Windows, boottaus USB-tikulta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

(Käyttis:Windows Xp prof)

Yritin rakennella boottia USB-tikulta. BIOS sallii bootin USB-väylältä. Se jopa toimii, kun USB-väylällä on USB/IDE-HD.

Bios ei kuitenkaan tunnista USB-tikkua boottaavana asemana. Löysin M$:n englannin kielisen jutun aiheesta:

http://www.microsoft.com/whdc/device/st ... -boot.mspx
"Recommendations for Booting Windows from USB Storage Devices
Updated: August 23, 2004"

Voisko joku kielitaitoinen kertoa muutamalla sanalla, mitä BIOS-asetuksissa pitää olla lisäksi? Onko joku saanut USB-tikkubootin toimimaan?

Suunnittelen jotain tällaista:

PC ilman kovalevyasemaa
- 2-8GB USBtikku, jossa boottaava käyttis
- saman verran RAMmia, jossa myös virtuaalinen HD

Sitten näkee mitä vielä kehittelee. Vaikkapa energiataloudellisesti viisaasti toimiva BOINC-laskentakone. Pääasia on levyasematon (mekaaninen sellainen) mylly.

Sivut

Kommentit (89)

Vierailija

Ymmärtääkseni tietokoneen on ensin tunnistettava USB-tikku voidakseen käyttää sitä. Vanhaan koneeseeni täytyi ladata "käyttöohjeet" netistä, ennen kuin sillä pystyi käyttämään tikkua. Uudet koneet yleensä sisältävät jo valmiiksi "ohjeet" useimpiin tikkumalleihin, mutta täysin levyasemattomassa koneessa tämä ei taida oikein pelittää. En ole mikään tietokone-ekspertti, joten joku asiasta paremmin perillä oleva voinee valistaa tarkemmin.

Vierailija
SAMAEL
PC ilman kovalevyasemaa



Linuxilla onnistuu, esim. Puppy.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Puppy_Linux

Näin.

Ongelmana winkussa on se, että tikku ei sisällä boottilohkoa. kai linuxkin sen haluaa?

Jokin menetelmä boottilohkon saamiseksi? W95 tai vastaava, command.com ja sitten SYS U:

Mutta toimisiko vieläkään?

Fëanor: uusissa koneissa BIOS tunnistaa USB.väylän, ja sieltä voidaan bootata kone esim. siihen kytketyn kovalevyaseman kautta,

Vierailija
Wikipedia
Puppy Linuxista on useita muunnoksia mm:

* MiniPup, ilman kovalevyä oleviin koneisiin, CD/DVD-asema + CF/USB-muisti riittää

* QEMU-Puppy, USB-muistista boottaava

Molemmat boottaa tikulta. Kai ton perus Puppynkin saa boottaamaan tikulta.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161
Liittynyt1.7.2007

windowssia en ole saanut vielä toimimaan tikulta mutta linux on kyllä. windowssia myös epäilen että saisi mutta kivahan tuota on joskus aikaansa kuluttaa vaikka osaksi tietääkin tehtävän olevan lähes mahdoton.

toisen polven pilkkuvirhe

Finlandes
Seuraa 
Viestejä1399
Liittynyt19.6.2005

Tässä taannoin ruvettiin tuottamaan kehitysmaiden oppilaille halpoja kannettavia joissa ei ole lainkaan kovalevyä vaan flash muisti. Lisäksi kampi sähkökatkojen varalle ja langaton nettiyhteys.

Muistelen nähneeni jokin aika sitten uutisen, jossa mainittiin että näitä edullisia peruskannettavia olisi tulossa myös länsimaisten kauppojen hyllyihin.

Vierailija
Finlandes
Tässä taannoin ruvettiin tuottamaan kehitysmaiden oppilaille halpoja kannettavia joissa ei ole lainkaan kovalevyä vaan flash muisti. Lisäksi kampi sähkökatkojen varalle ja langaton nettiyhteys.

Muistelen nähneeni jokin aika sitten uutisen, jossa mainittiin että näitä edullisia peruskannettavia olisi tulossa myös länsimaisten kauppojen hyllyihin.

Joo, ne on linukoita. Muistaakseni mm. Red Hat on ko. projektissa mukana.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
Vastaaja_s24fi
jotain löytyi

winkku-, jopa vanhoja DOS-bootdiskejä, jos hukkasit:
http://www.bootdisk.com/bootdisk.htm
kannattaa pelätä viruksia

edell. etusivu. myös Linux-utilityjä
http://www.bootdisk.com/

ja sieltä 4 eri menetelmää bootata winkku tikulta:
http://www.bootdisk.com/pendrive.htm


Ei tuolla kyllä puhuta 4 eri menetelmästä Windowsin buuttaamiseen USB-tikulta, vaan DOS:sin. Eihän siellä kertaakaan neuvota edes Windowsin asentamista USB:lle. Siihen löytyy melko monimutkaiset ohjeet vaikkapa tuolta: What is this about?

Jos sen sijaan haluat käynnistää nimenomaan BOINCin suppeammasta XP:stä USB:ltä, rakenna ensin BartPE:hen perustuva BOINCpe -LiveCD.

Näytti helpolta kuin mikä, testasin äsken kahdella koneella.
Linkkinä työpöydän kuva: http://i20.photobucket.com/albums/b239/ourasi/Boinc.jpg
ja tässä BOINC-managerin kuva:

Kun tuo CD toimii (ainoastaan verkkoajurit voivat tuottaa hieman hankaluuksia), voit asentaa saman systeemin USB-tikulle seuraavien ohjeitten mukaan: How to boot BOINCpe/BartPE from a USB flash drive or USB HDD.

En viitsinyt formatoida tikkuani tuon takia. Ohjeet näyttävät kuitenkin niin selviltä, että jopa sinä pääset kärryille kuvia katselemalla.

Olethan aina muistanut korostaa äärimmäisen erinomaista ATK-osaamistasi (kuten kaikkien muittenkin alojen ymmärrystäsi) meihin alottelijoihin verrattuna.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija
sfinksi
Finlandes
Tässä taannoin ruvettiin tuottamaan kehitysmaiden oppilaille halpoja kannettavia joissa ei ole lainkaan kovalevyä vaan flash muisti. Lisäksi kampi sähkökatkojen varalle ja langaton nettiyhteys.

Muistelen nähneeni jokin aika sitten uutisen, jossa mainittiin että näitä edullisia peruskannettavia olisi tulossa myös länsimaisten kauppojen hyllyihin.





Joo, ne on linukoita. Muistaakseni mm. Red Hat on ko. projektissa mukana.

Sadan dollarin kannettava.

Itseasiassa sen kannettavan hinnaksi tuli 180 dollaria ja länsimaissa niitä myydään kuluttajille tietääkseni tämän vuoden lopulta alkaen 400 dollarin hintaan. Ideana on, että ostaja ostaa itselleen yhden ja lahjoittaa toisen kehitysmaihin. Kehittäjät käärivät sitten siitä välistä ilmeisesti sen 40 dollaria hihaansa, tai se käytetään johonkin muuhun kehittävään.

Näin kotoiselta kannalta tarkasteltuna kone on lievästi sanottuna hyödytön. Siinä on 1200x900 tarkkuuksinen mustavalkoinen näyttö, jonka alla tai välissä tai miten sen nyt sanoo, on 640x480 kokoinen värinäyttö jonka päällä on kuulemani mukaan jonkinlainen diffusorikalvo. Eli laitteessa on kaksi käyttötilaa: sumea ja epätarkka värinäyttö ja tarkka mutta mustavalkoinen lukutila. Väritilaa käytetään ilmeisesti videoneuvottelussa tai muussa vastaavassa käytössä. Kaikki varusohjelmat ovat mustavalkoisia, ja ohjelmistoyhteensopivuus on ilmeisistä syistä johtuen pyöreä nolla. Toisaalta, jos tarvitset jotain ohjelmaa, saat itse kirjoittaa sen. Yhtä nappia painamalla saa esiin ohjelmointityökalun johon voi kirjoittaa koodia Pythonilla, ja samalla työkalulla saa sorkkia kaikkea muutakin koodia mitä vehkeestä löytyy.

Prosessori on helvetin hidas. Tai se olisi kohtalaisen nopea, mutta kaikki ohjelmistot on tehty Pythonilla joka ei ole suoraa konekieltä vaan skriptiä, ja sen takia aiheuttaa ylimääräisen työn prosessorille. Tilanne on hieman samanlainen, kuin vuosikymmen sitten kun DOS koneissa oli Qbasic ohjelmatulkki jolla saattoi tehdä omia ohjelmiaan, jotka kyllä toimivat mutta suhteessa konekielelle käännettyyn ja optimoituun oikeaan koodiin, olivat kymmeniä kertoja hitaampia. Tähän ratkaisuun kuitenkin päädyttiin, jotta kehitysmaan lapset oppisivat ohjelmoimaan helpommin ilman että heidän tarvisi miettiä jotain niinkin vaikeaa kuin koodin kääntämistä binääriksi sitä varten suunnitellulla ohjelmalla. Onneksi eivät sentään valinneet ohjelmointiympäristöksi Javaa.*

Kuuleman mukaan koko vehkeen käynnistyminen kestää minuutteja ja ohjelmia ei voi käyttää kuin yhtä kerrallaan, eli moniajo ja ohjelmien välillä toimiva leikkaa&liimaa -toiminta on unohdettava. Ainakin jos haluaa työskennellä sujuvasti, sillä ohjelmasta toiseen vaihtaminen on yhtälailla hidasta. Tämän takia kaikki ohjelmat toimivat täydellä ruudulla, eikä niitä saa ikkunoitua. Näppäimistö on aikuiselle ihmiselle aivan liian pieni ja tallennustilaa on alle CD levyn verran, koska laitteen ohjelmisto syö yli 30% sen pienestä flash-kovalevystä.

Hyviä puolia laitteessa on se, että kirkkaassa valaistuksessa taustavalon voi sulkea koska mustavalkonäyttö näkyy erinomaisesti sen takana olevan valoa heijastavan pinnan ansiosta. Hitaan prosessorin ansiosta akku kestää tässä tilassa kokonaisen päivän, eli 24 tuntia. Sillä voi siis lukea vaikka kirjaa halutessaan. Lisää virtaa voi veivata narusta vedettävällä generaattorilla, tai 30x30cm aurinkopaneelilla.

Verkkoratkaisuna on myös mielenkiintoinen sovellus WLANista jossa jokainen kone toimii automaattisesti tukiasemana ja kaikki ohjelmat ja niillä tehdyt työt voidaan jakaa automaattisesti tähän verkkoon. Siis jos yhdellä on internet-yhteys, tulostin, webbikamera, tms. - kaikilla on. Penskat voivat kirjoittaa vaikka samaa asiakirjaa yhtäaikaa, tai piirtää samaa kuvaa.

Jos katsoo tuota konetta missään muussa kuin hyväntekeväisyysmielessä, niin on kyllä pakko sanoa, ettei paskempaa taida markkinoilta löytyä. Samaan hintaluokkaan 400 dollarin kieppeille nimittäin tippuu monia muita vastaavia laitteita kuten esim. Asuksen EEEPC josta löytyy kaksi kertaa enemmän muistia ja laajennusvaraa gigatavuun asti, neljä kertaa enemmän kovalevytilaa (4 Gt) ja joka jaksaa pyörittää Windows XP:tä ongelmitta, koska siinä on 900 MHz Intelin prosessori. Liitäntöinä USB, Ethernet, MMC/SD, Wlan. Hinnan odotetaan tippuvan 250 ja 350 dollarin väliin, riippuen mallista ja muisti/näyttö/kovalevy optioista.

Tai pitäisi oikeastaan sanoa, että ei vielä löydy, koska kone ei ole edes valmis. Vapaaehtoiset koodarit vääntävät vieläkin viimeisiä bugeja ulos ohjelmistoista ja laitteen on määrä tulla ulos sopivasti joulumarkkinoille. Sama myös Asus EEEPC:n kohdalla, paitsi sillä erolla että sen takana ovat ammattilaiset.

*(Javan käyttöehdoissa kuulemma lukee, ettei sitä suositella käytettäväksi asejärjestelmissä tai laitteistoissa, joissa on mahdollisuus aiheutua vaaraa tai harmia ihmisille tai eläimille. Tekijät pidättyvät jopa siitä vastuusta, että järjestelmä toimisi ylipäätään.)

Edit:

Korjaus näytön tietoihin. Laitteessa on vain ja ainoastaan yksi 1200x900 mustavalkoinen nestekidenäyttö, jonka taakse on asetettu kolmivärinen suodatinkalvo niin, että eri pikselit ovat eri värisiä. Tämän ansiosta näyttö kykenee näyttämään kokonaisia värillisiä pikseleitä 693x520.

Ilman taustavaloa kirkkaassa ympäristössä kaikki värit näyttävät enemmän tai vähemmän mustilta tai harmailta. Kuvan piirtämiseen käytetään eräänlaista alipikseli-renderöintiä, joten näytössä ei ole varsinaisesti kiinteätä resoluutiota, vaan tarkkuus riippuu näytettävästä materiaalista ja siitä, miten se skaalataan ruudun alalle, sekä ulkopuolisesta valaistuksesta (näkyykö värejä vai ei). Näytönohjain kuitenkin toimii aina 1200x900 tilassa, riippumatta siitä mitä ruudulla näytetään.

Valokuva ruudun pinnasta: http://wiki.laptop.org/images/0/00/EToys_-_new_display.jpg

Ruudun kontrastisuhteeksi on mitattu 82:1. Vasteajasta ei tietoa.

Vierailija

Pelkkä XP/Vista lisenssi maksaa sen kannettavan hinnan.

Ja miksei microsoft ole projektissa mukana? Siksi, koska $$$$$$$$$$ talks.

Ja toisakseen, koska raudan hinta tippuu, tippuu myös nuo kehitysmaaprojektikannettavien hinnatkin. Ja jos ei tipu, tulee tilalle tehokkaampaa rautaa.

Ja jos microsoft olisi mukana kehitystyöprojektissa, siellä juoksisi kaiken muun paskan lisäksi kallispalkkaisia konsulenttejä ja muita projektoripäälliköitä rahastaen kehitystyövarabudjettia.

Eli rahat savuna ilmaan.

Edit:

Eikä ne mikkisoftan softajärjestelmä - korjaan, levynohjausjärjestelmä edes pyörisi, se kun ei ole käyttöjärjestelmä - pelkkä 'disk operating system - DOS' perinteiltään. Ja se näkyy kaikessa.

Vierailija
sfinksi
Pelkkä XP/Vista lisenssi maksaa sen kannettavan hinnan.

Ja miksei microsoft ole projektissa mukana? Siksi, koska $$$$$$$$$$ talks.

Ja toisakseen, koska raudan hinta tippuu, tippuu myös nuo kehitysmaaprojektikannettavien hinnatkin. Ja jos ei tipu, tulee tilalle tehokkaampaa rautaa.

Ja jos microsoft olisi mukana kehitystyöprojektissa, siellä juoksisi kaiken muun paskan lisäksi kallispalkkaisia konsulenttejä ja muita projektoripäälliköitä rahastaen kehitystyövarabudjettia.

Eli rahat savuna ilmaan.

Niin no, joka välttämättä haluaa käyttää Windowsia alle 400 dollarin kannettavassa ja nauttia sen "eduista", se hänelle suotakoot. Asus ei tarkoituksella asenna Windowsia koneisiinsa, vaan käyttöjärjestelmänä on Linux pohjainen Xandros.

On tosin helppo ymmärtää niitä jotka haluavat Windowsinsa - laajempi ajurituki ulkoisiin laitteisiin, lähes kaikki muut koneet käyvät windowsilla joten yhteensopivuus on parempi, tutut ohjelmat toimivat, on laajempi ohjelmavalikoima... jne.

Jollain Xandrosilla voi tulla aika nihkeäksi yrittää vempuloida uutta iPodin korviketta tai taskukokoista digiboksia tms. kiinni koneeseen.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Liittynyt16.3.2005

Täytyy muistaa, että monet eivät vielä ole edes tietokonetta nähneet. Sitäpaitsi tuollaisen 100 taalan kannettavankin suorituskyky on valtava verrattuna niihin "normi PC:hin", joita oli vielä 10 vuotta sitten ja joita osa vieläkin käyttää, kun ei ole keksinyt tarvetta nopeamman hankintaan.

Ei sinne mitään pelikoneita olla hankkimassa, vaan vakavasti otettavaa hyötykonetta, joksi riittää hitaampikin, mutta varmatoiminen.

Pelkästään se, että oppimateriaalia voitaisiin jakaa elektronisessa muodossa toisi huimia säästöjä.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat