Suojamaan ja maan potentiaali ?
Suojamaan ja maan potentiaali ?
Olen pitkään ihmetellyt tätä "sähkömiesten salatiedettä" sähkökaapelien eri johtimien kanssa. Yksikään sähkömies ei ole tähän osannut vastata.
Lukiofysiikasta muistamme, että vaihtovirtajännite nollapotentiaaliin nähden vaihtelee siniaaltona +-220V (no, tehollinen jännite) välillä. Eli minun järkeni laskee tuosta kaksi kappaletta johtimia, nollajohto (nollapotentiaali ??) ja "kuuma karva".
Mutta kun maadoitetussa kaapelissa on kolme karvaa. Mikä ihme on suojamaan potentiaali ? Onko se sama kuin maakarvassa, ja ikäänkuin sitten piirin sisäinen resistanssi, sulakekytkennät tms. suojamaata ja varsinaista maakarvaa pitkin on eri ? Millä tavalla suojamaadoitus oikeastaan suojelee, jos ajatellaan ihan tätä perusfysiikkaa? Ts. mitä eroa on maalla ja suojamaalla ?
Ja itse asiassa, mitä eroa on maa- ja jännitekarvalla, kun kerran niiden potentiaaliero on sama kumminkin päin katsottuna
Sivut
Käsitykseni on että suojamaa yhdistää työkoneen rungon "suoraan" keskuksen nollapotentiaaliin (sikäli kun kone on oikein kytketty), jos jostain syystä se "kuuma karva" pääsee kosketuksiin koneen rungon kanssa, niin ei tule ns. kynsille, kun se virta menee suoraan maihin ja polttaa sulakkeen tai häiriösuoja katkaisee virran.
Muuta eroa nollajohdolla ja suojamaalla ei tietääkseni käytännössä ole. Kerran oli yhdessä huoneistossa nollajohto irronnut jakorasiasta ja seurauksena oli, että jännite tulikin suoraan suojamaadoituskoskettimiin. Pikkuisen vaarallinen oli tuo tilanne, varsinainen "suojamaadoitus".
Suojamaajohdin kytketään laitteen runkoon. Siinä ei normaaliolosuhteissa kulje lainkaan virtaa, kuten vaihe- ja nollajohtimissa. Ennenvanhaan oli sallittua kytkeä nollajohto laitteiden runkoihin, mutta ei nykyään. Tosin vanhoissa rakennuksissa sitä näkee edelleen, ja kaikkiin torppiin ei välttämättä ole edes asennettu suojamaadoitusmahdollisuutta. Laitteiden rungot ovat siis kytkettynä toisiinsa ja lopulta maahan ja vesijohtoverkkoon sekä betoniraudoituksiin. Tällä tavalla esim lieden ja tiskipöydän välille ei synny potentiaalieroa jos virtaa livahtaa pölyisen ja rasvaisen uunin sisällä väärään paikkaan. Vikavirtasuojan käytön kannalta se on myös oleellinen.
0 johdin ja suojamaa ovat sama asia.
Ongelmana on että jos töpselin laittaa väärin päin pistorasiaan niin 0 kytketty ulkokuori tulee jännitteelliseksi.
Sama jos 0 katkeaa jostain syystä.
Ainakin ennen 0 ja suojamaan sai yhdistää lähimmällä jakorasialla. Nykyisin pitää kai vetää jakokeskukseen saakka erillisenä.
Vikavirtakytkimetkin vaativat tätä.
Norppa puhuu höpöjä. Nolla on se sininen johto, suojamaa on kevi, eli kelta-vihreä. Edellä jo selostettiinkin oikeat kytkennät. Maallikot sekoittavat iloisesti tasasähkön plussat, miinukset, vaihtosähkön nollat ja maat keskenään. Ihan eri asioita, älkää tehkö itse kytkentöjä. Kerran korjasin erään kaverin lieden kytkennät, kun hänen isänsä oli ihan itse hellan asentanut paikalleen. Pahimmalla mahdollisella tavalla väärin kytketty. Laitteessa kulki virta suoraan rungon läpi. Liesi kuumeni ja antoi sähköiskuja kosketettaessa. Sitten ihmetellään. Hä? Eikö maa ja nolla ole sama? Saatana. Sillon saa kirota.
edit. no ei kokonaan höpöjä, mutta älkää silti tehkö itse kytkentöjä.
Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...
Ei kait nyt sentään. Se virtahan koneissa kulkee käämityksen tai vastuksen läpi vaiheelta nollaan (ja päinvastoin), menemättä rungon kautta normaalisti. Runko on maadoitettu erikseen nimenomaan sillä suojamaajohtimella.
Itsekin olen töpännyt lieden kanssa kerran. Katsoin vain, että lieden sulake ok, päältä pois. Jep, valo sammui. Pelti auki ja kynsille tuli, mitä helkk.... Niinpä tietysti tämähän on kolmivaiheliesi, missäs ne loput sulakkeet onkaan. Siinä tuli oppia oikein isän kädestä. Kolmivaihevirta on muuten moninverroin tappavampaa kuin normaali kaksivaiheinen, vaiheiden väliin jää kiinni. Joten olkaahan varovaisia niiden liesien kanssa.
Päteekö tämä siis vain vanhoihin taloihin, että maa on kytketty vesijohtoverkkoon ja (ilmeisesti) fyysiseen maahan ? Vai uusiinkin... ?
Tehdään yksi asia heti alkuunsa selväksi. Norppa ei puhu höpöjä. Ei koskaan.
Oikein kytkettynä 0 ja suojamaa ovat sähköisesti täsmälleen samanlaisia. Ne voi huoletta yhdistää missä tahansa. Väri on tietysti eri. Mutta en usko että kysymys koski miten ne eroavat väriltään. 0 voi olla minkä värinen tahansa. Samoin kuin vaihe. PAITSI kevi. Suojamaa on aina kevi ja toisin päin. Tästä saa poiketa jos molemmat päät merkataan kevi teipillä (tms) (jos muistan oikein).
Jos suojamaana käytetty 0 katkeaa niin kuoreen tulee verkkojännite. Jos joku koskettaa kuoreen niin verkkojännitteen ja henkilön väliin tulee laitteen resistanssi. Se on yleensä niin mitätön että sähköiskun kannalta sillä ei ole merkitystä.
ÄLKÄÄ noilla tiedoilla ruvetko tekemään sähkökytkentöjä. Tapatte vielä jonkun.
No muoviputkissa ei nykyään kulje sähkö vaan keskukselta lähtee paljasta kuparikaapelia muutamia kymmeniä metrejä maahan kaivettuna.
OK.
Ehkä pitäisi välttää sanomista että ne ovat sama asia. Joku voi uskoa että ne ovat sama asia kaikissa tilanteissa. Ei vain oikein kytkettyinä.
Onneksi suurin osa sähköiskuista ovat ei-tappavia. Muuten Norppakin jo uisi autuaammissa vesissä...
Kyllä niillä on hieman eri tarkoitus. Suojamaa on se pisin johto, joka lähtee viimeisenä irti sähkölaitteesta ja menee sinne keskukselle omana johtonaan. Ei kannata rasiassa mennä yhdistämään, miksi edes pitäisi?
Periaatteessa voi, mutta suojamaa pitäisi vetää suoraan keskukselle juuri siitä syystä, että jos liitos irtoaa jakorasiasta niin suojamaata pitkin virta pääsee esteettä maihin, eikä tule käyttäjän kynsille. Sähköisesti ne kyllä muuten ovat samassa potentiaalissa, eli nollassa.
Ei ole. Suojamaajohtimessa ei kulje virtaa.
Nyt ei puhuta höpöjä. Ainoastaan sekavia...
Kyllä sitä kahdella karvalla pärjäisi tälläisessä tapauksessa, mutta:
Pistotulpan kun voi aina laittaa kaksin päin, niin, mikä takaa sen että 0-karva on aina se joka on laitteen kuoressa, eikä se 230V?
Toisekseen, jos pistokkeita muunneltaisiin niin että tulpan voi laittaa vain yksin päin, niin suojaeristettyjä laitteita ei saisi samaan rönkkeliin kiinni.
Kolmanneksi, tämä pistotulppajärjestely takaa sen että maajohto irtoaa aina viimeiseksi, ja maalla on aina paras kontaksti.
Neljänneksi, suojamaa koitetaan maadoittaa mahdollisimman läheltä käyttökohdettaan, niin laitteiden kuoressa on mahdollisimman tarkasti sama potentiaali kuin ympäristössään. Tämä varmaankin on se tärkein pointti tässä kolmikarvajärjestelyssä. Suuren oikosulkuvirran ollessa kyseessä, nollakarvankin potentiaali saattaa nousta hyvinkin korkeaksi, jos nollan maadoituspiste on heikko tai vähääkään kauempana.
Nii, ennen rasialle tuli vain I ja 0, mutta edellämainituista syistä (0 johdon liitosten mahdolliset katkokset) on päädytty tuomaan rasialle asti kolmaskin johto. Siis suojamaadoitettuihinkin rasioihin.
Oikein kytkettynä ovat sähköisesti sama. Yleismittarilla et näe mitään eroa.
Suurin osa olemassa olevista asennuksista on tehty kytkemällä yhteen lähimmässä JAKOrasiassa. Uusissa asennuksissa vedetään keskukseen saakka. Suuressa osassa nykyisistä asennuksista on jopa kytketty yhteen PISTOrasiassa.
Pinta-asennetuissa johdoissa vähän hankala kun johto on pakko katkaista, toisaalta silloin tietysti suojaamaat tulee kytkeä samaan liittimeen toistensa kansa (pisimmällä johdolla), kuten muuallakin.
Eikös tuo keskuksen maadoitus ole sitä varten, jos jossain sattuisi menemään verkon nolla poikki.
Esim. uusissa omakotitaloissa kaikki maadoitettavat kohteet kytketään yhteen ja samaan potentiaalitasauskiskoon (PE-kisko). Näitä ovat mm. sähköpääkeskus, ilmastointiputket, vesiputket jne. PE-kiskosta viedään sitten maadoituselektrodit talon ympärille tai sähköverkon liittymiskaapeliojaan. Nämä elektrodit voivat olla muutaman kymmenen metriä pitkiäkin.
Siis nimenomaan uusiin taloihin pätee se, että laitteet ja kaikki rakenteissa olevat metalliosat ovat toisissaan kiinni. Vanhoissa rakennuksissa voi olla mitä vaan.
Suojamaan tarkoitus on olla 0 potentiaalissa. 0 johtimella on täsmälleen sama tarkoitus. Sähköisesti.
Missä mielessä sekavia?
Suojamaahan on periaatteessa virtapiiristä erillään oleva haara, joten siinä ei kulje virtaa muulloin kun vikatilanteessa. Nollajohto sen sijaan kuluu virtapiiriin, joten siinä kulkee virta molempiin suuntiin. Tämä on ehkä se tärkein ero.
Sama potentiaali kyllä, mutta sähköisesti ei sama. Toinen on normaalisti avoin ja toisessa kulkee virta. Selviää myös yleismittarilla.
Joskus on kytketty. Onko lähdettä tiedolle, että vieläkin olisi suuressa osassa. Se, että noin on tehty ei tarkoita, että enää kannattaisi tehdä. Vaikka olisi yhdistetty jakorasiassa, niin siltikin kevi on pisin, eli mekaanisesti eri, kuin nolla.
Sivut