Nostatammeko liikaa palkkoja - ostovoima ja kilpailukyky?

Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005

[size=150:mp93hkaa]Nostammeko liikaa palkkojamme - kuinka käy ostovoiman?[/size:mp93hkaa]
[size=75:mp93hkaa]( osingot, palkkiot, optioetuudet ja vihdoin myös rahvaan palkat - nousukierteessä )[/size:mp93hkaa]

[ ... palkansaajat ulosmittaavat urakalla takavuosien palkkamalttia, joka nosti Suomen vientitoiminnan ennätyksiin - mahdollistaen kulutuskasvun vailla vertaa. Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]

Suomi on käytännössä täysin vientitoiminnasta riippuvainen maa. Ulkomaankauppa on miltei puolet bruttokansantuotteestamme. Puolet energian raaka-aineista tuodaan ulkoa, kuten monet muutkin raaka-aineet, koneet, laitteet ja investointitavarat. Lisäksi meille niin rakkaat autot tuodaa 100 prosenttisesti.

Tuonti maksetaan tunnetusti viennillä. Globalisaatio ajaa kilpailun sellaiselle tasolle, että meillä tulee olla jatkuva tuote-, innovaatio-, keksintö- ja menetelmäkehitys päällä pärjätäksemme muille, erityisesti nouseville idän kansantalouksille.

Kilpailukyvyn yksi mittari on kustannustehokkuus. Palkat sivukuluineen ovat osa kustannuksia. Tänä vuonna rikottiin useiden vuosien palkkamaltti, jotka kiteytyivät tulopoliittisiin kokonaisratkaisuihin. Tämän vuoden irroitettu "tuporatkaisu" saattaa olla kohtalokas löytöretki ymmärrykseen, mitä palkkakustannukset merkitsevät kilpailukyvyssä.

Vienti, tuonti kuin markkinataloutemmekin kulminoituu tänä päivänä kasvun lukuihin. Meidän on tunnollisina kuluttajina otettava osaa ostotalkoisiin, jolla ylläpidämme kasvua, joka mitataan määrissä ja rahassa. Onkin tärkeää, että kasvamme - näin huudetaan kaikista linnakkeista: Eduskunnasta, hallituksesta, ministeriöistä, Suomen Pankista, teollisuudesta, kotitalouksista ja vieläpä kunnistakin - kaikkialla pitää vain kasvaa.

Mitä enemmän kasvamme, sitä enemmän olemme riippuvaisia tuonnista ja sen sen "maksumiehestä" - viennistä. Riippuvuutemme ulkomaantoiminnoista kasvaa entisestään. Olemme hitsautuneet markkinarahan toiveunimaailmaan, verkostoihin, joita ei valvo tai ei pysty valvomaan kukaan. Olemme rahan ja tavaravirtojen armoilla. Näillä virroilla on vain yksi hokema - se on kasvun ja globalisaation hokema.

Mikäli suomalaiset haluaisivat irtiottoa pelastaakseen ympäristönsä, sielunsa ja yhteishengen, tulisi meidän omavaraistaa toimintaamme. Nyt me EU-politiikan vuoksi menetämme tuotanto-osia, joista Kekkosen aikakaudella ei oltaisi keskusteltu puolella sanallakaan.

Suomi on riittävän suuri maa tuottaakseen miltei kaiken sen tarpeellisen mitä elinehtoihimme kuuluu - tosin näin joutuisimme kaventamaan kulutusjuhlaamme, ehkä "innoittelu parkkeja" Lempäälän malliin ei rakennettaisi niin paljon. Ehkä kyläkaupat eivät kasvaisi tavararöykkiöitä muistuttaviksi kiinalaisten tuotteiden kulutuselämyskeskuksiksi.

Jos nyt kuitenkin haluamme pitää kiinni kulutusiloittelun hulluista päivistä, on meidän valvottava kilpailukykyämme. Herää vain kysymys, miksi juuri nyt tapahtuu kilpailukyvyn ulosliputus. Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?

Tilastot kertovat erinomaisesti kuinka positiivisesti vienti-tuontibalanssi on toiminut. Olemme vieneet kuin viimeistä päivää. Yhtiöt ovat kartuttaneet omaisuuseriään ulkomailla omistaen enemmän kuin koskaan, voittoja vyöryy halpakustannusmaiden "tileiltä" - samalla olemme "tahtomattamme" osallistuneet kehitysyhteistyöhön siirtäen suomalaista ostovoimaa kapeamman leivän tovereille.

Olemmeko liiaksi tuudittautuneet kohta lankeaviin historiallisen suuriin perintöihin, unohtaen, että suurimmalla osalla perinnöistämme on tasearvo, joka voi myös romahtaa - asunnot, mökit, autot ja metsät, kaikella on dynaamisesti kysynnästä riippuva tasearvo. Viime kädessä ruoka, riittävän puhdas ympäristö ja vireä sekä utelias mielenlaatu ratkaisevat pelin. Nämä olisivat meille parhaita perintöjä huomisellemme.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.com

..............................................

[size=150:mp93hkaa]Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-[/size:mp93hkaa]
( [size=75:mp93hkaa]kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2007 )[/size:mp93hkaa]

[size=75:mp93hkaa]Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/5247092 ---

Teksti
Ennen suomalaiset tekivät kaiken itse - vain kahvi ja tupakkikin tuotiin, jos ei kukkaruukussa kasvanut. Kuvan hirretkin käsin veistettynä talo kuvastaa uutteruutta, nokkeluutta ja tahdon voimaa, emme eläneet vielä kulutusjuhlailoittelun aikakautta. Silti ihmiset olivat onnellisempia kuin tänään. Tehtiin töitä, jatkettiin sukua ja suunniteltiin huomista. Talon nimi on Rebulia.

Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/5247097 ---

Teksti
Suomi on erityisesti tuontienergiasta riippuvainen ja koko liikkumisemme perustuu öljytuotteisiin. Tuuli on noussut suurimpaan suosioon, sillä se on täysin puhdasta ja päästötöntä. Purjeveneiden valtakausi oli satoja vuosia. Tuontipolttoaineella on siirelty tavaroita ja ihmisiä vasta noin reilu 100 vuotta. Kuva Loviisasta.

Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/5247108 ---

Teksti
Suomessa on noin reilut kaksi miljoonaa henkilöautoa. Autot ovat meidän varallisuuden, piilotetun mieskunnon, menevyyden ja tavoiteltavuuden mitta. Autot on aina tuotu ulkoa, ... muutama Saab koottiin Uudenkaupungin tehtailla. Autokantamme on yksi Euroopan vanhimmista. Autot ovat myös merkittävä päästölähde ja ulkomaankaupan vajeellistaja. Kuvan "1956" löytyi Helsingin Torni hotellin vierestä.

Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/5247114 ---

Teksti
Suomi on aikakautensa teräsmies - meillä menee pinnallisesti hyvin, mutta sisus ruostuu. Suomi tasapainoilee tuonnin ja viennin ohuella langalla, jonka sidos koko kansantalouteen on niin hyvässä kuin pahassa erittäin suuri.

Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/5247140 ---

Teksti
Suomen Pankissa on Akseli Gallen-Gallelan tunnettu teos, jossa siveellinen tyttö koettaa vältellä vakaan Väinämöisen otetta. Rikkautemme on laajat vesistöt, joiden puhtaus on jotain uutta monille kasvaville kaukoidän tiikerivaltioille. Kuinka paljon Suomi jaksaa ottaa puhtaustarveturisteja sotkemaan ympäristöämme.

Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/5247157 ---

Teksti
Nokian vaikutus kaikinensa on Suomelle suurempaa kuin arvaammekaan. Nokia vie laadun, osaamisen ja innovoinnin viestiä suomalaisuudesta. Nokia tekee suurimmat voitot kuitenkin Kiinasta. Eduskunta tulevaisuusvaliokuntansa suulla haikailee uutta "nokiaa" - sitä me emme saa, mutta ympäristöteollisuus voi olla klusteri, mistä ammennamme uutta työtä, suunnittelua ja kauppaa - löytyykö nyt Suomesta yhteishenkeä klusterin perustamiseksi? Ympäristöarvot ovat nousemassa ihmiskunnan etusijalle, ja tämä taannee, että lamassakin tämä Ympäristöteollisuus ry tuo menestystä maallemme.

Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/5247172 ---

Teksti
Kokoomuksen Katainenkin vaatii kasvua. Jää nähtäväksi mitä merkitsi kaikkinensa Kataisen verhotut lupaukset ja pään nyökytykset hoitajille heidän palkoistaan, kun Tehy on nyt irtisanoutumassa konsensuksesta, jota ennen siivitti Tupo. Mitä merkinnee tämä kuuluisa "500 euroa". Demarit räksyttävät tahollansa - kuinka käy valtiovarainministeri Jyrki Kataisen rock´n roll?

Kuva 8
-- http://www.panoramio.com/photo/5247192 ---

Teksti
Kansanedustajatkin puhuvat kädet viuhuen - kyseessä oli hiukan sivuraiteelta ymmärretty tiestön omistajuus, kun hallitus kaavailee vanhan TVH:n yhtiöittämistä. Edustaja Virtanen liikehtii pöntössä kuuluisa baskeri päässään täysistunnossa, jossa salissa oli kourallinen kuulijoita. Virtanen haluaa mielen maltin kasvua yksityistämisissä.

Kuva 9
--- http://www.panoramio.com/photo/5247213 ---

Teksti
Kokoomuksen edustaja se varsinkin kädet heiluen julisti kasvun politiikkaa, tosin kamppaillen oppositiota vastaan, kun he moukaroivat puheenjohtaja Kataista, jonka ajatellaan "luvanneen" vaali-innoissaan kasvua hoitohenkilökunnan palkkoihin.

Kuva 10
--- http://www.panoramio.com/photo/5247236 ---

Teksti
Demareiden oppositiorivt pitivät. Edustajat kävivät Kokoomuksen kimppuun kuin herhiläiset. Pitivät Kokoomusta syypäänä, kun kansa irtosi Tupo-konsensuksesta lupaillen holtittomia "palkkalupauksia".

Kuva 11
--- http://www.panoramio.com/photo/5247239 ---

Teksti
Espoolaisia tituleerataan Suomen vahaaja kuninkaiksi. Onnistuu se Savonlinnassakin. Auto on ollut kansakuntamme pyhä lehmä, mm. sen kalliin hinnan vuoksi. Kasvun hegemonia ilmentyy hyvin autoistamme, mm. citymaasturit kuvaavat potenssitarvettamme. Näyttämisen halu on suuri, mutta kuinka käy ympäristömme kun kulutimme vuosimiljoonaiset öljyt sadassa vuodessa? Mm. kallistuva kulkuenergia vaatii korkeampia palkkoja, jotta saamme kasvavat kilometrit kustannetuiksi.

Kuva 12
--- http://www.panoramio.com/photo/5247258 ---

Teksti
Elintason nousu tuotattaa rapuja aina Kiinasta saakka, kun omat eivät riitä. Kasvun talous on kaikkialla ympärillämme. Ruoka pitää aina tulla läheltä ja mieluusti samalta kielialueelta. Kotimainen ruoka saa olla kalliimpaa kuin muualta tuotu - omavaraisuudella on hintansa, mutta myös turvallisuutensa.[/size:mp93hkaa]

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Sivut

Kommentit (40)

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005

Rakensin tuossa yhdistelmälaitteen joka toimii kompressorina ja höyrytyskoneena ,talvella sillä on mukava suhautella 180 asteista höyryä ja sulatella lumia ja jäitä pois.

Samalla siinä voi poltella roskia ja jätepuita pois.

Ostaisiko Kiinan poika tuollaisia minulta?

Pääsenkö siis "globalisoitumaan" vai jätänkö härvelin omaksi ja naapurien iloksi?

Aineisiin meni kokonaista 34 euroa,onko tämä halpatuotantoa?

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Vierailija
Rakensin tuossa yhdistelmälaitteen joka toimii kompressorina ja höyrytyskoneena ,talvella sillä on mukava suhautella 180 asteista höyryä ja sulatella lumia ja jäitä pois.

Joku maanrakntaja voisi olla kiinnostunut laitteesta.

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005

Voi vain arvata kuinka paljon närää Tehy aiheuttaa Superille - Tehyn tehtyä itselleen superit -- 20% korotus (vaade) superilaisten 11 sijasta (sovittu). Repäistäänkö tällä lopullisesti sairaalahierarkia massajakoon: lääkärikunta, sairaanhoitajat yms ja avustajat (lähihoitajat) - eikö sairaaloiden nokkimajärjestys riittäisi jo?

Yleensäkin palkkakustannusten nousu yli pahimpien kilpailijoiden palkkatasojen, aiheuttaa vääjäämättä kilpailukyvyttömyyttä, koska hyötysuhteita ei voi loputtomiin nostaa. Pää tulee vetävän käteen, huomenna...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005
Ilkka Luoma
Voi vain arvata kuinka paljon närää Tehy aiheuttaa Superille - Tehyn tehtyä itselleen superit -- 20% korotus (vaade) superilaisten 11 sijasta (sovittu). Repäistäänkö tällä lopullisesti sairaalahierarkia massajakoon: lääkärikunta, sairaanhoitajat yms ja avustajat (lähihoitajat) - eikö sairaaloiden nokkimajärjestys riittäisi jo?

Yleensäkin palkkakustannusten nousu yli pahimpien kilpailijoiden palkkatasojen, aiheuttaa vääjäämättä kilpailukyvyttömyyttä, koska hyötysuhteita ei voi loputtomiin nostaa. Pää tulee vetävän käteen, huomenna...

Kenen kanssa terveydenhuollossa kilpaillaan?

Pää ei tule vetävän käteen jos rasvaat narun hyvin...

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005
installer
Ilkka Luoma
Voi vain arvata kuinka paljon närää Tehy aiheuttaa Superille - Tehyn tehtyä itselleen superit -- 20% korotus (vaade) superilaisten 11 sijasta (sovittu). Repäistäänkö tällä lopullisesti sairaalahierarkia massajakoon: lääkärikunta, sairaanhoitajat yms ja avustajat (lähihoitajat) - eikö sairaaloiden nokkimajärjestys riittäisi jo?

Yleensäkin palkkakustannusten nousu yli pahimpien kilpailijoiden palkkatasojen, aiheuttaa vääjäämättä kilpailukyvyttömyyttä, koska hyötysuhteita ei voi loputtomiin nostaa. Pää tulee vetävän käteen, huomenna...




Kenen kanssa terveydenhuollossa kilpaillaan?

Pää ei tule vetävän käteen jos rasvaat narun hyvin...

..............

Vastineen ensimmäisessä kappaleessa käsiteltiin terveydenhoitoalaa..., seuraavassa KAPPALEESSA käsiteltiin alustuksen aihetta YLEENSÄ - terveydenhoitoalalla ei ole sellaista kilpailua kuin yleensä - kilpailulla tarkoitettiin teollisuuden ja palveluiden yleistä tilannetta, jossa kilapilijamaita suuremmiksi korottuvat palkkanousut rapauttavat kilpilukykyä..., että näin.

Tosin terveydenhoitoalan henkilöstö on ennenkin juossut kilpailutilanteen peressä, eli esim. Norjaan parempien palkkojen takia, ... sinänsä.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Vierailija

Itse koen niin, että nämä yli 10%:n palkankorotukset alalla kuin alalla ovat kiero temppu sosiaalietuisuuksien leikkaamiseen yhdessä tiettyjen verojen kanssa.

Ei tarvitse tehdä lain/asetuksien muutoksia sosiaalietuisuuksien leikkaamiseen. Inflaatio huolehtii siitä.

Liero temppu.

Vierailija
Ilkka Luoma
Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?




Jos palkankorotuksia perustellaan kasvaneilla osingoilla, niin eikö palkkoja pitäisi vastavuoroisesti alentaa, jos osinkojen määrä romahtaa?
90-luvun alkupuolellahan monet tappiolliset vientiyritykset eivät maksaneet lainkaan osinkoja omistajilleen. Eikö niiden työntekijöillekään olisi pitänyt maksaa silloin lainkaan palkkaa?

Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]



Olet käsittänyt väärin. Yritysjohtajien optioita ei makseta vientiyritysten tuloksista, vaan yritysten omistajat rahoittavat ne omistusosuutensa laimentumisen kautta.
Suomalaisyrityksille optiojärjestelmiä räätälöivän Alexander Corporate Financen osakas Yrjö Kopra painottaa, että palkkakulujen ja optioiden ero on siinä, että palkan maksaa yhtiö, mutta optiot maksavat osakkeenomistajat.

"Jos osakkeenomistajat maksaa optiokustannuksen eikä yhtiö itse, miksi se pitäisi kirjata yhtiön tulokseen?" Kopra ihmettelee.

http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=304481

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005
Fasaldi.
Ilkka Luoma
Muistattakoon, että jo muutama vuosi sitten yhtiöiden osinkoja nosteltiin, palkkioita koroteltiin ja niin bonuksia kuin optioetuuksia ajattelemattomasti jaeltiin. Oliko/ onko nyt "rahvaan" vuoro kartuttaa ostovoimaansa?




Jos palkankorotuksia perustellaan kasvaneilla osingoilla, niin eikö palkkoja pitäisi vastavuoroisesti alentaa, jos osinkojen määrä romahtaa?
90-luvun alkupuolellahan monet tappiolliset vientiyritykset eivät maksaneet lainkaan osinkoja omistajilleen. Eikö niiden työntekijöillekään olisi pitänyt maksaa silloin lainkaan palkkaa?

Ensin (vienti)yritysten tuloksista mittasivat omistajat osinkoina ja sitten johtajat nousevina palkkoina, palkkioina ja optioina ... ]



Olet käsittänyt väärin. Yritysjohtajien optioita ei makseta vientiyritysten tuloksista, vaan yritysten omistajat rahoittavat ne omistusosuutensa laimentumisen kautta.
Suomalaisyrityksille optiojärjestelmiä räätälöivän Alexander Corporate Financen osakas Yrjö Kopra painottaa, että palkkakulujen ja optioiden ero on siinä, että palkan maksaa yhtiö, mutta optiot maksavat osakkeenomistajat.

"Jos osakkeenomistajat maksaa optiokustannuksen eikä yhtiö itse, miksi se pitäisi kirjata yhtiön tulokseen?" Kopra ihmettelee.

http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=304481

...

mm. Fortumin tapauksessa valtio olisi voinut itse myydä osakkeitaan ja saada niistä rahaa esim. tuotekehitykseen Fortumille vaikkapa Tekesin kautta... nyt omistus tosiaan "laimeni"... Suurempi asia on se, että nämä ansiottomat optioetuudet rapauttivat kansalaisten luottamusta yritysjohtoon ja osakepeleihin, nyt "rahvas haluaa myös ulosmitata osuuttaan ostovoimaksi, kuten isot pojat jo tekivät...

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005

Jo nyt on selvää, että tämä ei-Tupo palkkaruljanssi nostaa inflaatiota, ja ostovoimamme jää selvästi alle tuon keskimäärin saavutetun 2-2,5v / 9-11% - Tehy mahdollisesti huippuna 24%. Kun antaa pahalle pikkusormen, vie se koko ....

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005
Ayla
Hintoja korotetaan aivan liikaa. Kun joka vuosi kaikki kallistuu, niin kai silloin on palkkojakin nostettava.

.....

Ayla, hinnat nousevat, palkkoja pitää nostaa, ja taas hinnat nousevat - sehän on inflaatio ja et saa reaalisesti juurikaan enempää tuotteita tai palveluita kuin ennenkään, vaikka palkkanauhassa lukee 200 kruunua enemmän kuin ennen

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Ilkka Luoma
Seuraa 
Viestejä7173
Liittynyt9.9.2005

nimelliskorotukset syödään hinnan kortuksina nopsasti - 60 ja 70-luvuilla asunnon ostajat lyhensivät lainansa inflaatiolla.

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

totinen
Seuraa 
Viestejä4876
Liittynyt16.3.2005

Rahan arvo alenee, joten ulkoisesti kilpailukyvylle ei käy kuinkaan. Skenaarion toteutuminen riippuu siitä minkälaista korotuslinjaa on pahimmissa eurokilpailijamaissa kuten Saksassa, jossa korotukset ovat samaa luokkaa kuin meillä. Luulisin, että inflaatiosta hyötyvät eniten velalliset.

Vierailija

No niin,

Siitä vain Luojan Luoma sukset ristiin

Eläkä edes yritä vertailla muita maita, mitä verotetulla rahalla saa.

-joopa joo

Vierailija
Ilkka Luoma
Ayla
Hintoja korotetaan aivan liikaa. Kun joka vuosi kaikki kallistuu, niin kai silloin on palkkojakin nostettava.



.....

Ayla, hinnat nousevat, palkkoja pitää nostaa, ja taas hinnat nousevat - sehän on inflaatio ja et saa reaalisesti juurikaan enempää tuotteita tai palveluita kuin ennenkään, vaikka palkkanauhassa lukee 200 kruunua enemmän kuin ennen

Ainakin kansanedustajien palkat nousevat enemmän kuin inflaatio niitä laskee. Siitä he osaavat pitää huolen. Omista lupauksistaan taas eivät..

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat