Seuraa 
Viestejä45973

Joku saksalainen insinööri keksi 1920-luvulla että jos gibraltarinsalmi padottaisiin ja välimeren pinnan annettaisiin laskea 200 metriä, padosta voitaisiin sen jälkeen jatkuvasti valuttaa 88.000 kuutioa vettä sekunnissa, josta tietysti saadaan energiaa runsaasti.
Googlehaulla atlantropa löytyy aiheesta enemmän.
Asiasta eivät ilahtuisi rannalla asuvat, jotka muuttaisivat muuttamatta sisämaahan, eikös salmeen kannattaisi tehdä "aita", jossa on esim. 500 metriä leveä ja 100 metriä syvä väylä, jonka pohjaan riittävästi halkaisijaltaan 50 m potkurivoimaloita, haihtumisen aiheuttama virtausnopeus varmaan riittäisi niiden pyörittämiseen?

Sivut

Kommentit (35)

Siinä on ongelmana suunnaton materiaalien kulutus, joita pitäisi valmistaa varastoon vuosien ajan ja samalla niiden hinnat nousisivat kysynnän kasvaessa.
Ympäristövaikutukset olisivat suuret ja yhteisymmärrys vaikea saavuttaa. Jos sitä -20 tekniikalla aiottiin, niin nykyään se ei olisi vaikeaa.

Muutenhan se toimisi kuin junan vessa ja sähkönkulutuskin on jo riittävää.

tietää
Siinä on ongelmana suunnaton materiaalien kulutus, joita pitäisi valmistaa varastoon vuosien ajan ja samalla niiden hinnat nousisivat kysynnän kasvaessa.
Ympäristövaikutukset olisivat suuret ja yhteisymmärrys vaikea saavuttaa. Jos sitä -20 tekniikalla aiottiin, niin nykyään se ei olisi vaikeaa.

Muutenhan se toimisi kuin junan vessa ja sähkönkulutuskin on jo riittävää.

Salmi on kapeimmasta kohdasta 14 km leveä ja keskisyvyys 300 metriä.
88.000 kuution virtaama on laskettu 200 m matalammalle ja siksi aika paljon pienemmän lätäkön aiheuttamalle haihtuvuudelle, jos haihtuvuus olisi 100.000 m^3/s, väylän virtaus olisi 2 metriä sekunnissa.
Saharassa riittää hiekkaa, jolla voisi täyttää betonista valmistettavat kymmenet "tolpat", joiden väliin voisi virittää kevyempiä rakenteita seinäksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Taitaa olla niiden suunnitelmat salaisia. Ei tiedä miten hyvä suunnitelma se teknisesti oli. Se on selvää että mereen noin suurten betonirakenteiden teko on vaikeaa, kun mitään vastaavaa ei milloinkaan ole tehty.

Pohjaan pitäisi tehdä louheesta peti, jolle sitten valmiiksi tehdyt elementit asetettaisiin. Sen pitäisi kestää täyttövaiheen joka ei nopeasti suju. Mitään sen suuruusluokan välineitä ei ole olemassa ja niillä ei urakan jälkeen olisi kuin viihdekäyttöä.

tietää
Taitaa olla niiden suunnitelmat salaisia. Ei tiedä miten hyvä suunnitelma se teknisesti oli. Se on selvää että mereen noin suurten betonirakenteiden teko on vaikeaa, kun mitään vastaavaa ei milloinkaan ole tehty.

Pohjaan pitäisi tehdä louheesta peti, jolle sitten valmiiksi tehdyt elementit asetettaisiin. Sen pitäisi kestää täyttövaiheen joka ei nopeasti suju. Mitään sen suuruusluokan välineitä ei ole olemassa ja niillä ei urakan jälkeen olisi kuin viihdekäyttöä.

Ei sitä kuukaudessa tarvitse saada valmiiksi, vähän pienemmätkin vehkeet riittävät.
Afrikan työllisyystilannekin kohenisi, he pystyisivät asumaan kotiseudullaan, ei tarvitsisi lähteä pohjoiseurooppaan asti työnhakuun.

Välimeren haihdunta on niin suurta että pato alkaisi jollain viiveellä toimia.

Pohjastakin voi löytyä sopivaa soraa ja se hiton kallio saisi kyytiä aika varmasti.

Volitans
Saharan hiekka taitaa olla liian hienojakoista betoniin.

Ja milläs se Välimeri pumpattaisiin tyhjemmäksi?

Saharan hiekkaa voidaan käyttää betonitolppien täyttämiseen ja eiköhän sieltä löydy aineksia betonin täyteaineeksikin.
Miksi välimeri pitäisi pumpata tyhjemmäksi, ponttoonit uitetaan paikalle ja täytetään hiekalla.

Menetelmä alkoi jo hahmottua. Se on niin hyväntuntuinen etten julkaise sitä. Nuo mittasuhteet ovat silti suuri haaste, oli tekniikka mikä tahansa.

Onkohan se kehitysorgaanisaatio vielä olemassa?

Volitans
Hmm. Entäs, kun pato murtuu maanjäristyksessä?

Vedessä oleva rakennelma on "yhtä puuta" veden kanssa, kun siitä tekee riittävän kestävän, joka siitä tulee joka tapauksessa, ei järistykset tietysti ole ongelma. Jonkinlainen linkki alueen järistyksiin,
http://espanja.org/node/2176

Lithium
Eipä menisi Italian-Koshillakaan kauaa kun olisi jo savikipot täynnä suolaa.

Välimeren suolapitoisuus on n. 3,5 - (3, 7 % italia), eteläatlantin n. 3,5%, suolapitoisuus tuplaantuisi n. 1000 vuodessa.

Finlandes
Erinomainen ja kannatettava idea. Saatava energia voitaisiin sijoittaa laivakuljetusten korvaamiseen ilma- ja maakuljetuksilla.

Miksi laivakuljetukset pitäisi korvata?
Virtaa tulisi 1920-luvun patohankkella n. 100 ydinvoimalan verran(vastaaja älä tule häiriköimään) siitä riittäisi energiaa myös juomaveden puhdistukseen merivedestä ettei janoiset rynnistä tulevaisuudessa eurooppaan kun juomavesi alkaa loppumaan.

Finlandes
jukteri?
(vastaaja älä tule häiriköimään)

Psst... Älä yllytä sitä.

On kiintiö aika täynnä saman asian jankuttajia, mm. siksi en viitsi yleensä osallistua energiakeskusteluihin, jukteripato ja runsaasti lisää ydinvoimaloita ratkaisisi tulevaisuuden energiantarpeen saasteettomasti.

Tep
Seuraa 
Viestejä827

En menisi rakentamaan mitään patoa Gibraltarin salmeen. Seutu on maanjäristysherkkää eli pian se pato särkyisi.
Välimeren historia sivuaa kylläkin tätä patoajatusta. Gibraltar ei aina ole ollut avoin salmi, vaan siinä on ollut kannas, joka esti veden virtaamisen. Kannas puhkesi noin 5.9 miljoonaa vuotta sitten. Sitä ennen ei merta ollutkaan vaan paikalla oli syvä rotko, jopa 3-5 kilometria syvä. Tarkemmin Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/Messinian_Salinity_Crisis

Tep
En menisi rakentamaan mitään patoa Gibraltarin salmeen. Seutu on maanjäristysherkkää eli pian se pato särkyisi.
Välimeren historia sivuaa kylläkin tätä patoajatusta. Gibraltar ei aina ole ollut avoin salmi, vaan siinä on ollut kannas, joka esti veden virtaamisen. Kannas puhkesi noin 5.9 miljoonaa vuotta sitten. Sitä ennen ei merta ollutkaan vaan paikalla oli syvä rotko, jopa 3-5 kilometria syvä. Tarkemmin Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/Messinian_Salinity_Crisis

Alueella oli 37 vuotta sitten maanjäristys ja nyt taas, joka siirteli vähän huonekaluja mutta ei aiheuttanut muuta vahinkoa.
Maanjäristysherkille alueille mm. japanissa rakennetaan pilvenpiirtäjiä, joiden on laskettu kestävän suurempiakin järistyksiä, tässä kuitenkin lisäksi vesi kannattelee rakennelmaa, ei se siitä sorru kun siitä tekee sortumattoman.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
jukteri?

Alueella oli 37 vuotta sitten maanjäristys ja nyt taas, joka siirteli vähän huonekaluja mutta ei aiheuttanut muuta vahinkoa.
Maanjäristysherkille alueille mm. japanissa rakennetaan pilvenpiirtäjiä, joiden on laskettu kestävän suurempiakin järistyksiä, tässä kuitenkin lisäksi vesi kannattelee rakennelmaa, ei se siitä sorru kun siitä tekee sortumattoman.

Miten se vesi sitä kannattelee?

Vaan energiaa ei saada, ellei ole pudotuskorkeutta. Tuossa aloituksessa olikin puhetta 200 m:stä. 200 metriä korkea pato olisi ylivoimaisesti maailman suurin pato ja maanjäristysherkällä alueella.

Volitans
jukteri?

Alueella oli 37 vuotta sitten maanjäristys ja nyt taas, joka siirteli vähän huonekaluja mutta ei aiheuttanut muuta vahinkoa.
Maanjäristysherkille alueille mm. japanissa rakennetaan pilvenpiirtäjiä, joiden on laskettu kestävän suurempiakin järistyksiä, tässä kuitenkin lisäksi vesi kannattelee rakennelmaa, ei se siitä sorru kun siitä tekee sortumattoman.



Miten se vesi sitä kannattelee?

Vaan energiaa ei saada, ellei ole pudotuskorkeutta. Tuossa aloituksessa olikin puhetta 200 m:stä. 200 metriä korkea pato olisi ylivoimaisesti maailman suurin pato ja maanjäristysherkällä alueella.

Yritä nostaa kiveä veden alla, tilavuudeltaan litran möykky painaa tietysti kilon vähemmän vedessä tai ainakin tuntuu painavan.
Ei siinä tarvita korkeuseroa, jos vettä virtaa haihtumisen vuoksi paikasta toiseen, kyllä homma tietysti toimii.
Pato on lähes kokonaan veden alla molemmilta puolilta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat