m/s^3

Seuraa 
Viestejä119
Liittynyt10.12.2006

b

Kirjoita nimesi vetoomukseen eläinoikeusjulistuksen puolesta osoitteeseen http://animalsmatter.org

Sivut

Kommentit (18)

Vierailija

Olisiko se kiihtyvyyden muutos aikayksikössä. Käytännössä se olisi siis nopeus, jolla avaruusaluksen pilotti kääntää kaasuvipua isommalle.

Vierailija

Kyllä kyseessä on kiihtyvyyden muutos, eli paikan kolmas derivaatta. Englanninkielinen termi tälle on "jerk", "jerkiness" tai "jolt". Käsite esiintyy mm. filmikoneistojen ja merenkulun yhteydessä. Mutta, yrittäkääpä kuvitella se neljäs derivaatta!

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Snaut
Kyllä kyseessä on kiihtyvyyden muutos, eli paikan kolmas derivaatta. Englanninkielinen termi tälle on "jerk", "jerkiness" tai "jolt". Käsite esiintyy mm. filmikoneistojen ja merenkulun yhteydessä. Mutta, yrittäkääpä kuvitella se neljäs derivaatta!

Eikös tuossa otsikon mukaisessa tilanteessa ole kaksi vaihtoehtoa, kiihtyvyyden nopeutuminen tai nopeuden muutos kiihtyvästi. Kiihtyvyyden kiihtyminen sitten edellyttääkin jo keskeisikiihtyvyden muutosta kahdessa tasossa samalla, joka menee aika hankalaksi.

Eräs fysiikan luonneitsija tapasi ilmoittaa kiihtyvvyden näin: metriä sekunnissa sekunnissa. Joka aika hyvin luonnehti kiihtyvyyttä käsitteellisesti.

Olisikohan tuo periaatteessa mahdollista jos pystytasossa nopeutusvasti kiihtyvää akselin ympäri pyörivää levyä käännettäisiin akselista kiihtyvällä liikkeellä vaakatasossa. Siinä ainakin kadeksasosan kohdalla täydestä kulmasta (45 + n * 90 asetta) syntyy tilanne, jossa on kiihtyvyyksiä aika moneen suuntaan.

Vierailija
David
Snaut
Kyllä kyseessä on kiihtyvyyden muutos, eli paikan kolmas derivaatta. Englanninkielinen termi tälle on "jerk", "jerkiness" tai "jolt". Käsite esiintyy mm. filmikoneistojen ja merenkulun yhteydessä. Mutta, yrittäkääpä kuvitella se neljäs derivaatta!

Eikös tuossa otsikon mukaisessa tilanteessa ole kaksi vaihtoehtoa, kiihtyvyyden nopeutuminen tai nopeuden kiihtyminen. Kiihtyvyyden kiihtyminen sitten edellyttääkin jo keskeisikiihtyvyden muutosta kahdessa tasossa samalla, joka menee aika hankalaksi.

Olisikohan tuo periaatteessa mahdollista jos pystytasossa nopeutusvasti kiihtyvää akselin ympäri pyörivää levyä käännettäisiin akselista kiihtyvällä liikkeellä vaakatasossa. Siinä ainakin kadeksasosan kohdalla täydestä kulmasta (45 + n * 90 asetta) syntyy tilanne, jossa on kiihtyvyyksiä aika moneen suuntaan.

Siis kyllähän tuo m/s^3 nimenomaan tarkoittaa kiihtyvyyden muutosta (siis joko kasvamista tai vähenemistä) eli kiihtyvyyden kiihtyvyyttä. Nopeuden kiihtyminenhän tarkoittaa vain sen muutosta, eli sitä tavanomaista kiihtyvyyttä (m/s^2). Tuo englantilainen termi jerkiness muuten viittaa nimenomaan niihin moneen suuntaan vaihteleviin kiihtyvyyksiin.

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
Snaut

Siis kyllähän tuo m/s^3 nimenomaan tarkoittaa kiihtyvyyden muutosta (siis joko kasvamista tai vähenemistä) eli kiihtyvyyden kiihtyvyyttä. Nopeuden kiihtyminenhän tarkoittaa vain sen muutosta, eli sitä tavanomaista kiihtyvyyttä (m/s^2). Tuo englantilainen termi jerkiness muuten viittaa nimenomaan niihin moneen suuntaan vaihteleviin kiihtyvyyksiin.

Pyrin korjaamaankin jo tuossa edellä, kun huomasin että sanamuoto jäi vähän puutteelliseksi.

Kuitenkin, voihan kiihtyvyyskin olla lineaarisesti muuttuvaa (yhtä suuri muutos jokaista aikayksikköä kohden = kiihtyvyyden nopeutuminen) tai epälineaarisesti muuttuvaa (esim. kasvava muutos jokaista aikayksikköä kohden = kiihtyvä kiihtyvyys).

DerMack
Seuraa 
Viestejä1839
Liittynyt16.3.2005
David
Snaut

Siis kyllähän tuo m/s^3 nimenomaan tarkoittaa kiihtyvyyden muutosta (siis joko kasvamista tai vähenemistä) eli kiihtyvyyden kiihtyvyyttä. Nopeuden kiihtyminenhän tarkoittaa vain sen muutosta, eli sitä tavanomaista kiihtyvyyttä (m/s^2). Tuo englantilainen termi jerkiness muuten viittaa nimenomaan niihin moneen suuntaan vaihteleviin kiihtyvyyksiin.

Pyrin korjaamaankin jo tuossa edellä, kun huomasin että sanamuoto jäi vähän puutteelliseksi.

Kuitenkin, voihan kiihtyvyyskin olla lineaarisesti muuttuvaa (yhtä suuri muutos jokaista aikayksikköä kohden = kiihtyvyyden nopeutuminen) tai epälineaarisesti muuttuvaa (esim. kasvava muutos jokaista aikayksikköä kohden = kiihtyvä kiihtyvyys).

Tämän tilanteen selvittäisi tuo neljäs derivaatta eli m/s^4, jos positiivinen on kyseessä tämmöinen 'kiihtyvä kiihtyvyys' jos nolla ainoastaan 'kasvava kiihtyvyys'

Vierailija
DerMack
Tämän tilanteen selvittäisi tuo neljäs derivaatta eli m/s^4, jos positiivinen on kyseessä tämmöinen 'kiihtyvä kiihtyvyys' jos nolla ainoastaan 'kasvava kiihtyvyys'

Kyllä nopeuden kasvaminen ja kiihtyminen on sama asia. m/s^4 olisi jo kiihtymisen kiihtymisen kiihtyvyys. Eli nopeuden kasvamisen kasvamisen kasvu.

edit. tosin kun tarkemmin mietin en olekaan enää varma.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005
Snaut
Kyllä kyseessä on kiihtyvyyden muutos, eli paikan kolmas derivaatta. Englanninkielinen termi tälle on "jerk", "jerkiness" tai "jolt". Käsite esiintyy mm. filmikoneistojen ja merenkulun yhteydessä. Mutta, yrittäkääpä kuvitella se neljäs derivaatta!

Kiihtyvyyden aikaderivaatalla on myös suomenkielinen nimi nykäys, joka varsin hyvin kertoo, miltä ilmiö tuntuu.

Liikkeen korkeampia aikaderivaattoja on käytetty hyväksi mm. suurenergiafysiikassa sekä erilaisissa kunnossapidon analyyseissä, ks. esimerkiksi

http://cc.oulu.fi/~lahdelma/

Vanha jäärä

Vierailija

Esim. Maapallon kiertoaradalla oleva avaruusasema työntyy kiihtyvällä vauhdilla poispäin Maapallosta, muta ei suhteellisesti ottaen, koska laajenee samassa suhteessa.

Maapallosta tulevat energiakimput siirtävät liike-energiaansa jokaisen avaruusaseman atomin ytimeen erikseen ja näin kiihtyvyyttä pois päin Maapallosta ei havaita.

Jos avaruusasema alkaa avautumaan eli räjähtämään enemmän energiaa kohti Maapalloa, se alkaa liikkumaan havaittavasti pois päin Maapallosta ja näin sillä on kaksi kiihtyvyyttä.

Sen jokaisen atomin ytimen vauhti kiihtyy erikseen ja samalla laajenevista atomien ytimistä koostuvan energiakeskittymän eli avaruusaseman vauhti kiihtyy kokonaisuutena pois päin Maapallosta.

Silloin kun avaruusasema avautuu eli räjähtää enemmän energiaansa kohti Maapalloa, siirtyy siitä muodostuva paine jokaiseen atomin ytimeen atomi atomilta. Samalla tavalla kuin ääni etenee ilmakehässä. Ja silloin havaitsemme kiihtyvyyden pois päin Maapallosta. Silloin kun jokainen atomin ydin saa liike-energiaa Maapallosta tulevista energiakimpuista erikseen, ei kiihtyvyyttä pois päin Maapallosta havaita.

Savor

;):)

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Siis matemaattisestihan tämä menee periaatteessa näin

v = ds/dt
a = dv/dt =d²s/dt²
j = da/dt =d²v/dt²=d³s/dt³
k = dj/dt =d²a/dt²=d³v/dt³=dªs/dtª , jossa ª=4
jne...

Rippuu nyt ihan siitä kuinka monennen potenssin tuolle dt:lle hakuaa valita ja mistä haluaa sen suhteen lähteä liikkeelle. Paikasta, nopeudesta, kiihtyvyydestä vai jostain muusta, enemmän tai vähemmän konkreettisesta ilmentymästä (mitä olisivat esim. nuo j ja k, yhdellä sanalla ilmaistuina).

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Juolahti tällainen spekulatiivinen asia mieleen

Nopeus v = ds/dt
Kiihtyvyys on siis a = dv/dt = d(ds/dt) / dt
Onko tämä edes täsmälleen sama asia kuin a = ds/dt^2 ?

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
David

Kiihtyvyys on siis a = dv/dt = d(ds/dt) / dt
Onko tämä edes täsmälleen sama asia kuin a = ds/dt^2 ?

No eikös se määritelmänsä mukaan ole, jos tarkoitit d²s/dt², joka tarkoittaa toista derivaattaa. Vai mitä oikeastaan tarkoitit?

edit: et varmaan tarkoittanut mitään tämäntapaista:

muuttujanvaihdolla dt²/dt=2t => dt²=2t dt

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005
bosoni
David

Kiihtyvyys on siis a = dv/dt = d(ds/dt) / dt
Onko tämä edes täsmälleen sama asia kuin a = ds/dt^2 ?



No eikös se määritelmänsä mukaan ole, jos tarkoitit d²s/dt², joka tarkoittaa toista derivaattaa. Vai mitä oikeastaan tarkoitit?

No niin, on se hyvä että osaa epäillä omia käsityksiään (opinnoista on kulunut näköjään vähän liikaa aikaa). Jotain tuntui olevan pahasti pielessä ja niin olikin. Siis nimenomaan a = d²s/dt² , eikä a = ds/dt².

Tällöin pätee a = dv/dt = d(ds/dt) / dt = d²s/dt².

Olen kuvitellut asian näin:
Maan vetovoiman aiheuttama kiihtyys muuttuu etäisyyden neliössä, eikö nimenomaan tässä tapauksessa, kun kiihtyvyys muuttuu ds:n suhteen neliöllisesti ole kyseessä kiihtyvä kiihtyvyys.
Hiukkaskiihdyttimessä taas keskeiskiihtyvyys on nopeutuva kiihtyvyys, silloin kun ratanopeus on kiihtyvä. Jos ratanopeus on vakio, silloin hiukkaseen vaikuttaa vakio keskeiskiihtyvyys.

Kuitenkaan pistemäisesti kiihtyys ei voi olla muuta kuin toista astetta, mitä siis tarkoittaa kiihtyvyyden muutos ajan suhteen tai jopa ajan suhteen toisessa potenssissa ?

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005

Nykäystä eli paikan kolmatta aikaderivaattaa käytetään hyväksi erilaisissa liikkeiden ohjausjärjestelmissä. Tärkeää on saada kolmas derivaatta ja joskus myös korkeammat derivaatat jatkuviksi, jolloin liike on mahdollisimman juohevaa ja mekanismeja tai matkustajia vähän rasittavia.

Sama tilanne on myös tien kaarteiden muotoilussa, joissa suoran ja ympyränkaaren tai erisäteisten ympyränkaarien väliin asetetaan klotoidi, jotta keskeiskiihtyvyys kasvaisi lineaarisesti alkuarvosta loppuarvoon ja tietysti kaaren toisessa päässä putoaisi samalla tavalla. Joskus tiestöllä tapaa kaarteita, joissa klotoideja ei ole käytetty ja ne tuntuvat ajaessa todella ikäviltä, kun keskeiskiihtyvyys hyökkää heti koko voimallaan kimppuun, jos ajaa täsmälleen tielinjauksen mukaisesti.

Vanha jäärä

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat