Kalapopulaatiot

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Olin tuttavan luona kylässä.
Heidän kotinsa sijaitsi erään lammen rannalla. Lampi oli noin kilometrin pituinen ja puolimetriä leveä hedelampi. Isäntäväki kertoi, että lisäksi vettä lampeen tulee pienestä hedeojasta. Lammessa on kiitettävästi kalaa, haukia, särkiä ja isoja mustia ahvenia.
Olin muuten pilkillä. Veneestä pilkittiin ja saimme juuri noita isoja mustia ahvenia. Tämä nyt kiusaksi maamme kaikille vapaa-ajan kalastajille kerrottakoon. Ja turha on lähetellä minulle yvtä, en kerro kuitenkaan kenellekään missä tuo lampi sijaitsee.

Ja imettelyni.
Lammesta lähtee laskuojaa, joka katoaa kuruntapaiseen maisemikkoon. Lähimpään järveen on matkaa kymmeniä kilometriä, joten kutuaikana sinne ei pääse kala nousemaan. Ei varmaa ole päässyt vuosituhansiin, maannousemaakin on lammen lähimaisemassa sen verran.
Lammen alkuperäinen kalakanta voi olla siis hyvin vanhaa.
Onko tutkittu tällaisia saimaannorppamallisia kalapopulaatioita?

-----------------
Valitan, ei vieläkään äänestystä.

Kommentit (12)

Vierailija
markent
Ja imettelyni.
Lammesta lähtee laskuojaa, joka katoaa kuruntapaiseen maisemikkoon. Lähimpään järveen on matkaa kymmeniä kilometriä, joten kutuaikana sinne ei pääse kala nousemaan. Ei varmaa ole päässyt vuosituhansiin, maannousemaakin on lammen lähimaisemassa sen verran.
Lammen alkuperäinen kalakanta voi olla siis hyvin vanhaa.
Onko tutkittu tällaisia saimaannorppamallisia kalapopulaatioita?

Onhan niitä varmaan tutkittu.

Mutta ei ne kalat välttämättä ole jääkaudenaikaista perua. Ihmiset ovat kautta Suomenniemen siirrelleet ahkerasti kaloja kotimökkiensä lähistöllä olleisiin kalattomiin tai heidän mielestään vääränlaisia kaloja sisältäviin lampiin. Näitä siirtoja tehdään tänäkin päivänä (ilman ympäristöviranomaisten lupia).

Ja toisaalta, kun lammesta lähtee jonkinmoinen laskupuro isompaan vesistöön, voivat kalat nousta sieltä. Ne siirtyvät vesistöstä toiseen uskomattoman kapeita ja vähävestisiä uomia pitkin - ihmisen silmin kulkureitti näyttää mahdottomalta. Eikä haittaa vaikka purossa on melkoisia koskiakin. Olen pyydystänyt kutuhaukia katiskalla purosta, jossa vettä on keväällä parikymmentä senttiä ja leveyttä enimmäkseen muutamia poteroita lukuunottamatta saman verran. Hauet nousevat kutemaan hyvin matalaan ja melko pieneen suolampeen. Kesällä puro on lähes aina kuivana. Joskus puroissa on myös maanalaisia osuuksia kivikkoisilla ja soisilla alueilla. Toisinaan samaisessa purossa näkyy pieniä ahvenia, särkiä ja kymmenpiikkejä kilometrien päässä järvestä, johon se laskee.

Vierailija

Tuo tuntunee uskottavalta selitykseltä. Ihmiset ovat ylimääräiset elävät kalansa, varsinkin sinttinsä, laskeneet näihin lampiin, joista on ajan myötä kehittynyt toimeentuleva kalapopulaatio.

Tuo mainitsemani lammen laskuoja päättyy puolenkilometrin päästä lammesta rämeikköön. Kylätien tapainen kulkee jostain sieltä myös, eikä sen alitse mene yhtään ojaa. Jotain tällaista isäntäväki kertoi.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
markent
Tuo tuntunee uskottavalta selitykseltä. Ihmiset ovat ylimääräiset elävät kalansa, varsinkin sinttinsä, laskeneet näihin lampiin, joista on ajan myötä kehittynyt toimeentuleva kalapopulaatio.

Tuo mainitsemani lammen laskuoja päättyy puolenkilometrin päästä lammesta rämeikköön. Kylätien tapainen kulkee jostain sieltä myös, eikä sen alitse mene yhtään ojaa. Jotain tällaista isäntäväki kertoi.

Kylläpä nuo lampien kalapopulaatiot silti enimmäkseen ovat jääkauden peruja. Kuka ihme olisi laskenut sinttejään vastaaviin lampiin, jotka sijaitsevat kaukana asutuksesta. Ja mistä saakka kalastaja olisi kuljettanut eläviä särkiä, haukia ja ahvenia laskeakseen ne lampeen? Tällainen siirtotyö vaatii jo välineitäkin ja suunnitelmallisuutta. Käytännössä on jo kalaan mentäessä päätettävä, että siirrämpä kalapopulaation lampeen X, ja otan sen vuoksi riittävän isot paljut ja kuljetusvehkeet mukaan, ja kalastan kalat niin etteivät ne merkittävästi vaurioidu. Joku nimim. taiteilijatyypin kaltainen harrastelija tuollaista voi tehdäkin, mutta ei heikäläisiä riitä kovinkaan montaa lampea kaloilla rikastuttamaan. Lisäksi vielä sekin, että jos sinttejä tuo kalattomaan lampeen, niin eihän niille ole siellä ruokaa. Hyönteisiä syömällä nyt ahven ja särki menestyvät, mutta hauki ei varmasti, eikä ahvenkaan hyvin pärjää. Ensimmäinen talvi tappaisi ne jokseenkin varmasti kaikki, koska hyvin suurella todennäköisyydellä alkujaan kalattoman lammen kalattomuuteen on jokin syy; todennäköisesti se jäätyy umpeen talvella, tai ainakaan siellä ei ole kaloille riittävästi happea.

Siis oikeastiko lampesi on puolen metrin levyinen? Eihän se silloin ole mikään lampi vaan oja.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Aweb on oikeassa, ei niistä lampien synnystä nyt niin kauaa ole, jotain tuhansia vuosia ja tuleehan joistain suonsilmistäkin kaloja kuulemma. Viime jääkauden loputtua Itämeri syntyi Pohjolan alueella oli kaikenlaisia systeemejä, Baltian jääjärveä jne. ja Laatokkakin oli yhteydessä Atlanttiin.

Tässä on mielenkiintoisia kuvia kehitysvaiheista: http://tinyurl.com/yoe3g7

Mutta kyllä niitä kaloja viedään ja vietiin ennen järviin ja kaukaisiin lampiin enimmäkseen ruuan vuoksi. Agraaritalouden aikaan elettiin enemmän metsästä ja luonnosta, ei ollut kebabspudareita joka nurkalla. Ei tarvitse kuin muutama lahna viedä järveen niin kohtahan niitä on lätäkkö täynnä. Varsinkin jos on ravintoa helposti saatavissa ja sopiva ekologinen lokero. Rapuja koittavat kovasti istuttaa nykyään mökkijärviin.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
Asimov
Ei tarvitse kuin muutama lahna viedä järveen niin kohtahan niitä on lätäkkö täynnä. Varsinkin jos on ravintoa helposti saatavissa ja sopiva ekologinen lokero. Rapuja koittavat kovasti istuttaa nykyään mökkijärviin.

Totta. Mutta kuten kirjoitin, jo alkujaan kalattoman lammen kalattomuuteen on jokin syy. Todennäköisesti kalaton lampi on liian matala; jäätyy umpeen, tai sitten siinä ei ole tarpeeksi happea, että kalat pärjäisivät talvella. Ei sellaiseen kannata mitään istuttaa.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Aweb, tuo lampi on ainakin puolikilometriä leveimmillään leveä. Kirjoitusvirhe. Leikillähän sinä.
Tuossa lammessa on siis kalaa. Haukia, särkiä ja ahvenia.
Ahvenet ovat isoja, mutta särjet vain pienehköjä.
Nyt ei saatu särkiä ollenkaan.

Jatkoa
Lampi on syvä. Isäntä sanoi syvimmän kohtaa olevan 17 metriä. Lampea ympäröivä ranta on jyrkkää, paitsi hedeojan suunnalta tuollaista kuruntapaista ja samanlaista "laskuojan" suunnalta.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
markent
Aweb, tuo lampi on ainakin puolikilometriä leveimmillään leveä. Kirjoitusvirhe. Leikillähän sinä.
Tuossa lammessa on siis kalaa. Haukia, särkiä ja ahvenia.
Ahvenet ovat isoja, mutta särjet vain pienehköjä.
Nyt ei saatu särkiä ollenkaan.

Jatkoa
Lampi on syvä. Isäntä sanoi syvimmän kohtaa olevan 17 metriä. Lampea ympäröivä ranta on jyrkkää, paitsi hedeojan suunnalta tuollaista kuruntapaista ja samanlaista "laskuojan" suunnalta.

Jos lammen mittasuhteet ovat tuollaiset, voit olla aivan varma, ettei kukaan ole istuttanut sinne särkiä, vaan että kalat ovat jääkauden peruja. Jos lammessa tehtäisiin tutkimuskalastusta, sieltä voisi löytyä muitakin kalalajeja; sellaisia, jotka eivät jää koukkuun. En tosin tiedä, millaisia pohjakaloja lammessa elää. Joessa eläviä lajeja ovat ainakin kivisimppu ja mutu; olen ollut tekemisissä ainoastaan jokilajistojen kanssa, lampiekosysteemit ovat minulle hyvin tuntemattomia. Et myöskään kertonut, sijaitseeko lampi etelässä vai pohjoisessa.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Lampi on Helsingistä Porin suuntaan noin 70 km.
Tarkennan lammen mallia.
Lammen malli on kuin hieman kuristettu ilmapallo. Päälammen koko on noin yksi kilometriä pitkä ja puoli kilometriä leveä. Kapeikkoa noin 50 m leveydeltä noin 100 m ja sen jälkeen noin puolenkilomeriä kanttiinsa oleva pienempi lampare. Siellä on se lampeen laskeva hedeoja.
Lammen vesi on ihmeen selkeää vaikka se on väriltään ruskeaa. Lammen uloin kasvusto on näin meikäsilmin nähtynä Lummetta ja Ahvenheinää. Rannat ovat osittain kaislikkoja, siis seka sellaista.

Sepi
Seuraa 
Viestejä3262
Liittynyt16.3.2005

Olen myös kalastellut mustia ahvenia ja haukia pienistä lammista. Oikein pienissä lammissa kalat kääpiöityvät eli isoja ahvenia tai haukia ei niistä saa. Markentin tapauksessa kyse on kuitenkin järvestä; lampi on Nykysuomen sanakirjankin mukaan halkaisijaltaan 10 - 200 metriä.

Vierailija

Kyllä muuten haukikin menestyy hyvin pienissäkin suolammissa. Silloin niistä tulee isopäisiä kääpiöhaukia, jotain max. 25xm. Tuollaisia on nähty. Syönevät ihan sudenkorennontoukkia jolleivät muuta saa. Mutta tuollaisista hauista ei ole ihmiselle iloa.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005
taiteilijatyyppi
Kyllä muuten haukikin menestyy hyvin pienissäkin suolammissa. Silloin niistä tulee isopäisiä kääpiöhaukia, jotain max. 25xm. Tuollaisia on nähty. Syönevät ihan sudenkorennontoukkia jolleivät muuta saa. Mutta tuollaisista hauista ei ole ihmiselle iloa.

Itse asiassa pienissä suolammissa elävät hauet syövät pääasiassa toisiaan - siis jos muita kaloja ei ole. En ole koskaan kuullut, että tällaisissa lammissa elävät hauet kääpiöityisivät. Miksi ne niin tekisivät? Isompi hauki kuitenkin paremmin pärjää pienemmille. Yleensä kalat kääpiöityvät, jos populaation määrä kasvaa hyvin suureksi, esim. Lokan tekoaltaan siiat.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Uusimmat

Suosituimmat