Seuraa 
Viestejä45973

Terve
Kirjailija Kalle Päätalon ihailijana luin jälleen hänen teoksensa "Täysi tuntiraha". Kirjahan kertoo n. 14 vuotiaan kirjailijan lapsuuden kipeimmistä ajoista, kun isänsä oli sairas ja Kallen piti huolehtia perheen toimeentulosta.

Kirja on koskettava - mutta lukiessani sitä minua jälleen häiritsi eräs asia. Koko kirjaa kattava tekijä on perhettä koetteleva nälkä - tietenkin, kun ei ole taloudessa elannonhankkijaa, kirjassa kuvataan sosiaaliavun hakemisesta aiheutuva häpeä todella tarkasti.

Mutta se asia mikä häiritsee minua, on, että miksi ei kirjassa esiinny vaihtoehtoja normaali ruisjauhosäkkiin, joka kunnalta saatiin. Ensimmäisessä kappaleessa Kalle tosin ostaa uistimen, ja mainitsee myöhemmin kolmeen kertaan, että se toi kaivattua leivänjatketta ruokapöytään. Miksei ostanut kahta uistinta? Tai kalaverkkoa.

Perunasta on kaksi mainintaa, kun hän oli niittyrenkinä mainittiin erikseen erään talon hyvien perunoiden kuuluneen eineeseen.

Vanhassa 50 luvun 4H kirjassa on mainittu, että 5 henkisen perheen ruokaperunoille vuoden ajaksi riittää aarin perunamaa. Helppoahan olisi ollut panna perunalle kaksikin aaria.

Muutenkin kirjassa mainitaan monesti suurinpiirtein että: "Olisin metsästänyt, mutta kun ei ollut pyssyä" ja "Kaloja olisi saanut, mutta kun ei ollut atrainta". Ainoa extra ruoka on hanhenmunien syönti.

Onkimista ei mainita kertaakaan, usein viitataan kuitenkin säilöttyihin "Kessäytyneisiin ahveniin", onkimallahan nuo oli kait saatu.
Useimmiten ahvenet mainitaan muiden syömissä eväissä. Keväthaukien pyynnissä ei mainita onkia tai seipäitä ollenkaan. Niillähä saa monen kilon kaloja siellä seuduilla.

Sienistä ei ole mainintoja, ovat kait enemmän Itä-Suomessa harrastettua ruuanhankintaa. Kuitenkin, olen kotoisin samoilta seuduilta, isäni on Päätalon ikäluokkaa, ja on aina sienestänyt - no ei ehkä talvella. Itse olen tällä viikolla saanut pakastettua ja kuivattua noin sadan litran sienisaaliin.

Eniten ihmetyttää, että Päätalon talo ja muutkin senaikaiset talot olivat jokien varrella. Itse olin luullut, että talon sijainti oli valittu kalastusmahdollisuuksien takia. Päätalossa ei paljon kalastettu, mutta nälkä oli. Se minua häiritsee tuota kirjaa lukiessani.

Sivut

Kommentit (44)

Kannattaa ryöpätä sienet kun syöt niitä paljon, niissä on varmaan cesiumia tsernopylin jäljiltä, josta saa suurimman osan pois vedessä liottamalla.
Kalaverkot tehtiin siihen aikaan käsin, ne taisivat olla aika kallita.

Ilmeisesti päätalon perheessä oltiin jonkinlaisia esi-uusavuttomia.

Näin insinöörinä tulee mieleen että risujahan metsässä riittää ja kai perheestä yksi puukko löytyi? Atraimen olisin tehnyt vaikka visakoivusta ja kaaripyssyn kenties, jolla metsästää pikkuelukoita.

Ei se vaadi taitoa, vaan jääräpäistä yritteliäisyyttä. Kun on tarpeeksi nälkä, niin syntyy se pajunvitsainen kalasumppu tai katiska typerämmänkin käsissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpäs
Kissoja voi pyydystää helposti kun ovat niin tyhmiä. Painekattilaan jo wot, kyllä kelpaa.

Ehkä hieman asian sivusta, mutta haluaisin vain sanoa että kissat ei ole tyhmiä.

Ayla
Enpäs
Kissoja voi pyydystää helposti kun ovat niin tyhmiä. Painekattilaan jo wot, kyllä kelpaa.

Ehkä hieman asian sivusta, mutta haluaisin vain sanoa että kissat ei ole tyhmiä.

Miksi ne on sitten niin helppo houkutella surman suuhun ?

Enpäs
Ayla
Enpäs
Kissoja voi pyydystää helposti kun ovat niin tyhmiä. Painekattilaan jo wot, kyllä kelpaa.

Ehkä hieman asian sivusta, mutta haluaisin vain sanoa että kissat ei ole tyhmiä.

Miksi ne on sitten niin helppo houkutella surman suuhun ?

Entäs koira? Koira on vielä helpompi houkutella surman suuhun.

Kokeilkaapa itte, niin tajuatte mikä kiikasti.

Kalle kävi töissä 13- vuotiaasta ja muut olivat nuorempia. Kallen äitillä oli siis lapsia hoidettavina.

Ei siellä ollut kenelläkään aikaa tuntikausia ongella istuksia tai sieniä kerätä. Sitä paitsi kirjailija on tietysti jättänyt paljon asiaa poiskin, eiköhän ne pienimmät ole marjametsään laitettu heti kun ovat kynnelle kyenneet.

Aarin tai parin perunaviljelyksen tekeminen ilman hevosta ja ilman aikuista työmiestä voi myös osoittautua aika haasteelliseksi.

No joo. Oliko se nyt J. Steinbeck:n kirjassa se helmenpyytäjä, joka söi vain ja ainoastaan maissilettuja jonkin maustemössön kanssa, vaikka käsitteli suuret määrät simpukoita! Samoilla reissuilla se olisi pyytänyt kalaakin.

Vanhoina aikoina ihmiset olivat ruuan suhteen usein järkyttävän taitamattomia, josta kertoo puutostaudit ja nälänhädät. Lönrot on kuuluisa runonkerääjä, mutta päätyö oli kansan valistaminen perusasioissa kuten ruoka ja rohdot.

Eihän Päätalo ole elänyt noitten nälkävuosien aikaan (s. 1919 k. 2000), vai onko kyseessä sotavuodet. Suuret nälkävuodet (katovuodet) olivat vuosina 1866–1868.
Päätalon kirjat ovat loistavia. Kaikilla vaan ei ole kärsivällisyyttä lukea ajatuksella niitä. "Iijoki" -kirjasarja on ihan OK, mutta sen lukeminen pitää aloittaa ensimäisestä romaanista. Samoin kun "Hiljaa virtaa Don"

EDIT: On yksi kirja, jonka olen jättänyt kesken. Tai oikeastaan se on edelleen autotallissa muuton jäljiltä. Gabriel García Márquez "Sadan vuoden yksinäisyys" Pääsin vasta siihen, että kaveri palasi kotikyläänsä takaisin Kirjallisuuden Nobel -palkinto 1982.

PeterH
Seuraa 
Viestejä2875

Irlannin nälänhätähän (1845-1849) on maailmalla tunnetumpi tapaus kuin Suomen, lähinnä kai siksi että irlantilaiset ovat parkuneet asiasta enemmän kuin suomalaiset.

Irlantilaisten mielestä kyseessä oli brittihallinnon suorittama tarkoituksenmukainen joukkomurha. Brittien mielestä taas tilanteeseen ajauduttiin ikävien osien loksahtaessa kohdalleen. Brittivallanpitäjillehän oli hyötyä elävistä talonpojista, joten mitä pointtia olisi ollut kansanmurhata heidät?

Yhtenä taustasyynä oli joka tapauksessa liian yksipuolinen maanviljelys- ja ruokakulttuuri. Pelkistetysti sanottuna irlantilaiset talonpojat eivät syöneet mitään muuta kuin perunaa ja piimää. Kun perunarutto iski, oltiin kusessa. Vaihtoehtoisten ravintoaineiden käyttö oli estynyt syystä tai toisesta - esimerkiksi metsästys ei olisi pelastanut tilannetta sillä suurin osa metsästysmaista oli rikkaiden maanomistajien hallussa. Kalaa olisi piisannut, mutta Irlanti oli silloin pääosin maatalouden varassa. Ei sitä ihan hetkessä kai sitten opi kalastamaan?

PeterH; Kirjoitat ihan asiaa. Suomikin, tai ylipäätään pohjoinen EU aluekin tulee olemaan kusessa lähivuosikymmeninä, silloin kuin meistä "vanhan kansan" asukkaista aika jättää. Ei pelkästään tietotaidolla kansakuntaa ruokita. Maataloutta ollaan ajamassa jatkuvasti enemmän ahdinkoon. Tuontituotteet ovat jo nyt edullisempia. Mitäs sitten kriisin aikana, kun rajat menevät kiinni.
Omavaraisuus aste on laskenut. Valtion kriisiaikaiset viljavarastot riittänevät vain kolmen kuukauden tarpeeseen. Kusessa tulemme todellakin olemaan

Kuka noista nuorista uusavuttomista osaa enää suuremmassa mittakaavassa kalastaa, viljellä maata, saatika tehdä pettuleipää.

Jotuni
Seuraa 
Viestejä9534
meikämie
Kokeilkaapa itte, niin tajuatte mikä kiikasti.

Kalle kävi töissä 13- vuotiaasta ja muut olivat nuorempia. Kallen äitillä oli siis lapsia hoidettavina.

Ei siellä ollut kenelläkään aikaa tuntikausia ongella istuksia tai sieniä kerätä. Sitä paitsi kirjailija on tietysti jättänyt paljon asiaa poiskin, eiköhän ne pienimmät ole marjametsään laitettu heti kun ovat kynnelle kyenneet.

Aarin tai parin perunaviljelyksen tekeminen ilman hevosta ja ilman aikuista työmiestä voi myös osoittautua aika haasteelliseksi.

Itsekin pikkupoikana onkineena niin tiedän, että saattoi saada hyvällä syönnillä kalat omiksi eväiksi, mutta ei niillä koko perhettä pystynyt ruokkimaan.

Terve, asia koskee kirjailija Kalle Päätalon nuoruudenaikaista (30-luvun lamavuosina) ruoanhankintaa ja vaihtoehtoisia ravintoaineita. Tässä lyhyt yhteenveto aloittamani keskusteluaiheen palautteesta.

Palautteet olivat usein mielipiteitä asiaa sivuaviin seikkoihin, siksi koetan eritellä kommentit ja niiden tuoman informaation. Olen pannut vastakommentit jokaisen vastauksen jälkeen.

Tässä vastausjärjestyksessä:

1. Jukteri?
- Kertoo, että sienet kannattaa ryöpätä Tsernobilin onnettomuuden takia
- Kommentoi Kalaverkkojen puutetta niiden hintaan vedoten

TPa: Kalaverkot tehtiin käsin, niin tekivät kaikki muutkin siihen aikaan. Jos halusi kalaa, tehtiin verkko. Se on nykyäänkin paras saalistusmenetelmä.

2. Veikko
- Epäilee perheen olleen uusavuttomia.

TPa: Sama epäilys, laajempana, koko Koillismaata tai Suoma koskevana, häiritsi minua, sen takia avasin aiheen Kuitenkin Veikon mielipide on esitetty rassaavasti (kyllä ins. olisi selviytynyt...), tämä vähensi ehkä muita asiallisia mielipiteitä.

3. Finlandes

- Kertoo asiaa sivuavan ohjeen nykyajalle. Ajatuksena, että nykyisin selvitään, koska asia on ohjeistettu.
TPa: Aihe koski isoisiemme aikaa.

4. Enpäs
- Kertoo, että kissaa voi pyytää helposti. Kertoo painekattilan olevan hyvä keittoväline ja analysoi kissan viisausastetta.

TPa: Kissat eivät olleet yleisiä tapahtuma-alueella 30'luvulla. Painekattilaa ei ollut saatavilla. Käyttää termiä "wot", joka ei ollut yleisessä käytössä aikoinaan - en minä ymmärrä sitä nykyisinkään. Olisiko sana muunnos venäjän "avot(?)"-sanasta, joka tarkoittanee: "Ja siinä se". Tyypillinen vedättäjä, joka haluaa muuttaa keskustelun chattailuksi.

5. Finlanders
- Kertoo, että asuinseudullansa nykyaikana on kaneja ruoaksi muillekin.
TPa: Kaneja ei ollut tapahtuma-aikana Koillismaalla. Vastaus osoittaa Finlandersin tarttuneen vedättäjän syöttiin.

6. Ayla
- Kertoo, että kissat eivät ole tyhmiä.
TPa. Sama kommentti kuin yllä, paitsi, Ayla, lähtisitkö joskus treffeille?

7. Enpäs
- Kommentoi Aylalle, että kissat ovat tyhmiä koska niitä voi pyydystää helpolla.
TPa: Kaveri jatkaa valitsemallaan vedätysaiheella. Hänen intressinsä ovat Aylassa, palstan asiaan hän ei ole ottanut mitään kantaa.

8. Ayla
- Koirat ovat kissoja tyhmempiä.
TPa: Ayla on provosoitunut täysin, eikä huomaa vedätystä. Haitallista tiedepalstan keskustelulle. Hänellä on kuitenkin asiallisia linkkejä joillakin sivuillaan.

9. Meikämie
- Antaa ymmärtää, että on lukenut päätaloa. Asiana lyhennettynä: "Kalle kävi töissä 13-vuotiaana ja että ei silloin ollut aikaa onkia tai kerätä sieniä. Esittää asiallisen epäilyn, että onhan kirjailija tai hänen perheensä voineet näitä vaihtoehtoruokia kerätä, mutta sellaista pikkuasiaa ei ole kirjoissa mainittu. Sanoo, että aarin perunamaan teko on vaikeaa. Haastaa keskustelijat koettamaan elämään tiukasti.

TPa: Kaveri on niin kuin minä. Pitää Päätaloa pyhänä. Sen takia pelkäsinkin aiheen aloittamista. Nyt kun aloitin, en pidä kritiikkiä turhana.
Koillismaalta sai vielä kuuskymmentäluvulla tammukkaa puroista helposti 10 kg, siis päivässä. Luultavasti aiemmin olisi saanut enemmän.
Kalle olisi jo kolometoistavuotiaana tehnyt aarin perunamaan päivässä.

10. Tietää
- On huomannut saman (keskustelua koskevan) asian toisessa kirjassa (enemmän fiktiivisessä Steinbekissä).
- Tietää tietää, että Lönnrotin päätyö toimiessaan Savossa lääkärinä oli kirjoittaa ja suomentaa ravinto- ja lääkekasvitietoutta.

TPa: Tietään kommentti on OK, mutta lisäinformaatiota 30-luvun nälkään ei tule. Kirjoittaa kiireesti, koska toinen ännä on Eliaksen nimestä jäänyt pois. Arvostaa Lönnrotia kuten minäkin. Perseestä.

11 Lassi
- Kertoo, että Päätalo ei elänyt nälkävuosien aikaan. Sitten kertoo katovuosien aikajakson, ja sitten opettaa, miten kaunokirjallisuutta tulee lukea.
TPa: Lassi tietää jotain. Mutta vedättäjä. Kallen nälkää ei olisi vuosisata sinne tai tänne olisi muuttanut, edes vaikka Lassi olisi oikeassa. Lukemisen opettajana Lassi on sellainen, että Tieteen palstoilta pitäisi pysyä poissa. Vedättäjänä huonompi kuin vedätyksen aloittanut "Enpäs".

12. PeterH
- Vertaa tilannetta Irlannin nälänhätiin v. 1845...1849. Ottaa huomioon vertailussaan Irlannin silloisen "sosiaalisen tilanteen" ja sen, että ravintoon ei siellä ollut vaihtoehtoja.
TPa: Tämä on lähimpänä sitä keskustelua, jota olen hakenut. Meillä ei ollut Engelsmanneja riesanamme. Irlantilaisille oli sallittu (ilmeisesti) merilevänkin keräys vain parin kuukauden ajan vuodessa. Ei ihmettele, että miksi meillä Suomessa ei etsitty vaihtoehtoisia ruokia.

13. Lassi
- Arvioi PeterH:ta positiivisesti. Ilmoittaa, että nykyajan huonosti hoidettu ravintotuotanto tulee aiheuttamaan katastrofin tulevaisuudessa. Varoittaa sodantapaisesta kriisistä. Puhuu nuorista uusavuttomista.
TPa: Lassi sekoittaa Kallen ja "nuoret uusavuttomat", vedätyksen uhri.

14. tietää
- Lähetti kuvan perunansyönnistä.
TPa: No, taiteilijoita ja pervoja en ymmärrä.

15. Jotuni
- Vetoaa Meikämie:n kirjoitukseen..Kertoo, että on onkinut pikkupoikana, mutta ettei niillä saaliilla olisi pystynyt perhettä elättämään.
TPa: Jotuni ei ymmärrä, miksi asutus sijoittui jokien varteen alkuaikoina.

Olen myös vannoutunut Päätalon lukija. Pyhiinvaellusmatkoja tehnyt useitakin Taivalkosken Jokijärvelle.

Kyllä perhe kalasti, varsinkin Manne-poika, joka oli erä- ja kalahenkinen. Perheen perusruoka tuolloin oli leipä, joka antoi tarvittavat hiilihydraatit, joita ei kalasta ja marjoista saanut.
Ihan oikeasti. Meidän kylläisyydessä elävien on vaikea käsittää puutetta. Lähdepä nälkäisenä kalastamaan ihan työksesi? Luulen, että monella loppuisi usko kesken. Kertoohan Päätalo isänsä lapsuudenoloista, että pyysivät pikkulintuja harakasta varpuseen isolla ladonovella, jonka alla oli ruumenia houkuttimena ja toimi näin loukkuna.
Eivät ne siellä uusavuttomia olleet; kaikki vain eivät ole metsämiehiä, toiset on vain työmiehiä.

Kallen kohdalla sekin, että hän oli neljäntoista ikäinen isän sairastuessa ja aika avuton maailmaa vastaan, koska aiempi elintaso perheessä oli ollut suhteellisen hyvä. Eiväthän he tienneet etukäteen mihin heidän pitäisi varautua. Vasta sitten, kun viimeinen isoraha meni raamatun välistä, äiti ymmärsi, että nyt ei mene hyvin.
Pitää muistaa, että kirja kertoo jälkikäteen, mitä tapahtui. Siinä valossa saattaa tulle mieleen, miksi ei kesällä hamstrattu marjoja ja kalaa tulevaksi talveksi.

Vierailija
TPa

Mutta se asia mikä häiritsee minua, on, että miksi ei kirjassa esiinny vaihtoehtoja normaali ruisjauhosäkkiin, joka kunnalta saatiin. Ensimmäisessä kappaleessa Kalle tosin ostaa uistimen, ja mainitsee myöhemmin kolmeen kertaan, että se toi kaivattua leivänjatketta ruokapöytään. Miksei ostanut kahta uistinta? Tai kalaverkkoa.




Ehkei rahaa ollut kahteen uistimeen tai kalaverkkoihin. Jotenkin tuntuisi loogiselta. Uistimenheoitolla ei perhettä elätetä.

Perunasta on kaksi mainintaa, kun hän oli niittyrenkinä mainittiin erikseen erään talon hyvien perunoiden kuuluneen eineeseen.



Ei riittänyt raha siemenperunoihinkaan.

Muutenkin kirjassa mainitaan monesti suurinpiirtein että: "Olisin metsästänyt, mutta kun ei ollut pyssyä" ja "Kaloja olisi saanut, mutta kun ei ollut atrainta". Ainoa extra ruoka on hanhenmunien syönti.



Eikös atrain tarvita tuulastuksessa. Sillä saa kalaa ja verkoilla, mutta jos perheen elättäminen ongella luonnistaisi, niin olisipa halpaa. Talvella tarvittaisiin kaira avannon tekoon, muta jos ei ole rahaa...

Sienistä ei ole mainintoja, ovat kait enemmän Itä-Suomessa harrastettua ruuanhankintaa. Kuitenkin, olen kotoisin samoilta seuduilta, isäni on Päätalon ikäluokkaa, ja on aina sienestänyt - no ei ehkä talvella. Itse olen tällä viikolla saanut pakastettua ja kuivattua noin sadan litran sienisaaliin.

Kokeilepa elää pelkillä sienillä nyt vaikka vain kuukausi. Päälle voit laittaa puolukoita tai karpaloita.

Tietenkin kirjailijan kuuluu vähän värittää, mutta ruokaviljan saanti on ollut pyynti- ja keräilykulttuurista luopumisen jälkeen sumalaisille välttämätöntä. Ihmisiä kuoli nälkään viime vuosisatojen nälkävuosina kadon vuoksi, vaikka sieniä, marjoja ja kalaa sai paremmin kuin nykyään. Eikös olekin ihmeellistä, varsinkin kun ihmiset ennen olivat aika neuvokkaita selviämään luonnossa verrattuna 1900-luvun eläjiin.

Päätaloa pitäisi suomentaa. Se loputon murteellisen dialogin kahlaaminen on liian vaativaa useimmille, jos ei ole samalta murrealueelta ja elinpiiri tuttu muutoinkin. Katoaisiko sen sisällöstä sen sanoma, on toinen juttu, mutta sekin kääntäjästä kiinni.
Esimerkiksi se Lounais-suomeksi kirjoittava runoilijatyttö Heli Laaksonen on ihanan murteellinen, vaikka toisaalta kaupallisesti laskelmoivan oloinen.
Olen lukenut paljon mutten yhtään Päätalon kirjaa kokonaan. Tappion tuntua hieman.

tietää
Päätaloa pitäisi suomentaa. Se loputon murteellisen dialogin kahlaaminen on liian vaativaa useimmille, jos ei ole samalta murrealueelta ja elinpiiri tuttu muutoinkin. Katoaisiko sen sisällöstä sen sanoma, on toinen juttu, mutta sekin kääntäjästä kiinni.
Esimerkiksi se Lounais-suomeksi kirjoittava runoilijatyttö Heli Laaksonen on ihanan murteellinen, vaikka toisaalta kaupallisesti laskelmoivan oloinen.
Olen lukenut paljon mutten yhtään Päätalon kirjaa kokonaan. Tappion tuntua hieman.

Päätalon ensimmäinen vaimo oli turkua puhuva ja oli mukavasti kuvattu, kuinka pariskunta naljaili toisilleen murteista, jotka olivat paikka paikoin kuin eri kieltä. Anoppi tarvitsikin tulkkia vävynsä puheisiin. Kallea taas ärsytti turkulaisten nopea säkättävä puhetapa.

Koillismaan murre on hyvin olennainen osa Päätalon tuotannossa. Tosin hän käytti sitä vanhinta katoavaa puheenpartta. Kyllä sitä ihan hyvin ymmärtää.

1800-luvun nälkävuosista on ollut ketju täällä jo aiemmin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat