Vedyn vaarallisuus ( Lassi )

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Toisessa keskustelussa ("Kotituulimylly tulee!") nimimerkki Lassi osoittaa tavatonta kiinnostusta vedyn vaaroihin:

Lassi
Vastaaja_s24fi Oletko huomioinut vety painotteisissa kirjoituksisasi, että vety on erittäin herkästi räjähtävää kaasua joutuessaan korkeassa lämpötilassa ilman kanssa kosketuksiin. Kehitteletkö siis jotain vetypommia?
Kannatan kyllä vaihtoehtoisia energiantuoton muotoja, mutta mihin se energiantarve oikein perustuu. Meidän mukavuuden haluunko?
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 463#589463

Auttakaamme Lassia vedyn vaarojen kuvaamisella yhdessä. Palstahan ei ole tarkoitettu henkilökohtaisia asioita koskevien kysymysten papukaijamaiseen jankkaamiseen.

Sivut

Kommentit (97)

Vierailija

Ansiokkaasti Lassi onkin nyt muokannut kirjoitustaan kertomalla meille vetyonnettomuuksista:

Lassi
Vastaaja_s24fi Oletko huomioinut vety painotteisissa kirjoituksisasi, että vety on erittäin herkästi räjähtävää kaasua joutuessaan korkeassa lämpötilassa ilman kanssa kosketuksiin. Kehitteletkö siis jotain vetypommia?
Ilmalaiva Hindenburg täytettiin vedyllä. Hindenburg paloi 6. toukokuuta 1937 Lakehurstissa New Jerseyssä sähkökipinän sytyttämänä. 37 matkustajaa 97:stä kuoli, samoin kuin yksi kenttätyöntekijä.

Kannatan kyllä vaihtoehtoisia energiantuoton muotoja, mutta mihin se energiantarve oikein perustuu. Meidän mukavuuden haluunko?

Muistanko oikein: kyseessä ei ollut vetyräjähdys, vaan ilmalaivan kankaan syttyminen, josta seurasi vetyräjähdys? No, kyllä kai vety räjähti. Sillä on semmonen ominaisuus. Siitä pitäisi keskustella

Vierailija

Ja piti avata oikein oma ketju minun morkkaamiseksi? Taisi loppua sanat tuolla toisessa avaamassasi ketjussa. Jospa jatketaan siellä, ja laskeskele omakotitaloni tehontarve tuuli/vetyvoimaalla ympärivuotiseen lämmitykseen. Palataan sitten asiaan.

Tämä siksi, että joku laskeutuu vetypallossaan tuulivispilöitten välistä turvallisesti maan pinnalle.

Vierailija
Lassi
Ja piti avata oikein oma ketju minun morkkaamiseksi? Taisi loppua sanat tuolla toisessa avaamassasi ketjussa. Jospa jatketaan siellä, ja laskeskele omakotitaloni tuuli/vetyvoimalan tarvitsevat tehot. Palataan sitten asiaan.

Tämä siksi, että joku laskeutuu vetypallossaan tuulivispilöitten välistä turvallisesti maan pinnalle.


Anteeksi vaan - luulin sun olevan kiinnostunut vedyn vaarallisuudesta. Sehän onkin tärkeä asia, mutta aiheen laajuuden huomioiden ei ole mitään järkeä huudella siitä kysymyksin yksityistä mielipiteistä tuulivetyvoimalan tuottoa arvioivassa keskustelussa. Kyllä tämä aihe varmasti oman keskustelun arvoinen on. Luulin, ettet kykene avaamaan keskustelua sinua kiinnostavasta aiheesta, siksi avasin sen puolestasi.

Vedyn vaarallisuutta voi aluksi verrata bensiinin vaarallisuuteen, ehkä tulevan pääasiallisen käytönkin huomioon ottaen. Vai mitä mieltä asiantuntijat ovat?

[size=75:jd5mh5dr]keskustelussa ("Kotituulimylly tulee!) viimeinen viestini tällä hetkellä:[/size:jd5mh5dr]
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... 472#589472
[size=75:jd5mh5dr]Viestin aiheena arvioitu vuorokautinen kulutus[/size:jd5mh5dr]

Vierailija

Kiitos vain, mutta pysyttelen mieluimmin aiheeseen liittyvissä ketjuissa. Ja ketjuhan oli nimenomaan tuuli/vedyntuottaminen

Ei millään pahalla, mutta taitaa tuuliviiri joskus vaihtaa suuntaansa
Vastaaja_s24fi - Asiasta en mitään tiedä, mutta ydinvoima on turvallista - 07. 08. 2006

Vierailija

vety vaan tuppaa aiheuttamaan otsonikatoa. vastaajakin lienee samaa mieltä että parikymmentä prosenttia vedystä tihkuu väkisten ulos säiliöistä. funtsippa mikä määrä vetyä lähtee siinä taivaantuuliin?

Vierailija
tuomari
vety vaan tuppaa aiheuttamaan otsonikatoa. vastaajakin lienee samaa mieltä että parikymmentä prosenttia vedystä tihkuu väkisten ulos säiliöistä. funtsippa mikä määrä vetyä lähtee siinä taivaantuuliin?

Tuota otsonikatoa en muista, mutta niin varmaan on. Muista globaaleista ympäristövaikutuksista tulee mieleeni vetypäästöjen ilmakehän lämpötilaa laskeva vaikutus - tuosta ei taidettu kyllä olevan aivan varmoja.

Hyvin pitkällä tähtäimellä nuo on tosiaan katsottava vedyn käytön vaaroiksi, vaikka keskustelun avaaja olikin kiinnostunut enemmänkin räjähdysonnettomuuksista, joissa pidän sopivana vertailukohtana bensiiniä.

ööö... vedyn varastohävikki... muistelen sen olevan luokkaa 1%, mutta oliko se kuukaudessa? Sekin tietysti riippuu...

Vierailija

Nii.... on olemassa semmosia aineita mitkä tekee vedystä turvallisen, että se ei räjähdä vaikka yrittäisi tietääkseni. Esim. vetyautoissa ehkä tullaan käyttämään tätä tiettyä ainetta minkä nimeä en valitettavasti muista, mutta se lukee kyllä tiede-lehdessä.

Niin vetypommiin tarvitaan ydinpommi, että vetypommi räjähtää. (lähde: wikipedia)

Vierailija
Aski42
Nii.... on olemassa semmosia aineita mitkä tekee vedystä turvallisen, että se ei räjähdä vaikka yrittäisi tietääkseni. Esim. vetyautoissa ehkä tullaan käyttämään tätä tiettyä ainetta minkä nimeä en valitettavasti muista, mutta se lukee kyllä tiede-lehdessä.

Enpäs ole kuullutkaan tuosta? Kertoisiko joku lisää?

Vierailija

Vety on verrattavissa bensaan. Jos sitä on kanisteri ja tuikkaa tuleen niin palaa vaan iloisella liekillä. Mutta, jos sitä höyrystää esim. kuution vesisäiliöön ilman kanssa ja tuikkaa tuleen niin räjähdys vastaa paria kiloa dynamiittia. Täysin sama ilmiö käy bensalla, jossa gramma höyrystynyttä bensaa ilmassa oikeassa suhteessa vapauttaa 10g TNT:n verran energiaa. Tämän vuoksi esim. bensaa kuljettanut säiliöauto, jota ei olla pesty, on sama kuin parinkymmenen-parinsadan kilon trotyylipommi paksissa. Vetyä tai bensaa tuskin kuitenkaan säilytetään höyrymäisenä?

Vierailija
Mäenpää
Vety on verrattavissa bensaan. Jos sitä on kanisteri ja tuikkaa tuleen niin palaa vaan iloisella liekillä. Mutta, jos sitä höyrystää esim. kuution vesisäiliöön ilman kanssa ja tuikkaa tuleen niin räjähdys vastaa paria kiloa dynamiittia. Täysin sama ilmiö käy bensalla, jossa gramma höyrystynyttä bensaa ilmassa oikeassa suhteessa vapauttaa 10g TNT:n verran energiaa. Tämän vuoksi esim. bensaa kuljettanut säiliöauto, jota ei olla pesty, on sama kuin parinkymmenen-parinsadan kilon trotyylipommi paksissa. Vetyä tai bensaa tuskin kuitenkaan säilytetään höyrymäisenä?

Ero on siinä, että bensiinin tyypillinen ainesosa, iso-oktaani on räjähdysherkkä välillä 1.1–6.0% kun vetykaasu on herkkä välillä 5 - 75% plus miinus pari prosenttiyksikköä. Kaikki metaania raskaammat hiilivedyt omaavat kapean räjähdysherkän alueen, joka kapenee mitä raskaampi molekyyli on. Eikä metaanikaan ole erityisen herkkä, räjähtää 5 - 15% seosalueella, joskin sen kanssa saa olla jo varovaisempi.

Täytyy olla aika sankari, että saa bensiinin räjähtämään kunnolla, sillä pienikin ylimäärä aiheuttaa sen että seos lähinnä leimahtaa. Isot pojat sanovat, että kaksi tippaa jerrykannuun riittää, mutta jos laitat kolmannen niin ei tapahdu mitään.

Vetyä pitää käytännön syistä säilyttää paineistettuna kaasuna, koska nestemäinen vety kiehuu niin herkästi ettei se pysy missään astiassa kovin kauaa. Lisäksi vedyn nesteyttäminen on paljon energiaa vaativa prosessi.

Mitä leveämpi räjähdysherkkä alue, sen vaarallisempi aine. Vetyvuoto on suhteellisen helppo saada räjähtämään. Ei tarvita kuin hieman ilmaa sekaan, niin jo jysähtää. Bensiinillä taas täytyy seosta laimentaa rankalla kädellä ja pitää osua siihen pieneen ikkunaan että saadaan vaarallinen yhdistelmä jolla se räjähtää.

Vierailija

Kysymys: mitä laki sanoo vedyn varastoinnista, lähinnä pien/kotikäytössä?

Vedyn vaarallisuudesta toisessa keskustelussa triviaalitietoa:

totinen
Lassi

Ilmalaiva Hindenburg täytettiin vedyllä. Hindenburg paloi 6. toukokuuta 1937 Lakehurstissa New Jerseyssä sähkökipinän sytyttämänä.




totinen
Vetykulkuneuvojen vetyvuodot voidaan havaita entistä tarkemmin ja edullisemmin muodostamalla yksiseinäisistä hiili nanoputkista matto, johon palladiumia liittämällä saadaan tiheä vetysensoriverkko

Physorg

Nanotechnology helps scientists make bendy sensors for hydrogen vehicles

In comparison to previously designed hydrogen sensors, which are rigid and use expensive, pure palladium, the new sensors are bendy and use single-walled carbon nanotubes (SWNTs) to improve efficiency and reduce cost.

...allows the film of nanotubes to form on the plastic, after which the palladium nanoparticles can be deposited on the SWNTs to make the sensors.

...laminating a dense array of flexible sensors on the surfaces of the pipe can detect any hydrogen leakage prior to diffusion to alert control units to take action.
http://www.physorg.com/news105114688.html

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtop ... &start=541

Millä periaatteella toimi ydinvoimaloiden (Loviisa) vety-ilmaisimet? Mulla on muistikuva, että sitä ei edes yritetä ilmaista, vaan 'poltetaan' koko ajan ja se palaa jos sitä on tilassa (reaktorin paineastia, turbiinihalli?).

Vierailija
valtiokonttorin elatti
En epäile yhtään vedyn vaarallisuutta. On tullut hipaistua avokädellä hitsipillin liekkiä. Muistelen vain nähneeni ohjelman tuosta Hinderburgin tuhosta ja siinä todisteltiin vakuuttavasti, että alkuperäinen syy oli ilmalaivan kuorikangas. Sen kyllästysaine otti vissiin salamasta? tulet ja sitten vasta pääsi vety asialle.

Periaatteessa sama mistä vetyräjähdys saa alkunsa - onnettomuuden seuraukset ei tuossa olisi tainnut olla kovin paljon erilaiset vaikka vety ei olisikaan räjähtänyt.

Vierailija

Itse pidän vetyä huonona energialähteenä juuri räjähdysvaaran, säilyttämisen ja kuljettamisen vaikeuden takia. Vety pienenä molekyylinä livahtaa tiukemmastakin venttiilistä läpi aikanaan ja aiheuttaa räjähdysvaaran. Kuljetus on vaikeaa. Putkilla saa yrittää kunnes huomaa, että terroristit on räjäyttänyt sen ja säiliöhin on vaikea saada paljoa nestemäistä vetyä. Olen kuullut että jos autot kulkisi vedyllä niin tarvittaisiin niin suuret säiliöt, että se tekee siitä kannattamatonta.

Tietysti itsetehty vety jonka valmistamiseen tarvittava sähkö saadaan tuulivoimalasta saattaa olla kannattavaa. En tiedä

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat