Ovatko Suomalaiset sotahulluja vai muuten eksytettyjä.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Suomalaiset kuten muutkin elää kansakuntana elämää johon oleellisesti kuuluu kansan suorittamat uhraukset, erityisesti sodissa. Onko Suomalaiset poikkeuksellisen, tavallisen vai liian vähän sotahulluja? Tai ollaanko me vähemmän sotaa rakastavia kuin amerikkalaiset?

Sivut

Kommentit (31)

Vierailija
teijoster
Onko Suomalaiset poikkeuksellisen, tavallisen vai liian vähän sotahulluja? Tai ollaanko me vähemmän sotaa rakastavia kuin amerikkalaiset?

Pahimpia sotahulluja Suomessa ovat olleet "rauhan"liikkeen jäsenet. Kun Neuvostoliitto 21.08.1968 hyökkäsi suurella voimalla ystävälliseen naapuriinsa Tsekkoslovakiaan, ainoat hyökkäyksen ja sitä seuranneen miehityksen ymmärtäjät Suomessa olivat rauhanpuolustajat.

Myös NL:n sotaa Afganistanissa ymmärrettiin rauhanliikkeen taholta. Suomesta matkusti sinne mm. Jouko Kajanojan johtama rauhanvaltuuskunta, joka palauttaan kertoi kuinka hyvin neukut puolustavat rauhaa Afganistanissa.

"Rauhan"liike kyllä vastusti USA:n sotatoimia Vietnamissa 70-luvulla, mutta se teki sen vain tukeakseen USA:n vastustajien sotatoimia.

Sanokaa "rauha" kun tarkoitatte sotaa.

Vierailija

Kalmankankku on oikeassa. Nyt kannattaa teijosterista tehdä pressa niin vedän joukot kotiin pelaamaan pasianssia.

Vierailija

Ainakin suomalaisilla on ollut pirun verinen ja sotaisa historia.

Mutta ehkä ne on vaan nää pohjolan karut olot sitten, ja ryssä naapurissa vieläpä

Vierailija

Ruotsi. Suurvalta. Tapatti 90% riviinsä ottamistaan suomalaisista. Se on enemmän kuin saksalaisten U-veneiden tappiot toisessa ww:ssa Olivat muistelen hämärästi 75%. Joku oikaiskoon.
PS: Suomalaiset on sotahullua kansaa eikä meitä pitäisi siten olla olemassa!

Vierailija
Dr Lazer
Ainakin suomalaisilla on ollut pirun verinen ja sotaisa historia.

Historiassa on verta joo, mutta kun tänne on hyökätty lukemattomia kertoja. Isoviha, pikkuviha ja vielä vanhaviha, ja jokunen muu. Suomalaiset ovat toki olleet hyökkäämässäkin: 1250-1808 kuninkaallisen Ruotsin alamaisina.

Jatkuvista kähnäyksistä huolimatta suomalaiset ovat ilmeisesti olleet Euroopan vähiten rasistinen kansakunta Fär-saarelaisten jälkeen (saarilla ei ole ollut muita)?

Paljonpuhuttu "ryssävihakin" lienee ollut vain poliittinen ilmiö, jolla oli hyvin vähän tekemistä sen kanssa, miten kanssaihmisiin suhtaudutaan.

Muistan, että 50-luvulla Helsinkiin saapui suomalaisen laivan salamatkustajana ihka aito neekeri. Lehdet kirjoittivat pojasta, ja sen jälkeen toimitukset hukkuivat villasukka-paketteihin.

Vierailija

Minä perustin uuden ketjun eikä kukaan kommentoi. Jos porukka ei ala siirtyä minun ketjuun, minä siirryn porukan ketjuun ja teen keskusteluista hankalaa!
PS: Kalmankenkku kommentoikin juuri. Mutta jos kommentteja ei ala tulla niin terrorisoin koko ketjua!

Vierailija
teijoster
Nyt kannattaa teijosterista tehdä pressa niin vedän joukot kotiin pelaamaan pasianssia.

Epäilemättä.

Huijaat takuulla.

Vierailija
Ahteri
teijoster
Nyt kannattaa teijosterista tehdä pressa niin vedän joukot kotiin pelaamaan pasianssia.

Epäilemättä.

Huijaat takuulla.


Jos porukka äänestää minut valtaan, niin vedän kaikki joukot Suomen rajojen sisälle.
PS: Se ei ole lippu ryssille tulla tänne.

Vierailija
teijoster

Jos porukka äänestää minut valtaan, niin vedän kaikki joukot Suomen rajojen sisälle.

Myöskö suomalaiset taistolais-pojat Afrikan sisällissodista?

Kauheaa! Sitten rupeaa järjestelemään pilvenpolttojuhlia??

P.S.
Vetäkää se spammaava peräaukko pois täältä, tai muistini virkistyy lisää....

Vierailija

Mielenkiintosia juttuja löytyy kyllä meijän sotaisasta historiasta..

Tietääkö kukaan mitään hyvää kirjaa joka läpileikkaisi (mielellään isommaltakin aikajanalta) juurikin tätä meidän "veristä historiaa", niin puolustautujana kuin hyökkääjänäkin? Ei jaksas pelkkää wikiä selata ja haluis lukee jotain mielekästä historiaa omasta maasta, pitkästä aikaa..

Vierailija
Dr Lazer
Mielenkiintosia juttuja löytyy kyllä meijän sotaisasta historiasta..

Tietääkö kukaan mitään hyvää kirjaa joka läpileikkaisi (mielellään isommaltakin aikajanalta) juurikin tätä meidän "veristä historiaa", niin puolustautujana kuin hyökkääjänäkin? Ei jaksas pelkkää wikiä selata ja haluis lukee jotain mielekästä historiaa omasta maasta, pitkästä aikaa..


En tiedä kirjoista mutta ukille oli käynyt höplästi. Ryssät oli tulittaneet rajusti ja ukki oli hyppinyt poterosta(kranaattikuopasta)toiseen siinä uskossa ettei satu kahdesti. Sattui niin että lähti taju ja sitten herätessä ryssät vieressä.

Vierailija
teijoster
Dr Lazer
Mielenkiintosia juttuja löytyy kyllä meijän sotaisasta historiasta..

Tietääkö kukaan mitään hyvää kirjaa joka läpileikkaisi (mielellään isommaltakin aikajanalta) juurikin tätä meidän "veristä historiaa", niin puolustautujana kuin hyökkääjänäkin? Ei jaksas pelkkää wikiä selata ja haluis lukee jotain mielekästä historiaa omasta maasta, pitkästä aikaa..


En tiedä kirjoista mutta ukille oli käynyt höplästi. Ryssät oli tulittaneet rajusti ja ukki oli hyppinyt poterosta(kranaattikuopasta)toiseen siinä uskossa ettei satu kahdesti. Sattui niin että lähti taju ja sitten herätessä ryssät vieressä.

Huh,.. vittumainen tilanne..

Oma ukkini jäi ainoana eloon omasta komppaniastaan, oli konekiväärimies.
Karseimman näköstä ol kuulemma aamulla kuolleitten mätänevät ja haisevat raadot, joita oli elukat yön aikana saattaneet käydä kaluamassa.

Silti rakensi talonsa sodan jälkeen suht rajan kupeeseen. En tiä, ois saattanut ite tulla talo pystytettyä vähän jonneki muualle päin. Toisaalta kotiseutu on aina kotiseutu.

Vierailija

Minun ukki vapautettiin sitten ja rakensi myös talon ja teki raskasta työtä. Nykyään kun ei tartte sellaista tehdä niin ei voi oikein ymmärtää.

Vierailija
Dr Lazer
Mielenkiintosia juttuja löytyy kyllä meijän sotaisasta historiasta..

Tietääkö kukaan mitään hyvää kirjaa joka läpileikkaisi (mielellään isommaltakin aikajanalta) juurikin tätä meidän "veristä historiaa", niin puolustautujana kuin hyökkääjänäkin? Ei jaksas pelkkää wikiä selata ja haluis lukee jotain mielekästä historiaa omasta maasta, pitkästä aikaa..


Ei se yhdellä kirjalla synny se kuva, jos edes millään kokematta sotaa. Sotaveteraanien muistelmallisten kirjojen lukeminen antaa eniten. Tilastot (historiankirjat) eivät anna muutakuin taustatukea.
Jotkut meistä ovat kuulleet veteraaneilta itseltään mitä taistelu ja tappaminen on. Siinä ei ole mitään hohtoa. Se on vain tilanteista selviämistä ja mukana menemistä. Huolta myös tovereista ja perheestä. Se tekee tappamisesta varsin helppoa, kun on selvä valinta.

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat