Energiaa gibraltarinsalmesta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Joku saksalainen insinööri keksi 1920-luvulla että jos gibraltarinsalmi padottaisiin ja välimeren pinnan annettaisiin laskea 200 metriä, padosta voitaisiin sen jälkeen jatkuvasti valuttaa 88.000 kuutioa vettä sekunnissa, josta tietysti saadaan energiaa runsaasti.
Googlehaulla atlantropa löytyy aiheesta enemmän.
Asiasta eivät ilahtuisi rannalla asuvat, jotka muuttaisivat muuttamatta sisämaahan, eikös salmeen kannattaisi tehdä "aita", jossa on esim. 500 metriä leveä ja 100 metriä syvä väylä, jonka pohjaan riittävästi halkaisijaltaan 50 m potkurivoimaloita, haihtumisen aiheuttama virtausnopeus varmaan riittäisi niiden pyörittämiseen?

Sivut

Kommentit (35)

Vierailija

Siinä on ongelmana suunnaton materiaalien kulutus, joita pitäisi valmistaa varastoon vuosien ajan ja samalla niiden hinnat nousisivat kysynnän kasvaessa.
Ympäristövaikutukset olisivat suuret ja yhteisymmärrys vaikea saavuttaa. Jos sitä -20 tekniikalla aiottiin, niin nykyään se ei olisi vaikeaa.

Muutenhan se toimisi kuin junan vessa ja sähkönkulutuskin on jo riittävää.

Vierailija
tietää
Siinä on ongelmana suunnaton materiaalien kulutus, joita pitäisi valmistaa varastoon vuosien ajan ja samalla niiden hinnat nousisivat kysynnän kasvaessa.
Ympäristövaikutukset olisivat suuret ja yhteisymmärrys vaikea saavuttaa. Jos sitä -20 tekniikalla aiottiin, niin nykyään se ei olisi vaikeaa.

Muutenhan se toimisi kuin junan vessa ja sähkönkulutuskin on jo riittävää.

Salmi on kapeimmasta kohdasta 14 km leveä ja keskisyvyys 300 metriä.
88.000 kuution virtaama on laskettu 200 m matalammalle ja siksi aika paljon pienemmän lätäkön aiheuttamalle haihtuvuudelle, jos haihtuvuus olisi 100.000 m^3/s, väylän virtaus olisi 2 metriä sekunnissa.
Saharassa riittää hiekkaa, jolla voisi täyttää betonista valmistettavat kymmenet "tolpat", joiden väliin voisi virittää kevyempiä rakenteita seinäksi.

Vierailija

Taitaa olla niiden suunnitelmat salaisia. Ei tiedä miten hyvä suunnitelma se teknisesti oli. Se on selvää että mereen noin suurten betonirakenteiden teko on vaikeaa, kun mitään vastaavaa ei milloinkaan ole tehty.

Pohjaan pitäisi tehdä louheesta peti, jolle sitten valmiiksi tehdyt elementit asetettaisiin. Sen pitäisi kestää täyttövaiheen joka ei nopeasti suju. Mitään sen suuruusluokan välineitä ei ole olemassa ja niillä ei urakan jälkeen olisi kuin viihdekäyttöä.

Vierailija
tietää
Taitaa olla niiden suunnitelmat salaisia. Ei tiedä miten hyvä suunnitelma se teknisesti oli. Se on selvää että mereen noin suurten betonirakenteiden teko on vaikeaa, kun mitään vastaavaa ei milloinkaan ole tehty.

Pohjaan pitäisi tehdä louheesta peti, jolle sitten valmiiksi tehdyt elementit asetettaisiin. Sen pitäisi kestää täyttövaiheen joka ei nopeasti suju. Mitään sen suuruusluokan välineitä ei ole olemassa ja niillä ei urakan jälkeen olisi kuin viihdekäyttöä.

Ei sitä kuukaudessa tarvitse saada valmiiksi, vähän pienemmätkin vehkeet riittävät.
Afrikan työllisyystilannekin kohenisi, he pystyisivät asumaan kotiseudullaan, ei tarvitsisi lähteä pohjoiseurooppaan asti työnhakuun.

Vierailija

Välimeren haihdunta on niin suurta että pato alkaisi jollain viiveellä toimia.

Pohjastakin voi löytyä sopivaa soraa ja se hiton kallio saisi kyytiä aika varmasti.

Vierailija
Volitans
Saharan hiekka taitaa olla liian hienojakoista betoniin.

Ja milläs se Välimeri pumpattaisiin tyhjemmäksi?

Saharan hiekkaa voidaan käyttää betonitolppien täyttämiseen ja eiköhän sieltä löydy aineksia betonin täyteaineeksikin.
Miksi välimeri pitäisi pumpata tyhjemmäksi, ponttoonit uitetaan paikalle ja täytetään hiekalla.

Vierailija

Menetelmä alkoi jo hahmottua. Se on niin hyväntuntuinen etten julkaise sitä. Nuo mittasuhteet ovat silti suuri haaste, oli tekniikka mikä tahansa.

Onkohan se kehitysorgaanisaatio vielä olemassa?

Vierailija
Volitans
Hmm. Entäs, kun pato murtuu maanjäristyksessä?

Vedessä oleva rakennelma on "yhtä puuta" veden kanssa, kun siitä tekee riittävän kestävän, joka siitä tulee joka tapauksessa, ei järistykset tietysti ole ongelma. Jonkinlainen linkki alueen järistyksiin,
http://espanja.org/node/2176

Vierailija
Lithium
Eipä menisi Italian-Koshillakaan kauaa kun olisi jo savikipot täynnä suolaa.

Välimeren suolapitoisuus on n. 3,5 - (3, 7 % italia), eteläatlantin n. 3,5%, suolapitoisuus tuplaantuisi n. 1000 vuodessa.

Vierailija
Finlandes
Erinomainen ja kannatettava idea. Saatava energia voitaisiin sijoittaa laivakuljetusten korvaamiseen ilma- ja maakuljetuksilla.

Miksi laivakuljetukset pitäisi korvata?
Virtaa tulisi 1920-luvun patohankkella n. 100 ydinvoimalan verran(vastaaja älä tule häiriköimään) siitä riittäisi energiaa myös juomaveden puhdistukseen merivedestä ettei janoiset rynnistä tulevaisuudessa eurooppaan kun juomavesi alkaa loppumaan.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat