Gröönlanissa jää sulaa vauhdilla. Ongelmia tulossa?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Jääalueiden sulaminen kiihtyy...

http://abundanthope.net/pages/article_799.shtml

Sivut

Kommentit (33)

Vierailija

No en muista tarkkaa lukua paljon meren pinta nousee kun Grölanissa on sulannu kaikki jäätiköt. Mutta oli se aika merkittävä määrä kyllä.

Vierailija
ranskis
Oisikohan 7-8 metriä kyseessä. Ja siihen sulamiseen kuluu sadoista vuosista tuhansiin vuosiin.

HAH.

Jos koko pohjoinen jää sulaa ni se ei nosta edes metriä vedenpintaa.
Jos etelässä jää sulaa niin asia on toinen. Kymmeniä metrejä.

Vierailija

Nämäkin rupeavat olemaan sellaisia että uutisia asiaa koskien näkee harva se päivä. Katsotaan sitten jos merenpintä oikeasti rupeaa senteissä kohoamaan vuositasolla. Tällä hetkellä hurjat pari milliä, josta osa on lämpölaajenemista.

Vierailija
no_more
ranskis
Oisikohan 7-8 metriä kyseessä. Ja siihen sulamiseen kuluu sadoista vuosista tuhansiin vuosiin.



HAH.

Jos koko pohjoinen jää sulaa ni se ei nosta edes metriä vedenpintaa.
Jos etelässä jää sulaa niin asia on toinen. Kymmeniä metrejä.

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Gröönlannin jää on pohjoisen pallopuoliskon suurin jäätikkö ja se muodostaa 12% koko maailman jäätikkömäärästä.

Jos se sulaisi niin veden pinta nousisi noin 6 metriä.

Juttu on kuitenkin niin että myöskään jäätikköjen sulamisen havaitseminen ei ole kovin helppoa suoraan jäätikköä tutkimalla, joten itse uskon näihin "katastrofiuutisiin" vasta sitten kun kaikkialla havaitaan se suurempi meren pinnan nousu. Ilmasto-uutisia pidän suurin piirtein yhtä luotettavina kuin seiskan juttuja, koska niillä on ilmeisesti sama tarkoitus - vedota yleisöön totuusarvosta pahemmin piittaamatta.

Vierailija
no_more
ranskis
Oisikohan 7-8 metriä kyseessä. Ja siihen sulamiseen kuluu sadoista vuosista tuhansiin vuosiin.



HAH.

Jos koko pohjoinen jää sulaa ni se ei nosta edes metriä vedenpintaa.
Jos etelässä jää sulaa niin asia on toinen. Kymmeniä metrejä.


Taisi olla, että jos Antarktis sulaisi kokonaan, merenpinta nousisi 60 metriä.
Jos kaikki maapallon jäätiköt sulaisivat, merenpinta nousisi 100 metriä.

Voin olla väärässä.

P.S. Jossakin dokumentissa sanottiin, että Grönlannista sulaa jäätä kuutiokilometri päivittäin.

Vierailija
ranskis
Oisikohan 7-8 metriä kyseessä. Ja siihen sulamiseen kuluu sadoista vuosista tuhansiin vuosiin.

Itse en usko, että se mihinkään on nyt pois sulamassa, mutta siis tavallaan teoreettinen aika mikä menisi siihen sulamiseen.

Vierailija

(6/12)*100=50m. Jostain syystä nämä numerot eroavat suurin piirtein joka paikassa joten niihinkin ilmeisesti syytä asennoitua hieman skeptisesti.

sipu250
Seuraa 
Viestejä400
Liittynyt23.3.2005

Nähdäkseni on kolme avainasiaa:

Ensimmäinen on, että Grönlannin (samoin kuin Etelämantereenkin) jäätiköt ovat huonosti tunnettuja, joten niiden mallintaminen ei ole kovin pitkällä. Tämä on se syy miksi IPCC jätti näiden jäätiköiden sulamisen vaikutukset mm. merenpinnan korkeuteen pois raportistaan, myöhäisempiin arvioitikierroksiin. On toki selvää, ja mittaustuloksetkin sen todistavat, että pintasulaminen etenee ilmaston lämpiämisen tahdissa.

Toiseksi pintasulamisen seurauksena jääkentän absoptio kasvaa. Sula vesi ja märkä jää sieppaavat energiaa paljon tehokkaammin kuin kuiva lumi. Sulaminen myös tiivistää lumen sisältämät epäpuhtaudet pintaan, joten albedo pienenee ja energian sitoutuminen kasvaa tästäkin syystä.

Kolmas seikka on että sulaminen ei tapahdu vain staattisesti, vaan se vaikuttaa myös jäätikön hajoamiseen ja jäävirtojen nopeutumiseen.

Pintakerroksen sulaminen on luonnollisesti riippuvainen sekä keskilämpötilan noususta että paikallisista satunnaisista tekijöistä (eli auringonpaisteesta ja tuulista ja sitä kautta synoptisesta meteorologiasta).

Sulaminen sitoo suuria määriä energiaa (jään sulamislämpö). Tämä energia sitoutuu jäätikköön tehokkaasti eikä poistu talven kylmän jakson aikana. Vesi valuu jäätikön sisään siinä olevien halkeamien kautta. Kun jäätikön sisälämpötila on tukevasti pakkasella (tasoa -30 astetta) vesi jäätyy ja faasinmuutoksen lämpö vapautuu. Tapahtuu jään paikallinen lämpeneminen, jolla puolestaan on vaikutuksensa. Ensiksikin, jään tilavuus on suurempi kuin veden, ja toiseksi lämpeneminen aiheuttaa jään paikallista lämpölaajenemista. Nämä voimat rikkovat jäätikön entistä pienemmiksi lohkareiksi.

Pienemmät lohkareet liikkuvat nopeammin ja jään virtaus siis nopeutuu jäätikön sisäosassa. Tämä merkitsee paineen nousua ulosvirtauksessa, jäätikön alaosassa.

Kun jäätikön sisälämpötila paikallisesti tulee nollaan, vesi valuu jäätikön pohjalle saakka jolloin syntyy voiteluvaikutus. Nestemäinen kerros jäätikön alapinnassa pudottaa kitkaa ja virtaus nopeutuu edelleen (tämä on tunnettu ja jo huomioitu arvioissa).

Sen lisäksi märkien jäälohkareiden keskinäinen kitka koko jäätikön syvyydeltä vähenee, mikä lisää edelleen virtausnopeutta. Nopeampi virtaus rikkoo jään pienempiin lohkareisiin.

Jäätikön pohjan viettävyydestä lähinnä riippuu miltä tilanne tällöin näyttää. Viettävillä rinteillä jäätikkö romahtaa ja syntyy vyöry, moninkertaisesti entistä nopeampi jäävirta mereen. Tästä on esimerkkejä havaittukin. Suurin osa rannikoista on kuitenkin sikseen loivia että virtaus pysyy melko hitaana, eikä varsinaista vyöryä synny.

Kvantitatiivinen mallinnus on hankaalaa siksi että mittaustuloksia jäätiköistä on aivan liian vähän. Ei tunneta sisämaan jäätiköiden halkeiluja ja railoja, ei myöskään jäätiköiden alla olevan maaperän muotoja riittävän yksityiskohtaisesti. Pinnalla tapahtuva sulaminen ja sen eteneminen vuodesta toiseen on toki mitattua tietoa.

Etelämantereen suurin osa on edelleen vakaa. Kun sen pinta on noin 3 km korkeudessa, siellä ei tapahdu sulamista. Sama koskee osia Grönlannista, joissa tosin pintasulaminen on edennyt jo noin 2 km korkeudelle merenpinnasta. Läntisen Antarktiksen tilannetta mutkistaa se että suurin osa sen jäätiköistä lepää meren pohjalla, joten pienetkin muutokset sallivat suolaisen meriveden virtauksen jäätikön alle ja nopean hajoamisen vaara on sen tähden suurempi. Jäätikön alla on havaittu merkittäviä "järviä" ja niiden välillä tapahtuvia nopeita veden virtauksia. Lisäksi alueella on useita vulkaanisesti aktiivisia alueita ja vulkaaninen aktiivisuus saattaa toimia liipaisimena merkittäviinkin jäätikön liikkeisiin.

IPCC:n arvio alle metrin vedenpinnan noususta 100 vuoden kuuessa on selvästikin alimitoitettu. Ennustehan ei periaatteessa yritäkään kattaa kuin vuoristojen jäätiköiden sulamisesta ja valtamerten lämpölaajenemisesta johtuvat nousut. Grönlannin ja läntisen Antarktiksen sulaminen aiheuttaa riskin useamman metrin vedenpinnan kohoamisesta.

Vierailija

Grönlannin nimi ei ole vitsi:
Viikingit asuivat siellä aikoinaan ja harjoittivat mm. karjanhoitoa.
Olisiko saari tulossa jälleen nimensä veroiseksi?

Lha
Seuraa 
Viestejä64
Liittynyt10.11.2005

Kyllähän Grönlannissakin jää sulaa, mutta mitä siitä kun jääpeite paksuuntuu kuitenkin jopa metrin tai puolitoista per vuosi. Vuonna 1942 pakkolaskun tehnyt lentolaivue kaivettiin niiltä sijoiltaan vuonna 1988 jolloin niiden päälle satanut lumi oli tiivistynyt 75-metriseksi jääkerrokseksi.

Vierailija
sipu250
IPCC:n arvio alle metrin vedenpinnan noususta 100 vuoden kuuessa on selvästikin alimitoitettu. Ennustehan ei periaatteessa yritäkään kattaa kuin vuoristojen jäätiköiden sulamisesta ja valtamerten lämpölaajenemisesta johtuvat nousut. Grönlannin ja läntisen Antarktiksen sulaminen aiheuttaa riskin useamman metrin vedenpinnan kohoamisesta.

Nobel-palkittu IPCC koostuu "tuhansista" maailman johtavista tiedemiehistä, ja he eivät ole pystyneet mannerjäätiköiden sulamista mallintamaan. Mutta onneksi Sipu pystyy. Nyt odotammekin hänen laskelmiaan mielenkiinnolla.

Vierailija
hanion
Jääalueiden sulaminen kiihtyy...
http://abundanthope.net/pages/article_799.shtml

Aha. Ilulissatin jäävirta etenee, mikä on selvä merkki ilmastonmuutoksesta ja mannerjäätikön sulamisesta. Samaan aikaan Kangerulussaqin jäävirta vetäytyy, mikä on selvä merkki ilmastonmuutoksesta ja mannerjäätikön sulamisesta. Kuka pysäyttäisi jäävirrat syntiinlankeemusta edeltäneeseen tasapainotilaan?

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat