Pidemmältä potkaistu jalkapallo sattuu enemmän.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olen väitellyt tästä jo kahden ihmisen kanssa ja molemmilla kerroilla yllätyin ihmisten näkemyksistä. Heillä oli omakohtaisia kokemuksia siitä, että erinäisissä pelitilanteissa jalkapallot ja sählypallot saavat aikaiseks melko outoja ilmiöitä. Noin metrin päästä potkaistu pallo sattuu osuessaan jonkun verran, mtta noin 5-10 metrin päästä vetaistu pallo sattuukin enemmän. (myös silloin kun pallo ei osu edellisen pallon tuottamaan mustelmaan) En kiistä kokemuksen aitoutta, mutta kiistän näiden henkilöiden esittämän selityksen. He väittävät, että pallo jotenkin maagisesti ehtii kiihtyä pidemmällä matkalla enemmän. Tämä on vahvasti ristiriidassa opiskelemani fysiikan kanssa. Kvanttifysiikasta en paljoa tiedä, joten kaiketi heillä on vielä toivoa, koska tuolta alueelta on löytynyt toinen toistaan enemmän intuition vastaisia ilmiöitä.

He siis perustelevat, että pallo kiihtyisi senkin jälkeen, kun potkaisijan jalka ei enää kosketa palloa. Tätä olen koettanut perustella näille fysiikkaan perehtymättömille ihmisille ja voin sanoa väittelyiden olleen varsin turhauttavia. Yksikin kaveri oli valmis menemään niin pitkälle, että ehdotti seuraavanlaista koetta: Haetaan ilmakivääri ja ammutaan kahdelta etäisyydeltä saveen paukku ja katsotaan kumpi menee syvemmälle. Hän oli täysin varma, että kauempaa ammuttu menisi syvemmälle.

Nähdäkseni mikään fysiikan laki ei tue tällaista hypoteesia, joten joko en tiedä fysiikasta riittävästi tai sitten kipu - etäisyys suhde ei johdu fysiikasta lainkaan, vaan jostain neuro psykosomaattiskognitiivisesta mielenepävakaustilasta (mitä sekin sitten tarkoittaa... kunhan kekisn hienoja termejä)

Tuleeko ideoita mieleen?

Sivut

Kommentit (54)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

No ei se pallo varmasti ilmassa enää kiihdy.

Mutta, jos pitkälle aikoo potkaista, niin saa potkaista todella kovaa. Sen sijaan lähelle riittää pienempikin voima. Osuessaan pitkältä tuleva potku voi siten omata suuremman nopeuden.

Vierailija

Ainoa käytännön syy, jonka keksin, on se, että pidemmälle potkaistussa pallossa on yleensä kierrettä mukana. Eli pallo siis pyörii. Jos se sitten osuu jotenkin pahemmin, mene ja tiedä.

Veikkaan kuitenkin sitä samaa kuin Volitans, eli lähellä potkaistaessa potkaistaan hiljempaa. Ja voin kokemuksesta sanoa, että läheltä täysillä potkaistu pallo kyllä sattuu eniten.

Vierailija

Pesäpallo olisi hyvä esimerkki heille.
Kumpaakohan sattuu enemmän: henkilöä, joka saa voimalla lyödyn pallon päähänsä ykköspesällä, vai henkilöä joka saa samalla voimalla lyödyn pallon päähänsä takarajalla?

Ja kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa että ainakin ykköspesäläistä sattuu aivan helvetisti...

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005

Samasta aiheesta olen ala-asteella joskus kiistellyt, eikä kaveri perääntynyt siitäkään huolimatta, että kokeiltiin asiaa parilla eri ilmakiväärillä ladon seinään.

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

David
Seuraa 
Viestejä8875
Liittynyt25.8.2005

Tuohon jalkapalloon tietysti liittyy pari seikkaa, jotka voisi mainita. Ensinnäkin kun palloa potkaistaan, se ei lähde liikkeelle välittömästi vaan muodonmuutoksen aikana kiihtyen. Muodonmuutoksen palautuminen ja sen aikainen impulssi kestää tietysti aavistuksen, kyse lienee kuitenkin senttimetreistä - ei metreistä.

Todennäköinen syy on siinä, että metrin päästä potkaistun pallon tietää osuvan, eli törmäyskurssilla oleva reagoi jo potkuvaiheessa tulossa olevaan tälliin ja ehtii siis myötäämään iskua. Useiden metrien päässä oleva taas ei välttämättä osaa varautua / ajoittaa oikeaa hetkeä samalla tavoin, jolloin iskun vaimennus ei satu kohilleen ja tälli on sen vuoksi kovempi.

Tietysti sellainen skenaario vielä voisi olla, että potkuhetkellä ilman virtaus pallosta on irti sen pinnasta ja lennnettyään jonkun matkaa ilma pallon ympärillä muuttuu pallon suhteen osittain staattiseksi kerroksi, jolloin pallon ja ilmakerroksen massa yhdessä voisi antaa kovemman iskun. Tosin ilmanvastuksen lentonopeutta hidastava vaikutus on tässä suurempi, kuin aika hypoteettinen ilmamassan kertymän iskuvaikutus.

Vierailija

Otetaan pallo ja lähetetään se liikkeelle metrin korkeudesta vaakasuuntaan nopeudella 10 m/s.

Mikä on pallon loppunopeus kun se koskettaa maata?

Vastaus on, että se on yli 10 m/s koska maan vetovoima kiihdyttää palloa. Nopeuteen lasketaan sekä vaakasuuntainen vektori, että pystysuuntainen vektori.

Jos oletetaan jalkapalloa potkaistavan yläviistossa, niin sen nopeus on todellakin pienempi lähempänä kuin kauempana, koska ylöspäin kulkiessa sen nopeus hidastuu ja alaspäin kulkiessa sen nopeus kasvaa. Hitaimmillaan pallo on lentoradan lakikohdassa jollon pystysuuntainen nopeuden vektori on nolla.

Tästä saattaa tulla se illuusio, että keskimatkasta tai läheltä kiinniotettu tälli sattuu vähemmän kuin kaukaa tullut banaanipotku.

Vierailija

Kappaleen liikenopeus ei voi missään vaiheessa voi olla suurempi kuin sen lähtönopeus ellei jokin ulkoinen voimatekijä vaikuta siihen. Jos palloon vaikuttaa maan vetovoiman kiihtyvyys, pallo ehtii pudota ennenkuin sen nopeus kasvaa. Yläviistoon laukaistuna sen nopeus ensin hidastuu ja kasvaa jälleen tasapainonopeuteen, joka on lähtönopeutta ilmanvastuksen verran pienempi. Ilmanvastus syö nopeutta sitä voimakkaammin, mitä suurempi on lähtönopeus.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005

Kuten jossakin tuolla aiemmissa keskusteluissa kerroin, pallomaisen kappaleen nopeus ilmanvastuksen vaikuttaessa on laskettavissa. Kas tässä linkki:

http://www.lerc.nasa.gov/WWW/K-12/airplane/flteqs.html

Lähteen yhtälöt eivät ota huomioon pallossa olevaa kierrettä, koska se mutkistaisi merkittävästi tarkastelua. Mutta kokeilkaa ja katsokaa, yhtälöt todella toimivat.

Vanha jäärä

Vierailija

Eiköhän tuohon vaikuta myös painovoima ja pelivälineen massa. Veikkaisin, että 7,2 kg:n kuula sattuu 20 metrin päässä ja 3 metrin lakikorkeudesta laskeutuneena jalkapöytään osuessaan vähintään saman verran kuin pystysuoraan 1,5 metrin korkeudesta suoraan alaspäinkin vapaasti pudonnut kuula.

Vierailija
tietää
Kappaleen liikenopeus ei voi missään vaiheessa voi olla suurempi kuin sen lähtönopeus ellei jokin ulkoinen voimatekijä vaikuta siihen. Jos palloon vaikuttaa maan vetovoiman kiihtyvyys, pallo ehtii pudota ennenkuin sen nopeus kasvaa. Yläviistoon laukaistuna sen nopeus ensin hidastuu ja kasvaa jälleen tasapainonopeuteen, joka on lähtönopeutta ilmanvastuksen verran pienempi. Ilmanvastus syö nopeutta sitä voimakkaammin, mitä suurempi on lähtönopeus.

Jotta pallo voi ylipäätään pudota, on sillä oltava joku nopeus pystyvektorin suunnassa. Siis jos potkaiset pallon vaakasuoraan, sen on pakko tulla lujempaa maahan kuin mitä olet sen potkaissut.

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1557
Liittynyt12.4.2005
Tetrafuran
Yksikin kaveri oli valmis menemään niin pitkälle, että ehdotti seuraavanlaista koetta: Haetaan ilmakivääri ja ammutaan kahdelta etäisyydeltä saveen paukku ja katsotaan kumpi menee syvemmälle. Hän oli täysin varma, että kauempaa ammuttu menisi syvemmälle.

Nähdäkseni mikään fysiikan laki ei tue tällaista hypoteesia, joten joko en tiedä fysiikasta riittävästi tai sitten kipu - etäisyys suhde ei johdu fysiikasta lainkaan, vaan jostain neuro psykosomaattiskognitiivisesta mielenepävakaustilasta (mitä sekin sitten tarkoittaa... kunhan kekisn hienoja termejä)

Tuleeko ideoita mieleen?

Luodin lennosta oli keskustelua viime keväänä, mutta en viitsi sitä nyt ryhtyä etsimään. Siellä näitä luodin nopeuden muutoksia oli muistaakseni käsitelty varsin perusteellisesti. Joten jos kiinnostaa, niin sieltä hakemaan.

Vanha jäärä

Vierailija
Veikko
tietää
Kappaleen liikenopeus ei voi missään vaiheessa voi olla suurempi kuin sen lähtönopeus ellei jokin ulkoinen voimatekijä vaikuta siihen. Jos palloon vaikuttaa maan vetovoiman kiihtyvyys, pallo ehtii pudota ennenkuin sen nopeus kasvaa. Yläviistoon laukaistuna sen nopeus ensin hidastuu ja kasvaa jälleen tasapainonopeuteen, joka on lähtönopeutta ilmanvastuksen verran pienempi. Ilmanvastus syö nopeutta sitä voimakkaammin, mitä suurempi on lähtönopeus.



Jotta pallo voi ylipäätään pudota, on sillä oltava joku nopeus pystyvektorin suunnassa. Siis jos potkaiset pallon vaakasuoraan, sen on pakko tulla lujempaa maahan kuin mitä olet sen potkaissut.

Jos ei oteta huomioon ilmanvastusta, joka pallossa merkitsee paljon. Mitata pitäisi.

Vierailija
Veikko
tietää
Kappaleen liikenopeus ei voi missään vaiheessa voi olla suurempi kuin sen lähtönopeus ellei jokin ulkoinen voimatekijä vaikuta siihen. Jos palloon vaikuttaa maan vetovoiman kiihtyvyys, pallo ehtii pudota ennenkuin sen nopeus kasvaa. Yläviistoon laukaistuna sen nopeus ensin hidastuu ja kasvaa jälleen tasapainonopeuteen, joka on lähtönopeutta ilmanvastuksen verran pienempi. Ilmanvastus syö nopeutta sitä voimakkaammin, mitä suurempi on lähtönopeus.



Jotta pallo voi ylipäätään pudota, on sillä oltava joku nopeus pystyvektorin suunnassa. Siis jos potkaiset pallon vaakasuoraan, sen on pakko tulla lujempaa maahan kuin mitä olet sen potkaissut.

Veikkaisin, että lakikorkeudessaan peliväline sattuu vähiten, sitä ennen ja sen jälkeen sattuu enemmän. Meinaan, että ainakin pystysuoraan ammutun pelivälineen nopeus lakikorkeudessaan on 0 m/s.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat