Itseään ylläpitävä energianlähde

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Varmasti tulee kuraa niskaa tällaisesta, kun se on termodynamiikan lakien vastaista, mutta jos joku voisi selvittää tämän asian maallikon termein, niin olisin kiitollinen.

Tämä esimerkki on tehty hyvin pelkistetysti, ilman voimansiirtokomponentteja tai vastaavia, että saisitte hyvän kuvan asiasta.

Otetaan vaikka pienivirtainen moottori, joka toimii yhdellä 1,2Voltin AA-paristolla. Tämä moottori pyörittää pitkää akselia, johon on kiinnitetty magneetteja tasaisin välein. Näiden magneettien sivuille laitetaan käämit, joista jokainen tuottaa siis virtaa aina magneetin pyöriessä.

Piirustus olisi seuraavanlainen (kuvan pisteet eivät liity):

.......................[käämi]-.........[käämi]-.........[käämi]-
{moottori}----[magneetti]----[magneetti]----[magneetti]
.......................[käämi]+.........[käämi]+.........[käämi]+

Kyseessähän on periaatteessa polkupyörän dynamo, mutta useammalla magneetilla ja käämillä, sekä polkeminen korvattu moottorilla.

Miksei nämä kolme (tai mahdollisesti useampi) "dynamoa" tuota tarpeeksi energiaa, että jaksaisi ylläpitämään kyseistä, 1,2V AA-paristolla toimivaa pienivirtaista moottoria?

Kitkat, lämpöhukat, ilmanvastukset ja vastaavat ovat vähän hakusessa, jonka takia juuri haluaisinkin selvitystä maallikon termein.

Kommentit (5)

Vierailija

Juuri niihin mainitsemiisi asioihin(kitka, ilmanvastus ym.) kuluu energiaa. Tämän takia, vaikka dynamo tuottaa energiaa, sen hyötysuhde on vähemmän kuin 100%, joten se kuluttaa energiaa enemmän kuin tuottaa. Eli: oletetaan että moottorin pyöriessä kuuluu ääntä. Tämä ääni on ilman liikettä, johon kuluu energiaa. Sen ja muiden tekijöiden takia paristoon tulee energiaa vähemmän kuin siitä purkautuu. Siksi sei ei pyöri ikuisesti, eli virta loppuu jossain vaiheessa.

Vierailija

Heureka ! Jos tuon saat toimimaan, olet keksinyt ikiliikkujan.
Kannattaa muistaa, että magneetit myöskin jarruttavat, jolloin sähkömoottori ottaa enemmän virtaa. Moottori pyörisi varmaan kauimmin, jos noita kuormaksi laitettuja magneetteja ei laitettaisi lainkaan, vaan annettaisiin pariston pyörittää moottoria tyhjäkäyntivirralla niin kauan kuin paristo kestää.

Vierailija

Energiaa tuottavilla ja sitä kuluttavilla laitteilla on hyötysuhde. Eli se että paljonko laitetaan sisään per paljonko tulee ulos. Täydellistä laitetta ei olekaan, jossa nämä kaksi puolta olisivat yhtä suuria. Aina häviää jotain matkan varrelle. Monet ikiliikkujiksi väitetyt laitteet kaatuvat juuri tähän.

Mutta siis se asia ja toivottavasti ymmärrettävällä kielellä:
Hyötysuhdetta syöviä tekijöitä on useita. Tässä ne mitä minun mieleeni juolahtivat.
1) ilmanvastus
2) materiaalien muodonmuutokset
3) kitka -> lämpö
4) ääni
5) resistanssi -> lämpö

Kohdat 1 ja 3 ovat aika lähellä toisiaan. Liikkuva kappale koskettaa jotain ainetta, kuten ilmaa, rasvattuja laakereita, laitteen rautaosia ja milloin mitäkin. Näiden aineiden hankaaminen aiheuttaa tietyn määrän kitkaa, joka siis hidastaa laitteen liikettä. Tässä tapahtumassa osa liikkuvan akselin lliike-energiasta muuttuu lämmöksi. Lämpö ei ole ilmaista, joten jostain sekin energia tulee.

2) Tähän piikkiin menee hankaavien osien kuluminen, olipa se sitten kuinka huomaamatonta kulumista hyvänsä. Ilmaiseksi ei metallihippuset lentele, joten jostain sekin energia on nyhdettävä. Tällä kertaa se tulee akselista, joka puolestaan saa liike-energiansa muutaman mutkan kautta paristosta.

4) Tähän kategoriaan menee myös sellainen värähtely, jota ihminen ei voi korvillaan aistia. Värähtely on yhdenlaista liikettä. Ideana tuossa laitteesas on, että vain akseli liikkuisi, mutta valitettavasti osa tästä liike-energiasta pääsee vuotamaan hieman epäsäännöllisemmäksi liikkeeksi. Laite hurisee, pörisee tai pitää jotain muuta ääntä. Tässä laite saa ilman molekyylit värähtelemään. Ilma ei värähtele ilmaiseksi, vaan se ottaa siihen vaadittavan energian tuosta laitteesta. Sama pätee myös laitteen muuhun värähtelyyn. Useimmat moottorit tärisevät ja värisevät sen verran, että sen huomaa heti kun itse laitetta koskettaa.

5) Sähkö kun kulkee piuhoissa, ottaa kuparilanka siitä oman veronsa. Sitä kutsutaan resistanssiksi, kun osa sähköstä häviää matkalla lämmöksi. Suprajohteilla resistanssi saadaan kokonaan poistettua.

Tämä ei tarkoita, että kaikki nämä ilmiöt olisivat helposti havaittavissa. Voi hyvinkin olla, että laite lämpiää vain muutamia asteen osia, tai että se värähtelee niin matalalla taajuudella, ettei sitä voi kuulla taikka aistia sormin. Kaikki tämä johtaa vääjäämättä siihen, että paristosta syötety energia ei palaudu kokonaan dynamoihin.

Toisaalta myös dynamon hyötysuhde on kysymysmerkkinä. Tuskinpa mikään käämi hyödyntää aivan kaikkea magneettikentän liikettä, jota tuo akseliin kiinnitetty magneetti tuottaa. Osa tuostakin varmaan menee harakoille tavalla tai toisella.

Vierailija

moro vaan
helpommin voisi saada homman toimimaan kun poistaisi moottorin ja magneetit
ja tee rautalangasta kehä ja pyöritä kuparilankaa sen ympärille eli tee sähkömagneetti ja laita käämit sillei että sähkömagneetti menee käämin sisältä

koska jostain syystä kuparijohto antaa jännitepiikin kun sen yli vedetään magneetti
eli säädä sähkömagneetti toimimaan jonkun sortin impulseilla eli syntyy jonkun sortin taajuus ja jotain täyttyy miettiä lisää

en tiedä toimiiko tälläin kahden minuutin miettisen jälkeen

timbacharly
Seuraa 
Viestejä10
Liittynyt10.10.2007
Ertsu
Heureka ! Jos tuon saat toimimaan, olet keksinyt ikiliikkujan.
Kannattaa muistaa, että magneetit myöskin jarruttavat, jolloin sähkömoottori ottaa enemmän virtaa.

Touche, magneetit indusoivat jännitettä tasan sen voiman verran, minkä ne jarruttavatkin. -> eli jopa suprajohtavana, laitteella olisi ongelmia muista häviöistä johtuen.

Uusimmat

Suosituimmat