Seuraa 
Viestejä45973

Vesiputkesta sähköä ilman pakokaasuja, meluttomasti ja näkymättömästi, jopa ilman laskukorkeutta (pelkkä virtaus riittää) <50kW:n yksiköissä.

Tuollaisesta voi oikeasti syntyä myyntimenestys.

http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=1233841

Sivut

Kommentit (104)

Vastaaja_s24fi
Vesiputkesta sähköä ilman pakokaasuja, meluttomasti ja näkymättömästi, jopa ilman laskukorkeutta (pelkkä virtaus riittää) <50kW:n yksiköissä.

Tuollaisesta voi oikeasti syntyä myyntimenestys.

http://www.tekniikkatalous.fi/doc.te?f_id=1233841

Laskukorkeus on minulle vähän outo termi. Veden virtaus perustuu korkeuseroihin. Korkeusero määrittelee potentiaalienergian, joka on teoriassa mahdollista saada talteen. Kerrotko miten vesi virtaa ilman "laskukorkeutta".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tässä näyttää taas unohtuneen yksi fysiikan perussääntö.
Teho on aina voiman ja nopeuden tulo. Vesivoimalla se tarkoittaa putouskorkeuden ja virtaaman tuloa. Sähkövoimalla jännitteen ja virran voimakkuuden tuloa.

Jotkut näyttävät vielä 2000 luvullakin uskovan, että energia syntyy tyhjästä ja häviää tyhjään.

Minä jo kuvailin omiin aivoituksiini perustuen liki vastaavan ratkaisun tällä foorumille jonkun tuulivoimalan ketjussa. Siinä turbiini olisi kelluvalla lautalla jossain virtauksessa. Taisi kyllä liittyä Savonius-roottoriin, mutta kuitenkin.

Ertsu
Tässä näyttää taas unohtuneen yksi fysiikan perussääntö.
Teho on aina voiman ja nopeuden tulo. Vesivoimalla se tarkoittaa putouskorkeuden ja virtaaman tuloa. Sähkövoimalla jännitteen ja virran voimakkuuden tuloa.

Jotkut näyttävät vielä 2000 luvullakin uskovan, että energia syntyy tyhjästä ja häviää tyhjään.

Kuinka niin? Artikkellissahan kerrotaan juuri tarvittavan energian tulevan veden virtauksesta?

Veden massa on 833* ilman massa, joten pienestäkin veden virtausnopeudesta saa helpommin energiaa kuin ilmasta. Kyllä minäkin ennemmin purovoimalan tekisin kuin tuulimyllyn.

Duski
Ertsu
Tässä näyttää taas unohtuneen yksi fysiikan perussääntö.
Teho on aina voiman ja nopeuden tulo. Vesivoimalla se tarkoittaa putouskorkeuden ja virtaaman tuloa. Sähkövoimalla jännitteen ja virran voimakkuuden tuloa.

Jotkut näyttävät vielä 2000 luvullakin uskovan, että energia syntyy tyhjästä ja häviää tyhjään.




Kuinka niin? Artikkellissahan kerrotaan juuri tarvittavan energian tulevan veden virtauksesta?

Olisit voinut lukea tuon minun kommenttini ennen kuin vastaat.

TEHO ON VOIMAN JA NOPEUDEN TULO.
Teho on aikayksikössä suoritettu työ. Jos pystyt kuvittelemaan, että tuollaisella pienellä virtauksella voisi pyörittää polkupyörän dynamoa, voit kuvitella, minkälaisia tehoja tuollaisesta purosta voi saada.

VESIVOIMALLA TEHO ON PUTOUSKORKEUDEN JA VIRTAAMAN TULO.

Kuvitteleeko joku keksineensä ikiliikkujan? Tämänkin veden virtaamiseen tarvitaan energiaa. Mistä se otetaan? Pumpuistako, joita pyörittää ydinvoima, hiilivoima tai perinteinen vesivoima?

Tuo voimalatyyppi sopii pinta-asennukseen, siis kelluva laitos, joka ei vaadi patoamista yms. raskasta rakennetta joita vastustetaa kynsin-hampain. Sen siis voi tökätä mihin tahansa puroon tai meren virtaukseen, joita paljon on. Vaikkapa ankkuroidun veneen kylkeen lataamaan akkuja.

No nyt tuota keksintöä voisi hyvin hyödyntää Päijännetunnelissa. Kerran ehdotin lämpöpumppua tuohon torveen

http://www.psv-hrv.fi/paijanne.phtml?lang=fi

Päijänne-tunneli johtaa raakavettä Päijänteestä Helsingin seudulle. Se turvaa noin miljoonan asukkaan riittävän ja puhtaan raakaveden saannin. Tämä maailman pisin yhtenäinen kalliotunneli kulkee 30 - 100 metrin syvyydellä maan pinnasta. Tunnelin pituus on 120 km.

Laskekaa joku, että paljonko tuosta sais energiaa.
Vapaalla putouksella tunnelin kautta saatava suurin virtaama olisi 10 m3/s, mutta vettä otetaan nykyään keskimäärin 3,1 m3/s.

EDIT: Päijänne-tunneli peruskorjataan lähivuosina, ja tunneliportit suljetaan noin seitsemäksi kuukaudeksi. Hyvin ehtis rakennella sinne muutakin

HMV
Niinkuin tuolla linkissäkin sanotaan niin Päijännetunnelissa tuotetaan jo sähköä 7300 MWh/a.
Joo, joo, mutta voishan siitä saada lisääkin. Virtaamaa on joka tapauksessa. Toi Kalliomäen voimala perustuu pikkaisen toiseen periaatteeseen, kuin tämä "putkisähkö". Voimala on siellä loppupäässä. Ihan turbiinivoimala on.

Jos sinne Päijännetunneliin pannaan lisää voimaloita niin tunnelin kokonaisvastus kasvaa ja virtaus hidastuu pakostakin. Ellei sitten virtausvastusta saada muualla vähennettyä vaikkapa seiniä silottamalla.

tietää
http://www.psv-hrv.fi/paijanne.phtml?lang=fi
Tunnelin korkeusero Päijänteen ja Silvolan tekoaltaan välillä hyödynnetään tuottamalla virtaavan veden avulla sähköä Kalliomäen vesivoimalassa noin 7 300 megawattituntia vuosittain.
Eihän tuo putkivoimala mikään tulppa ole. Silloinhan se ei tuottaisi mitään. Painetta Päijänteessä kyllä riittää.
Juoksutus on nykyään n. 3,1 m3/s, kun maksimi kapasiteetti tunnelilla on n. 10 m3/s. Vaikkapa virtaaman jarrua tulisikin, niin eihän sitä tunnelia kokonaan tarvitse tukkia putkivoimaloilla. Ohijuoksutusta vaan. Kyllä meillä vettä Päijänteessä riittää.
... sillä tunneliin otetaan vain noin prosentti Kymijokeen muuten menevästä keskivirtaamasta.
HMV
Jos sinne Päijännetunneliin pannaan lisää voimaloita niin tunnelin kokonaisvastus kasvaa ja virtaus hidastuu pakostakin. Ellei sitten virtausvastusta saada muualla vähennettyä vaikkapa seiniä silottamalla.

Edellä mainittu noin 30 %:n lisäys tuotettuun sähköenergiaan olisi kuitenkin kokonaisuudessaan tappiollista. Voimalan uusimiskustannusten lisäksi on erityisesti otettava huomioon, että Päijänne-tunnelin kautta otettu vesi on poissa Kymijoen virtaamasta, mistä joudutaan maksamaan korvaukset Kymijoen vesivoimaloille. Kymijoen vesivoimalat hyödyntävät lähes kokonaan Päijänteen ja Suomenlahden välisen 78 metrin korkeuseron, mikä on yli kaksinkertainen Päijänteen ja Silvolan altaan väliseen korkeuseroon. Jokaista Päijänne-tunnelissa tuotettua megawattituntia kohden aiheutuu Kymijoella siten noin kahden megawattitunnin energianmenetys. Vedenottoluvan mukaan ko. menetys joudutaan jatkuvasti korvaamaan Kymijoen vesivoimaloille.

http://www.helsinginenergia.fi/yritys/l ... 2007es.htm

Tuo Kalliomäen voimala perustuu todellakin korkeuseroon, ei virtaamaan, kuten putkivoimalassa. No mitäpä se mulle kuuluu. Joutaahan tuota juoksuttaa Kymijokeenkin.

EDIT: Ei Kymijoki Oy Päijänettä, ja sen vettä omista. Minunkin molempien kesäpaikkojem järvet laskevat vetensä Päijänteeseen Jämsänjoen kautta. Joen virtaamaan ei ole yhtään vaikuttanut se, että UPM:n Jämsänkosken tehtaan kautta koko joen vesimäärä virtaa läpi (jättiputki)

Lassi
HMV
Niinkuin tuolla linkissäkin sanotaan niin Päijännetunnelissa tuotetaan jo sähköä 7300 MWh/a.
Joo, joo, mutta voishan siitä saada lisääkin. Virtaamaa on joka tapauksessa. Toi Kalliomäen voimala perustuu pikkaisen toiseen periaatteeseen, kuin tämä "putkisähkö". Voimala on siellä loppupäässä. Ihan turbiinivoimala on.

Olenkohan ymmärtänyt väärin, vai tarkoittaako tuo "a" samaa kuin annual, vuotuinen ? Jos tarkoittaa, niin se on sama kuin 365*24 = 8760 h.
Laskussa 7300 MWh/a aikayksiköt supistuvat pois ja jää 7300 000 kWh/8760 h = 833,333... kW ??

Olenkos nyt ihan hakoteillä ?

Ertsu
Lassi
HMV
Niinkuin tuolla linkissäkin sanotaan niin Päijännetunnelissa tuotetaan jo sähköä 7300 MWh/a.
Joo, joo, mutta voishan siitä saada lisääkin. Virtaamaa on joka tapauksessa. Toi Kalliomäen voimala perustuu pikkaisen toiseen periaatteeseen, kuin tämä "putkisähkö". Voimala on siellä loppupäässä. Ihan turbiinivoimala on.

Olenkohan ymmärtänyt väärin, vai tarkoittaako tuo "a" samaa kuin annual, vuotuinen ? Jos tarkoittaa, niin se on sama kuin 365*24 = 8760 h.
Laskussa 7300 MWh/a aikayksiköt supistuvat pois ja jää 7300 000 kWh/8760 h = 833,333... kW ?? Olenkos nyt ihan hakoteillä ?
Voipi hyvinkin laskelmasi pitää paikkaansa, joten eipä tuo Kalliomäen voimala niin iso laitos ole. Aika huono on hyötysuhde. Perinteiset vesivoimalat tarvitsevat korkeuseroa enemmän, mitä Päijänne-tunnelissa on. Virtaamaa kyllä piisaa.
Ja mitä se pääkaupunki seudulle kuuluu, vaikka rakentais putkeen mitä tahansa häkkyröitä, kun vaan vettä piisaa sinne. Suurin osa rahoituksesta tuli kuitenkin yhteiskunnalta.

Oikein laskettu.
a siis = annual eli vuotuinen
Päijännetunnelin voimalan keskiteho siis 833,3 kW.

Virtaustekniikkaa:
Virtausta ei synny ilman paine-eroa tai korkeuseroa, tässä tapauksessa ne ovat sama asia.
Jos sinne tunneliin pannaan putkivoimaloita, jotka ottavat energiaa veden liikkeestä niin pakostakin veden liike hidastuu. Mutta jos tunnelin maksimikapasiteetti on 10 m^3 /s ja keskivirtaama nyt 3,1m^3 /s niin sitten on toki mahdollista lisätä virtaamaa ja sähköntuotantoa vaikkapa lisäämällä voimaloita. Eri asia on sitten se, että se ei kannata Kymijoen voimaloiden takia, niinkuin tuossa jo todettiin.

Lassi

Tuo Kalliomäen voimala perustuu todellakin korkeuseroon, ei virtaamaan, kuten putkivoimalassa.


Se korkeusero aiheuttaa virtaaman, joka tuottaa sähköä. Ei seisova vesi generaattoreita pyöritä, oli se miten korkealla tahansa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat