Campus de Riu-Sec
E-12071 Castelló de la Plana, Spain
Email: pobil%icc,uji,es
Web: http://www.robot.uji.es/people/pobil/
Tel: + 34 964 72 82 93; Fax: + 34 964 72 84 86

Curriculum Vitae

Angel Pasqual del Pobil is Professor of Computer Science and Artificial Intelligence at Jaume I University (Spain) and director of the Robotic Intelligence Laboratory. He holds a B.S. in Physics (Electronics, 1986) and a Ph.D. in Engineering (Robotics, 1991), both from the University of Navarra. His Ph.D. Thesis was the winner of the 1992 National Award of the Spanish Royal Academy of Doctors. He is Co-Chair of the Robot Motion & Path Planning Technical Committee of the IEEE Robotics and Automation and was Vice President of the International Society of Applied Intelligence (Texas, 1996-1999). He is author or co-author of more than 100 scientific publications --including one book Spatial Representation and Motion Planning (Springer)-- and co-editor of five books including Practical Motion Planning in Robotics (Wiley), and Springer LNCS/LNAI 1415 and 1416. Prof. del Pobil was co-organizer of several workshops (ICRA'96, ICRA'00, etc.) and he has been Program Co-Chair of the 11th International Conference on Industrial and Engineering Applications of Artificial Intelligence and Expert Systems (IEA/AIE-98) and General Chair of the 8th and 9th International Conference on Artificial Intelligence and Soft Computing (2004-05). He has served on the program committees of 45 international conferences, such as IEEE ICRA, IROS, ICAR, CIRA, IAS, IEA/AIE, Int. Workshop on Artificial and Natural Neural Networks (IWANN), etc. He has been invited to give lectures on robotics and neuroscience in several occasions: plenary talk at IWANN99, tutorials at IROS'00 and IROS04, and in many universities across Spain. He acts as expert for the European Commission for many projects related to robotics and neuroscience. He has been involved in robotics research for the last eighteen years and has worked on different topics such as: motion planning, visually-guided grasping, sensorimotor transformations, visual servoing, self-organization in robot perception, neural and reinforcement learning for sensor-based manipulation, etc. Professor del Pobil has eighteen years of teaching experience and has been speaker of several tutorials in international conferences held in Melbourne, Berlin, Leuven, Takamatsu, Innsbruck, Sendai, etc.

Yiannis Demiris

Intelligent and Interactive Systems Group
Department of Electrical and Electronic Engineering
Imperial College of Science, Technology and Medicine
University of London, Exhibition Road, SW7 2BT
London, UK.
Tel: 020-759-46300, Fax (secretary): 020-759-46274
y.demiris@imperial.ac.uk
http://www.iis.ee.ic.ac.uk/yiannis/

Curriculum Vitae

Yiannis Demiris is a lecturer in Intelligent Robotics at the department of Electrical and Electronic Engineering at Imperial College since May 2001. He has organized five European workshops on topics related to robot learning, biologically-inspired machine learning, and developmental robotics. He was the guest editor for a special issue of Adaptive Behavior Journal on developmental robotics. He received a PhD in Intelligent Robotics from the University of Edinburgh in 1999, and a Bsc (Honours) in Artificial Intelligence and Computer Science from the same university in 1994. He has worked as a software engineer for Digital Equipment Corporation, between 1994 and 1995, as a teaching assistant at the department of Artificial Intelligence in Edinburgh University between 1995 and 1996, and as invited research scientist at the Electrotechnical Laboratory of the Agency for Advanced Industrial Science and Technology (AIST) in Japan, between Nov 1996 and May 1997. He has been the recipient of a junior scientist fellowship from the European Science Foundation, and a Center of Excellence fellowship from MITI, Japan. He is the leader of the Biologically Inspired Autonomous Robotics Team (BioART) at Imperial, where he works on the interplay between neuroscience and robotics.

Related publications

* Interdisciplinary Approaches to Robot Learning , J. Demiris & A. Birk (Eds.), Robotics and Intelligent Systems Series, World Scientific, 2000, ISBN 981-02-4320-0, 250 pp (approx.). Related web pages: the book's homepage at World Scientific
* Epigenetic Robotics: Modelling Cognitive Development in Robotic Systems, second intl. workshop, C. Prince, Y.Demiris, Y. Marom, H. Kozima, C. Balkenius (editors), Edinburgh, 2002; Lund University Cognitive Studies Series, ISBN 91-631-2677-X.
* Distributed, predictive perception of actions: a biologically inspired robotics architecture for imitation and learning", Y. Demiris and M. Johnson, in Connection Science Journal, vol. 15:4, pp. 231-243, Dec 2003.
* Imitation, Mirror Neurons, and the Learning of Movement Sequences, Y. Demiris, in Proceedings of the International Conference on Neural Information Processing (ICONIP-2002) , pp. 111-115, Singapore, November 2002 (IEEE Catalog Number: 02EX575).
* Imitation of Human Demonstration Using A Biologically Inspired Modular Optimal Control Scheme, G. Simmons and Y.Demiris, in Proceedings of IEEE-RAS/RSJ International Conference on Humanoid Robots 2004, Los Angeles, USA

Jose Carmena

Assistant Professor
Dept. of Electrical Engineering & Computer Sciences
Helen Wills Neuroscience Institute
University of California, Berkeley
517 Cory Hall, Berkeley, CA 94720-1770, USA
Phone:510-643-2430, Fax:510-642-5745
carmena@eecs.berkeley.edu
http://www.eecs.berkeley.edu/~carmena
Curriculum Vitae

Jose M. Carmena received the B.S. and M.S. degrees in electrical engineering from the Polytechnic University of Valencia (Spain) in 1995 and the University of Valencia (Spain) in 1997. Following those, he received the M.S. degree in artificial intelligence and the Ph.D. degree in robotics both from the University of Edinburgh (Scotland, UK) in 1998 and 2002 respectively. From 2002 to 2005 he was a Postdoctoral Fellow in the laboratory of Miguel Nicolelis, Department of Neurobiology, and the Center for Neuroengineering at Duke University (Durham, NC). During this period he was the recipient of a Christopher Reeve Paralysis Foundation research award. In the summer of 2005 he was appointed assistant professor in the Department of Electrical Engineering and Computer Sciences, at the Helen Wills Neuroscience Institute at the University of California, Berkeley. He is a member of the IEEE (RAS and EMBS societies), Society for Neuroscience, and the Neural Control of Movement Society. His research interests include neural engineering (brain-machine interfaces; neuroprosthetics; biomimetic robotics), and systems and cognitive neuroscience (neural basis of sensorimotor control and learning; neural ensemble computation).

Related publications

* Lebedev M.A., Carmena J.M., O'Doherty J.E., Zacksenhouse M., Henriquez C.S., Principe J.C., and Nicolelis M.A.L. (2005). Cortical ensemble adaptation to represent velocity of an artificial actuator controlled by a BMI. Journal of Neuroscience 25(19):4681:4693.
* Patil P.G., Carmena J.M., Nicolelis M.A.L., and Turner D.A. (2004). Ensembles of human subcortical neurons as a source of motor control signals for a brain-machine interface. Neurosurgery 55(1), pp. 27-38.
* J.M. Carmena, M.A. Lebedev, R.E. Crist, J.E. O'Doherty, D.M. Santucci, D.F. Dimitrov, P.G. Patil, C.S. Henriquez and M.A.L. Nicolelis (2003). Learning to control a brain-machine interface for reaching and grasping by primates. Public Library of Science Biology 1(2), pp.193-208.
* M.A.L. Nicolelis, D. Dimitrov, J.M. Carmena, R.E. Crist, G. Lehew, J. Kralik and S. Wise (2003). Chronic, multisite, multielectrode recordings in macaque monkeys. Proceedings of the National Academy of Sciences USA 100(19), pp.11041-11046.
* J.M. Carmena and J.C.T. Hallam (2002). Estimating Doppler-shift using Bat-inspired Cochlear Filterbank Models: A Comparison of Methods for Echoes from Single and Multiple Reflectors. Adaptive Behavior, 9(3-4), pp.241-261, SAGE Publications.
* J.M. Carmena, N. Kaempchen, D. Kim and J.C.T. Hallam (2001). Artificial ears for a biomimetic sonarhead: from multiple reflectors to surfaces. Artificial Life, 7(2), pp.147-169, MIT Press.

Eugenio Guglielmelli

Associate Professor
Campus Bio-Medico University
Rome, Italy
E.Guglielmelli@unicampus.it

Curriculum Vitae

Eugenio Guglielmelli received the Laurea degree and the PhD in electronic engineering from the University of Pisa, Italy, in 1991 and in 1995, respectively. He is currently Associate Professor of Bioengineering at Campus Bio-Medico University in Rome, Italy, where he teaches the courses of Bio-Mechatronics and of Rehabilitation Bioengineering and where he also recently co-founded the new Research Laboratory of Biomedical Robotics & EMC. He has been working in the field of biomedical robotics over the last fifteen years at Scuola Superiore Sant'Anna where he served from 2002 to 2004 as the Head of the Advanced Robotics Technology & Systems Laboratory (ARTS Lab). His main current research interests are in the fields of novel theoretical and experimental approaches to human-centered robotics and to biomporphic control of mechatronic systems, and in their application to robot-mediated motor therapy, assistive robotics, and neuro-developmental engineering. He serves in the Editorial Board of the International Journal on Applied Bionics and Biomechanics. He has been Guest Co-Editor of the Special Issue on Rehabilitation Robotics of the International Journal 'Autonomous Robots'. He is member of the IEEE Robotics & Automation Society, of the IEEE Engineering in Medicine & Biology Society, of the Society for Neuroscience, and of the Association for the Advancement of Assistive Technology in Europe (AAATE). He served (2002-03) as Secretary of the IEEE Robotics & Automation Society (RAS) and he is currently Co-chair of the RAS Technical Committee on Rehabilitation Robotics. He serves in the Programme Committees of several International Conferences, such as ICRA, IROS, ICAR, AIM and others. He was/is a member of the Organizing Committees of ICAR2003, IROS2004, IFAC/SYROCO2006 and ICRA2007.
Related publications

* L. Zollo, B. Siciliano, A. De Luca, E. Guglielmelli, P. Dario, Compliance control for an anthropomorphic robot with elastic joints: Theory and experiments'', ASME Journal of Dynamic Systems, Measurement, and Control, Vol. 127, September 2005, pp. 321-328.
* P. Dario, M.C. Carrozza, E. Guglielmelli, C. Laschi, A. Menciassi, S. Micera, F. Vecchi, "Robotics as a Future and Emerging Technology: Biomimetics, Cybernetics and Neuro-Robotics in European Projects, IEEE Robotics and Automation Magazine, IEEE Press, USA, Vol. 12 No. 2, June 2005, pp. 29-45.
* L. Zollo, L. Dipietro, B. Siciliano, E. Guglielmelli, P. Dario, A bio-inspired approach for regulating and measuring visco-elastic properties of a robot arm'', Journal of Robotic Systems, in press (2005).
* S.Micera, M.C. Carrozza, E. Guglielmelli, G. Cappiello, F. Zaccone, C. Freschi, R. Colombo, A. Mazzone, F. Pisano, G. Minuco, P. Dario, A simple robotic system for neurorehabilitation, Int. Journal Autonomous Robots, in press (2005).
* E.Guglielmelli G. Asuni, F. Leoni, A. Starita, P. Dario, A Neuro-controller for Robot Arms Based on Biologically-Inspired Visuo-Motor Co-ordination Neural Models, IEEE Handbook of Neural Engineering, M. Akay (Ed.), IEEE Press, in press (2005).

Eris Chinellato Robotic Intelligence Lab
Jaume-I University
Campus de Riu-Sec
E-12071 Castelló de la Plana, Spain
Tel: + 34 964 72 82 92; Fax: + 34 964 72 84 86
eris@icc.uji.es
http://www3.uji.es/~eris/
Curriculum Vitae

Eris Chinellato obtained the MSc with Honours in Artificial Intelligence from the University of Edinburgh (UK) in 2002, and was also assigned the Best AI Student Prize. For his master thesis on vision-based grasping he was supervised by R. B. Fisher. He previously received the Industrial Engineering degree from the Università degli Studi di Padova (Italy) in 1999, developing a graduation thesis on stock management based on fuzzy logic. He is now pursuing his PhD at the Robotic Intelligence Lab. of Universitat Jaume I, Castellón (Spain), under the supervision of A. P. del Pobil. He is interested in vision and grasping in both robotics and neuroscience. He published in influential journals and proceedings and participated in various international conferences and schools on intelligent robotics, neuroscience, computational neuroscience and neuroengineering. He collaborated with J. Culham and M. Goodale during a stay at the University of Western Ontario in 2004, performing fMRI and behavioural experiments related with vision-based grasping. His present goal is to develop a visual-based robotic grasping system inspired on the two visual streams of the human brain (action/perception), and thus able to mimic the human skills in integrating memories with instantaneous sensorial information.
Related publications

* E. Chinellato and A.P. del Pobil. Vision and Grasping: Humans vs. Robots. In LNCS 3561, editors J. Mira, J.R. Álvarez, Springer-Verlag, pages 368-377, 2005.
* A. Singhal, E. Chinellato, J.C. Culham, and M.A. Goodale. Dual-task interference is greater in memory-guided grasping than visually guided grasping. In Vision Sciences Society 5th Annual Meeting, Sarasota, Florida, May 2005.
* E. Chinellato, A. Morales, R.B. Fisher, A.P. and del Pobil. "Visual features for characterizing robot grasp quality". IEEE Transactions on Systems, Man and Cybernetics (Part C), 35(1): 30-41, February 2005.
* A Morales, E. Chinellato E., A. H. Fagg. and A.P. del Pobil. "Using experience for assessing grasp reliability". International Journal of Humanoid Robotics, 1(4): 671-691, December 2004. ISSN 0219-8436.
* E. Chinellato, R.B. Fisher, A. Morales, Á.P. del Pobil. Ranking Planar Grasp Configurations for a Three-Finger Hand. In IEEE Intl. Conf. on Robotics and Automation, ICRA 2003, Taipei, Taiwan, pages 1133-1138.

Universitat Jaume I

Last modification by Webmaster
on 27/05/10

(Yleisesti ottaen huuharit ja tekijämiehet perustutkimuksessa eivät ikinä pistä nenäänsä samaan kongressiin, vaan heillä on eri kongressit...)

Presidenttiehdokas Nicke Torvalds viittasi Kolmosen vaalitentissä EU:n "TUTKIMUSRAHOITUKSEEN" (ja sanoi, että kyse muka olisi "puhtaasta matemattikasta" maksamisten ja saamisten kesken...):

HÄN EI KUITENKAAN TIEDÄ (KUTEN YLLÄ NÄKYY!) TAI OLE TIETÄVINÄÄN

*** ETTÄ EU RAHOITTAA VAIN TÄYSIN PUHDASTA PASKAA*** !!!

(Eräskin Tampereen yliopiston "tutkija" sai takavuosina 1.4 mijoonaa euroa "VAUVOJEN ROTUMURHAPEILINEUROONIN" "TUTKIMUKSEEN" (ns. silmänliikelaitteisiin)!!!!

Eipä tuo ollut ihmekään...:
https://www.pirkanblogit.fi/2017/risto_koivula/presidenttiehdokas-nils-torvalds-julistaa-rotumurhapeilineuroonioppia/ 

Tässä on niitä tuloksiakin oikke:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/10/tiedetta-vai-neuroholynpolya

" sunnuntai, 7. lokakuu 2018

Tiedettä vai neurohölynpölyä?

Täytyy sanoa, että en ole asiasta toistaiseksi aivan varma.

Mutta Tampereen yliopistolla "tutkitaan" "rotumurhapeilineuroonikin",joten asiaa on tarkasteltava...

http://www.uta.fi/med/icl/results/index/Peltola%20etal-emergence%20and%20stability%20of%20fear%20bias-%20submitted.pdf

The emergence and stability of the attentional bias to fearful faces in infancy

Mikko J. Peltola 1, 2, 3,

Jari K. Hietanen 1,

Linda Forssman 4

, & Jukka M. Leppänen 4

1 Human Information Processing Laboratory, School of Social Sciences and Humanities, University of Tampere, Finland

2 Centre for Child and Family Studies, Leiden University, The Netherlands

3 Leiden Institute for Brain and Cognition, Leiden University, The Netherlands

4 Tampere Center for Child Health Research, School of Medicine, University of Tampere, Finland

Corresponding author: Mikko Peltola Centre for Child and Family Studies Leiden University P.O. Box 9555

2300 RB Leiden The Netherlands E-mail: mikko.peltola@uta.fi Tel: +31 6 1461 4895

Abstract

Several studies have shown that at 7 months of age, infants display an attentional bias toward fearful facial expressions. In the present study, we analyzed visual at-tention and heart rate data from a cross-sectional study with 5-, 7-, 9-, and 11-month-old infants (Experiment 1) and visual attention from a longitudinal study with 5- and 7-month-old infants (Experiment 2) to examine the emergence and stability of the attentional bias to fearful facial expressions. In both experiments, the attentional bias to fearful faces appeared to emerge between 5 and 7 months of age: 5-month-olds did not show a difference in disengaging attention from fearful and non-fearful faces, whereas 7- and 9-month-old infants had a lower probability of diseng aging attention from fearful than non-fearful faces. Across the age groups, heart rate (HR) data (Experiment 1) showed a more pronounced and longer-lasting HR deceleration to fearful than non-fearful expressions.

The results are discussed in relation to the development of neural systems respon-sible for the perception and experience of fear and the interaction between emotional and attentional brain systems.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Tokkura kirjoitti:
Käyttäjä4499 kirjoitti:
Suomalaiset ovat hyväuskoista kansaa, ja sitä eliitti on saanut vapaasti hyödyntää.

Halonen on kans sellainen mafioso... että oliko Suomen kansa järjissään, kun hänet valitsi!?


Se on tätä nurinkäännettyä uushirohitoistista paskaa:
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/sarah-blaffer-hrdyn-lapsenmurhaajamiesteorian-todisteet-ovat-vaarennnettyja

" Sarah Blaffer Hrdyn "lastenmurhaajamies" -teorian "todisteet" ovat väärennettyjä

Tässä on ensinnäkin loistavan hyvä luontodokumentti!

(Mutta yksi pääsky ei kesää tee...)

http://areena.yle.fi/tv/2173599

YLE:n dokumentti kertoo aggressiivisimmista kädellistä vaippapaviaaneista ja on jyrkästi vastakkainen noille geenipennuntappajakoirasteorioille. Paviaani"perheessä" (jotka muodostavat perheinä lauman) on varakoiras, joka ei ole johtajauroksen (vaan yleensä hänen edeltäjänsä) jälkeläinen, eikä aivan lähisukulainenkaan, ja joka viime kädessä nimenomaan huolehtii pentujen turvallisuudesta. Yleensä se sitten "perii" lauman, ja valitsee vahtimistaan pennuista itselleen myös uuden varakoiraan, joka taaskaan ei ole sen sukulainen.

Vain joitakin päiviä aikasemmin tuli aivan päinvastainen, "YLEn-Perinteinen" väärennetty "dokumentti":

" Taas tulee YLELtä paskaa "luontodokumentissa", että muka KARHU-UROS KYTTÄÄ TAPPAAKSEEN NIMENOMAAN PENTUJA, JOTKA EIVÄT OLE SEN ITSENSÄ SIITTÄMIÄ.

Karhulla ei ole harmainta haisua parittelun ja pentujen yhteydestä.

Karhut, mm. pandat, eivät lisäksi edes osaa luonnostaan paritella, vaan pääsääntöisesti kokeneempi yksilö "opettaa" hommat noremmalle/ kokemattomammalle, suuntaan ja toiseen. Karhu, myös uros preferoi kuitenkin aina "vanhoja tuttuja" (jotka selviävät todennäköisemmin talvesta pennun kanssa kuin "aloittelijat", ja tarhaoloissa on huomattu, että uroskarhu saattaa tappaa naaraspuolisen "opetuslapsen", jos se kokee sen esteeksi päästä parittelemaan mieleisemmän vanhan tutun naaraan kanssa. Ranuan eläinpuistossakin on tuossa suhteessa ainakin kerran tapahtunut erehdys. Tarhakarhut lienevät ainoita eläimiä, joille on tehty pornovideoita.

Vanha uroskarhu saattaa tappaa pennun, koska se on tullut huomaamaan, että sellaisen olemassaolo on este naaraan parittelunhalulle.

Tässä suhteessa uroskarhu ei tee mitään eroa itse (mahdollisesti) siittämien-sä ja muiden pentujen välille. Koska uros preferoi tuttuja naaraita, sen omat pennut ovat jopa aavistuksen verran isommassa vaarassa kuin täysin vieraiden naaraiden pennut.

Taas levitetään Sarah Bluffer Hrdyn uushirohitoistista "keenimurhaajamies" -teoriaa.

Ja suoraan valehdeltiin vielä toisen kerran, että "YKSIKÄÄN KARHU EI UHKAA SELLAISEN NAARAAN POIKASIA, JONKA KANSSA SE ON JOSKUS PARITELLUT,

MIKÄ ON PASKAINEN VALE!

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/215036?page=1#215036

EU "kriminalisoimassa" puoskaritieteen VASTUSTAMISEN!

TÄYTTÄ PASKAA TULEE TAAS YLEN "LUONTODOKUSSA" SIITÄ, KUINKA MUKA ELÄINVANHEMMAT (ENSIN ALUKSI KAIKKIEN SOTAPROGANDASÄÄNTÖJEN MUKAISESTI MANGUSTINAARAAT!) KYTTÄÄVÄT SILMÄ KOVANA, "OVATKO PENNUT BIOLOGISESTI OMIA VAI EIVÄT" (JA "TAPPAVAT VIERAAT JOS PYSTYVÄT"....

YHDELLÄKÄÄN AINOAKAAN ELUKALLA EI KUITENKAAN OLE TODELLISUUDESSA HAISUAKAAN PARITTELUN JA PENTUJEN KESKINÄISESTÄ SUHTEESTA...

https://areena.yle.fi/1-3174371

Avara luonto: Eläinten supervanhemmat

Jakso 3: Tiimityö

49 min

ma 8.10.2018

6 pv

28675 katselua

3/3. Tiimityö. Joskus pentujen kasvattaminen kannattaa suurempana ryhmänä. Eläinvanhemmat tekevät hämmästyttäviä asioita seuraavan sukupolven vuoksi. T: BBC.

Linkit ja artikkelit

Avara luonto: Eläinten supervanhemmat

Ohjelman tiedot

Alkuperäisnimi Animal Super Parents

Kuva 16:9 HD

TV-lähetyksen ääniraidat suomi stereo englanti stereo

Tekstitys ohjelmatekstitys (suomi)

Katsottavissa vain Suomessa

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Ja kun luultiin, että kyse on öljystä ja kaasusta, kullasta ja timateista...

Vierailija kirjoitti:
Siihen samaan ketjuun liittyi seuraava, useaan kertaan sensuroitu viesti:

"

[author=Moderaattorit link=topic=4370.msg358284#msg358284 date=1178201944]
Poistettu viesti - paitsi sanavalintojen ja HUUTAMISEN vuoksi, myös samankaltaisen viestin useaan ketjuun kopioinnin vuoksi.
-moderaattorit

Myös tämä viesti katosi sieltä ketjun mukana:

" Amerikkalaisen Ford Foundationin tähtitutkija Marvin Harris on kumonnut empiirisesti seikkaperäisesti niin „paholaismiesteorian“ kuin myös teorian „muinaisesta naisten johtamasta rauhan ja hyvinvoinnin ajasta“. Sellaisesta ei ole ainoatakaan luotettavaa empiiristä todistetta, eikä oikeastaan epäluotettavaakaan. Kulttuurit näyttäisivät olleen sitä väkivaltakeskeisempiä, mitä vähämerkityksellisempi rakenne niissä oli vanhempien ja lasten muodostama perhe. Matrilineaarisia kultuureita tunnetaan, mutta ne ovat olleet nimenomaan löysän tai muun tyyppisen perheen kulttuureja.

http://www.cultural-materialism.org/cul ... harris.asp

Oletuksessa „muinaisesta kulta-ajasta“ ei ole mitään „marxilaista“, vaikka tuotannontekijöiden yksityisomistus onkin historiallisesti nuori ilmiö, sillä Marx tai Engels EIVÄT väittäneet „alkukommunistisen yhteiskunnan“ olleen mikää „onnela“; aivan päin vastoin, koska siellä ei pystytty kasaamaan pysyvää lisätuotetta, kuten ensimmäisissä valtiollisen orjanomistuksen yhteiskunnissa pystyttiin (Engels: Anti-Dühring). Sen sijaan alkukommunistisessa yhteiskunnassa rajoitettiin ilmeisesti härskein keinoin väestön liikakasvua.

Evofemarit ja frankfurtistit saavat Harrisista ihottumaa, ja nimittävät hänen tuloksiaan „Big Man –teoriaksi“.

http://www.nic.fi/~penelope/Feminism/Harris.html

Yllättävää kyllä, Vihreissä näyttäisi löytyneen „salainen joten kuten tieteellinen miesoppositio“, kun hain Marvin Harrisin nimellä juttuja netistä:

http://www.pulliainen.net/html/kaltio.html

http://www.helsinki.fi/lehdet/kosmo/tek ... 702jk.html

http://www.jyrkikakonen.net/

Satu Hassin ja Heidi Hautalan tarkkaavaisuus on pettänyt, vielä varmaan tapahtuu jotakin...

Paholaismiesteoria „selittää“ konflikteja kylätappeluista atomisotiin „miesten taistelulla naisista“. Tätä näkemystä saattaa „tukea“ sellainen puhtaasti subjektiivinen seikka, että varsinkin tappelevat poikamiehet saattavat itsekin joskus ajatella noin. Herää kuitenkin pari kysymystä: miksi nimenomaan noilla valikoituneilla valiosotilailla olisi käynyt niin huono tyttöviuhka, että sitä pitäisi yrittää tappamallakin parantaa? Ketkä ne oman ryhmän naiset ovat vieneet? Jos ne ovat ne sen tapettavan ryhmän miehet, niin sieltä pitäisi olla tulossa lennossa vihaisia tyttöjä „vuoroin vieraisiin“ ilman murhatöitäkin...

Toinen kysymys on, parantavatko ainakaan mitkään murhatyöt todella tappajien lisääntymismenestystä, varsinkaan tavalla joka kompensoisi tappelun aiheuttamat hengen ja työkyvyn menetykset? Historiassa on ollut tavallista, että naiset tappavat pakkomiesten lapset tilaisuuden tullen. Ja onko poikamiehen luvallista tuoda omaan yhteisöön demonisoidun vihollisen naista tai tällaisen lapsia, vaikka tämä itse jostakin syystä sellaiseen suostuisikin (kun ei ole ehkä mennyt hyvin omienkaan kanssa)? Vastaus on, että ei: demonisoinnista huolehtivat ensi sijassa oman ryhmän naiset jos mahdollista lastenkehtotasolta alkaen, kuten esimerkiksi uskonnollisten normien syöttämisestäkin. Ei siihen kuvioon sovi kumoava esimerkki „tappajakansantädistä“, joka ei vaikutakaan „syntymästä kirotulta“ (tai nykyaikaisittain „peilisoluvammaiselta“)!

Marvin Harris mm. on osoittanut, että todellisuus on toinen ja aivan olennaisesti pahempi naisten kannalta kuin „paholaismiesteoria“ antaa olettaa: kansanmurhaaja ja „rodunpuhdistaja“ iskee tappaakseen nimenomaan naisiin ja tyttöihin kuin „tuhoeläintorjuja“, näitä saatetaan korkeintaan orjuuttaa esimerkiksi „prostitituoiduiksi“ kunnes heidät kuitenkin tapetaan. Saattaa myös olla, että mitään murhatöitä ei tehdä ollenkaan, vaan tytöt vain erotetaan oman etnisen ryhmän pojista. Siten tekivät saksalaiset ja japanilaiset, belgialaiset Kongossa ja historian aikaisemmatkin kansanmurhaajat.

Aivan uusi veto on nyt kuitenkin se, että Suomen höpötiedekoneisto tehtailee väärennetyjä „todisteita“ paholaismiesteorialle „kommunismin uhreilla“, jotka eivät näy väestötilastoista siksi, että „he ovat olleet miehiä“, „uhreja miesten taistelussa naisista“! Holokaustin anomalia selitetään ehkä sillä, että „saksalaiset ovat geenihulluja tai -homoja“...

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/195747?page=1#195965

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/351321?page=3#353793

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/08/helvetin-eu-havylta-on-katkaistu-hanta

Konfliktin tutkimuksen „spesialisti“ on ollut Suomen akatemian entinen puheeenjohtaja Raimo Väyrynen, joka vastikään nimitettiin uuden „Ulkopoliittisen instituutin“ johtoon, vaikka hölynpölytiedettä on sakeana ilmassa ilmassa jo ilman sitäkin, niin ettei oikeaa sellaista kai enää lainkaan sekaan mahdu, miltään alalta! "

Ja tämä olikin sitten asiaa, vaikka itse sanonkin.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Ämmä painaa yhäti vaan tiedettä plörinäksi... Kaikki menee wituiksi,mihin se pääsee sorkkimaan...

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto-koivula/yle-hy-kauhea-pula-seka-tekoalyn-tuottajista-koodareista-tarjonnasta-etta-kayttajista-asiakkaista-kysynnasta/

YLE, HY: ”Kauhea pula” sekä ”tekoälyn” tuottajista (koodareista, TARJONNASTA) ETTÄ KÄYTTÄJISTÄ (asiakkaista, KYSYNNÄSTÄ)!

https://www.tiede.fi/keskustelu/78944/yle-hy-kauhea-pula-seka-tekoalyn-tuottajista-koodareista-tarjonnasta-etta?changed=1544887423

HY:n hallintoneuvoiston puheenjohtaja ja tekoälyapulaisprofessori…

HETKINEN (SANO PUTKINEN): MISTÄ NYT ON SE KAUHEA PULA – JA KENELLÄ?!

Minä kyllä luulen tajuavani, kun on pula vaikka rahasta, työstä, tiedosta, asunnoista, viinasta, naisista,miehistä tai vaikka huvittelumahdollisuuk- sista, mutta TÄSSÄ PULASSA on jotakin mikä ei istu tavallisiin kuvioihin …

Mitä sanovat (MARKKINA)TALOUSTIETIETEILIJÄT?

Minun tyhmästä päästäni ajatellen, kun ei ole kysyntää eikä tarjontaa, EI OLE ITSE MARKKINOITAKAAN!

”  Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista

https://yle.fi/uutiset/3-10551255

Bussikuskit ja kirjastonhoitajat pitäisi saada suunnittelemaan tekoälyä – ”meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoälykoulutuksesta”

Suomen ensimmäinen insinööritutkintoon johtava tekoälykoulutus käynnistyy ensi vuonna.

tekoäly

14.12.2018 klo 06:23

Tästä on kyse

Tällä hetkellä Suomessa ei pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena. Yliopistot tarjoavat kuitenkin kymmeniä tekoälykursseja.

Kajaanin ammattikorkeakoulu aloittaa Suomen ensimmäisen insinööritutkintoon johtavan tekoälykoulutuksen.

Asiantuntija uskoo, että tekoälyn ammattilaiset työllistyvät hyvin tulevaisuudessa.

Bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri ja lakimies. Heidän kaikkien pitäisi tietää, kuinka tekoälyä hyödynnetään.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos. Hän on muun muassa vetänyt Helsingin Yliopiston avointa tekoälykurssia (siirryt toiseen palveluun) (HS), johon rekisteröityi noin 100000 suomalaista.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Presidentit Tarja Halonen ja Martti Ahtisaari vaihtoivat paikkoja eduskunnan puhemiehen korokkeella Halosen annettua juhlallisen vakuutuksen virkaanastujaisissaan vuonna 2000. (KUVA: Heikki Kotilainen / HS)

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/12/kerrankin-sahtivaari-oli-oikeassa

KERRANKIN SAHTIVAARI OLI OIKEASSA!!!

https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000005943845.html

" Tammikuun alussa 1999 Halonen otti suoraan Ahtisaaren kanssa puheeksi presidenttiehdokkuuden.
Se oli merkittävä, ehkä ratkaiseva keskustelu, ja se meni täysin pieleen, vaikka pöydässä istui kaksi kokenutta neuvottelijaa ja diplomatian taitajaa.
Halonen lupasi silloin panna pisteen keskustelulle omasta ehdokkuudestaan, jos Ahtisaaren tarkoituksena oli jatkaa presidenttinä.
Ilmeisesti Ahtisaari koki Halosen utelevan sopimattomasti hänen aikeitaan tai jopa painostavan häntä, tasavallan presidenttiä. Ahtisaari tuhahti Haloselle todella ilkeästi.
Ahtisaari vastasi, että jos kyseessä olisi Lipponen, niin hän ilman muuta vetäytyisi, mutta sinä et tässä pärjää”, kertoi Halonen tapaamisesta Tuomiojalle.
Tuomioja taas kirjoitti kertomuksen päiväkirjaansa.
Mitä Ahtisaari letkautuksellaan tarkoitti?
Ei ollut yllätys, että hän asetti Lipposen ennen Halosta.
Mutta mitä Ahtisaari tarkoitti sanomalla: ”Sinä et tässä pärjää”?
Joko hän tarkoitti, että Halonen ei pärjää vaaleissa tai että Halonen ei pärjää presidentin tehtävissä.
Olipa tarkoitus kumpi tahansa, se oli kovasti sanottu ja vielä päin näköä 55-vuotiaalle ulkoministerille, jolla oli sentään takanaan pitkä poliittinen ura. " 

Oliko se isänmurha?

Unto Hämäläinen kirjoittaa Sdp:n sisäisistä jännitteistä ennen vuoden 2000 presidentinvaaleja. Tekikö Tarja Halonen ehdokkuudellaan isänmurhan?

Unto Hämäläinen

Julkaistu: 25.12. 2:00

Paavo Lipponen ja Tarja Halonen tapasivat tiistaina 11. huhtikuuta 1995 iltapäivällä Helsingin työväentalossa. Demarien pyhätössä oli koolla puoluevaltuusto, tovereita kaikkialta maasta päättämässä hallitukseen menosta.

Tunnelma oli hersyvä ja riemuisa. Sdp oli saanut eduskuntavaaleissa 63 edustajaa, ja Lipponen oli neuvotellut viiden puolueen hallituksensa lähes valmiiksi. Vain demariministerien nimet puuttuivat. Niistä oli määrä päättää vielä samana iltana.

Lipponen kertoi Haloselle vetäytyvänsä kesken kokouksen puoluetoimistoon ja kutsui pistäytymään luonaan. Asiaansa hän ei paljastanut. Halonen kyllä arvasi sen. Tuleva pääministeri tahtoi puhua ministerivalinnoista.

Matkalla puoluetoimistoon Halosen odotukset eivät olleet kummoiset. Halonen oli 51-vuotias kokenut poliitikko, ollut kansanedustajana jo 16 vuotta ja ministerinä Harri Holkerin hallituksessa neljä vuotta, joten hän tiesi, miten hallituspaikat jaetaan.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Sdp:n ministeriryhmä Paavo Lipponen, Antti Kalliomäki, Liisa Jaakonsaari, Jouni Backman, Sinikka Mönkäre, Arja Alho ja Tarja Halonen eduskunnassa 4. joulukuuta 1995. (KUVA: Martti Kainulainen /Lehtikuva)

... jatkuu:
" ... Etusijalla olivat puolueen ja eduskuntaryhmän johtajat sekä kokeneet parlamentaarikot, joilla olisi ministerivuoro virkaiän perusteella. Halonen oli kyllä pyrkinyt Sdp:n johtopaikoille, mutta ei ollut päässyt, ja oman ministerivuoronsa hän oli jo käyttänyt.

Lehdistä Halonen oli lukenut, että ulkoministeriksi tulisi Pertti Paasio, entinen puheenjohtaja ja ulkoministeri. Paasion nimitystä pidettiin työväentalolla niin varmana, että häntä käytiin joukolla onnittelemassa.

Hän oli legendaarisen puoluejohtajan Rafael Paasion poika, jonka aktiividemarit tunsivat Pepenä. Pepe puolestaan muisti nimeltä satoja tovereita.

Halonen ounasteli, että helsinkiläisistä edustajista vuorossa olisi Arja Alho, Lipposen ystävä ja liittolainen demarien sisäisissä kahinoissa, joissa Halonen oli ollut eri puolella kuin Lipponen ja Alho.

Epäilys kasvoi, kun Halonen tapasi Alhon odottamassa pääsyä johtajan luo. He sanoivat toisilleen vaisusti ”hei”. Hän kuuli jo korvissaan, miten Lipponen sanoisi, ettei Halonen mahtuisi hallitukseen.

Halosen suljettua oven perässään Lipponen meni heti ­asiaan.

”Olen ajatellut, että sinusta voisi tulla ulkoministeri”, Lipponen sanoi.

”Entäs Pepe?” Halonen parahti.

”Hänelle on ajateltu muuta”, Lipponen sanoi.

Lipponen kertoi keskustelleensa Martti Ahtisaaren kanssa, ja presidentti oli hyväksynyt Halosen. Kantaa oli tapana kysyä, koska ulkoministeri oli presidentin työpari.

”Kai minäkin sen sitten hyväksyn”, Halonen sanoi. Tapaaminen kesti muutaman minuutin. Seuraavaksi Lipposen luo meni Alho, ja sitten oli Paasion vuoro.

Kello 17.30 Lipponen paljasti puolueen muulle johdolle ministerinsä. Listalla oli neljä naista, Halosen lisäksi Arja Alho, Liisa Jaakonsaari ja Sinikka Mönkäre, sekä Lipposen itsensä lisäksi kaksi miestä, Antti Kalliomäki ja Jouni Backman.

Toverit olivat hämmästyneitä Paasion pu­toamisesta. Lipposen asema oli kuitenkin niin vahva, että valinnat hyväksyttiin suuremmitta murinoitta.

Halonen soitti Paasiolle ja kävi illalla tapaamassa häntä eduskunnan parkkihallissa. Halonen vakuutti, ettei ollut pyrkinyt ulkoministeriksi. Nimitys tuli täytenä yllätyksenä. Ennen kuin Paasio lähti ajamaan kotiinsa Turkuun, he jakoivat onnittelukukat.

Paavo Lipponen kertoo muistelmissaan, että hän oli tavannut muutamaa päivää ennen valintakokousta Tellervo Koiviston.

”Tellervolla oli selvät terveiset: Sinun on nyt asetettava naisia koville paikoille”, Lipponen kirjoittaa.

Ulkoministerin pesti oli juuri sellainen ”kova paikka”, johon naista ei ollut koskaan aikaisemmin valittu. Lipponen halusi toteuttaa Koiviston toivomuksen, mutta hän oli mennyt lupaamaan paikan Pertti Paasiolle. Nimityksestä oli myös jo sovittu Ahtisaaren kanssa sekä kerrottu ulkoministeriölle, jossa Paasiolle jo varattiin lentolippuja tapaamaan naapurimaiden kollegoita.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Marraskuussa 1999 EU:n huippukokous Helsingissä. Ruotsin pääministeri Göran Persson kävi juttelemassa presidentti Martti Ahtisaaren kanssa. Pääministeri Lipposen vieressä erityisavustaja Jari Luoto, vasemmalla ulkoministeri Tarja Halonen. (KUVA: Heikki Kotilainen / HS)

...jatkuu:
" ... Lipponen kykeni vasta kokouspäivänä soittamaan presidentille vaihtavansa ehdokasta. Ällistynyt Ahtisaari hyväksyi Halosen.

Paasiolle itselleen Lipponen pystyi kertomaan ikävän uutisen vasta viime tingassa. Nolattu mies loukkaantui lupauksen pettämisestä ja kieltäytyi tarjotusta työministerin salkusta.

Muistelmissaan Lipponen ei kerro, harkitsiko muita naisnimiä. Halosen Lipponen valitsi siksi, että hänellä oli ministerikokemusta, omaa tahtoa ja Euroopan neuvostosta hankittua tuntumaa kansainvälisistä tehtävistä.

Kuvaus Tarja Halosen tulosta ulkoministeriksi perustuu Paavo Lipposen ja Pertti Paasion muistelmiin sekä toimittaja Hannu Lehtilän kirjoittamaan Tarja Halosen elämäkertaan, johon Halosta on haastateltu. Kertomukset ovat niin lähellä toisiaan, että on syytä uskoa, että näin se meni.

Tarja Halonen jatkoi viisi vuotta ulkoministerinä siihen asti, kunnes hän siirtyi tasavallan presidentiksi 1. maaliskuuta 2000.

Hänen esimiehiään olivat presidentti Martti Ahtisaari ja pääministeri Paavo Lipponen. Heillä oli yhteinen tausta. Nuorina radikaaleina he olivat liittyneet 1960-luvulla sosiaalidemokraatteihin ja omaksuneet puolueen hienot perusarvot tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja kansainvälisen solidaarisuuden. He olivat myös hyötyneet puolueestaan. Ilman Sdp:n tukea he eivät olisi nousseet huipulle.

Mutta huipulla on aina ahdasta. Halosesta tuli keväällä 1999 Sdp:n presidenttiehdokas, ja Ahtisaari joutui vastoin omaa tahtoaan antamaan paikkansa.

Tekikö Tarja Halonen klassisen isänmurhan, syrjäytti edeltäjänsä ja nimittäjänsä? Näin tekivät Urho Kekkonen J. K. Paasikivelle vuonna 1956 ja Mauno Koivisto Kekkoselle vuonna 1981. Ja niin teki myös Martti Ahtisaari Kalevi Sorsalle vuonna 1993, kun demarien ehdokas valittiin esivaalissa.

Tähän kysymykseen on hyvä etsiä kirjallista vastausta. On harmi, etteivät Ahtisaari, Lipponen ja Halonen ole vielä kirjoittaneet muistelmiaan 1990-luvun lopulta, joten joudutaan turvautumaan muihin lähteisiin.

Toimittaja Hannu Lehtilän elämäkerta Tarja Halosesta sekä toimittaja Katri Merikallion ja toimittaja Tapani Ruokasen kirjoittama Martti Ahtisaaren elämäkerta ovat kuitenkin luotettavia lähteitä, sillä Halonen ja Ahtisaari kertovat kirjoissa omat versionsa siitä, mitä heille tapahtui keväällä 1999.

Uutta lisätietoa saa Erkki Tuomiojan vuosina 1995–2000 pitämistä päiväkirjoista, jotka on vastikään julkaistu kahtena paksuna niteenä; tekstiä niissä on 1 300 sivua.

Päiväkirjoissa on siteerattu sanatarkasti kymmeniä Halosen ja Tuomiojan noina vuosina käymiä keskusteluja. Tuomioja merkitsi muistiin Halosen avomieliset ja suorasukaiset repliikit.

Ei Halonen ole voinut silloin arvata, että Tuomioja piti päiväkirjaa, saati sitä, että hyvä toveri julkaisee syksyllä 2018 heidän luottamukselliset keskustelunsa.

Halosella oli täysi syy luottaa Tuomiojaan, koska he olivat vanhoja ystäviä ja poliittisia liittolaisia Sdp:n vasemmalta laidalta. Tuomioja oli itsekin vahvoissa asemissa, eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana ja demarien eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Tuomiojalle Halonen valitti usein, miten hankala hänen asemansa Ahtisaaren ja varsinkin Lipposen alaisuudessa oli. Ahtisaari johti suvereenisti perinteistä ulkopolitiikkaa, ja Lipponen hallitsi lähes yksinvaltaisesti EU-politiikkaa.

... "

wisti
Seuraa 
Viestejä13295
Liittynyt12.2.2013

Halonen oli hyvin suosittu presidenttinä ja Ahtisaari epäsuosittu. Tokkura tietysti arvioi asian oman maun mukaan täysin oikeuksin.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Tarja Halosen presidentinvaalikampanjan avaus 12. joulukuuta 1999. (KUVA: Heikki Kotilainen / HS)

... jatkuu: " ... Lipponen ajoi Suomea mukaan euroalueeseen, jonka perustamisesta neuvoteltiin. Tuomioja suhtautui varauksellisesti eurojäsenyyteen, eikä Halonenkaan ollut siitä yhtä innostunut kuin Lipponen, joka sai kuitenkin tahtonsa läpi. Suomi liittyi euroon.

”Pääministeri hoitaa yksin melkein kaikki vastaukset, mitä ulkoministeri jonkin reunahuomautuksen pääsee tekemään”, Tuomioja kommentoi päiväkirjaansa kesäkuun lopulla 1995, vain pari kuukautta hallituksen nimittämisen jälkeen.

Seuraavana syksynä Tuomioja kirjoitti, että Halonen kiukutteli ”olevansa jatkuvasti Lipposen syrjinnän kohteena”.

Tuomioja halusi auttaa ystäväänsä ja kaavaili Rkp:n puheenjohtajan Ole Norrbackin siirtämistä pois eurooppaministerin paikalta. Hän aikoi itse mennä Norrbackin seuraajaksi.

”Minä mahdollisena eurooppaministerinä voisin sopia täysin ongelmitta lisäarvoa tuottavasta työnjaosta Halosen kanssa ja voisimme täysitehoisesti toimia toistemme sijaisina”, Tuomioja intoili päiväkirjassa 24. huhtikuuta 1997.

Tuomioja ei päässyt hallitukseen. Hän kyllästyi Lipposen vallankäyttöön ja oikeistolaiseen politiikkaan niin paljon, että pyysi Halosta etsimään hänelle suurlähettilään paikan. Kun tämä oli järjestänyt vakanssin, Tuomioja ilmoitti, ettei lähdekään.

”Havaitsen, että Tarja, joka oli jo ehtinyt tuudittautua yhden kilpailijan poistumiseen Helsingin ehdokaslistalta, on selvästi pettyneen oloinen vaikkei mitään sanokaan”, Tuomioja kirjoitti 5. toukokuuta 1998.

Niin ystäviä kuin olivatkin, Tuomioja ja Halonen olivat myös kilpailijoita Helsingin vaalipiirissä, ja seuraaviin eduskuntavaaleihin oli vain vuosi aikaa.

On todennäköistä, että ensimmäisenä Tarja Halosta presidenttiehdokkaaksi ehdotti uusmaalainen kansanedustaja Riitta Prusti haastattelussa, joka julkaistiin Iltalehdessä elokuussa 1997.

Prusti oli entinen ammattiyhdistysjohtaja, joka kuului Sdp:n eduskuntaryhmässä Lipposen vastaiseen joukkoon. Hallituksen politiikkaan tyytymätön vasemmistoporukka kokoontui salaisiin palavereihinsa, joihin osallistui myös Tuomioja. Hän kirjoitti tunnollisesti ylös, mitä sanottiin.

Niissä puhuttiin pahaa Lipposesta ja hyvää Halosesta, josta ryhmä kaavaili joko presidenttiehdokasta tai Lipposen vastaehdokasta. Halonen ei osallistunut ryhmän kokouksiin, mutta sai tietoa, mitä siellä keskusteltiin.

Prustin aloite jäi aluksi vain yksittäiseksi, sillä Lipponen ilmoitti, että Sdp oli Ahtisaaren takana.

Keskustelu alkoi uudestaan syksyllä 1998, kun Sdp:ssä ryhdyttiin pohtimaan, pitääkö vuoden 2000 vaalien presidenttiehdokkaasta järjestää esivaali jo seuraavana keväänä.

Lipponen ja monet muut merkittävät so­siaalidemokraatit kävivät vaivihkaa kysymässä Mäntyniemessä, aikoiko Ahtisaari lähteä ehdolle. Presidentille lupailtiin, ettei esivaalia tarvita, jos hän suostuu ajoissa ehdokkaaksi. Ahtisaari ei sanonut kantaansa, vaan halusi vielä odottaa.

Vuoden 1998 lopulla Ahtisaaren asema oli ahdistava. Mielipidemittausten mukaan suomalaiset olivat tyytyväisiä presidenttiin, mutta jokin hiersi ihmisten mieliä.

Presidentin joulu meni aivan pilalle, kun Helsingin Sanomat julkisti jouluaattona uuden gallupin, jonka mukaan eduskunnan kokoomuslainen puhemies Riitta Uosukainen ja Rkp:n Elisabeth Rehn, kilpakumppani vuodelta 1994, olivat hieman suositumpia seuraavaksi presidentiksi kuin Ahtisaari.

HS:n gallup lisäsi painetta naisehdokkaan asettamisen puolesta myös Sdp:ssä.

Haloseen vetosivat häntä lähellä olleet tahot, kuten demarinaiset, ammattiyhdistysliikkeen toverit ja myös vasemmistoliittolaiset, joille Halonen sopi ehdokkaaksi mutta Ahtisaari ei.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

Halonen on voittanut presidentinvaalit. Kukitus demareiden vaalivalvojaisissa 6.2.2000. (KUVA: JANNE AALTONEN)

jatkuu: "... Tammikuun alussa 1999 Halonen otti suoraan Ahtisaaren kanssa puheeksi presidenttiehdokkuuden.

Se oli merkittävä, ehkä ratkaiseva keskustelu, ja se meni täysin pieleen, vaikka pöydässä istui kaksi kokenutta neuvottelijaa ja diplomatian taitajaa.

Halonen lupasi silloin panna pisteen keskustelulle omasta ehdokkuudestaan, jos Ahtisaaren tarkoituksena oli jatkaa presidenttinä.

Ilmeisesti Ahtisaari koki Halosen utelevan sopimattomasti hänen aikeitaan tai jopa painostavan häntä, tasavallan presidenttiä. Ahtisaari tuhahti Haloselle todella ilkeästi.

Ahtisaari vastasi, että jos kyseessä olisi Lipponen, niin hän ilman muuta vetäytyisi, mutta sinä et tässä pärjää”, kertoi Halonen tapaamisesta Tuomiojalle.

Tuomioja taas kirjoitti kertomuksen päiväkirjaansa.

Mitä Ahtisaari letkautuksellaan tarkoitti?

Ei ollut yllätys, että hän asetti Lipposen ennen Halosta.

Mutta mitä Ahtisaari tarkoitti sanomalla: ”Sinä et tässä pärjää”?

Joko hän tarkoitti, että Halonen ei pärjää vaaleissa tai että Halonen ei pärjää presidentin tehtävissä.

Olipa tarkoitus kumpi tahansa, se oli kovasti sanottu ja vielä päin näköä 55-vuotiaalle ulkoministerille, jolla oli sentään takanaan pitkä poliittinen ura.

Maaliskuussa pidetyissä eduskuntavaaleissa Halonen sai suuren äänimäärän ja valittiin uudelleen. Sdp kärsi tappion, mutta säilytti asemansa suurimpana puolueena.

Lipponen muodosti toisen viiden puolueen hallituksensa, jonka ulkoministerinä Halonen jatkoi ja jonka uudeksi kauppa- ja teollisuusministeriksi nousi Tuomioja.

Kesken hallitusneuvottelujen, 6. huhtikuuta, Halonen kysyi Tuomiojalta tukea, jos lähtisi ehdolle esivaaliin. Tuomioja lupasi tukea, kannusti pyrkimään ehdokkaaksi ja ounasteli, ettei Ahtisaari uskaltaisi edes ehdolle, jos Halonen olisi mukana.

Pian Halonen kertoi Tuomiojalle lähtevänsä ehdokkaaksi esivaaliin. Hän sanoi, ettei suostu kieltäytymään Ahtisaaren hyväksi, vaikka puoluejohto sitä pyysi.

Huhtikuun lopulla Ahtisaari ilmoitti, ettei hän ole ehdolla Sdp:n esivaalissa.

Halonen voitti toukokuussa pidetyn vaalin ylivoimaisesti, mutta varsinainen kampanja viivästyi joulukuulle, sillä Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa ja ulkoministerillä oli paljon töitä.

Tuomioja seurasikin ystävänsä vaalikampanjan alkua pettyneenä. Vielä lokakuussa Tuomioja oli niin pessimisti, että ennusti työministeri Tarja Filatoville finaaliin yltävän kaksi porvaria, Elisabeth Rehnin ja Esko Ahon.

”Molemmat siinä tilanteessa mieluummin äänestävät Ahoa”, Tuomioja lupasi päiväkirjalleen.

Toisin kävi. Halosen kannatus lähti joulukuun alussa niin jyrkkään nousuun, että hän voitti vaalien ensimmäisen kierroksen ja peittosi toisella kierroksella Esko Ahon.

... "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

... jatkuu:
" ... Presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Paavo Lipponen kävivät helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa 2000 ankaran väännön ulkopolitiikan johtamisesta. Uusi perustuslaki astui voimaan, ja valtaa jaettiin uudelleen.

Uudeksi ulkoministeriksi noussut Erkki Tuomioja katsoi kamppailua läheltä ja arvioi 3. maaliskuuta 2000: ”On kyse todellisesta valtataistelusta, jota kaiken lisäksi värittää Tarjan hyvin ymmärrettävä halu ottaa nyt vuorostaan ote Lipposesta tämän käveltyä riittävän monesti ulkoministerinsä yli ja ohi.”

Paavo Lipposen pitkä kausi pääministerinä päättyi keväällä 2003. Erkki Tuomioja jatkoi ulkoministerinä vuodet 2000–2007 sekä 2011–2015.

Tarja Halonen istui tasavallan presidenttinä täydet kaksi kautta talveen 2012 asti.

Martti Ahtisaari perusti kansainvälisten kriisien sovitteluun erikoistuneen CMI-järjestön Helsinkiin ja jatkoi maailmalla menestyksellisesti sovittelijan tehtävissä. Hänelle myönnettiin syksyllä 2008 Nobelin rauhanpalkinto.

CMI-järjestö vietti 10-vuotisjuhlaansa Kansallisteatterissa 19. huhtikuuta 2011. Juhlapuheen piti Ahtisaari, joka – täysin yllättäen – palasi kevään 1999 tapahtumiin ja kiitti Halosta siitä, että tämä asettui silloin presidenttiehdokkaaksi. Näin Ahtisaaren ei tarvinnut jatkaa enää virassa ja hän saattoi voittaa Nobelinsa.

Salintäysi yleisö kuunteli hämmästyneenä presidentin puhetta, ja sen jälkeen supina oli melkoinen. Hyväntahtoiset kuulijat ottivat presidentin puheen sananmukaisesti kiitoksena Haloselle.

Vähemmän hyväntahtoiset kuulijat erottivat Ahtisaaren äänensävystä kireyttä ja puheen rivien välistä Halosta kohtaan vinoilua, joka paljasti, että presidentille oli jäänyt jotain hampaankoloon.

Ehkä se sittenkin oli isänmurha.

Juttu on HS Teemasta 6/2018, jonka aiheena on 75 vuotta täyttävä Tarja Halonen. Lehti kertoo, miten Suomi sai ensimmäisen naispresidenttinsä. Teema-lehti on Kuukausiliitteen toimituksen tekemä erillisliite. Sen voi tilata tai ostaa irtonumerona: Hs.fi/teema. Seuraavien Teemojen aiheina Lappi (tammikuu) ja Minna Canth (maaliskuu). "

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

wisti kirjoitti:
Halonen oli hyvin suosittu presidenttinä ja Ahtisaari epäsuosittu. Tokkura tietysti arvioi asian oman maun mukaan täysin oikeuksin.

En mää Ahtisaartakan kannata.  Mä muistan ton ajan hyvin, sanosin, että kannatin Uosukaista, vaikka olisin ensimmäisellä kierroksella äänestänyt Hakalehtoa. Olin raivoissani, ettei Vasemmistoliitto asettanut omaa ehdokasta.  Olin joulunalusajasta yli uudenvuoden Lanzarotella, ja sillä välillä oli tapahtunut Uosun romahdus (kun Sale kaivoi maata jalkojen alta, oli pelaavinaan Rehnin pussiin taas, mutta pelasikin Halosen ja Halosen nousu.

Tokkura
Seuraa 
Viestejä4579
Liittynyt16.1.2016

EI TODELLAKAAN MENE NOSKEILLA HYVIN TAASKAAN!!!

https://sdp.fi/fi/blog/osaamispolku-2030-tulevaisuuden-korkeakoulutusta-ja-tiedetta/

" Osaamispolku 2030: Tulevaisuuden korkeakoulutusta ja tiedettä!

Ajankohtaista 18.12.2018 19:03

Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on ollut muutoksen kourissa jo kymmenen vuoden ajan. Viimeisen hallituskauden aikana on supistettu merkittävästi korkeakoulujen rahoitusta ja muutettu rahoitusehtoja. Samanaikaisesti on puhuttu tieteentekijöiden aivovuodosta ulkomaille tai tieteentekijöiden epämääräisistä työoloista. Myös opiskelijoiden opintotukea on leikattu ja lainaosuutta kasvatettu. Koulutuksen järjestäjien on täytynyt miettiä uudestaan kolmen päätehtävänsä toteuttamista. Mikä on korkeakoulujen tulevaisuus Suomessa?

Tervetuloa keskustelemaan korkeakoulujen ja tieteen tulevaisuudesta Suomessa 9.1. klo 12-16 Tiedekulmaan (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Paikalla ovat korkeakoulujen, ministeriön, tieteentekijöiden ja opiskelijoiden edustajat kertomassa ajatuksiaan tulevaisuudesta.

Keskustelemassa ovat arvoisa Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen, Arene ry toiminnanjohtaja Petri Lempinen, Tieteentekijöiden liiton toiminnajohtaja Johanna Moisio sekä SAMOK:n ja SYL:n puheenjohtajat Iiris Hynönen ja Sanni Lehtinen. Tilaisuuden avaa europarlamentaatikko Miapetra Kumpula-Natri ja tilaisuuden kokoaa kansanedustaja Pilvi Torsti. "
Vain Marja Makarow ja Raikka Väyrynen (ja tohtori Hirohito) puuttuvat!

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat