Onko ehdollistuminen älyllistä?

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

John Broadus Watson teki omalle pojalleen epäeettisiä ehdollistamiskokeita seuraavaan tapaan:

Pojalle annettiin näytille valkoinen laboratoriorotta. Albert-poika ojenteli nauraen käsiään rottaa kohti. Samalla isä pamautti vasaralla äänekkäästi rautatankoon. Poika häkeltyi mutta jatkoi käsien ojentelua eläintä kohden. Uusi pamaus. Näin jatkaen Albert alkoi vähitellen kirkua rotan tullessa näköpiiriin. Myöhemmin pelkoreaktio yleistyi joulupukin naamariinkin ja kaikkeen karvaiseen.

J.B.Watson teki tästä päätelmän, että tunteet ovat ehdollistumisen tulosta. Kuinka pätevä tällainen päätelmä kuitenkaan on? Eikö alkuperäinen nauru ja myönteinen kädenojennus koe-eläintä kohti ollut tunnetta? Sitähän ei ollut ehdollistamisella aikaansaatu.... Ja mikä sitä paitsi oli ehdollistanut vasaran äänen epämiellyttäväksi, pelkoa aiheuttavaksi? Ei mikään.

Jos puhutaan ehdollisista ja ehdottomista reflekseistä, voidaan todeta, että Watsonin päätelmä pelon syntymisestä ehdollistamisen kautta ei pidä paikkaansa. Pelon sai alunperin aikaan vasaran ääni, ei valkoisen karvan näkeminen. Joten pelko ainoastaan yleistyi induktion kautta sellaisiinkiin kohteisiin, joihin se ei luonnollisella tavalla Albertilla liittynyt. Induktio vaatii älyä. Joten voidaan sanoa, että Pavlovin koiratkin olivat älykkäitä. Ne osasivat indusoida ruoan saannin ja kellonsoiton yhteyden, vaikkeivat ne luonnollisella tavalla kuulukaan yhteen.

Vielä enemmän älyä ja kykyä tietysti vaatii tavallaan sen vahingossa opitun induktion purku, eli tajuta se, että vasaran pauke ei millään tavalla liity valkoiseen karvaan muute kuin hullun tiedemiesisän välityksellä... Ja sitten tietoisesti purkaa ehdollistuneet refleksit.

Alkuperäistä pelkoa joka esiintyi vasaran äänen yhteydessä voidaan pitää ehdottomana refleksinä, samoin kuin koirien kuolausta. Ehdottomana siinä mielessä, että niitä ei ollut yksilöille ehdollistettu (lajeille ehkä on). Täysin ehdottomiin reflekseihin en kuitenkaan usko siinä mielessä, etteikö niitäkin voisi purkaa. Puhuisin ennemmin luonnollisista reflekseistä vastapainona ehdollistetuille "epäluonnollisille". Ihminenkin pystyy olemaan välittämättä vasaran paukkeesta ja pystyy tahtoessaan purkamaan kuolaamisreaktionsa jopa ruoan ollessa suussa: ehdoton se ei siis ole. Ehkäpä koirakin pystyisi jos se saisi siitä idean (kenties jollakin aivan erityislaatuisella toisenlaisella ehdollistamisella.)

Sivut

Kommentit (17)

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006

Kyllä itse ajattelen, että ehdollistuminen on tietyllä tapaa älykkyyden "esiaste" tai sen jonkinlainen muoto. Siinähän liitetään erilaisia tapahtumia toisiinsa. Voisin jopa väittää, että ehdollistumisen nopeus on lähes suorassa suhteessa älykkyyteen. Omat havainnot pitävät sisällään koiria ja ihmisiä; ihmiset "ehdollistuvat" todella, todella nopeasti verrattuna koiriin, ts. liittävät näennäisen irrallisia havaintoja toisiinsa. Ihmislasta tarkkaillessa ei ole mitään epäselvyyttä siitä, etteikö pään sisällä jylläisi jo varhain koiraa tehokkaampi ajatuskoneisto (vaikka ei se aina siltä näytä ).

Vierailija
MaKo71
Kyllä itse ajattelen, että ehdollistuminen on tietyllä tapaa älykkyyden "esiaste" tai sen jonkinlainen muoto. Siinähän liitetään erilaisia tapahtumia toisiinsa.

Voi siis sanoa, että ehdollistaminen on jonkinlaista älykkyyden ilmentymää.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
all in all
MaKo71
Kyllä itse ajattelen, että ehdollistuminen on tietyllä tapaa älykkyyden "esiaste" tai sen jonkinlainen muoto. Siinähän liitetään erilaisia tapahtumia toisiinsa.



Voi siis sanoa, että ehdollistaminen on jonkinlaista älykkyyden ilmentymää.

Ehdollistuminen, niin (ehdollistaminen on sitä, kun jotain ehdollistetaan). Minusta voi, mutta minä en ole tämän alan asiantuntija. Ehdollistuminen vaatii kuitenkin jonkinlaisia muistamisprosesseja sekä kykyä liittää asioita toisiinsa. EDIT: Onhan tuo liittäminen ehdollistumisessa yksinkertaista, kun liitetään samanaikaisia tapahtumia toisiinsa, mutta siitä huolimatta se vaatii jonkinlaista prosessointia. Kivi ehdollistuu todella hitaasti.

Vierailija
MaKo71
all in all
MaKo71
Kyllä itse ajattelen, että ehdollistuminen on tietyllä tapaa älykkyyden "esiaste" tai sen jonkinlainen muoto. Siinähän liitetään erilaisia tapahtumia toisiinsa.



Voi siis sanoa, että ehdollistaminen on jonkinlaista älykkyyden ilmentymää.



Ehdollistuminen, niin (ehdollistaminen on sitä, kun jotain ehdollistetaan). Minusta voi, mutta minä en ole tämän alan asiantuntija. Ehdollistuminen vaatii kuitenkin jonkinlaisia muistamisprosesseja sekä kykyä liittää asioita toisiinsa. EDIT: Onhan tuo liittäminen ehdollistumisessa yksinkertaista, kun liitetään samanaikaisia tapahtumia toisiinsa, mutta siitä huolimatta se vaatii jonkinlaista prosessointia. Kivi ehdollistuu todella hitaasti.

Kivi ei taida todellakaan ehdollistua, ainakaan se ei muuta käyttäytymistään, mikä olisi osoitus oppimisesta. Mutta kovin korkealle evoluutiossa ei tarvitse mennä, kun jo alkaa ilmetä kaikenlaista oppivaa käyttäytymistä. Kastemadot oppivat valitsemaan reittinsä niin, etteivät saa sillä sähköiskuja. Viruksien ja bakteerien oppimisesta en tiedä, ehkäpä joku osaa sanoa, oppivatko jo yksittäiset virus- ja bakteeriyksilöt vai tapahtuuko käyttäytymisen muuntuminen vasta populaatio- eli luonnonvalinnan karsintatasolla. Entä valkosolut yms. immuunijärjestelmään liittyvät yksittäiset toimijat, oppivatko ne elämänsä aikana tunnistamaan uudenlaisia kohteita? Miten tiedonvälitys kohteista ("ehdottomat refleksit") valkosolusukupolvelta toiselle etenee (geneettisesti, epigeneettisesti)?

Vierailija
all in all
MaKo71
Kyllä itse ajattelen, että ehdollistuminen on tietyllä tapaa älykkyyden "esiaste" tai sen jonkinlainen muoto. Siinähän liitetään erilaisia tapahtumia toisiinsa.



Voi siis sanoa, että ehdollistaminen on jonkinlaista älykkyyden ilmentymää.

Kumpaakohan tarkoitat ehdollistuminen ja ehdollistaminen kun ovat eri asioita.

Jos tarkoitat ehdollistumista niin se on kyllä lajin kannalta älykästä, mutta yksilöllä se taitaa toimia tiedostamatta.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1467
Liittynyt15.11.2006
valtiokonttorin elatti

Jos tarkoitat ehdollistumista niin se on kyllä lajin kannalta älykästä, mutta yksilöllä se taitaa toimia tiedostamatta.

Mutta onko lopulta merkitystä sillä, onko se tiedostamatonta vai ei?

Vierailija
valtiokonttorin elatti
all in all
MaKo71
Kyllä itse ajattelen, että ehdollistuminen on tietyllä tapaa älykkyyden "esiaste" tai sen jonkinlainen muoto. Siinähän liitetään erilaisia tapahtumia toisiinsa.



Voi siis sanoa, että ehdollistaminen on jonkinlaista älykkyyden ilmentymää.



Kumpaakohan tarkoitat ehdollistuminen ja ehdollistaminen kun ovat eri asioita.

Jos tarkoitat ehdollistumista niin se on kyllä lajin kannalta älykästä, mutta yksilöllä se taitaa toimia tiedostamatta.

Ehdollistumista tarkoitin. Kyllähän tosin ainakin ihminen voi ehdollistaakin itseään, esim purkaessaan joitakin tapojaan hän voi palkita itseään tehdäkseen poisoppimisesta miellyttävämmän kokemuksen.

Tähän tietoiseen ja tiedostamattomaan: ehdollistuminen taitaa lähes aina olla tiedostamatonta (tapahtua ehdollistujan kannalta vahingossa). Ehdollistumien purku taas ainakin ihmisellä on tiedostettua silloin kun takana on jokin pyrkimys vapautua jostakin. Mutta tiedostamatontakin ehdollistumien purkua tapahtuu niin eläimillä kuin ihmisilläkin. Esimerkiksi eläimet luonnossa lähtevät karkuun kovia ääniä. Kaupunkiin muuttavat eläimet sen sijaan nopeastikin oppivat olemaan välittämättä äänistä. Eli kun se periytynyt luonnollinen ("ehdoton") refleksi ei vastaakaan todellisuutta eli pakorefleksille ei ole tarvetta, voidaan se hylätä.

Vierailija
MaKo71
valtiokonttorin elatti

Jos tarkoitat ehdollistumista niin se on kyllä lajin kannalta älykästä, mutta yksilöllä se taitaa toimia tiedostamatta.



Mutta onko lopulta merkitystä sillä, onko se tiedostamatonta vai ei?

Ehdollistumien purku vaatii korkeampaa älykkyyttä kuin ehdollistuminen. Ehdollistumiseen tarvitaan sellainen älyllinen kyky, että osataan yhdistää asiat (ja se siis tapahtuu "vahingossa" eli jossain mielessä tiedostamatta). Ehdollistumisen tarkoitukselliseen purkuun tarvitaan havainto ja analyysi maailmasta, josta selviää, että ehdollistuminen on ollut aiheetonta, että olen mielessäni liittänyt joihinkin asioihin sellaisia ominaisuuksia jotka eivät niihin välttämättä kuulu. Esimerkiksi nähdessäni nutturapäisen naisen minun ei tarvitsekaan aina mennä piiloon väistääkseni lentäviä lautasia. Se oli vain se yksi nutturapää joka niitä heitti... Jokaisen ehdollistumis-oppimisen yhteydessä voi siis olla syytä tarkistaa, liittyvätkö asia 1 ja asia 2 luonnonlain välttämättömyydellä yhteen.

Vierailija
all in all
MaKo71
valtiokonttorin elatti

Jos tarkoitat ehdollistumista niin se on kyllä lajin kannalta älykästä, mutta yksilöllä se taitaa toimia tiedostamatta.



Mutta onko lopulta merkitystä sillä, onko se tiedostamatonta vai ei?



Ehdollistumien purku vaatii korkeampaa älykkyyttä kuin ehdollistuminen. Ehdollistumiseen tarvitaan sellainen älyllinen kyky, että osataan yhdistää asiat (ja se siis tapahtuu "vahingossa" eli jossain mielessä tiedostamatta). Ehdollistumisen tarkoitukselliseen purkuun tarvitaan havainto ja analyysi maailmasta, josta selviää, että ehdollistuminen on ollut aiheetonta, että olen mielessäni liittänyt joihinkin asioihin sellaisia ominaisuuksia jotka eivät niihin välttämättä kuulu. Esimerkiksi nähdessäni nutturapäisen naisen minun ei tarvitsekaan aina mennä piiloon väistääkseni lentäviä lautasia. Se oli vain se yksi nutturapää joka niitä heitti... Jokaisen ehdollistumis-oppimisen yhteydessä voi siis olla syytä tarkistaa, liittyvätkö asia 1 ja asia 2 luonnonlain välttämättömyydellä yhteen.

En ole eri mieltä, mutta kieltämättä ehdollistuminen nuttarapäisille naisille (lautasten väistömielessä) on mielenkiintoinen tulema.

Vierailija

Onnittelen, että joku uskaltaa arvostella ehdollistumisteoriaa, eikä vin yritä vilpillisin keinoin lakaista sitä piiloon...

all in all
John Broadus Watson teki omalle pojalleen epäeettisiä ehdollistamiskokeita seuraavaan tapaan:

Pojalle annettiin näytille valkoinen laboratoriorotta. Albert-poika ojenteli nauraen käsiään rottaa kohti. Samalla isä pamautti vasaralla äänekkäästi rautatankoon. Poika häkeltyi mutta jatkoi käsien ojentelua eläintä kohden. Uusi pamaus. Näin jatkaen Albert alkoi vähitellen kirkua rotan tullessa näköpiiriin. Myöhemmin pelkoreaktio yleistyi joulupukin naamariinkin ja kaikkeen karvaiseen.

J.B.Watson teki tästä päätelmän, että tunteet ovat ehdollistumisen tulosta. Kuinka pätevä tällainen päätelmä kuitenkaan on? Eikö alkuperäinen nauru ja myönteinen kädenojennus koe-eläintä kohti ollut tunnetta?




On, mutta päinvastaista tunnetta kuin pelko tai aggressio. Itseasiassa vain ehdollistunut informaatio erottaa nämä viimemainitut toisistaan, joten ne ovat emmotion ja tunteen rajatapauksia. Ne ovat selvän kohteen omaavina erittäin alkeellisia tunteita.

Sitähän ei ollut ehdollistamisella aikaansaatu....



Miksi vaihdoit termin ´ehdollistUmisesta´ ´ehdollistAmiseen´?

Molemmat ovat kyllä englanniksi "conditioning" ja venäjäksi "uslovljenie", ja oikea käännös riippuu asiayhteydestä, mutta ERI KÄÄNNÖKSILLÄ EI SAA "SURFFATA" samassa pötkössä, silloi käännös menee kyllä armotta väärin, koska nuo kaksi merkitystä ovat eri asioita.

Jos tuota pehmeän ja karvaisen "miellyttävänä" kokemista ei TIETOISESTI "ULKOA" olekaan ehdollistETTU, se ei ollenkaan tarkoita sitä, etteikö se kuitenkin olisi elämänkulussa ehdollistUNUT yhteys!

Ja mikä sitä paitsi oli ehdollistanut vasaran äänen epämiellyttäväksi, pelkoa aiheuttavaksi? Ei mikään.



Minä taas kysyn, että MISTÄ H...TISTÄ sellaisen METALLISEN (tasakorkeuksisen, siniuotoisen, ns. "ääneksen", sävelen) ÄÄNEN PELOTTAVUUS oli oikein "savannilla Keeniin mennyt" ja synnynnäisesti pelottavan "värisenä"? Ei niin yhtikäs mistään: "savannilla" ei sellaisia ääniä ollut. Epämiellyttävyyden syitä on haettava muualta, joko ehdollistuneesta "datasta" tai sitten itse synnynnäisistä ehdollistumislaeista.

Jos puhutaan ehdollisista ja ehdottomista reflekseistä, voidaan todeta, että Watsonin päätelmä pelon syntymisestä ehdollistamisen kautta ei pidä paikkaansa.



Hän ei sano noin, vaan "conditioningin" ainoa oikea käännös tuossa yhteydessä on nimenomaan "ehdollistUminen".

Kyllä hänen johtopäätöksensä pelontunteen syntymisestä JOTAKIN KOHDETTA KOHTAAN, johon viittaava signaali sen pelon sitten myös aiheuttaa, on aivan totta.

Pelon sai alunperin aikaan vasaran ääni, ei valkoisen karvan näkeminen. Joten pelko ainoastaan yleistyi induktion kautta sellaisiinkiin kohteisiin, joihin se ei luonnollisella tavalla Albertilla liittynyt.



Pelolla on kohde. Kohteelisuus on kaikkien nimenomaan tunteiden psykologisessa mielessä (feeling, tshuvstvo) tunnuspiirre, erotukseksi pelkistä emootionaalisista perusreaktioista. Tunne on välittynyt sen kilinän kautta myös karvaisiin kohteisiin, mutta ne eivät tuo välttämättä kovin kauaa sitä kilinää tietoisuuteen, varsinkaan jos tuollaisilla kohteilla (kuten rotilla ja hiirillä) osoittautuu olevan merkitystä suoraan henkilön kokemusmaailmassa. Eri kohteita koskevat tunteet ovat vaihtelevassa määrin ketjuttuneita, ja niiden pohjalsta syntyy uusia "korkeamman tason tunteita" kuten vaikkapa "kansallistunnetta", jotka voivat olla suuntautuneita hyvinkin abstrakteihin kohteisiin.

Induktio vaatii älyä.



Tuossa ei ole kyseessä induktiinen päättely (AINAKAAN VÄLTTÄMÄTTÄ), vaan ehdollistumisen alkeissäännöt.

Joten voidaan sanoa, että Pavlovin koiratkin olivat älykkäitä.



Ei voida. Niillä kartoitetiin just ehdollistumisen alkeissääntöjä.

"Äly" on kielellistä, ja se edustaa huomattavan monimutkaista ehdollistumista.

Ne osasivat indusoida ruoan saannin ja kellonsoiton yhteyden, vaikkeivat ne luonnollisella tavalla kuulukaan yhteen.



Eivät "osanneet indusoida", vaan nuo asiat idusituivat alkeisehdollitumissäännöllä (representatioiden) samanaikaisuutensa takia yhteen.

TÄMÄ ILMIÖ SELITTÄÄ ÄLYÄ, EIKÄ SUINKAAN PÄIN VASTOIN!

Vielä enemmän älyä ja kykyä tietysti vaatii tavallaan sen vahingossa opitun induktion purku,



"Induktion" eli EHDOLLISTUNEEN YHTEYDEN (refleksin) "purku" eli PURKAANTUMINEN on niin yksinkertaista, että se yksinkertaisesti unohtuu, ellei se kertaannu, tai jos pelon kohteesta alkaa systemaattisesti ilmetä päinvastaista palautetta.

Ihmisellä tuohon usein (muttei välttämättä) liittyy päättelyä, mutta ELÄIMILLÄ EI KOSKAAN. Niiden ehdolitumat kehittyvät ja purkautuvat TOIMINNASSA. vain siloin kaiki osatekijät tarvittavat represetaatiot mukaan lukien akttivisina ovat "yhtä aikaa läsnä".

Ihmisen representaatiot, jolla voimyös ajatella, ovat KIELELLISRAKENTEISIA, se erottaa ihmisen jyrkästi (muista) eläimistä.

eli tajuta se,



Eläimet eivät tietoisesti "TAJUA" mitään, ne REAGOIVAT.

että vasaran pauke ei millään tavalla liity valkoiseen karvaan muute kuin hullun tiedemiesisän välityksellä... Ja sitten tietoisesti purkaa ehdollistuneet refleksit.



Kyllä tuollaisen yhteyden voi ihminenkin paitsi aktiivisesti purkaa, myös tiedostamattomasti unohtaa. Jopa ikihyviksi.

Alkuperäistä pelkoa joka esiintyi vasaran äänen yhteydessä voidaan pitää ehdottomana refleksinä, samoin kuin koirien kuolausta.



Ehdottomana REAKTIONA.

Mutta kangen kilinää EI VOIDA MISSÄÄN TAPAUKSESSA PITÄÄ EHDOTTOMANA ÄRSYKKEENÄ, se on absolut varmasti ärsykkeenä EHDOLLINEN, mitä se kulloinkin sitten merkitseekin!

(Jokainen ´refleksi´ koostuu ´ärsykkestä´ ja ´reaktiosta´. EHDOLLISILLA reflekeillä ne voivat määritelmällisesti toiminnassa aina myös VAIHTAA PAIKKAA, ehdolset refelksit ovat siten aina KAHDENSUUNTAISIA (joka ominaisuus on johtanut harhakuvaan "peilisolujärjestelmästä"...)

Ehdottomana siinä mielessä, että niitä ei ollut yksilöille ehdollistettu (lajeille ehkä on).



Pelkoreaktio kangen kilinään on ns. klassinen ehdollinen refleksi, jossa ärsyke on ehdollinen, mutta reaktio ehdoton (adrenaliinin erittyminen: se ei kuitenkaan vielä tarkaise, onko tunne/emootio pelko vai aggressio).

Koko refleksi on ehdoton vain, jos sekä ärsyke että rekatio ovat ehdottomia. Muutoin se on jotakin muuta, esimerkiksi klassinen tai instrumentaalinen ehdollinen refleksi, tai ehkä myös leimautumisreaktio.

Täysin ehdottomiin reflekseihin en kuitenkaan usko siinä mielessä, etteikö niitäkin voisi purkaa.



Niitä ei voida purkaa. Tämä on aivan yhtä määritelmällistä kuin että ehdolliset refleksit voidaan AINA PERIAATTEESSA (joskaan ei käytännössä) purkaa.

Mutta ehdottomille reflekseille voidaan kyllä kehittää sisällöltään päinvastaisia EHDOLLISIA VASTAREFLEKSEJÄ.

Puhuisin ennemmin luonnollisista reflekseistä vastapainona ehdollistetuille "epäluonnollisille".



TÄYDELLISEN EPÄONNISTUNUT terminologia, joka osittaa, ettet ole ollenkaan ymmärtänyt ehdollistumisjärjetelmän luonnetta.

Ihminenkin pystyy olemaan välittämättä vasaran paukkeesta ja pystyy tahtoessaan purkamaan kuolaamisreaktionsa jopa ruoan ollessa suussa: ehdoton se ei siis ole.



On se ehdoton: sille on vain kehitetty vastarefleksi.

Jos noiden yhteisvaikutusta lakataan tarvitsemasta, niin arvaas kumpi sammu(ttu)u!

Ehkäpä koirakin pystyisi jos se saisi siitä idean (kenties jollakin aivan erityislaatuisella toisenlaisella ehdollistamisella.)

Koira ei "saa ideoita", se reagoi.

Vierailija
RJK
Onnittelen, että joku uskaltaa arvostella ehdollistumisteoriaa, eikä vin yritä vilpillisin keinoin lakaista sitä piiloon...



No jaa, ei kai uusien teorioiden esittäminen sinänsä ole mikään synti (vaikka en itsekään ymmärrä tätä peilisoluhömpötystä). Tarkoitan tällä sitä, että ei ole olemassa sellaista teoriaa, jota ei voisi jossain vaiheessa ylittää. Ehdollistumisteoriasta voi joskus tulla laajemman teorian osa.

RJK

all in all
John Broadus Watson teki omalle pojalleen epäeettisiä ehdollistamiskokeita seuraavaan tapaan:

Pojalle annettiin näytille valkoinen laboratoriorotta. Albert-poika ojenteli nauraen käsiään rottaa kohti. Samalla isä pamautti vasaralla äänekkäästi rautatankoon. Poika häkeltyi mutta jatkoi käsien ojentelua eläintä kohden. Uusi pamaus. Näin jatkaen Albert alkoi vähitellen kirkua rotan tullessa näköpiiriin. Myöhemmin pelkoreaktio yleistyi joulupukin naamariinkin ja kaikkeen karvaiseen.

J.B.Watson teki tästä päätelmän, että tunteet ovat ehdollistumisen tulosta. Kuinka pätevä tällainen päätelmä kuitenkaan on? Eikö alkuperäinen nauru ja myönteinen kädenojennus koe-eläintä kohti ollut tunnetta?




On, mutta päinvastaista tunnetta kuin pelko tai aggressio. Itseasiassa vain ehdollistunut informaatio erottaa nämä viimemainitut toisistaan, joten ne ovat emmotion ja tunteen rajatapauksia. Ne ovat selvän kohteen omaavina erittäin alkeellisia tunteita.



Esitinkin vain, että tunteita esiintyy yksilön elämässä jo heti ensimmäisestä hengenvedosta alkaen.

RJK

Sitähän ei ollut ehdollistamisella aikaansaatu....



Miksi vaihdoit termin ´ehdollistUmisesta´ ´ehdollistAmiseen´?



Siksi, että kokeissa oli kysymys ehdollistAmisesta, joilla saatiin aikaan ehdollistUminen.

RJK

Molemmat ovat kyllä englanniksi "conditioning" ja venäjäksi "uslovljenie", ja oikea käännös riippuu asiayhteydestä, mutta ERI KÄÄNNÖKSILLÄ EI SAA "SURFFATA" samassa pötkössä, silloi käännös menee kyllä armotta väärin, koska nuo kaksi merkitystä ovat eri asioita.

Jos tuota pehmeän ja karvaisen "miellyttävänä" kokemista ei TIETOISESTI "ULKOA" olekaan ehdollistETTU, se ei ollenkaan tarkoita sitä, etteikö se kuitenkin olisi elämänkulussa ehdollistUNUT yhteys!




Viet kyllä nämä oletukset liian pitkälle. Jos ihminen voi suhtautua johonkin jollakin tavalla vasta ehdollistumisen kautta, olisi vauvakin tyhjä taulu, mikä ei kyllä näytä pitävän paikkaansa: se suhtautuu ennalta näkemättömiin asioihin tietyillä tavoilla joita eivät sen lyhyen elämänkulun ehdollistumiset riitä selittämään.

RJK

Ja mikä sitä paitsi oli ehdollistanut vasaran äänen epämiellyttäväksi, pelkoa aiheuttavaksi? Ei mikään.



Minä taas kysyn, että MISTÄ H...TISTÄ sellaisen METALLISEN (tasakorkeuksisen, siniuotoisen, ns. "ääneksen", sävelen) ÄÄNEN PELOTTAVUUS oli oikein "savannilla Keeniin mennyt" ja synnynnäisesti pelottavan "värisenä"? Ei niin yhtikäs mistään: "savannilla" ei sellaisia ääniä ollut. Epämiellyttävyyden syitä on haettava muualta, joko ehdollistuneesta "datasta" tai sitten itse synnynnäisistä ehdollistumislaeista.



Tabula rasa ihminen ei ole - kyllä ihmisellä on tietty rakenne. Hermosto reagoi lajityypillisesti useisiin ärsykkeisiin - ellei peräti yli lajirajojen. Kyllähän ne perittyjä ominaisuuksia ovat - olkoon sitten "keenistä".

RJK

Jos puhutaan ehdollisista ja ehdottomista reflekseistä, voidaan todeta, että Watsonin päätelmä pelon syntymisestä ehdollistamisen kautta ei pidä paikkaansa.



Hän ei sano noin, vaan "conditioningin" ainoa oikea käännös tuossa yhteydessä on nimenomaan "ehdollistUminen".



Aivan oikein, siinä olikin huolimattomuusvirhe.

RJK

Induktio vaatii älyä.



Tuossa ei ole kyseessä induktiinen päättely (AINAKAAN VÄLTTÄMÄTTÄ), vaan ehdollistumisen alkeissäännöt.



Ei varmaan tietoinen päättely, mutta indusoimallahan ehdollistuminen tapahtuu. Ehdollistuminen on havaitun asiayhteyden yleistämistä, tiedostamattomalla tavalla tosin. Sen verran tietoisuutta kuitenkin vaaditaan, että asiayhteys havaitaan.

RJK

Joten voidaan sanoa, että Pavlovin koiratkin olivat älykkäitä.



Ei voida. Niillä kartoitetiin just ehdollistumisen alkeissääntöjä.

"Äly" on kielellistä, ja se edustaa huomattavan monimutkaista ehdollistumista.





No jaa, näistä molemmista asioista olen jyrkästi eri mieltä. Eläimet eivät ole vailla älyä, ja lisäksi älyäkin on ei-kielellistä. En jaksa tästä kuitenkaan alkaa kinaamaan.

RJK

Vielä enemmän älyä ja kykyä tietysti vaatii tavallaan sen vahingossa opitun induktion purku,



"Induktion" eli EHDOLLISTUNEEN YHTEYDEN (refleksin) "purku" eli PURKAANTUMINEN on niin yksinkertaista, että se yksinkertaisesti unohtuu, ellei se kertaannu, tai jos pelon kohteesta alkaa systemaattisesti ilmetä päinvastaista palautetta.



Pitänee jossain määrin paikkansa. Ihmisillä kyllä terapioidaan kaikenlaisia asioita, joista monet lienevät "väärin perustein tehtyjä induktioita" (mm. traumat).

RJK

Eläimet eivät tietoisesti "TAJUA" mitään, ne REAGOIVAT.

Ehkä jopa enemmän kuin ihmiset.

Vierailija

Ehdollistuminen on oppimista ja oppiminen on merkki - jos nyt ei ihan älystä - hoksaamisesta. Kuitenkin ehdollistuminen on varsin alkeellinen oppimisen muoto.

Vierailija

Eikös näitä juttuja käytetä kun opetetaan sotilaita. Tietystä ärsykkeestä pitäisi seurata vastaava toiminta. En tiedä onko se älyllistä...

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat