Seuraa 
Viestejä45973

Minulta pyydettiin pariinkin otteeseen erillistä aloitusta Venetsian historiasta. Laitetaan. Koostan tähän alkuun hieman juttua, jota laitoin salaliittoteorioiden psykologiaa-ketjun kun kehitin sinne uuden la Serenissima-salaliiton, joka oli minusta yhtä looginen kuin muutkin täällä esitetyt. Olen tästä poistanut keinotekoiset älyttömyydet ja yrittänyt pysyä faktoissa ja järjellisissä spekulaatioissa.

Venetsia on tunnetusti hyvin erikoinen kaupunki. Myös sen historia on erikoinen. Se perusti suuren meri-imperiumin, eikä ollut koskaan kiinnostunut maa-alueiden hallinnasta.

Venetsian vahvuus on nimen omaan sen puolustettavuus. Kaupunkia alettiin rakentaa laguunin matalille saarille, kun gootit 400-luvulla tekivät mantereella olon epämukavaksi. Etelässä sitä suojasi saaririvi, pisimpänä 12 kilometriä pitkä Lido. Pohjoisessa Alpit työntyivät lähelle. Ainoa hyökkäyssuunta oli käytännössä luode, jossa vuosien aikana useankin kerran vihollinen onnistui ottamaan haltuun Venetsian hallussa olevan alppien ja meren välisen Veneton. Avoimen laguunin selän oli paha lähteä hyökkäämään kaupunkiin, jolla oli suojanaan maailman mahtavin laivasto. Lähin yritys oli kun ainoan kerran laguunille tunkeutunut Genovan laivasto lyötiin Chioggian meritaistelussa 1381. Kyseisessä taistelussa ja sitä edeltäneessä parin vuoden saarrossa käytettiin ilmeisesti ensimmäisen kerran tykistöä strategisena aseena.

Kaupunkia ei ole koskaan historiassa ole valloitettu ja sen laivastomahti pysäytti Ottomaanien turkkilaisimperiumin etenemisen läntiselle Välimerelle ja esti tehokkaasti heidän laivatonsa täysimittaisen tuen ja huollon pohjoiselle Addrianmerelle. Tällä oli esimerkiksi osaltaan merkitystä sille, että turkkilaiset lyötiin Wienin edustalla.

Kaupunki kehitti Arsenalen laivastotelakalla sarjatuotannon ja liukuhihnaperiaatteen 800 vuotta ennen Henry Fordia. Laivojen mallit ja osat kaikkinen tuotantovaiheineen standardoitiin. Täysin varusteltua sotalaivaa ei ennen sitä eikä sen jälkeen ole koskaan saatu vesille niin nopeasti (12 tuntia). Tämä kuuluisa esimerkki oli näytösluonteinen mutta todellisuudessa kovan paikan tullen Arsenale oli kykenevä työntämään merelle sadan laivan täysin varustellun laivaston 60 päivässä. Tämä ei ole vitsi, vaan naapureiden aikoinaan kauhulla merkille panema ikävä fakta. Pienellä alueella työskenteli joka päivä 16 000 miestä. Euroopan kielissä yleisesti käytetty termi arsenaali tulee juuri tästä Venetsian lyömättömästä voimavarasta.

Venetsian luonnollinen turvallisuus näkyy arkkitehtuurissa nykyisinkin. Kaupungin suurin osa on rakennettu 1100-1500. Se on linnoittamaton. Ainoastaan Arsenale on linnoitettu ja senkin muurit edustavat 1150-1200-luvun kauden bysanttilaista sakaratyyliä. Niitä ei ole uudistettu koskaan, koska niitä ei koskaan tarvittu. Mitä muuta suurvallan kaupunkia vastaan ei tuhannen vuoden aikana Euroopassa ole hyökätty kertaakaan?

Venetsialaiset olivat ensimmäisiä laivastotykistön käyttäjiä Euroopassa. Heidän sotaoppinsa perustui raskaista kaleereista suojatulta ampuvaan tykistöön kun kevyemmät alukset ajoivat suoraan rantaan järjestelmällisinä usean hyökkäysaallon sarjoina. Aluksista purkautui heidän kehittämänsä aselaji: ammattisotilaista koostuva merijalkaväki (venetsiaksi marine), joka kevyesti mutta tehokkaasti aseistautuneena oli erikoistunut vesirajassa ja rantakallioilla tapahtuvaan nopeaan, aggressiiviseen ja omia tappioita kaihtamattamaan nopeaan sodankäyntiin periaatteella vankeja ei oteta. 1500-luvulla arvioitiin että Venetsia voi 24 tunnin sisällä halutessaan ottaa hallintaansa ainakin joksikin aikaa minkä hyvänsä ei raskaasti linnoitetun alueen itäisellä Välimerelle. Ja niin he myös tekivät.

Venetsia oli tasavalta, Repubblica Serenissima, jonka suuri neuvosto valitsi Dogen. Kauppiaina ja merenkulkijoina heitä kiinnosti kauppareittien ja –tukikohtien hallinta. Tämä kehitti heille taipumuksen suhtautua asioihin abstraktisti. Joka vuosi Doge purjehti laguunille ja antoi merelle kultaisen kihlasormuksen vahvistaakseen meren ja Venetsian välisen liiton. Arsenalea pidettiin suojamuurina ja sen työntekijöitä Dogen henkivartijoina. Arsenalen raavaat työmiehet olivat kaupungin ainoita asukkaita, joiden ei tarvinnut polvistua Dogen edessä.

1700-luvulla alkoi kaupungin valta olla mennyttä useiden sotilaallisten tappioiden jälkeen ja se alkoi vetäytyä sisäänpäin kääntyneeksi kaupungiksi, jota pidettiin salaperäisenä ja romanttisena. Kaupunki on muutenkin kuuluisa erilaisia kristillisiä, juutalaisia ja islamilaisia uskomuksia sekoittavien salaseurojen ja rituaalien keskus. Sen suojeluspyhymys on pyhä Markus, jonka jäännökset ryöstettiin sinne Aleksandriasta 826. Sen lippu on punakultainen ja siinä on siivekäs leijona. Serenissima on edelleen venetsialaisten mielestä olemassa jonkinlaisena abstraktina käsitteenä, Kuvaavaa on että vaikka venetsialaiset myyvät turisteille kaikkea kaupunkiin liittyvää krääsää, niin Dogen hattuja ei ole kaupan. Luulen että sille joka lähtisi se päässään kävelemään kadulle, tulisi hyvin pahoja hankaluuksia hyvin äkkiä.

Siinäpä aluksi, kun kerran pyydettiin.

Sivut

Kommentit (22)

Kiitos, Bomt

Muutama kysymys: la Serenissima, kuulostaa naisen nimeltä. Mitä sana tarkoittaa, paitsi siis Venetsian lempinimeä?

Oliko suuri neuvosto jonkinlainen kauppiaitten raati? Demokratian kanssa sillä ei tainnut olla mitään tekemistä.

Entä millainen hattu Dogella sitten oikein oli?

Luulisin että Venetsian historia ulottuu paljon kauemmas ajassa taaksepäin, kuin virallinen historia kertoo. Sumerit olivat maailman ensimmäisiä merenkulkijoita, jotka esim. ensimmäisinä asuttivat Välimeren saaria, kuten Kyprosta ja Kreetaa. Niitten myöhemmät jälkeläiset foinikialaiset, asuttivat ensimmäisinä lukuisia Välimeren kaupunkia. Ja Venetsian veneet, gondolit, olivat selvästi saman kaltaisia kuin sumerien ja foinikialaisten veneet. Siitä myöhemmin ketjussa.

http://www.venetia.it/

tämä on esim. tyypillinen Assyrialainen / sumerinen symboli:

Ja mahdollisesti tämäkin on:

http://www.comune.venezia.it/marchio/

”The streets in Venice generally have ancient and above all courious names which reflect different work that was done in the area (like Caele) "Pestrin", which means milkman, of "Pistor", which means baker, of "Fruttarol", which means fruit seller, etc.), commercial activities (like "Mercerie", where you could buy fabrics, "Frezzerie", where they made arrows, Calle "Fiubera" where they made buckles for shoes, etc.) and the origins of inhabitants (like Calle dei "Preti", the street of priests, or "Muneghe", meaning nuns, or "Ragusei", which refers to the people from Ragusa, Dubrovnik nowadays, who lived in that area of Venice,
riva dei "Schiavoni", the "big slaves", refers to slaves brought from the Dalmatan Coast, etc.)”
---

”Dalmata” sana on todennäköisesti peräisin Sumerien myyttisetä Dilmun tai Urantia-kirjan mukaan Dalamatia sanasta.

Ja sumerien vanha kaupunki Lagash oli rakennettu Eufrat joen jokisuistoon hiekkadyyneille, joten se tietyssä määrin muistuttaa Venetsiaa.

Vanha kaupunkikaava:

http://www.gondolavenezia.it/Zoom.asp?ID=3
---

Gondoleista ja muista sumerien veneistä:

This boat is mentioned for the first time in an official document in 1094. It is about a decree of doge Vitale Falier , which dispensed the citizens of a place in the south of Venice from giving a "gondulam".The origin of the name is very uncertain and discussed:some make it date back to the Latin "cymbula" ( little boat) or to "cuncula", diminutive of"concha" ( shell). Others look back to the Greek "kundy" ( navicula) or to "kuntò-helas"( push -craft).

They often say that Sumerian boats are known for their right angle ends:

toinen sumerilainen Gondoli:

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Jaha. Stefu tuli sitten pilaamaan heti kättelyssä tämänkin keskustelun urantiahourailluillaan. Stefan, minä olen sitä mieltä että sinä olet hieman häiriintynyt ja toivoisin ettet tulisi sotkemaan u-saduillasi asioita, joista et mitään tiedä etkä ymmärrä. Etenkin kun sotket niihin järjestään aikatasoja, maita, kansoja ja ylimaallisia voimia, jotka eivät mitenkään liity otsikkoon. Sinulla on massiivinen lista keskusteluja jotka olet pilannut heti kättelyssä tuomalla heti kättelyssä kehiin omat pakkomielteesi. Voisit osata käyttäytyä edes sen verran, että yrität pitäytyä otsikon aiheessa.

No koitetaan muiden kanssa kuitenkin. Mummo kirjoitti:

"Muutama kysymys: la Serenissima, kuulostaa naisen nimeltä. Mitä sana tarkoittaa, paitsi siis Venetsian lempinimeä?

Oliko suuri neuvosto jonkinlainen kauppiaitten raati? Demokratian kanssa sillä ei tainnut olla mitään tekemistä.

Entä millainen hattu Dogella sitten oikein oli?"

Venetsian murre/kieli poikkeaa standardikielestä selvästi. Muistaakseni serenissima (ilman artikkelia) oli alun perin yksi Dogen arvonimistä (korkein, kunnia-arvoisin tms?) ja sittemmin siitä paikallisten abstraktin ajattelun perusteella kehittyi la Serenissima, mikä tarkoitti Dogea, hänen takanaan olevaa neuvostoa, heidän takanaan olevia vapaita kansalaisia ja kaiken takana olevaa kaupungin ja meren avioliittoa. Kyseessä oli myös merta hallitsevan rajattoman valtion virallinen nimi. Vain pääkaupunki oli Venezia.

Suuri neuvosto oli alun perin vapaiden kansalaisten valitsema raati. Se alkoi myöhemmin valita itse itsensä varakkaiden sukujen keskuudesta. Vielä myöhemmin se korvautui kymmenen raadilla, jonka pelkkä keulakuva Doge oli. Tällöin oli siirrytty taloudelliseen valtaan perustuvaan oligargiaan. Venetsian loiston historia on niin pitkä, että siihen mahtuu yhtä jos toista.

Dogen kuuluisa hattu. Tässä yksi esimerkki:

http://www.abcgallery.com/T/titian/titian50.html

Tyylissä tietysti yli tuhannen vuoden aikana tapahtui muutoksia, mutta perusmuoto säilyi.

Kiitos BK hienosta aiheesta. Haluaisin kysyä että oliko Venetsian johdossa joskus Signoria kuten Waltarin upeat teokset Mikael Hakim ja Mikael Karvajalka antavat ymmärtää? Waltarihan kirjoitti romaaneja mutta minun tietääkseni hänen historiantietonsa oli suorastaan merkittävä.

Bomt Kneder
Jaha. Stefu tuli sitten pilaamaan heti kättelyssä tämänkin keskustelun urantiahourailluillaan. Stefan, minä olen sitä mieltä että sinä olet hieman häiriintynyt ja toivoisin ettet tulisi sotkemaan u-saduillasi asioita, joista et mitään tiedä etkä ymmärrä. Etenkin kun sotket niihin järjestään aikatasoja, maita, kansoja ja ylimaallisia voimia, jotka eivät mitenkään liity otsikkoon. Sinulla on massiivinen lista keskusteluja jotka olet pilannut heti kättelyssä tuomalla heti kättelyssä kehiin omat pakkomielteesi. Voisit osata käyttäytyä edes sen verran, että yrität pitäytyä otsikon aiheessa.

No koitetaan muiden kanssa kuitenkin. Mummo kirjoitti:

Väitän, että kirjoitukseni liittyi otsikkoon, ja oli varsin järkevä ja mielenkiintoinenkin.

Venetsian historiaa ja tekniikka käsittelin, kuten kaupunkikaavaa, historiallisia symboleja ja nimiä, sekä veneitten (gondolien) vanhaa tekniikkaa.

Näinhän asia oli Bomt, vuodatuksistasi huolimatta!

Kiitos taas, Bomsku

Serenissma kuulostaa kauniilta, kuin hellitteynimeltä, diminutiivilta. No, ehkäpä venetsialaiset käyttävät sitä sellaisessa merkityksessä.

Dogen hattu oli siis vallan symbloi. Mitäs muita arvonimeen kuului? Hattu oli sinällään pettymys: leveäreunainen samettipipo. uumoilin jotain korskeampaa

Kauppiaiden kaupungissa Venetsiassa siis raha ratkaisi yhteiskunnallisen aseman ja vallanjaon. Mitenkäs kirkko tähän suhtautui? Luulisipa paavin ja kardinaaliensa tästä hermostuneen.

Mummo

Mummo
Kiitos taas, Bomsku

Serenissma kuulostaa kauniilta, kuin hellitteynimeltä, diminutiivilta. No, ehkäpä venetsialaiset käyttävät sitä sellaisessa merkityksessä.

Dogen hattu oli siis vallan symbloi. Mitäs muita arvonimeen kuului? Hattu oli sinällään pettymys: leveäreunainen samettipipo. uumoilin jotain korskeampaa

Kauppiaiden kaupungissa Venetsiassa siis raha ratkaisi yhteiskunnallisen aseman ja vallanjaon. Mitenkäs kirkko tähän suhtautui? Luulisipa paavin ja kardinaaliensa tästä hermostuneen.

Mummo

Venetsia kiinnosta minuakin, koska olen käynyt siellä kerran erään Italiassa pidetyn radioastronomien kokouksen jälkeen, joka pidettiin Bolognassa. Sieltä oli lyhyt junamatka Venetsiaan kaupunkiin. Muistan, että ensin eksyin noilla vanhoilla kapeilla kujilla, kun pyrin menemään Markus-aukiolle (PIAZZA SAN MARCO).

Ensimmäisen kerran olin italiassa 1960 luvulla, Roomassa ja Pompejissä.

Balthasar
Kiitos BK hienosta aiheesta. Haluaisin kysyä että oliko Venetsian johdossa joskus Signoria kuten Waltarin upeat teokset Mikael Hakim ja Mikael Karvajalka antavat ymmärtää? Waltarihan kirjoitti romaaneja mutta minun tietääkseni hänen historiantietonsa oli suorastaan merkittävä.



Kiitos kiitoksesta. Tuosta en tiedä. Vaikka luenkin paljon kaunokirjallisuutta, niin yhtään Waltarin teosta en ole saanut luettua loppuun. Sen tiedän että naispuolinen Doge oli mahdottomuus, mutta on tietenkin mahdollista, että jonkun vaikutusvaltaisen suvun naispuolinen matriarkka, todennäköisesti leski, on kohonnut epävirallisesti niin korkeaan asemaan että hänestä olisi alettu käyttä veneton rouva-sanaa arvonimenä. Itse asiassa sitä voisi pitää jopa todennäköisenä.

Mummo
Kiitos taas, Bomsku

Dogen hattu oli siis vallan symbloi. Mitäs muita arvonimeen kuului? Hattu oli sinällään pettymys: leveäreunainen samettipipo. uumoilin jotain korskeampaa

Kauppiaiden kaupungissa Venetsiassa siis raha ratkaisi yhteiskunnallisen aseman ja vallanjaon. Mitenkäs kirkko tähän suhtautui? Luulisipa paavin ja kardinaaliensa tästä hermostuneen.

Mummo

Dogen hatun näennäinen vaatimattomuus liittyy nimen omaan venetsialaisten maailmankuvan erikoisuuteen. Valta perustui rajoilla määrittelemättömään merivaltaan ja kaupalliseen valtaan. Vallan symboliksi riitti vaatimaton esine, koska vallan perusteetkaan eivät olleet konkreettisesti nähtävissä.

Genovalaisten ja Firenzeläisten kiintymystä aateliarvoihin, ulkoiseen prameuteen, uskonnolliseen intoiluun (ja suvaitsemattomuuteen!) ja taloudellisesti hyödyttömiin kunniakysymyksiin he halveksivat avoimesti.

Paavin kanssa tietenkin oli kiistoja, mutta kannattaa muistaa, että Italia oli loputtoman jakautunut. Kaikki olivat koko ajan juonimassa toisiaan vastaan Paavi taas tarvitsi säännöllisesti Venetsian rahoja (avatkaapa ketkä keksivät pankin, optiot ja osakeyhtiöt?) ja laivastoa. Ilman Venetsian laivastokokemusta, sotaoppia ja säälimättömästi valtaustaisteluissa sotivaa merijalkaväkeä paavin ja Ranskan laivasto eivät ikinä olisi lyöneet Turkin ylivoimaista ja voittamattomana pidettyä armadaa Lepanton meritaistelussa.

o_turunen
Seuraa 
Viestejä14900

Olen sitä mieltä, että S. Tallqvist voi samantien painua no, en viitsi sanoa,
mutta toivon että _ET_ aikaisemmin etkä myöhemminkään tule tähän
ketjuun paskaa jauhamaan. Kirjoita itse ihan oma ketjusi ja vastaa ja
keskustele urantioista ihan keskenäsi. Tai mikä olisi parempi, et täyttäisi
palvelimen kovalevyä turhilla tarinoilla.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi. Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

o_turunen
Olen sitä mieltä, että S. Tallqvist voi samantien painua no, en viitsi sanoa,
mutta toivon että _ET_ aikaisemmin etkä myöhemminkään tule tähän
ketjuun paskaa jauhamaan. Kirjoita itse ihan oma ketjusi ja vastaa ja
keskustele urantioista ihan keskenäsi. Tai mikä olisi parempi, et täyttäisi
palvelimen kovalevyä turhilla tarinoilla.

oooooooooooooooooooooo_turunen kirjoitti

Stefan Tallqvistille. Olen ymmärtänyt että olet pitkälle koulutettu. paljon maailmaa nähnyt mies. Tällaiseen historiaa käsittelevään säikeeseen tällainen henkilö on mitä tervetullein kommentoimaan. Ainakin minun puolestani. Mutta tuo Urantia-kirja. On erittäin vaikeaa ainakin minulle erottaa viesteistäsi faktaa fiktiosta koska minä en pidä Urantia-kirjaa luotettavana tietolähteenä. Tämä näkökulma minulle sallittakoon aivan kuten minä sallin puolestani sinulle oman näkemyksesi.

Voisiko sinulta pyytää että tässä aiheessa et toisi Urantiaa esiin? Voisitko kertoa omista kokemuksistasi ja näkemyksistäsi Venetsiasta? Ne olisivat taatusti tervetulleita. Urantian näkemyksistä Venetsian historiasta voisi varmaan kirjoittaa aivan omassa säikeessään.

Bomsku

Kerroit, että venetsialaiset katsoivat hiukka viistoon firenzeläisten komeilua, mutta eikös heillä ollut aikamoinen kurkihirsi silloin omassa öögassa? Onhan Venetsian loiston aikana rakennettu maailman upeimpia palatseja.

Entäs miten oli taiteiden suosiminen? Merikaupan herruus toi taskut kultaa täyteen. Löytyykö Venetsian historiasta esim. Medicien veroisia mesenaatteja?

Balthasar
Stefan Tallqvistille. Olen ymmärtänyt että olet pitkälle koulutettu. paljon maailmaa nähnyt mies. Tällaiseen historiaa käsittelevään säikeeseen tällainen henkilö on mitä tervetullein kommentoimaan. Ainakin minun puolestani. Mutta tuo Urantia-kirja. On erittäin vaikeaa ainakin minulle erottaa viesteistäsi faktaa fiktiosta koska minä en pidä Urantia-kirjaa luotettavana tietolähteenä. Tämä näkökulma minulle sallittakoon aivan kuten minä sallin puolestani sinulle oman näkemyksesi.

Voisiko sinulta pyytää että tässä aiheessa et toisi Urantiaa esiin? Voisitko kertoa omista kokemuksistasi ja näkemyksistäsi Venetsiasta? Ne olisivat taatusti tervetulleita. Urantian näkemyksistä Venetsian historiasta voisi varmaan kirjoittaa aivan omassa säikeessään.

Miksi pyydät että en toisi aiheeseen liittyviä asioita esille? Ja U-kirjaa olen toistaiseksi itse maininnut tässä ketjussa vain nimellä.

Jos minä ymmärrän ja pidän U-kirjaa luotettavana, niin en voi sille mitään, että jotkut jotka eivät ole syventyneet asiaan eivät pidä sitä luotettavana informaatiolähteenä. U-kirja sisältää todistetusti paljon luotettavaa informaatiota, sekä sellaista tieto maailmankaikkeudesta, josta emme tällä hetkellä tiedä paljoakaan. Minä katsoisin että se rikastuttaa keskustelua että tuon teille tuntemattomia asioita esille.

Venetsiasta erikoisesti U-kirja ei puhu, mutta paljon Välimeren muista sivistyksistä erikoisesti menneinä aikoina.

Olen samaa mieltä kuin twoDogs, että monet veneet muistuttavat sumerien alkuperäisiä veneitä. Tässä vielä kuva Markus basilikan mosaiikista, joka ei ehkä tässä suhteessa ole paras esimerkki:

un'imbarcazione raffigurata nei mosaici della Basilica di San Marco

Sittenhän olemme yhteisymmärryksessä. Voit olla Stefan varma että luen niin tekstisi kuin linkkisi suurella mielenkiinnolla. Siis silloin kun U-kirjaa ei mainita.

Mitä mieltä sinä olet tästä Waltarin mainitsemasta Signoriasta? Entä muut keskustelijat? Netistä en löydä mitään.

Itse kaipaisin Venetsiasta lähinnä tuota Huokausten Siltaa. Krapulassa voisi helpottaa mennä huokailemaan tuollaiselle sitä varten nimetylle sillalle.

EDIT: i piti muuttaa älläksi

Mummo
Bomsku

Kerroit, että venetsialaiset katsoivat hiukka viistoon firenzeläisten komeilua, mutta eikös heillä ollut aikamoinen kurkihirsi silloin omassa öögassa? Onhan Venetsian loiston aikana rakennettu maailman upeimpia palatseja.

Entäs miten oli taiteiden suosiminen? Merikaupan herruus toi taskut kultaa täyteen. Löytyykö Venetsian historiasta esim. Medicien veroisia mesenaatteja?

Lyhyet kommentit. Venetsialaiset palazzot (poislaskettuna Dogen) ovat komeita mutta aika vaatimattomia verrattuna aatelisten Firenzeläisten viritelmiin. Niissä voisi sanoa olevan jopa jotain protestanttista. Niissä yhdistyy vallan tuoma vauraus ja suuruus kaupungin ahtauden mukanaan tuomaan käytännöllisyyteen.

Koska Venetsian hallintojärjestelmästä johtuen saman suvun vuosisatainen valta oli mahdoton, niin vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on ei. Mutta näyttävää taidetta, koristeltuja kirkkoja, hienoja muotokuvia ja sen sellaista kyllä löytyy.

Mutta, voi, kunnia-arvoisat kanssakeskustelijani! Joutunen lähtemään nyt omalaatuisuudestaan tunnettuun ja joissakin piireissä siksi jopa paheksuttuun Tampereen teatterikesään katsomaan ja hieman arvioimaan esteettisiä arvoja, kuten Venetsian ystävälle tietysti sopii, vaikka tämä vulgaari muuta teeskentelevien, siis näyttelijöiden, koulukunta ei ehkä meidän analyyttiseen pirtaamme täysin sovikaan. Valitettavasti vain sen takia olen estynyt osallistumasta tähän henkevään keskusteluun parin lähipäivän aikana. On mahdollista, kiitos nykyisen teknologiaksi kutsutun ihmeiden maailman tuomien häkellyttävien mahdollisuuksien, että käyn tässä kuvitteellisten hahmojen labyrintissä jossakin välissä. Jos näin ei, niin siihen saakka, suvaitkaa poissaoloni.

L
Seuraa 
Viestejä7979

Bomt Kneder

Kirjoitit: Venetsiasta

Kaupunkia ei ole koskaan historiassa ole valloitettu ja sen laivastomahti pysäytti Ottomaanien turkkilaisimperiumin etenemisen läntiselle Välimerelle

Ja Ottomaani-imperiumin uhan hiivuttua hiipui Venetsiankin mahti kaupankäynnin keskityttyä Atlantille. Venetsiaa ei valloitettu, mutta Venetsia 1500 -luvun jälkeen ei mytöskään vittuillut kenellekän riittävästi tullakseen valloitetuksi.

Ja:

Kaupunki kehitti Arsenalen laivastotelakalla sarjatuotannon ja liukuhihnaperiaatteen 800 vuotta ennen Henry Fordia.

Eikös Rooma Ensimmäisen Puunilaissodan aikana jo sarjatuotannolla kaleeria? Varmaan Venetsia jalosti ideaa, muttei ehkä sinänsä mitään uutta.

Ja:

1500-luvulla arvioitiin että Venetsia voi 24 tunnin sisällä halutessaan ottaa hallintaansa ainakin joksikin aikaa minkä hyvänsä ei raskaasti linnoitetun alueen itäisellä Välimerelle. Ja niin he myös tekivät.

Tuo oli tosiaan merkittävää, mutta kaikki loppuu aikanaan. Vaan Serissima pysyy.

L

Eikös Rooma Ensimmäisen Puunilaissodan aikana jo sarjatuotannolla kaleeria? Varmaan Venetsia jalosti ideaa, muttei ehkä sinänsä mitään uutta.

Aika paljon on Rooman historiasta tullut luettua, mutta ei kyllä tuommoista tietoa ole tullut vastaan. Oliskos tähän jotain lähdettä?

On kyllä totta että laivastoa Rooma alkoi rakentaa vasta puunilaissotien kaudella.

Hauki
L

Eikös Rooma Ensimmäisen Puunilaissodan aikana jo sarjatuotannolla kaleeria? Varmaan Venetsia jalosti ideaa, muttei ehkä sinänsä mitään uutta.



Aika paljon on Rooman historiasta tullut luettua, mutta ei kyllä tuommoista tietoa ole tullut vastaan. Oliskos tähän jotain lähdettä?

On kyllä totta että laivastoa Rooma alkoi rakentaa vasta puunilaissotien kaudella.

”puunilaissotien kaudella” tarkoittaa siis sotaa foinikialaisia vastaan (puuni = foinikialainen).

Ja Roomalaiset siis muotoilivat sotalaivansa foinikialaisten laivojen mallin mukaan, erikoisesti Karthagolaisten vihollislaivojen mukaan: (muutama ote Enc. Britannicasta)

Rome's growth southward collided with Carthage's ambitions in Sicily, leading to the First Punic War, which began in 264 BC. Unlike their seafaring opponents, the Romans were not a naval power. When in the fourth year of the war Carthage sent a fleet against Sicily, Rome realized its fatal disadvantage and moved to remedy it. The Greek city-states it had conquered had long seagoing experience. Employing their shipbuilders and learning also from the foe, Rome built a fleet of triremes and quinqueremes, the latter patterned after a Carthaginian warship that ran aground in Roman territory early in the war.( EB)

The ensuing First Punic War, which lasted until 241 (BC), was very costly in human life, with losses of tens of thousands being recorded in some naval engagements. Contrary to expectation, the Carthaginian fleet was worsted on several occasions by the newly built Roman; on land the Romans failed to drive the Carthaginians out of Sicily, and a Roman invasion of Tunisia ended in catastrophe (EB)

Unable to accept, Antiochus fought and lost to Scipio's army at Magnesia ad Sipylum in the winter of 190-189. In the following Treaty of Apamea (188), the Seleucid kingdom was limited to Asia east of the Taurus range and was required to pay an indemnity of 15,000 talents and to give up its elephants and all but 10 ships. (EB)

From 155 irrational fears of a Carthaginian revival were stimulated at Rome by Cato the Elder, and in 149, on flimsy pretexts, the Carthaginians (Tunis) were forced to choose between evacuating their city and settling inland or a doomed resistance. They chose the latter, and, after a three-year siege, the city was destroyed and its site ceremonially cursed by the younger Scipio.(EB)

Joo kyllä Roomassa valmistettiin kaleereita sarjatuotantona ensimmäisen puunilaissodan aikana. Vuonna 261 eKr. senaatti määräsi rakennattavaksi 100 viisisoudun ja 20 trireemin laivaston. Muistaakseni rakensivat laivaston vielä uskomattoman nopeasti.

Lähteenä käytin juuri ilmestynyttä Rooman sotilaslaitosta kattavasti käsittelevää kirjaa Rooman sotilasmahti. Kirj. Adrian Goldsworthy

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat