Päästöveron malli

Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Ihme sooloilua tuon päästöveronkin kanssa. Minkä takia hiukan vanhemmat autot pitäisi verottaa painon mukaan? Kyllä jokaisesta autosta ja vuosimallista tiedetään aivan tarkasti kulutus. Ja dieseleistä vaikka olisivat 60-luvulta.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Sivut

Kommentit (21)

Vierailija

Voiskohan olla niin, että koska wanhan auton ostajalla ei ole ollut ostohetkellä valintaperusteena sen ympäristöarvot, niin verotetaan painon mukaan. Jonkinlainen siirtymäaika on aina hyvä olla, ettei tule vihaisia, petetyiksi itsensä tuntevia kansalaisia liikaa.

Ei tuo malli toimi muutenkaan. Se jolla on rahaa ja haluaa törsätä isolla autolla, ei muutaman kymmenen euron/vuosi vuoksi tyydy huonompaan. Verot ei puhdista ilmaa. Kulutuksen vähentäminen puhdistaisi. Kulutus verolle.

Vierailija

Kun mä ajan vuodessa noin 10000 km ja joudun maksamaan saman veron kuin joku toinen joka ajaa 10 kertaisen määrän, on jo mielessä valtion rahastamisen maku.

Kyllä ympäristön huomioinen puoltaisi polttoaineen ympäristöveroa.

Sama meininki myös ajoneuvoverojen suhteen.

Hyvää matkaa.

Vierailija
PeterH
Vastaaja_s24fi
Kulutus verolle.

Lisää bensa- ja dieselveroa?

Koko kirjoitukseni:
Vastaaja_s24fi
Voiskohan olla niin, että koska wanhan auton ostajalla ei ole ollut ostohetkellä valintaperusteena sen ympäristöarvot, niin verotetaan painon mukaan. Jonkinlainen siirtymäaika on aina hyvä olla, ettei tule vihaisia, petetyiksi itsensä tuntevia kansalaisia liikaa.

Ei tuo malli toimi muutenkaan. Se jolla on rahaa ja haluaa törsätä isolla autolla, ei muutaman kymmenen euron/vuosi vuoksi tyydy huonompaan. Verot ei puhdista ilmaa. Kulutuksen vähentäminen puhdistaisi. Kulutus verolle.


Kyllä kulutuksen verotusta lisäämällä kulutus vähenee paljon enemmän kuin kulutuksesta riippumattomalla vuosimaksulla. Paras vaihtoehto olisi tietenkin etsiä energialle sen oikea hinta, joka huomioi tuotannon, jakelun ja kulutuksen aiheuttamat haitat täysimääräisesti, mutta siihen tämä talousideologia ei kyllä taivu. On tuottavaa jättää haitat yhteiskunnan maksettavaksi.

Vierailija
Paul M
Ihme sooloilua tuon päästöveronkin kanssa. Minkä takia hiukan vanhemmat autot pitäisi verottaa painon mukaan? Kyllä jokaisesta autosta ja vuosimallista tiedetään aivan tarkasti kulutus. Ja dieseleistä vaikka olisivat 60-luvulta.

Ja autojen päästöt ja kulutuksen voi tarvittessa mitata vaikkapa katsastuksen yhteydessä. Jolloin päästöverot voisi mätkäistä todellisen tilanteen mukaan. Sinänsä koko päästövero malli on kyllä epäonnistunut jo ennen käyttööottoa.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007
Vastaaja_s24fi
PeterH
Vastaaja_s24fi
Kulutus verolle.

Lisää bensa- ja dieselveroa?

Koko kirjoitukseni:
Vastaaja_s24fi
Voiskohan olla niin, että koska wanhan auton ostajalla ei ole ollut ostohetkellä valintaperusteena sen ympäristöarvot, niin verotetaan painon mukaan. Jonkinlainen siirtymäaika on aina hyvä olla, ettei tule vihaisia, petetyiksi itsensä tuntevia kansalaisia liikaa.

Ei tuo malli toimi muutenkaan. Se jolla on rahaa ja haluaa törsätä isolla autolla, ei muutaman kymmenen euron/vuosi vuoksi tyydy huonompaan. Verot ei puhdista ilmaa. Kulutuksen vähentäminen puhdistaisi. Kulutus verolle.


Kyllä kulutuksen verotusta lisäämällä kulutus vähenee paljon enemmän kuin kulutuksesta riippumattomalla vuosimaksulla. Paras vaihtoehto olisi tietenkin etsiä energialle sen oikea hinta, joka huomioi tuotannon, jakelun ja kulutuksen aiheuttamat haitat täysimääräisesti, mutta siihen tämä talousideologia ei kyllä taivu. On tuottavaa jättää haitat yhteiskunnan maksettavaksi.

ja taas unohdetaan että suomessa on ihmisiä joiden on pakko käydä kaupassa yms. asioita hoitamassa yli 100km päässä viikoittain. Heitähän tämä eniten koskee jos polttoaineiden verotusta korotetaan. Tämä on pakko aina nostaa esille sillä suurissa kaupungeissa samoin kuin eduskunnassa on tapana unohtaa.

toisen polven pilkkuvirhe

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875
Liittynyt20.9.2005
sinnipirtti
ja taas unohdetaan että suomessa on ihmisiä joiden on pakko käydä kaupassa yms. asioita hoitamassa yli 100km päässä viikoittain.

Kuinka monella heistä on oikeasti tämä pakko, ja mistä syistä se johtuu?

Kun nykyään tuntuu olevan se tilanne että ollaan töissä kaupungissa, mutta on kuitenkin "ihan pakko" asua OK-talossa, joten muutetaan 50 kilsan päähän lähipitäjään ja ajetaan joka päivä töihin sieltä.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007
PeterH
sinnipirtti
ja taas unohdetaan että suomessa on ihmisiä joiden on pakko käydä kaupassa yms. asioita hoitamassa yli 100km päässä viikoittain.

Kuinka monella heistä on oikeasti tämä pakko, ja mistä syistä se johtuu?

Kun nykyään tuntuu olevan se tilanne että ollaan töissä kaupungissa, mutta on kuitenkin "ihan pakko" asua OK-talossa, joten muutetaan 50 kilsan päähän lähipitäjään ja ajetaan joka päivä töihin sieltä.

lähtisitkö kotoasi minnekkään kaupunkiin tai lähiöön jos teet töitä kotona? Onko valtion pakko vähentää palveluita ja siirtää ne kauemmas?

toisen polven pilkkuvirhe

Vierailija
PeterH
Kun nykyään tuntuu olevan se tilanne että ollaan töissä kaupungissa, mutta on kuitenkin "ihan pakko" asua OK-talossa, joten muutetaan 50 kilsan päähän lähipitäjään ja ajetaan joka päivä töihin sieltä.



Ensin tähän juuri kirjoittamani viesti toisesta keskustelusta:
Vastaaja_s24fi
Ennen kuin kaikkea alettiin tehostamaan, ruokakauppa oli liki joka korttelissa ja siellä ystävällinen täti, joka viipaloi makkaran veivattavalla koneella, kääri siivut paperiin ja punnitsi mekaanisella vaa'alla. Energiaa ei kulunut juuri mitään (ehkä kassakone joillakin kauppiailla), eikä jäänyt muovisia pakkausjätteitä kaatopaikoille kuskattavaksi.

Nyt mennään autolla lähimpään ostariin ja jos oikein hyvä tuuri on, sieltä löytyy kyllä lihatiski, jossa viipaloidaan myös makkaraa, mutta ne taitaa olla tosi harvinaisuuksia. Yleisimmin tarjotaan vain tukevissa muovipakkauksissa valmiiksi viipaloituja siivuja. Sen viet kassalle, jossa on energiaa kuluttava liukuhihna, kassakone, setelin tarkastuslaite, korttilukija, tupakka-automaatti, valvontamonitori ja mitä lienee vielä. Sitten palaat kotiin auton pakokaasujen työntämänä ja pääset hoitamaan muovipakkauksen jätekiertoon.

Tehokasta?

Tuohon voi lisätä, että ne vanhukset, jotka eivät sinne ostariin lähde rollaattoriin nojaillen, vaan omalla autolla, ovat miltei etuoikeutetussa asemassa - he sentään vielä jotenkin pääsevät kauppaan.

Kun kaupat on keskitetty, energiaa käytetään kauppaan kulkemiseen. Ja jos suuret ostarit ei houkuttelisi autoilevia asiakkaita parkkipaikoillaan, niitä parkkipaikkoja ei olisi. Ostarit on siis pitkällti autoilevia asiakkaita varten, jonka kyllä autoilijat noteeraavat.

Syrjäkylillä tilanne on vieläkin ikävämpi, kun kauppaan saattaa olla kymmeniä kilometrejä, eikä kauppa-auto käy. Niissä tapauksissa kauppa-autoille soisi jonkinlaisen verohelpotuksen, koska sillä vähennettäisiin ostosmatkoja autoilla. Sellaista systeemiä, joka huomioi yksityisauton käyttäjän todellisen tarpeen, ei voi kehittää.

Vierailija
Vastaaja_s24fi
Syrjäkylillä tilanne on vieläkin ikävämpi, kun kauppaan saattaa olla kymmeniä kilometrejä, eikä kauppa-auto käy. Niissä tapauksissa kauppa-autoille soisi jonkinlaisen verohelpotuksen, koska sillä vähennettäisiin ostosmatkoja autoilla. Sellaista systeemiä, joka huomioi yksityisauton käyttäjän todellisen tarpeen, ei voi kehittää.

Oletkohan nyt ajatellut tämänkin ihan loppuun asti? "Kauppa-auto" kun vastannee käytännössä noin 50 hengen linja-autoa, ja painoa kertyy enemmän kuin 10 henkilöautolle. Ja kun kyse on laatikkomaisesta autosta, niin se häviää myös aerodynamiikan osalta. Toki alhaisempi huippunopeus ja rauhallisempi liikennekäyttäytyminen saattaa alentaa kulutusta jonkin verran, mutta mikään ei poista sitä tosiasiaa että massan siirtäminen vaatii energiaa.

Ja loppujen lopuksi kyläkauppojen perään haikailevat voisivat ehkä vilkaista myös peiliin. Sillä ei ole mitenkään harvinaista että usein ajetaan lähimmän kaupan ohi että päästään kaupunkiin ostoksille. Ei kyläkauppoja ja kauppa-autoja lopeteta silkkaa ilkeyttään, vaan siksi että niiden ylläpito tulee liian kalliiksi.

Vierailija
PeterH
sinnipirtti
ja taas unohdetaan että suomessa on ihmisiä joiden on pakko käydä kaupassa yms. asioita hoitamassa yli 100km päässä viikoittain.

Kuinka monella heistä on oikeasti tämä pakko, ja mistä syistä se johtuu?

Kun nykyään tuntuu olevan se tilanne että ollaan töissä kaupungissa, mutta on kuitenkin "ihan pakko" asua OK-talossa, joten muutetaan 50 kilsan päähän lähipitäjään ja ajetaan joka päivä töihin sieltä.

Anteeksi vain että kaikki eivät viihdy betonilaatikoissa. Anteeksi että jotkut meistä haluavat oman pihan ja puutarhan. Anteeksi että joillakin meistä on muitakin arvoja kuin se miten kaukana lähin baari on.

Itse pitäisin ihmeellisenä lähinnä sitä intoa millä yritykset vievät työpaikkoja kasvukeskuksiin, ihan niinkuin se olisi joku autuuaksi tekevä juttu. Jos pääkonttorissa ei myydä mitään, niin asiakkaille on yleensä melko samantekevää missä se sijaitsee. Mutta kun on niin 'trendikästä' siirtää yrityksen pääkonttori pk-seudulle johonkin komeaan lasipalatsiin. Kalliiksikin tulee, sillä pk-seudun maa on kallista. Nykyajan nopeiden tiedonsiirtoyhteyksien aikana olisi oikeasti paljon edullisempaa sijoittaa konttori jonnekin perämetsään, ja kun siellä me suomalaiset kuitenkin haluamme asua, niin ongelmaa ei pitäisi olla... Ellei sitten halua välttämättä saada riveihinsä niitä joiden mielestä betonilaatikoissa asuminen on 'trendikästä'. Niitä jotka sanovat että ihmiset muuttavat kaupunkeihin - piste. Kuka senkin on muka päättänyt?

Mielestäni Suomi on aivan liian harvaan asuttu maa lähteäkseen mukaan keskityspolitiikkaan. Päinvastoin Suomen pitäisi tehdä ongelmasta etu, ja löytää oma uransa hajautettuna kansakuntana. Sillä teknologian suhteen trendit ovat jokatapauksessa kääntymässä. Viimeiset 200 vuotta tekninen kehitys on toki ajanyt kohti isompaa ja parempaa, mutta tällä hetkellä uusin teknologia on usein entistä pienempää. Ja kun enää "automaatio" ei vaadi valtavia laskentakeskuksia ja valvomoita, voidaan entistä pienempiä yksiköitä automatisoida.

Maatalouden osalta on ollut luontevaa hakea lisää tehokkuutta kasvattamalla traktoreita, sillä suuremmalla traktorilla voi vetää isompaa auraa ja näin ohjaajan tuottavuus paranee. Ja tämä on toiminut loistavasti viimeiset 50 vuotta, mutta tällä hyvin suoraviivaisella kehityskululla on omat rajoitteensa. Sillä vaikka mitä tekisimme vetotehon kasvattaminen vaatii myös lisää painoa, ja mitä painavampi traktori sitä huonompi pellolle. Toki tätä painoa voidaan pyrkiä jakamaan isommalle alalle, mutta sekään ei ole niin helppoa kuin luulisi... Esim. telakoneilla on pyritty juuri tähän, mutta nostolaitekiinnitteisillä koneilla on se ominaisuus että ne siirtävät jokatapauksessa traktorin painopistettä taaemmaksi, jolloin pahimmassa tapauksessa telaversio tiivistää maata pyöräversiota tehokkaammin. Eli käytännössä pitäisi kantavaa pintaa hakea leveyssuunnasta, mutta se taas tekee siirtoajosta yhtä helvettiä kun traktorit ovat jo nyt leveitä.

Toisaalta koneet ovat kehittyneet jo sen verran pitkälle, että erilaiset ajo-opastimet ja autopilotit osaavat ohjata traktoria ihmistä tarkemmin, tosin toistaiseksi ne toimivat vain "suorilla", päisteajoon tarvitaan edelleen sitä ihmistä, ja toisekseen nämä opastimet eivät valvo koneen ympäristöä, joten ihmista tarvitaan jo senkin vuoksi. Mutta vaikka matkaa on vielä, niin esim. konenäkö kehittyy jatkuvasti, eikä ainakaan rautapuolen hinta nouse kynnyskysymykseksi, sillä nykyään digikameroita ympätään jo ihan peruspuhelimiinkin, eikä hinta ole niitä ainakaan estänyt ostamasta, joten tuskin muutama kamera muuttaa traktorin hintaa yhtään miksikään.

Ja jos sitten onnistutaan kampeamaan se ihminen pois kuskin tuolilta, niin sitten koolla ei ole enää ainakaan samanlaista merkitystä kuin ennen.

Jos merkit pitävät paikkaansa, niin uusi tekniikka suosii pientä ja sopeutuvaista, ja "isompi ja parempi" tulee olemaan vanhanaikaista. Toki kun ollaan kuljettu 200 vuotta johonkin suuntaan, niin täyskäännös ei tapahdu hetkessä, ja niitä "isompia ja parempia" tullaan näkemään vielä pitkään, mutta veikkaisin silti että se joka näkee uudet megatrendit ajoissa tulee myös hyötymään tiedoistaan.

Vierailija
Unterseeboot
Vastaaja_s24fi
Syrjäkylillä tilanne on vieläkin ikävämpi, kun kauppaan saattaa olla kymmeniä kilometrejä, eikä kauppa-auto käy. Niissä tapauksissa kauppa-autoille soisi jonkinlaisen verohelpotuksen, koska sillä vähennettäisiin ostosmatkoja autoilla. Sellaista systeemiä, joka huomioi yksityisauton käyttäjän todellisen tarpeen, ei voi kehittää.



Oletkohan nyt ajatellut tämänkin ihan loppuun asti? "Kauppa-auto" kun vastannee käytännössä noin 50 hengen linja-autoa, ja painoa kertyy enemmän kuin 10 henkilöautolle.

Se kauppa-auto käy useissa kylissä, ajaa rengasta, eikä palaa kuin yhdestä paikkaa takaisin, minkä ne mahdolliset 50 autoa tekisi jokainen.

kyllä: pieniä ajomatkoja autolla tehdään varmaankin myös kauppa-autolle. fillarilla kai kuitenkin useimmiten.

En ole ajatellut loppuun asti, mutta olen ajatellut. Tosin nyt huomaan, että varsinainen motiivi veroehdotushelpotukseeni, inhimillisyys, eli näiden syrjäkylien vähempiosaisten ja liikuntarajoitteisten turvallisuudesta huolehtiminen, ei tullut riittävän selkeästi esille kirjoituksessani. Mutta sehän ei olekaan tämän keskustelun aihe.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8560
Liittynyt16.3.2005

Unterseeboot viittaa manipulaattorityyppiseen traktoriin.

Kannatan. Kun laite on etäohjattava vaikka niin, että etäohjauspisteestä on kamerat jokaiseen ikkunasuuntaan, on ohjaus yhtä mahdollista kuin koneessa istuen. Infrapunavehkeillä kauko-ohjattu traktori voi touhuta pellolla vaikka säkkipimeässä. Ja tämähän antaa mahdollisuuden ostaa ohjaustyötä vaikka Tiibetistä. Sitäpaitsi yksi heppu voi etäohjata useita laitteita koko ajan.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Vierailija
Paul M
Unterseeboot viittaa manipulaattorityyppiseen traktoriin.

Kannatan. Kun laite on etäohjattava vaikka niin, että etäohjauspisteestä on kamerat jokaiseen ikkunasuuntaan, on ohjaus yhtä mahdollista kuin koneessa istuen. Infrapunavehkeillä kauko-ohjattu traktori voi touhuta pellolla vaikka säkkipimeässä. Ja tämähän antaa mahdollisuuden ostaa ohjaustyötä vaikka Tiibetistä. Sitäpaitsi yksi heppu voi etäohjata useita laitteita koko ajan.

Mielenkiintoista, mutta onko tuo huomioitu jollain tavoin päästöveron mallissa? Traktoreiden/työkoneiden dieselin verossa?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat