Sumeri ja uralilaiset kielet

Seuraa 
Viestejä2762
Liittynyt15.9.2006

Uralilais-sumerilaisesta yhteydestä

Seuraavassa kommentoin Aristonin äskettäin foorumille (Lalli & Erik, sivu 121) oheistamaa Simo Parpolan esitystä uralilaisen kielikunnan ja sumerin sukulaisuudesta. (“Sumerian: A Uralic Language.” – Simo Parpola)

Parpolan esitys on menetelmällisiltä lähtökohdiltaan erinomainen. Hän on tähän mennessä löytänyt yli 1700 sanaa ja morfeemia joilla on ural-altailainen vastine. Vain pienellä osalla (7 %) on altailainen vastine, mikä onkin oikein, koska nykytietämyksen perusteella altailaiset kielet eivät muodosta yhteistä kielikuntaa. Turkkilaisia osumia sen sijaan on paljon, ja näillä puolestaan on usein vastine myös uralilaisella puolella. Altailaisen typologian kielistä turkkilainen on vanhastaan ollut läntisin, joten on odotuksenmukaista, että sumerilla olisi yhtäläisyyksiä juuri sen kanssa.

Isolla joukolla uralilaisia sanoja vastine rajoittuu Parpolan mukaan itämerensuomeen. Näiden levikki siis vastaa arkaaista luoteisindoeurooppalaista lainasanakerrostumaa, jossa myös on monia tällaisen levikin omaavia sanoja; tämä kerrostuma yhdistetään yleisesti nuorakeraamiseen kulttuuriin. Voi siis olla mahdollista sekin (vaikkei Parpola tätä pohdikaan), että tällaiset sanat ovat kulkeutuneet kantasuomeen indoeurooppalaisilta, jotka ovat assimiloineet matkallaan jonkin sumerin sukuisen kielen. Menetelmällisesti ei nimittäin voida palauttaa kantauraliin saakka sanoja, joilla on edustus vain yhdessä kielikunnan haarassa. Kyseessä lienee tästä syystä pikemminkin lainavaikutus (esi)kantasuomeen jostain muusta kielestä sen jälkeen kun uralilainen yhteys oli jo päättynyt. Ei voi suoralta kädeltä sulkea pois sitäkään, että jokin sumerinsukuinen kieli olisi indoeurooppalaisten työntämänä ajautunut kauas pohjoiseen aina Baltiaan saakka.

1700 yhteistä sanaa on paljon, vaikka Parpola yrittääkin perustella määrän uskottavuutta. On muistettava, että kantauraliin voidaan rekonstruoida kriteerien tiukkuudesta riippuen sanoja maksimissaan suuruusluokassa 200–500 kappaletta. Tästä herää kyllä kysymys, miten sumeri ylipäätään olisi voinut säilyttää näin suuren joukon yhteisiä sanoja. Yleisesti ottaenhan on niin, että mitä vanhemmasta kielentasosta on kysymys, sitä vähemmän sanoja siihen voidaan rekonstruoida. Uralilais-sumerilaisesta kantakielestä odottaisi siis löytyvän alle sata sanaa.

Toisaalta voidaan huomauttaa, että sumerin kirjoitetut lähteet ovat vanhimmillaan jo viidentuhannen vuoden takaa, kun taas uralilaisia kieliä on alettu kirjoittaa vasta viimeisen tuhannen vuoden aikana. Aikaa on siis ollut peräti huikeat 4 000 vuotta yhteisten sanojen kadota uralilaisista kielistä. Ja aiempi vasta-argumenttikin voidaan nyt kääntää myötäargumentiksi: tätä taustaa vasten on aivan luonnollista, että varhain tallennetulla sumerilla on paljon yhteisiä sanoja uralilaisten kielten kanssa mutta siten, että vastineilla on enää hajanainen ja suppea levikki nykyisissä uralilaisissa kielissä: yhdelle sanalle löytyy vastine vain itämerensuomesta, toiselle vain mordvasta ja kolmannelle vain mansista. Sana olisi siis ehtinyt kadota monesta uralilaisesta kielihaarasta – ehkäpä uudempien lainasanojen tieltä: onhan indoeurooppalaisten lainasanojen tulva useisiin uralilaisiin kielihaaroihin ollut jatkuva.

Uralilaisen äännehistorian kohdalla ilmenee kuitenkin eräitä ongelmakohtia. Parpola esimerkiksi puhuu kantasanasta *ajkwo ’aivot; päälaki’, josta sekä suomen aivot että aikoa olisivat peräisin. Kriittinen äännehistoriallinen tutkimus ei kuitenkaan tunne tällaista sanaa. Kantauraliin voidaan nimittäin rekonstruoida sanat *ojwa ’pää, (mäen) laki’ ja *ajŋi ’aivot’, mutta näillä ei näyttäisi olevan mitään tekemistä keskenään. Mitään kantasanaa *ajkwo, jolla olisi näiden molempien merkitys, ei näyttäisi koskaan olleenkaan. Kantauralissa ei myöskään oleteta olleen labiovelaaria *kw – ainoa peruste sen rekonstruoimiselle on Parpolalla sanueiden aivo- ~ aiko- etymologinen yhdistäminen. Koska tämän yhdistämisen ainoa peruste on labiovelaarin rekonstruoiminen (merkityksien yhdistäminen tuntuu kaukaa haetulta), on kyseessä kehäpäätelmä.

Parpola rekonstruoi kantauraliin myös sanan *kwarüks ’varis’, mutta sananalkuisen *kw:n rekonstruoimiselle ei nytkään näyttäisi olevan mitään tukea – paitsi sumerin edustus. Tässä onkin jo ikävästi kehäpäätelmän makua: Parpola ilmeisesti pitää uralilais-sumerilaista sukulaisuutta jo niin selviönä, että hän käyttää sumerin sanojen piirteitä todisteena uralilaisen sanan rekonstruoimisessa. Tämä on luonnollisestikin metodisesti kestämätöntä.

Uralilaiselta puolelta hän esittää labiovelaarin perusteluksi tässä sanassa samojedikielten edustuksen, joka kuitenkaan ei välttämättä edellytä mitään labiovelaaria – sellaista ei kantasamojediinkaan rekonstruoida. Ja vaikka rekonstruoitaisiinkin, sitä ei voitaisi palauttaa kantauraliin, ellei löytyisi sellaista sanaa, jossa olisi labiovelaariin viittaavaa vaihtelua eri kielihaarojen välillä. Lisäksi kantauralissa ei esiintynyt *ü:tä jälkitavuissa.

Sana varus on vain itämerensuomalainen, ja SSA pitää sitä vara-sanan johdoksena, mikä merkityksen perusteellakin tuntuu uskottavalta. Parpolan rekonstruktio *kwaruks siis tuskin on oikein, etenkään kun *u:takaan ei ollut jälkitavuissa kantauralissa, mutta toki sentään jo kantasuomessa, johon sanue voitaisiin palauttaa.

On silti huomautettava, että Parpolan rinnastukset eivät kuitenkaan ole välttämättä vääriä. Nimittäin vaihtelu sumerin g/k ~ uralin v/w voi kaikesta huolimatta olla vanha ja todellinen. Jos se on vanhaa yhteistä perintöä, voidaan uralilais-sumerilaiseen kantakieleen rekonstruoida yksinkertaisesti *g, *w, *q (tai Parpolan tapaan *kw), ja jos se on vanhaa lainavaikutusta suuntaan tai toiseen, kyseessä on äännesubstituutio: joko sumerin g on substituoitu uralin *w:llä tai päinvastoin.

Äännevastaavuden uskottavuutta lisää muutama äänteellisestikin uskottava ja semanttisesti yksi-yksinen sanarinnastus: sum. gíd- ’vetää’ ~ ural. *vetä- (oik. *weta-) ’vetää’ | sum. kur ’vuori’ ~ ural. *vor (oik. *woxri). Mikä tärkeintä, Parpolan mukaan sumerin š vastaa säännöllisesti itämerensuomen h:ta – kun kantasuomessa tiedetään tapahtuneen muutos *š > *h, olisikin perin vahva todiste sanojen yhteistä alkuperää vastaan, jos näin ei olisi.

Mielenkiintoinen mutta ongelmallinen ryhmä ovat homonyymiset sanat, eli sellaiset, jotka ovat (lähes) samannäköisiä ja joilla on kaksi eri merkitystä – ja vieläpä samat sumerissa ja uralissa. Tällaisia ovat Parpolan mukaan sumerin aj ’vesi’ ja aja ’isä’ ~ uralin *jäj ’jää’ ja *äijä ’isä’. Tämä olisi vahva todiste, elleivät Parpolan uralilaiset rekonstruktiot olisi omatekoisia ja poikkeaisi toisinaan hyvinkin paljon kriittisen äännehistorian hyväksymistä rekonstruktioista.

Esityksen heikoin kohta ainakin uralistin näkökulmasta ovatkin siinä käytetyt uralilaiset rekonstruktiot, joille ei aina löydy perusteita uralilaiselta puolelta. Koska näissä ”uralilaisissa” rekonstruktioissa on nojauduttu myös sumerin äänneasuun, kyseessä ovatkin oikeastaan oletetun uralilais-sumerilaisen kantakielen rekonstruktiot. Sekaannuksen välttämiseksi olisikin parempi ensisijassa verrata keskenään kriittisen tutkimuksen hyväksymiä kantauralin rekonstruktioita ja sumerin sanoja, ja vasta toissijaisesti esittää näille yhteinen rekonstruktio, esim.: sum. gíd- ’vetää’ ~ ural. *vetä- (oik. *weta-) ’vetää’ < S-U *kweta- ’vetää’.

On korostettava, että tämä esitys poikkeaa selvästi edukseen aiemmista yrittäjistä. Esimerkiksi kielitieteestä mitään tietämättömän lääkäri Panu Hakolan rinnastuksissa sääntönä on, että rinnastettavat sanat ovat nykytasolla samannäköisiä, mutta oletettujen vastineiden merkityserot ovat suuria ja merkityksenkehittymät pitkiä ja epäuskottavia (ks. http://mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Hakola.html ).

Sen sijaan Parpolan työssä asia on päinvastoin: sanat eivät muistuta äänteellisesti toisiaan, mutta merkitykset ovat identtisiä tai hyvin läheisiä. Juuri näin pitää ollakin – ajatellaanpa vaikka suomen ja unkarin sanoja viisi ja öt ’5’, jotka ovat etymologisesti saman kantauralin sanan edustajia, vaikka niissä ei ole yhtään samaa äännettä.

Parpolan pohdiskelut sumerilaisten alkuperäisestä puhuma-alueesta Mustanmeren–Kaukasuksen ympäristössä (Majkopin kulttuuri), ovat myös uskottavia, olettaen että vertailu on kielitieteellisesti hyväksyttävissä: tällä alueella yhteys uralilaisiin ja indoeurooppalaisiin oli mahdollinen, täältä on suuntautunut vaikutusta sumerien tunnetulle asuinalueelle ja täältä lähtien jouduttiin ohittamaan kartvelilaisen kielikunnan alue, josta mukaan olisi tarttunut ergatiivisuus ja muita ”vieraita” piirteitä.

Sumerin eron uralilaisesta yhteydestä Parpola ajoittaa vuoden 3500 eaa. jälkeiseksi johtuen teknologista tasoa kuvaavista sanoista (valjaat, pyörä), mikä voi perinteisiin tai ”vallankumouksellisiin” jääkautisiin ajoituksiin tottuneista tuntua liian myöhäiseltä. Kuitenkin viime aikoina on esitetty perusteltuja näkemyksiä, joiden mukaan kantauralin hajoaminen voisi olla niinkin myöhäinen tapahtuma kuin 2000 eaa. Näihin uusiin ajoituksiin Parpolan skenaario sopiikin erinomaisesti: sumeri olisi siis eronnut kieliyhteydestä ennen kantauralin myöhäisvaihetta ja ehkä myös jopa ennen kantauralin indoeurooppalaisia lainasanoja.

Aihe on ilman muuta jatkotutkimisen arvoinen: tässä saatetaan oikeastikin olla uuden, merkittävän löydön kynnyksellä. (Tosin muistutan, että tämä kirjoitukseni on raapaistu kasaan tunnissa, joten pidätän oikeuden muuttaa myöhemmin mieltäni, mikäli perusteltuja syitä tulee ilmi.)

Jaska

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Sivut

Kommentit (467)

Vierailija

Hienoa, Jaska!

Tämä teema meinasi hukkua tuonne toisaalle.

Täällä suomi-sumer-sanastoa: http://jumalasuomi.tripod.com/sumer1.htm

Kuten lukija voi itse havaita, kovin erilaiselta näyttää:

a ...1.) vesi, 2.) jossakin / jostakin
ab ...lehmä
abgal ...palatsin toimihenkilö
adab ...jollakin instrumentilla säestetty hymni
addub ... korintekijä
agal ...vahvakätinen
ama ...juuri, juurakko, äiti
amageshtinna ...viininköynnöksen juurakko
Amas ...Lammaskarsina
amaushun ...yksi juuri
an ...taivas
anaku ...minä
Angimdimma ...se joka laskee yhtä paljon kuin An
anna ...taateli terttu
ansarrasiggigi ...jyrinää horisontissa
apin ...kyntää
apsin ...vako
arad ...orja
aruru ...kylväjä
ashag ...niitty
ashgab ... nahkatyöntekijä
asimbabbar ...uusi valo (kuu)
B
babbar ...nouseva aurinko
bahar ...savenvalaja
barbar ... leimuaminen, välähtely
Buranun ...Eufrat joki
D
damgar ...kauppias
damu ...lapsi
di ...tuomio
diku ...tuomari
dim ...vaatturi
Dimkurkurra ...maan luoja
Dingir ...Jumala
dingirenek ...jumalat
ditilla ...käräjäasia
du ...1.) mennä, 2.) synnyttää
dub ...pöytä
dubsar ... kirjanoppinut
dug ...puhua
dugbad ...levittää polvet
dukug / duku ...pyhä kumpu
Dumuzi ...eräs henkiolento
dur ...paha, ilkeä
duraki ...taivaan ja maan sidos
E
e ...talo
edubba... koulu
eme ...kieli
Emegir ...ruhtinaallinen kieli
Emesal ...naisten puhe
emesh ...kesä
en ...temppelin hengellinen johtaja
engar ....viljelijä
ensi ...hallitsija
enten ...talvi
eresh ...kuningatar, ruova
eses ...temppeli, juhla
Ezenmah ...1.) suuri juhla, 2.) vuoden yhdeksäs kuukausi
G
gaaz ...1.) pilkkoa paloiksi, 2.) tappaa
gal ...iso
gala ...laulaja, runoilija tms., joka esiintyy temppelissä
galam ...ovela
galamhuru ...hullunviisas, kukkoilija
garra ...joukko
geme ...orjatyttö
geshtinna ...hedelmäviini
gidda ...itkä
gikuga ...suora ruoko
gipar ...Enin asunto temppelissä
gishzida ...hyvä puutavara, tukki
gisnu ...keinotekoinen valo
gub ...seisoa
gud ...härkä
guda ...papillinen luokka
guzala ...valtaistuimen kantaja
H
ha ...1.) kala, 2.)toukokuu
hamun ...harmonia?
heam ...niin se on!
hursag ...kukkulat vuoren juurella
hurum ...hullu, moukka
hus ...kauhistuttava
I
Idiglat ...Tigris joki
ilar ...heittosauva
imdugud ...1.) rankka sade, 2.) heittokivi, 3.) savipallo, 4.) pallosalama, 5.) myrsky
irshemma ...rummuilla säestetty hymni
ishbar ... kutoja
ishib ...juoma- ja puhdistusuhria suorittava pappi
itima ...pimeä huone
K
ka ...suu
kalammak ...maa, alue
ki ...maa
kirugu ...polvistuminen
kur ...1.) vuori, 2.) ala-maa
kurkur ... maat
Kurnugi ...maa, josta ei paluuta, manala
kurra ...1.) maa joka on jaettu temppelin väelle, 2.) vuoret
ku ...1.) syödä, 2.) päättäjä
L
lal ...hunaja
lam ...puu
lil ...tuuli, ilma, hengitys, henki, ilmakehä
lu ...mies
lugal ...kuningas
M
mah ...1.) papillinen luokka, 2.) elokuu
Mashdagu ...vuoden ensimmäinen kuukausi
mashkim ...oikeudenpalvelija
Melam ...Nimbus
Menna ...diadeemi
mesarra ...lukuisia asioita
mikku ...rumpu
mudkesda ...ehdottoman luotettava
mug ...vulva
munus ...nainen
mushen ... lintu
N
nag ...juoda
naga ...kuolevainen
nam ...-laiva
namlugal ...kuningaskunta
namlulu ...1.) ihmisyys, 2.) ihmiset
Nanna ...täysi kuu, jumalatar
nangar ... puuseppä
nar ...muusikko, laulaja
ni ...kunnioitustaherättävä, eteerinen
nigenna ...temppelin käyttöön varattu maa-alue
nimbar ...palmu
nin ...arvostava puhuttelusana, "lady", "lordi"
ninda ...1.) ruoka, 2.) härkä, 3.) mitta, 4. kylvövakka
nindingar ...papillinen luokka
nugi ...ei paluuta

Tiedätkö muuten mitään eräässä museossa Saarenmaalla olevasta nuolenpää-kirjoitetusta kalkkikivilaatasta?

Vierailija

Seuraavat näytteet Tiedefoorumin ketjusta:

Suomen ja Sumerin kielisukulaisuus

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... rice#74447

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... e&start=45

The Dravidian languages have remained an isolated family to the present day and have defied all of the attempts to show a connection with the Indo- European tongues, Basque, Sumerian or Korean! "The most promising and plausible hypothesis is that of a linguistic relationship with the Uralic (Hungarian and Finnish) and Altaic (Turkish, Mongol) languages groups". [Encyclopædia Britannica Vol 22, Page 715 1989 Edition]. In our essay we attempt to elaborate this theory with some striking comparisons.

http://www.geocities.com/Athens/Forum/4737/dravid1.html

"Before recorded history the Sumerians moved into Babylonia from the South. they spoke a language which is somewhat common with Finnish and Turkish. They were neither Aryans nor Semites.

http://www.piney.com/BabUmmLag.html

Kyllä se on tutkijoitten yleinen mielipide, että Suomen kielen ja Sumerin kielen välillä on yhteisiä piirteitä!

Isoisäni mielipide oli, että Sumerin kieli oli sukua Pohjois-Intian (aryan) kielille.

Jaska
Seuraa 
Viestejä2762
Liittynyt15.9.2006
Kalmankenkku
Tiedätkö muuten mitään eräässä museossa Saarenmaalla olevasta nuolenpää-kirjoitetusta kalkkikivilaatasta?

Ei ole tuollaista sattunut silmään. Olisiko sinulla heittää siihen joitain virallisia lähteitä?

HSTa
Kyllä se on tutkijoitten yleinen mielipide, että Suomen kielen ja Sumerin kielen välillä on yhteisiä piirteitä!

Ei se kuitenkaan taida ainakaan vakavasti otettavien kielentutkijoiden enemmistön näkemys olla...

Parpolan lähtökohtia ei voi ainakaan suoralta kädeltä tyrmätä epätieteellisinä, mitä taas ei voi sanoa aikaisemmista yrittäjistä (kuten Parpola itsekin korostaa). Tosin nyt tuli mieleeni, että nuo esimerkkisanat (jotka lienee valittu vakuuttavimmasta päästä) ovat sellaisia, joille uralilaisella puolella on esitetty indoeurooppalainen lainaetymologia (ainakin vetää ja vuori). Varis-sanaa taas pidetään yleisesti, kuten usein linnunnimiä, äänteellisesti motivoituna, joten eri kielissä saattaa olla samannäköisiä nimityksiä riippumatta sukulaisuudesta.

Vaikeahan tietysti on lopullisesti arvioida hypoteesin uskottavuutta, ennen kuin kaikki tuhannet sanat saadaan tarkkaan syyniin. Näytepalathan tupataan kaivamaan sieltä uskottavimmasta päästä. Mutta odotellaan.

Jaakko Häkkisen puolikuiva alkuperäsivusto http://www.elisanet.fi/alkupera/
Jaakko Häkkisen kuiva politiikkasivusto http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Vierailija
Jaska
Varis-sanaa taas pidetään yleisesti, kuten usein linnunnimiä, äänteellisesti motivoituna, joten eri kielissä saattaa olla samannäköisiä nimityksiä riippumatta sukulaisuudesta.

Kerran kuulin naakan ääntelyä. Minusta se kuulosti siltä, kuin se olisi sanonut "naak, naak".

Vierailija

Michael Rice esimerkiksi sanoo kirjassaan:

“Sumerian is agglutinative, that is to say its clauses are built up by adding syllabic elements to the original root. In this it is similar to Finnish, Turkish, Hungarian and Basque, but it is connected with none of these nor with any other known tongue.”

Samoilla linjoilla on British Museumin tutkija Lontoossa, Christopher Walker.

Ketjusta: Suomen ja Sumerin kielisukulaisuus:


Halusiko nimim. Argumenttianalyysi kiistää näitä sumerin ja suomen kielen yhteyksiä, jota monet tutkijat ovat pohtineet? Kaikki mitä kirjoitin kuului selvästi tämän ketjun aiheisiin, sitä on täysin turhaa kiistää, vaikka en itse ole kielitukija!

[1] Eräs tutkija, joka puhuu Suomen ja Sumerin kielten yhteyksistä British Museumin yleisessä myynnissä olevassa julkaisussa ”Cuneiform” on:

Christopher Walker : Department of the Ancient Near East, The British Museum, London, WC1B 3DG, England , Email cwalker@thebritishmuseum.ac.uk

Osallistuin muutama vuotta sitten Dr. Walkerin seminaariin Lontoossa:

Koskien tätä British Museumin seminaaria Lontoossa, laitoin jo osoitteen näkyviin aikaisemmin:

http://star-www.dur.ac.uk/~jms/UOS/Prev ... akers.html

[2] toinen sumerin kielen asiantuntija, Michael Rice, mainitsee myöskin erikseen suomen ja sumerin yhteyksiä, johon viittasin linkissä:

”This might be compared with what Michael Rice says in his book " Search for
the Paradise Land". Michael Rice has been concerned with the archaeology of
Bahrain and neighbouring countries for more than twenty years.: ”

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... in&start=0

[3] kolmas lähde johon viittasin näitten kieliyhteyksien suhteen oli Encyclopedia Britannica.

[4] Minolaisen kielen (linear A) sanoja, kuten paimen (”poimen” Linear A kielessä) ynnä muita sanoja jotka tarkoittavat ja äännettiin samalla tavalla olen myöskin aikaisemmin maininnut British Museumin julkaisujen perusteella.

Vierailija
Moses Leone
Onkohan tutkittu, ovatko suomen ja somalin kielet sukua keskenään?

Mennään vielä kasi pykälää etelämmäksi, niin suahiliksi "kuuma" on "v kolme pistettä ja u".

Vierailija
Jaska
Kalmankenkku
Tiedätkö muuten mitään eräässä museossa Saarenmaalla olevasta nuolenpää-kirjoitetusta kalkkikivilaatasta?

Ei ole tuollaista sattunut silmään. Olisiko sinulla heittää siihen joitain virallisia lähteitä?

Onneksi sulle ei ole silmään sattunut, -voipi jäädä mustaksi ja kipeäksi, ja perheväkivaltaa naapurit eppäilee...?? Ei se laatta ole lähteessä vaan museossa. Museo on kyllä aivan virallinen. Voin kyllä kysäistä po. laatan nähneeltä ja valokuvanneelta turistilta, että mitä siitä siellä vitriinin vieressä olevassa taulussa kerrottiin.

Mitä tarkoittaa "virallinen"? Onk sulla heittää vaikka etymologiaa?

Vierailija
HSTa
...

[4] Minolaisen kielen (linear A) sanoja, kuten paimen (”poimen” Linear A kielessä) ynnä muita sanoja jotka tarkoittavat ja äännettiin samalla tavalla olen myöskin aikaisemmin maininnut British Museumin julkaisujen perusteella.




Lineaari-A:lla kirjoitettu kieli on muinais-kreetaa, joka ei ole sukua muinais-kreikalle, joka on indoeurooppalainen kieli. Muinais-kreetalle on etsitty sukukieliä kartwelilaisesta (toisesta Kaukasian k.ryhmästä) kieliperheestä, mutta homma on vielä pahasti kesken.

Muinais-kreetassa oli ilmeisesti paikallisijoja ja taivutuspäätteitä, eli kieli on agglutinoiva, kuten sanonta kuuluu.

Tässä lyhyesti:


Kirjoitusasu Lineaari-A:lla: .....Ehdotettu selitys:

KA-I-RO ........"balance"
PO-TO-KU-RO ........."grand total"
U-MI-NA-SI ..........."owed"
TA-JA ..........."five"
DA-WO ............Hagia Triada (paikannimi)
DI-KA-TA .............Mt Ioukhtas (paikannimi)
I-DA ........Mt Ida (paikannimi)
JA-SA-SA-RA ..........Jumalattaren erismini
JA-SA-SA-RA-ME ....... Taivutusmuoto
JA-SA-SA-RA-MA-NA ..........Taivutusmuoto
JA-SA-RA-A-NA-NE .........Taivutusmuoto
JA-SA-SA-RA *I-PI-NA I-DA ........Lause, liittyy juomauhriin.
JA-SA-SA-RA-ME I-PI-NA-MA I-DA-MI ........Sama toisessa muodossa.
]-PI-MI-NA-TE ; I-DA-MA-TE ........Sijamuotoja: Lokatiivi
DA-DU-MA-TA ........Lokatiivi
U-NA-KA-NA-SI ; U-NA-RU-KA[ ]JA-SI .........Verbi? eri taivutusmuodoisssa.

1: A-TA-I-*301-WA-JA • JA-DI-KI-RA • JA-SA-SA-RA[-ME • U-NA-KA-NA-]SI [•] I-PI-NA-MA •
2: SI-RU-TE • TA-NA-RA-TE-U-TI-NU • I-DA-[
.................Kokonainen lause, 1. ja 2. rivi.

Lause ja mahdollinen suomennos:
JASASARAME IPINAMA IDAMI!
juomauhri jumalattarelle Ida-vuorella

http://pakana.myinfo.ws/Lineaari-A.htm

Vierailija

Teillä on avain silmienne edessä, mutta te sokeat ette sitä näe. Siihan aikaan ei ollut J ja P -kirjainta, eikä yksikään sana alkanut kahdella tai useammalla konsonantilla.

Vierailija

Jos mennään kielistä uskontoon, tässä yhdistetään aasat ja sumerilaiset:

http://www.eutopia.no/Volvewitch.htm#10

Was Odin 'the Allfather' really the sacred leader of 12 'disciples'? Or is this a more resent Christian construction, to make it easier for those of the old beliefs to embrace the new religion? Another possibility is, of course, that both the Asatru and Christianity were inspired from the same source. In the Indo-Iranian religious traditions, the supreme Allfather king, son of the Sun God, nearly (but not fully) immortal, omnipotent, omniscient, virile and invincible, were the religious ideal of the Indo-Europeans: Horned, horny, blood-sacrificing warrior-god, bringing the iron sword and the cross into Europe on his horse or in his ship: The Supreme Male Conqueror.

Yet it would be unfair to class the Aesir religion totally with such a stereotype, and wrong to see their religious practice to be only feasting in Valhalla, fighting on Idavollen, horses heads on stakes, swords, runes and Ragnarok.
The Asatru religion had, and have, both a creational myth and a life philosophy, as well as a magical-religious description of reality. From what we know, and what we can derive, it is clear that the Asatru has developed from a religious tradition much older than Christianity. Some historians claim that Asatru may have developed from the same roots as Hinduism, from sources developed by the ancient Dravidian Vedas of India. I personally find some of this speculation a bit far fetched, but not totally incredible.
Elements like the Tree of Life, Yggdrasil, and the snake Nidhogg which guards it, is a theme found in other ancient religions, as symbols for goddesses! One of the oldest stories we have of Lilith, the Sumerian variant of Kali, inscribed over 4000 years ago, can tell us that Lilith was the helper of Inanna. She lived in a large tree, with a huge snake coiled around its base, and a large eagle nesting in its crown, just like the Yggdrasil of the Aesir.
Also, the myths about how Odin found the runes, and how he lost his one eye to gain wisdom, and his relationship to the old Norner, are also stories which can be traced to similar stories in ancient goddess religions. And some researchers of the Sami religion have found several similarities between the three Norner, and stories and traditions among the Sami.

Vierailija
kalmankenkku
HSTa
...

[4] Minolaisen kielen (linear A) sanoja, kuten paimen (”poimen” Linear A kielessä) ynnä muita sanoja jotka tarkoittavat ja äännettiin samalla tavalla olen myöskin aikaisemmin maininnut British Museumin julkaisujen perusteella.




Lineaari-A:lla kirjoitettu kieli on muinais-kreetaa, joka ei ole sukua muinais-kreikalle, joka on indoeurooppalainen kieli. Muinais-kreetalle on etsitty sukukieliä kartwelilaisesta (toisesta Kaukasian k.ryhmästä) kieliperheestä, mutta homma on vielä pahasti kesken.

Muinais-kreetassa oli ilmeisesti paikallisijoja ja taivutuspäätteitä, eli kieli on agglutinoiva, kuten sanonta kuuluu.

Tässä lyhyesti:


Kirjoitusasu Lineaari-A:lla: .....Ehdotettu selitys:

KA-I-RO ........"balance"
PO-TO-KU-RO ........."grand total"
U-MI-NA-SI ..........."owed"
TA-JA ..........."five"
DA-WO ............Hagia Triada (paikannimi)
DI-KA-TA .............Mt Ioukhtas (paikannimi)
I-DA ........Mt Ida (paikannimi)
JA-SA-SA-RA ..........Jumalattaren erismini
JA-SA-SA-RA-ME ....... Taivutusmuoto
JA-SA-SA-RA-MA-NA ..........Taivutusmuoto
JA-SA-RA-A-NA-NE .........Taivutusmuoto
JA-SA-SA-RA *I-PI-NA I-DA ........Lause, liittyy juomauhriin.
JA-SA-SA-RA-ME I-PI-NA-MA I-DA-MI ........Sama toisessa muodossa.
]-PI-MI-NA-TE ; I-DA-MA-TE ........Sijamuotoja: Lokatiivi
DA-DU-MA-TA ........Lokatiivi
U-NA-KA-NA-SI ; U-NA-RU-KA[ ]JA-SI .........Verbi? eri taivutusmuodoisssa.

1: A-TA-I-*301-WA-JA • JA-DI-KI-RA • JA-SA-SA-RA[-ME • U-NA-KA-NA-]SI [•] I-PI-NA-MA •
2: SI-RU-TE • TA-NA-RA-TE-U-TI-NU • I-DA-[
.................Kokonainen lause, 1. ja 2. rivi.




Lause ja mahdollinen suomennos:
JASASARAME IPINAMA IDAMI!
juomauhri jumalattarelle Ida-vuorella

http://pakana.myinfo.ws/Lineaari-A.htm[/quote]

Sana tai lause, jota lullaan että kirjoitettiin JASASARAME ... on löytynyt Kreetan suurten uhrikivien kirjoituksissa.

Vierailija
HSTa

Sana tai lause, jota lullaan että kirjoitettiin JASASARAME ... on löytynyt Kreetan suurten uhrikivien kirjoituksissa.

Kerro lisää?

Vierailija

Freyn sanotaan juontuvan sumerilaisten Tammuksesta, ja Tyrin olevan ainoa selvästi indoeurooppalainen nimi:

It is another curious fact that while it is a general practice, in the sagas, to claim the existence of 12 Asgard gods, besides Odin, the Ynglinge Saga names only seven. Neither Loki, Brage, Idun, Tyr nor Heimdal are named, nor even hinted at.
Of all the Asatru godnames, only Tyr can be verified as a genuine Indo-European name, and he seemed to be of particular importance among the Goths and Visigoths. Being a god of war and justice, his name became synonymous with courage.
Frey, who became very popular in Sweden in particular, was the supreme symbol of male virility and the power to make the land (and the women) fertile. He is clearly derived from the same tradition as the Sumerian and Babylonian Tammus and Dumuzi, the Greek Pan Priapus and the Roman Faunus. He is also strongly connected to peace and prosperity.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat